qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö äzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåa sdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxc Luetaan Yhdessä -verkosto vbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfg hjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyu Ehdotuksia ryhmien opetussuunnitelmaksi iopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbn 2013 mqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjkl öäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopå asdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqw ertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmrtyuiopåasdfghjklöäzxcvb nmqwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghj 2
Johdanto Opetushallitus hyväksyi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet 1.2.2012. Koulutuksen järjestäjän tarjotessa aikuisten maahanmuuttajien koulutusta, se tulee antaa perusteiden mukaisesti. Opetushallitus suosittelee, että perusteiden pohjalta laaditaan koulutuksen järjestäjän oma opetussuunnitelma. Luetaan yhdessä -verkostoa ei opetushallituksen ohjeisto sido, sillä toimintaan käytettävä aika on vain murto-osa perusteiden mukaisesta koulutuksesta. Lisäksi on kysymys vapaaehtoistyöstä. Tästä huolimatta laadimme tämän opetussuunnitelmaehdotelman, joka soveltuvin osin pohjautuu Opetushallituksen antamiin perusteisiin. Teimme sen kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että suunnitelma ryhdistää toimintaa. Toiseksi siksi, että uusia ryhmiä syntyy jatkuvasti ja ne saattavat kaivata tukea. Opetussuunnitelmaa ei ole tarkoitettu sitovasti seurattavaksi, koska ryhmät ovat monenlaisia, mutta se antaa rungon, jonka pohjalta ryhmät voivat tehdä omat lukukautta/vuotta koskevat suunnitelmansa. Joistakin aihepiireistä on useita vaihtoehtoja (asioiminen kaupassa/ pankissa/ Kelassa), joista voi valita yhden tai yhdistää ne yhteen opetuskertaan sopivaksi. Vaikka aihepiireissä on runsaasti materiaalia ja ehdotuksia opetettavasta sanastosta ja rakenteista, on tärkeää, että opetustuokiossa ei pyritä opettamaan liikaa. Päivän aihetta käsitellään monin tavoin, jutellen, lukien, kirjoittaen sekä liikunnan tai musiikin tuella ja aina niin, että myös vähiten suomea/ruotsia osaavat kokevat oppivansa. Luetaan yhdessä -verkoston nettisivuilla on opiskelija Vilma Näverin harjoittelujaksollaan tekemä koonta teemoihin sopivista leikeistä nimellä: Toiminnalliset menetelmät. Kaikkiin aiheisiin löytyy internetistä esimerkiksi edu.fi ja lukutaitoverkosto.fi -sivuilta materiaalia, jota voi monistaa. Myös Turun kristillisen opiston ja Helsingin aikuisopiston sivuilla kannattaa käydä. Opettajien ei tule myöskään unohtaa Luetaan yhdessä -verkoston omia sivuja www.luetaanyhdessa.fi, joilta oppimateriaalien ohella löytyy vastaus moniin kysymyksiin sekä linkit edellä mainituille sivuille. Tämä opetussuunnitelmaehdotelma ei suinkaan ole valmis, vaan odotamme opettajilta palautetta. Vuoden päästä se saattaa näyttää aivan toisennäköiseltä. Vantaalla 6.8. 2013 Leena Tuominen-Riipi Sirpa Tuisku Marja Liisa Toivanen 3
1. Työn lähtökohdat Luetaan yhdessä -verkoston toiminnan lähtökohdat eroavat virallisesta maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta 1 siinä, että ensisijainen tavoite ei ole systemaattinen suomen kielen opettaminen, vaan molemminpuolisten ennakkoluulojen murtaminen ja opiskelijan itsetunnon vahvistaminen. Tavoitteena on löytää yhteiskunnan kotoutumiskoulutuksen ulkopuolelle jääneet tai siitä pudonneet ja herättää heissä halu oppia suomea ja kotoutua. Kohderyhmä Luetaan yhdessä -ryhmien opiskelijajoukko on haastava, sillä siitä löytyy opiskelijoita aina kirjoitus- ja lukutaidottomasta äitiyslomalla olevaan tutkijaan. Tärkeää on järjestää ryhmän toiminta niin, että erityisesti vähiten osaavat eivät koe olevansa muita huonompia ja että jokainen kokee oppivansa uutta. