Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024

Suomen Asianajajaliiton strategia 2015 2024

Asianajajakunnan perusarvot: lojaalisuus, riippumattomuus, esteettömyys, luottamuksellisuus ja kunniallisuus Asianajajakunnan missio eli olemassaolon tarkoitus: Asianajaja turvaa oikeusvaltion Oikeusvaltiossa on aina valtiovallasta riippumaton asianajajakunta, joka tarjoaa yksityisille henkilöille ja yrityksille korkealaatuiset ja luotettavat oikeudelliset palvelut. Asianajajakunnan visio eli pitkän aikavälin tavoite: Kaikki luottavat asianajajaan Yksityiset ihmiset ja yritykset mieltävät asianajajat ammattitaitoisiksi oikeudellisten palveluiden tarjoajiksi. Yhteiskunta tunnustaa laajasti asianajajakunnan merkittävän roolin oikeusolojen kehittäjänä. Asianajajakuntaan kuuluminen koetaan hyödylliseksi ja sitä arvostetaan. Ammattikunnan laatulupaus: Asianajaja on laadun tae Suomen Asianajajaliiton tehtävinä on: säännellä ja valvoa asianajotoimintaa edistää asianajopalveluiden laatua kouluttaa ja tukea asianajajia kehittää oikeusoloja Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö.

Asianajajien näkökulmien esiintuominen oikeudenhoidossa edellyttää liitolta monipuolista yhteiskunnallista vaikuttamista. Asianajajat toimivat kansan ja esivallan välissä. Vision saavuttamiseen pyritään viiden keskeisen strategisen päätavoitteen avulla. Strategiset päätavoitteet vuosille 2015 2024 ovat: 1. Asianajajakunnalla on arvostettu asema yhteiskunnassa oikeudellisten olojen kehittäjänä. 2. Laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla. 3. Asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden tarjoajia, ja asianajajan ammatti on haluttu. 4. Asianajajat ovat sisäistäneet ammattikunnan eettiset säännöt, ja säännöt tunnetaan laajalti yhteiskunnassa. 5. Asianajajaliitto on tehokas palveluorganisaatio jäsenistölleen. Strategian vahvistaa Asianajajaliiton valtuuskunta vähintään kymmenen vuoden välein. Strategiaa voidaan tarvittaessa päivittää useammin. Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi Asianajajaliiton hallitus laatii ja esittelee valtuuskunnan talvikokoukselle vuotuisen toimintasuunnitelman, jossa otetaan kantaa erityisesti siihen, millaisilla toimenpiteillä viiteen strategiseen päätavoitteeseen pyritään. Tämän lisäksi hallitus voi laatia valiokuntien avustuksella 2 4 vuoden toimintaohjelmia (koulutus, viestintä, kansainvälisyys jne.), jotka konkretisoivat ja määrittelevät yksilöidysti niitä toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksia, joilla strategisiin tavoitteisiin pyritään keskipitkällä aikavälillä. Tässä strategiassa kunkin viiden päätavoitteen kohdalla on muutamalla virkkeellä esitelty tavoitteen tarkempaa sisältöä. Lisäksi kunkin päätavoitteen yhteydessä on kerrottu konkreettisista toimenpiteistä, joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Toimenpiteitä suunniteltaessa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, millaisia lopputuloksia kulloinkin konkreettisesti tavoitellaan ja miten tavoitteiden saavuttaminen on mitattavissa. Tämä edellyttää hallituksen, valiokuntien ja liiton toimiston jatkotyötä muun muassa vuotuisia toimintasuunnitelmia laadittaessa.

1. Asianajajakunnalla on arvostettu asema yhteiskunnassa oikeudellisten olojen kehittäjänä Asianajajat puolustavat oikeusvaltiota ja perusoikeuksia. Oikeusvaltiossa on aina valtiovallasta riippumaton asianajajakunta, joka tarjoaa yksityisille henkilöille ja yhteisöille korkealaatuiset ja luotettavat oikeudelliset palvelut. Yhteiskunta tunnustaa laajasti asianajajakunnan roolin oikeusolojen kehittäjänä. Asianajajakunnan asema on turvattu perustuslaissa. Oikeudenkäyntiasioita hoitavat vain asianajajat. Asianajajaliitto tunnetaan lakisääteisiä tehtäviä hoitavana julkisoikeudellisena toimijana, ei etujärjestönä. Asianajajakunnan asema on turvattava perustuslaissa. Näin ammattikunta olisi samalla perustuslaillisella tasolla kuin esimerkiksi syyttäjät. Oikeudenkäyntiasioita hoitavat 2020-luvulla vain asianajajat. Tavoitteena on, että myös kaikki julkiset oikeusavustajat ovat Asianajajaliiton jäseniä. Asianajajan ammattinimike takaa palveluiden laadun ja toisaalta järjestelmä on kuluttajien ja yritysten kannalta nykyistä selkeämpi. Oikeudellisten palveluiden valvonta kattaa yhtäläisesti kaikki palveluja tarjoavat tahot. Tavoite edellyttää aktiivista yhteiskunnallista viestintää ja keskustelua tavoitteen perusteista. Liitto päivittää viestintäohjelmansa. Ohjelmassa määritellään tavoitteet, viestintäkanavat, aikataulut ja viestinnän tehokkuuden mittarit. Asianajajaliiton tavoitteena on kokonaan uudistettu, nykyaikainen ja kansainväliset vaatimukset täyttävä asianajajalaki, jossa muun muassa poistetaan henkilökohtainen vastuu asianajajaosakeyhtiön velvoitteista, säilytetään asianajajien valvonta asianajajakunnalla, pysytetään asianajotoimistojen omistus vain asianajajilla sekä säädetään asianmukaisista muutoksenhakukeinoista. Liitto laatii kattavan oikeusturvaohjelman, jossa määriteltyjen tavoitteiden pohjalta tehostetaan oikeuspoliittista työtä ja muun muassa hallitusohjelmiin vaikuttamista (erityisinä painopistealueina oikeuspalveluiden saatavuus, tuomioistuinverkosto, muutoksenhakuoikeus ja oikeushallinnon it-hankkeet). Liitto on aktiivisesti mukana kehittämässä lainsäädäntöä eduskunnan, ministeriöiden, Euroopan unionin (CCBE) ja eri viranomaisten kanssa. Oikeuspoliittisen työn keinoja, kohderyhmiä ja tehokkuutta analysoidaan säännöllisesti ja toimintaa kehitetään arvioiden pohjalta. Kehitetään sidosryhmäyhteistyötä oikeushallinnon eri toimijoiden ja poliittisten päätöksentekijöiden kanssa niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Liitto päivittää kansainvälisen toiminnan tavoiteohjelmansa. Ohjelma sisältää keskeiset tavoitteet, kohderyhmät, vaikuttamiskeinot ja aikataulut. Kansainväliseen aktiivisuuteen resursoidaan nykyistä enemmän voimavaroja. Vaikutetaan aktiivisesti oikeudenhoitoon niin kutsuttujen laatuhankkeiden kautta. Laaditaan vuotuinen arvio laatuhankkeista, joissa halutaan olla mukana ja arvioidaan saavutetut tulokset. Lanseerataan Oikeusturvan viikko, jolla tavoitellaan liiton tavoitteiden näkyvää välittymistä myös suurelle yleisölle. Määritellään tapahtuman tavoitteet ja keinot tulosten mittaamiseen. Hyödynnetään yhteiskunnallisesti vuonna 2019 olevien liiton 100-vuotisjuhlien tuomaa näkyvyyttä. Määritellään juhlavuoden tavoitteet ja keinot tulosten mittaamiseen. Arvioidaan Asianajajaliiton pro bono -toiminnan perusteet ja tavoitteet. Lanseerataan uudelleen Asianajajapäivystys, jos pro bono-toiminnan uudelleenarviointi sitä edellyttää. Arvioidaan, mitä päivystystoiminnalla tavoitellaan ja miten onnistumista mitataan. Lanseerataan uudelleen Oikeuskasvatusprojekti, jos pro bono -toiminnan uudelleenarviointi sitä