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Ryhmää perustettaessa on hyvä etsiä yhteistyötahoja. Sellaisia voivat olla kunnat, eri yhdistykset tai seurakunnat. Toiminnan jatkuvuutta tukee se, että kumppanina on kunta. Opettajien koulutuksessa kumppaneilta saatu apu on osoittautunut tarpeelliseksi. Esimerkiksi kunnat ovat olleet valmiita järjestämään tai tukemaan koulutusta ja auttamaan opiskelijoiden tavoittamisessa. Silloinkin, kun yhteistyötaho on jokin muu, on tärkeää olla yhteydessä kuntaan. Ryhmän perustamisen ehtona tulee olla toimintaan sopiva tila, joka saadaan ilmaiseksi. Työajat, jatkuvuus Ryhmät kokoontuvat yleensä koulun lukuvuoden aikaan kerran viikossa kahdeksi tunniksi. On toivottavaa, että opettajat sitoutuvat toimimaan ainakin yhden lukuvuoden, mutta kaikille on varattava tilaisuus tutustua toimintaan ennen päätöksen tekemistä. Sitoutumista helpottaa se, että kokoontumisia on vain kerran viikossa. Opettajien riittävä määrä (1 opettaja/2-4 opiskelijaa) antaa mahdollisuuden opettajalle olla poissa joistakin tapaamisista. Ryhmän toimintaa ryhdistää, että sovitaan kuka toimii yhdyshenkilönä koordinaattorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa ja vastaa siitä, että kullekin kerralle on yhteisen osuuden vetäjä. Yhdyshenkilölle on hyvä valita varahenkilö. Kun ryhmä joutuu käsittelemään rahaa tilatessaan ja välittäessään kirjoja, tulee valita taloudenhoitaja. Liitteessä 1 on ohjeisto ryhmän järjestäytymisestä. 1 Virallisen maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen kesto on keskimäärin 160-200 päivää/32-40 opintoviikkoa = 1120-1400 tuntia. 4
2. Lähtötason arviointi ja opiskelijoiden mahdollinen jako ryhmiin (pysyvät/vaihtuvat ryhmät) Liitteenä 2 on malli lähtötason arviointiin. Ryhmä voi halutessaan käyttää muitakin tapoja. Mikäli mahdollista, valitaan yksi tai muutama opettaja, joka suorittaa arvioinnin. Lukukausittain on syytä sopia arviointitavoista, jotta jokainen opettaja tietää, mitä arvioinnilta odotetaan. Ryhmä päättää opettaako sama opettaja samoja 1-3 oppilasta vai vaihdellaanko kokoonpanoja. Molemmilla ratkaisuilla on sekä hyvät että huonot puolensa. Samaa opettajaa puoltaa se, että opettaja tuntee opiskelijansa. Näin syntyy myös tavoitteiden mukainen henkilökohtainen tuttavuus, joskus ystävyyskin. Pysyvissä, kiinteissä ryhmissä on helpompi edetä erityisesti silloin, kun käytössä on kirja. Ongelma on monien opiskelijoiden toistuvat poissaolot, mikä vaikuttaa ryhmän toimintaan. Vaihtuvissa kokoonpanoissa opettaja ei tunne opiskelijoiden taitoja. Niitä puoltaa kuitenkin se, että ryhmiin aina tulee uusia opiskelijoita, jotka on helpompi sijoittaa joukkoon, joka ei ole liian kiinteä. Vaihtuvat ryhmät antavat opettajalle helpommin mahdollisuuden olla poissa tarvittaessa. Opiskelijalle voi olla hyödyllistä tutustua useihin opettajiin. 3. Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Luetaan yhdessä ryhmissä uusi opittu asia liitetään jo opittuun. Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista halua kehittää itseään. On tärkeää, että opittavat asiat liittyvät niihin tarpeisiin, joita opiskelija kohtaa arjessaan. Oppimisympäristö Äideillä on lupa tuoda lapset mukanaan ja siksi lasten aiheuttamaan meluun tulee pyrkiä tottumaan. Koska ei ole kyse virallisesta kurssista, jokainen äiti on vastuussa omista lapsistaan. Tavoitteena on tukea opiskelijan siirtymistä kokopäiväiseen opetukseen, ja siksi on hyvä harjoitella käytänteitä, joita tarvitaan myöhemmin. Työvälineistä huolehtiminen, niiden mukana pitäminen ja työaikojen noudattaminen sekä keskittyminen ovat oppimista kokopäiväistä opiskelua varten. Vaihtelua oppimisympäristöön tuovat retket ja opintokäynnit koko joukon kanssa yhdessä tai pienemmissä ryhmissä sekä yhteistyötahojen kanssa toteutetut työpajat. Koska opetukseen saadut tilat ovat eritasoisia, opetus tulee joustavasti mukauttaa kulloinkin käytössä olevaan tilaan. 5