edellyttää. Arvioidaan, mitä projektilla tavoitellaan ja miten onnistumista mitataan. Kehitetään liiton omaa tutkimus- ja selvitystoimintaa toimintaympäristössä tapahtuvien radikaalienkin muutosten ennakoimiseksi. Ensivaiheessa laaditaan arviomuistio tutkimus- ja selvitystoiminnan tarpeista, mahdollisista yhteistyökumppaneista ja keinoista tutkimustoiminnan tulosten vuotuiseen arviointiin. Lisätään CCBE:n ja muiden kansainvälisten toimijoiden tutkimustoiminnan seuraamista ja informaation hyödyntämistä Suomessa. Liitto tehostaa asianajajille suunnattua viestintää toimintansa luonteesta ja painopistealueista. Viestinä on, että Asianajajaliitto kantaa huolta oikeudellisten palveluiden saatavuudesta ja asianajotoiminnan perusedellytyksistä. Asianajajaliitto ei ole etujärjestö, joka ottaisi kantaa asianajajien tulotasoon tai toimeksiantojen määrään tilanteissa, joissa toimintaympäristö ei sinällään vaaranna asianajopalveluiden olemassaoloa. 4

2. Laadukkaat asianajopalvelut ovat jokaisen ulottuvilla Asianajajaliitto edistää sitä, että kaikkialla Suomessa on korkealaatuisia asianajopalveluita sekä yksityisten henkilöiden että yhteisöjen saatavilla. Tämä edellyttää riittävää määrää asianajajia ja heidän palveluidensa tarjontaa ympäri maata. Asianajajan ammatin ja sen eri harjoittamismuotojen tulee olla ammatillisesti ja taloudellisesti riittävän houkuttelevia. Asianajopalveluiden tulee olla kaikkien ulottuvilla riippumatta asiakkaan maantieteellisestä sijainnista tai taloudellisesta asemasta. Edistetään voimakkaasti sähköisen asioinnin mahdollisuuksia (sähköinen oikeudenkäynti, neuvottelut etäyhteyksin, toimeksiantojen muu hoitaminen etäyhteyksin). Määritellään tavoitteet vuosittain toimintasuunnitelmassa ja arvioidaan niissä onnistumista. Seurataan oikeusaputoimistojen ja yksityisten asianajotoimistojen työnjakoa ja vaikutetaan aktiivisesti siihen, ettei kilpailua valtion toimesta vääristetä. Tavoitteena on, että oikeusaputoimistot hoitavat jatkossa lähtökohtaisesti vain oikeusapuun oikeutettujen ihmisten oikeudellista avustamista. Tavoitteena on, että myös ulkoprosessuaalinen neuvonta saadaan oikeusavun piiriin silloinkin, kun sitä antavat yksityiset asianajajat. Vaikutetaan aktiivisesti oikeusapupalkkioiden ja muiden julkisista varoista maksettavien palkkioiden kilpailukykyyn. Tavoitteena on, että palkkiot turvaavat mahdollisuuden tarjota laadukkaita asianajopalveluita koko Suomessa ja kaikille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkioiden on vastattava kulloistakin kustannustasoa ja niitä on korotettava säännöllisesti. Kehitetään oikeusturvavakuutusten ehtoja. Tavoitteena on, että oikeusturvavakuutusten enimmäiskorvausrajoja korotetaan ja vakuutusten korvauspiiriin sisällytetään siitä nyt aiheettomasti poissuljettuja asioita. Avataan viestinnässä konkreettisesti, mistä asianajajan palkkio muodostuu. Kannustetaan nuoria lakimiehiä hakeutumaan maakuntien asianajotoimistoihin. Asianajajatutkimus toteutetaan säännöllisesti. Lisäksi toteutetaan pienempiä selvityksiä erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti (esim. osastoittain, ikäryhmittäin jne.). Hankitaan riippumatonta tutkimustietoa asianajopalveluiden markkinoista vähintään kymmenen vuoden tähtäimellä. Tietoa jaetaan jäsenistölle monipuolisesti. Otetaan tutkimustulokset huomioon liiton toiminnan vuosittaisessa suunnittelussa. Ensivaiheessa laaditaan arviomuistio tällaisen tutkimustiedon tarpeesta ja lähteistä. Arvioidaan, onko mahdollista saada auskultointi kokonaan tai osittain suoritettavaksi asianajotoimistossa. Selvitetään, onko tarpeen ryhtyä markkinoimaan asianajajan ammattia. Toisistaan poikkeavia kohderyhmiä ovat esimerkiksi ammatinvalintaa harkitsevat nuoret, asianajajatutkinnon suorittajat ja lakiasiaintoimistoissa työskentelevät. 