Toimintakulttuuri Erityisesti lukutaidottomien kohdalla on tärkeää muistaa, että vaikka opiskelijalta puuttuu lukutaito, hänellä on runsaasti muita taitoja, joita on hyvä saada käyttöön uuden oppimisessa, esimerkiksi kyky muistaa kuultua ja nähtyä ilman kirjallista tukea. Suomessa, jossa viestintä on vahvasti kirjallista, lukutaidottomuus voidaan kokea häpeällisenä. Opettajan tulee osoittaa käytöksellään, että asia ei ole näin. Oppimista tapahtuu myös opetuksen ulkopuolella. Tapa, miten opettajat kommunikoivat keskenään heijastuu opiskelijoihin. Koko ryhmän toiminnan tulee perustua yhteiseen arvopohjaan, jossa tasa-arvo ja keskinäinen kunnioitus ovat keskeisellä sijalla. Ryhmän, niin opettajien ja opiskelijoiden, yhteinen kulttuuri näkyy mm. tavassa miten uusi opiskelija otetaan vastaan. Opiskelijalla saattaa olla vaikeita kokemuksia kotimaastaan ja siksi opiskelu ei aina etene. Tärkeää on kuunnella ja tarvittaessa ohjata opiskelija asiantuntija-apuun. Opettaja voi olla ystävä, mutta terapiaa tai vaikkapa juridista neuvontaa tarvitsevat on ohjattava eteenpäin. Työtavat Ryhmissä on havaittu hyväksi, että alussa tai keskivaiheilla on yhteinen osio, jossa käsitellään päivän aihetta. Opetus tulee tällöin suunnitella niin, että myös vähiten osaavat pysyvät mukana. Yhteisesti opetettavaa tulee olla todella vähän, vain 5-10 uutta sanaa tai yksi uusi rakenne. Opettajan tulee puhua lyhyitä, selkeitä lauseita ja varmistua, että jokainen kuulee häntä. Lisätietoa on liitteessä 3 (selkokieli). Jos tilanteeseen sopii, tuokio voi olla myös pieni näytelmä, jossa opettajille on roolinsa ja joihin opiskelijat otetaan mukaan (esimerkiksi kaupassa tai lääkärillä käynti). Jotta liikaa vastuuta ei keskitetä ryhmän yhdyshenkilölle, on hyvä, jos kaikki opettajat vuorollaan vastaavat yhteisestä osiosta. Koska on kyse vapaaehtoistyöstä, ei tule asettaa turhan korkeita pedagogisia vaatimuksia opetustyölle. Kunkin opetuskerran rakenteen tulisi olla vaihteleva niin, että opetustuokioon sisältyy kuullun ymmärtämistä, puhumista, lukemista, kirjoitusta (esimerkiksi sanelua tai edistyneillä pikku esseitä) ja numeeristen taitojen harjoittelua. Erilaisten opiskelijoiden ohjaaminen Toiminnassa pyritään ottamaan huomioon suomen kielen taidoiltaan erilaiset opiskelijat. Se on mahdollista, koska opetus on osin lähes yksilöopetusta. Primaarilukutaidottomien kanssa aloitetaan luku- ja kirjoitustaidon opiskelu suomen kielen sanojen ja lauseiden ymmärtämisen ohella. (Katso Kaisa Halmeen lukuaapinen, joka on ladattavissa Luetaan yhdessä verkoston kotisivuilta kohdasta Opetusaineisto). Opiskelijoita, jotka eivät ole oppineet lukemaan millään kielellä, on hyvä opettaa aluksi omana ryhmänään tai yksittäin. Ensiksi opitaan kertomaan itsestä ja omasta perheestä sekä opitaan vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Äänteiden oppimiseen, niiden kuulemiseen ja erotteluun sekä vähitellen niiden yhdistämiseen kirjaimiin, on syytä käyttää riittävästi aikaa, niin että ne hallitaan varmasti. Lukemisen opetuksen voi alkaa oppilaalle tutuista sanoista esimerkiksi perheenjäsenten nimistä. Iäkkäät naiset, joille ryhmä usein palvelee enemmän sosiaalisia tarpeita, on järkevää sijoittaa omaan pienryhmään. Iäkkäillä opiskelijoilla on usein sisäistettynä omaan kulttuuriin kuuluva oppimisen ja opiskelun malli. Jos mahdollista, hyödynnetään sitä myös suomen kielen oppimisessa. On hyvä, jos oppituokioissa heidän muu osaamisensa nousee esiin ja vahvistaa näin itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Yksilölliset erot oppimistahdissa voivat olla suuret. Erityisesti siksi on tärkeää huomioida opetuksessa erityyppiset oppimistavat. 6