3. Asianajajat ovat ammattitaitoisimpia oikeudellisten palveluiden tarjoajia, ja asianajajan ammatti on haluttu Asianajajat ovat luotettavien ja laadukkaiden oikeudellisten palveluiden tarjoajia. Asianajajien perusarvot näkyvät kaikessa heidän toiminnassaan. Yksityiset ihmiset sekä yritykset ja muut yhteisöt mieltävät asianajajat ammattitaitoisiksi palveluntarjoajiksi. Asianajajan ammatti on arvostettu ja tavoiteltu. Asianajajat ovat ylpeitä ammatistaan ja kouluttavat itseään jatkuvasti. Asianajajakuntaan kuuluminen koetaan hyödylliseksi ja sitä arvostetaan. Alan arvostusta tukee myös aktiivinen asianajajaoikeuden yliopistollinen opetus ja tutkimustoiminta. Asianajajatutkinto on korkeatasoinen ja arvostettu ammattitutkinto, josta asianajajiksi hakeutuvat saavat hyvät peruslähtökohdat ammattiinsa oikeustieteen maisterin tutkinnon pohjalta. Toteutetaan asiakas- ja sidosryhmäkyselyt asianajajien palveluiden laadusta (markkina- ja kulutustottumustutkimus). Viestintäohjelman avulla tehostetaan asianajajakunnan tunnettavuutta suuren yleisön keskuudessa. Päivitettävän viestintäohjelman keskeisenä painopistealueena on suuren yleisön tavoittaminen. Kehitetään liiton mentorointiohjelmaa ja sen toimivuuden arvioimista. Liiton palvelumuotoja kehitetään erikseen laadittavan suunnitelman pohjalta. Kehitetään keinoja, joilla asianajajille ja potentiaalisille asianajajille viestitään konkreettisista hyödyistä, joita jäsenyys heille tuottaa. Kehitetään toimivia tukipalveluja alalle tuleville uusille asianajajille, toimistoa perustaville ja toisaalta toimistoaan lopetteleville. Vaikutetaan aktiivisesti siihen, että asianajajaoikeudellista opetusta lisätään oikeustieteellisessä opetuksessa. Arvioidaan säännöllisesti tässä tavoitteessa onnistumista. Selvitetään mahdollisuuksia saada perustettua uusi asianajajaoikeuden oppituoli johonkin yliopistoista. Tehdään monipuolista yhteistyötä eri puolilla maata olevien yliopistojen kanssa. Tavoitteena on, että valmistuvilla oikeustieteen maistereilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet työskennellä asianajotoimistossa. Selvitetään tutkimustoiminnan avulla asianajotoiminnan vetovoimatekijöitä ja toisaalta syitä, miksi asianajajakuntaan kuuluminen ei kiinnosta. Hyödynnetään tutkimustuloksia aktiivisesti liiton markkinoinnissa ja viestinnässä. Pyritään saamaan kaikki Asianajajaliiton jäsenyysedellytykset täyttävät julkiset oikeusavustajat liittymään liiton jäseniksi. Seurataan ja selvitetään aktiivisesti lupalakimieskunnan kehitystä ja sen koostumusta sekä järjestäytymistä (esim. mikä osuus lupalakimiehistä on asianajotoimistoissa työskenteleviä jne.) ja pyritään saamaan Asianajajaliiton jäsenyysedellytykset täyttävät lupalakimiehet liittymään Asianajajaliittoon. 5

4. Asianajajat ovat sisäistäneet ammattikunnan eettiset säännöt, ja säännöt tunnetaan laajalti yhteiskunnassa Laki velvoittaa asianajajia toimimaan hyvän asianajajatavan mukaisesti. Asianajajaliitto määrittelee itsenäisesti hyvän asianajajatavan sisällön ja valvoo asianajajien toimintaa. Tämä edellyttää tehokasta ja luotettavaa valvontamenettelyä, joka on yhteiskunnassa laajalti tunnettu ja arvostettu. Asianajajat tuntevat hyvän asianajajatavan sisällön erittäin hyvin. Huolehditaan hyvän asianajajatavan kehittämisestä. Hyvän asianajajatavan sisällön tulee olla asianajajakunnan yleisesti hyväksymää. Hyvä asianajajatapa tukee asianajajia käytännön työssä. Liitto brändää hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet. Tavoitteena on ohjeiden nykyistä parempi tunnettavuus asianajajien ja suuren yleisön keskuudessa. Konkreettiset toimet yksilöidään viestintäohjelmassa. Toteutetaan asianajajaoikeudellisia (valvontatoimintaan liittyviä) tutkimuksia itsenäisesti tai yhdessä yhteistyökumppanien kanssa (tutkimuslaitokset, yliopistot). Ensivaiheessa laaditaan arviomuistio tällaisen tutkimustoiminnan tarpeista ja toteutusmahdollisuuksista. Varmistetaan valvontalautakunnan korkeatasoisen ammattitaidon säilyminen muun muassa tehostamalla valvontalautakunnan jäsenten rekrytointia. Valvontalautakunnan jäsenyyden tulisi olla saavutus ja tunnustus asianajajan ammattieettisestä valveutuneisuudesta, perehtyneisyydestä ja arvostetusta asianajokokemuksesta. 5. Asianajajaliitto on tehokas palveluorganisaatio jäsenistölleen Asianajajaliiton luottamustoimet kiinnostavat jäsenistöä, ja niihin on mahdollista päästä mukaan jo nuorena. Liiton organisaatio edistää onnistuneesti alan yhteisöllisyyttä. Asianajajaliitto ottaa palvelutarjonnassaan huomioon asianajajien toisistaan poikkeavat toimintaympäristöt ja erilaiset tarpeet esimerkiksi koulutuksen ja liiton tarjoaman tuen suhteen. Asianajajille tarjottava koulutus on korkealaatuista ja ajankohtaista. Koulutusta tarjotaan nykyaikaisin ja tehokkain menetelmin siten, että se on saatavilla mahdollisimman helposti ja kustannustehokkaasti. Liiton organisaation ja toimiston tarjoamat palvelut edistävät aidosti ammattikunnan työhyvinvointia ja onnistumista asiakassuhteiden hoidossa. Liitto tuo viestinnällään onnistuneesti esiin sekä suurelle yleisölle että jäsenistölle sen julkisoikeudellisen roolin ja tehtävät. Laaditaan säännöllisesti konkreettinen toimenpideluettelo niistä keinoista, joilla asianajajien ja toimistojen käytännön työtä voidaan tukea. Toimenpiteiden säännöllinen yksilöiminen ja dokumentointi helpottavat niiden toteutuksen seuraamista. Kehittämistoimia arvioitaessa otetaan huomioon erityisesti asiakassuhteiden hoidon helpottaminen, ammattikunnan työhyvinvointi ja alan yhteisöllisyyteen liittyvät kysymykset. Liiton toimiston työssä korostetaan nykyistä enemmän asiantun- tijatyön merkitystä. Liiton toimistossa valmistellaan aktiivisesti asioita luottamusmiesten päätöksentekoa varten ja tehdään tarvittavia selvityksiä ja taustoituksia, huolehditaan asioihin vaikuttavien oikeuspoliittisten, kansainvälisten sekä muiden asioiden seurannasta ja informoidaan luottamushenkilöitä ja jäsenkuntaa näistä nykyistä tehokkaammin. Uudistetaan liitosta jäsenistölle toimitettavaa kirjallista ja sähköistä aineistoa nykyistä helpommin omaksuttavaan ja viestinnällisempään muotoon. Ymmärretään viestintä laajasti; viestintää ovat kaikki liitosta lähtevät kirjeet, ohjeet ja muu aineisto. Kehitetään voimakkaasti liiton sähköisiä palveluja (koulutusilmoittautumiset, jäsentietojen päivitykset, viestintä ym.) Kehitetään voimakkaasti etäkouluttautumismahdollisuuksia. Ensivaiheessa laaditaan suunnitelma koulutuksen sähköistämisen keinoista ja aikataulusta. Tehostetaan koulutuksesta saadun palautteen hyödyntämistä. Tuetaan osastojen toimintaa. Ensivaiheessa selvitetään erillisellä kyselyllä osastojen tuen tarvetta. Kannustetaan osastoja kehittämään toimintaansa siten, että asianajajat kiinnostuvat osallistumaan osastojen toimintaan ja sitä kautta liiton luottamustehtäviin. Arvioidaan, millaisia resursseja liiton toimistolla on asianajajien neuvontaan, millaista neuvontaa tarvitaan ja miten se on tehokkaimmin toteutettavissa. Lisätään säännöllistä vuorovaikutusta liiton paikallisosastojen kanssa. 6

7