Pitkälle koulutetut opiskelijat esittävät omia toiveita, jotka pyritään ottamaan huomioon, jotta opiskelijan motivaatio säilyy. Asiaa voidaan kysyä opiskelijalta alkutestauksen yhteydessä. Näitä erityistoiveita voi olla esimerkiksi ääntäminen, kirjoittaminen, sanasto tietystä aihepiiristä ym. 4. Opiskelijoiden tukeminen ryhmän toiminnan ulkopuolella Luetaan yhdessä -opettajan ja opiskelijan suhde on usein toisenlainen kuin varsinaisessa koulutuksessa. Tunti saattaa kulua opiskelijan ongelmien kuuntelemiseen, käytännön ongelmien ratkaisemiseen, esimerkiksi viranomaisten kirjeiden sisällön selittämiseen, kirjeisiin vastaamiseen, puhelimitse tehtäviin tiedusteluihin tai ajan varaamiseen. Osa opettajista on ystävystynyt opiskelijoiden kanssa ja tapaa näitä myös vapaa-aikanaan. On tärkeää, että tunnin ulkopuolinen apu perustuu opettajan omaan haluun ja on täysin vapaaehtoista. Jotta opiskelijat saisivat yhteiskunnan tarjoaman kotouttamiskoulutuksen, silloin kun se sopii heidän elämäntilanteeseensa, opettajien olisi hyvä selvittää, mihin ne, jotka voivat siirtyä kokopäiväiseen opiskeluun, ottavat yhteyttä. 5. Tavoitteet Opiskelun tavoitteet tulee määritellä kunkin opiskelijan kohdalla erikseen. Tarvittaessa tieto kirjataan Luetaan yhdessä sivuilta (Lomakkeet) löytyvään opiskelijakorttiin. Tärkeää on, että tavoite ei ole liian vaativa ja saa aikaan turhautumista ja kokemusta oppimisen mahdottomuudesta, mutta ei myöskään opiskelijan taitoja aliarvioiva. Useimmiten ajatellaan oppimisen noudattavan mallia: - Ymmärtäminen - Puhuminen - Lukeminen - Kirjoittaminen Tavoitteissa ja työtavoissa on hyvä korostaa sitä, että kaikkea ei voi opettaa yhdellä kertaa. Opiskeluun tulisi sisällyttää kulttuuritietoa, jota opiskelija tarvitsee selvitäkseen Suomessa. Naisten ja lasten oikeudet, omaisuuteen liittyvät kysymykset, viranomaiskontaktit ja niin edelleen voivat olla osalle opiskelijoista tuntemattomia. Opiskelijakortit tulee säilyttää lukitussa kaapissa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. 7
6. Opetussisällöt Tähän lukuun on koottu Opetushallituksen Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden (2012) mukaisia aihepiirejä. Opetussisällöt on suunniteltu siten, että opiskelija oppii - kertomaan itsestään ja perheestään - kertomaan osoitteensa ja puhelinnumeronsa, (oikeaa ääntämistä harjoitellaan!) - asioimaan kaupassa, postissa, pankissa ja erilaissa toimistoissa, - soittamaan terveydenhoitajalle, tilaamaan vastaottoajan sekä käymään lääkärin/hammaslääkärin vastaanotolla, - käyttämään kodinhoitoon liittyvää sanastoa, - tuntemaan kellon, viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat, - tietämään perusasiat lasten ja aikuisten koulutuksesta, - käyttämään matkustamiseen liittyvää sanastoa, - tuntemaan suomalaista elämänmuotoa. Olla-verbin opetukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä ainakin seemiläisissä kielissä (esimerkiksi arabia) olla-sanaa ei ole toisin sanoen tämä on kirja on muodossa tämä kirja. Oppisisällöt ovat ohjeellisia ja ryhmä päättää minkälainen suunnitelma tehdään kullekin lukukaudelle. Suunnitelmaan on hyvä kirjata aiheen ohella kuka opettaja kustakin osiosta vastaa. Osa ryhmistä käyttää oppikirjaa, osa monisteita tai sanomalehtiä, esitteitä ja muuta ilmaista materiaalia. 7. Numeeriset taidot Numeerisia taitoja harjoitellaan jokaisella tunnilla. Päivämäärät, kelloajat, katuosoitteet ja puhelinnumerot antavat tilaisuuden perus- ja järjestyslukujen oppimiselle. Monet lukutaidottomatkin hallitsevat yhteen- ja vähennyslaskut päässälaskuna yllättävän helposti. Koska äitien/vanhempien tulisi pystyä seuraamaan lastensa koulutehtäviä olemme koonneet mallit, joiden mukaan tavallisesti laskutoimitukset opetetaan kouluissa. Liitteet 4, 5 ja 6. 8
8. Arviointi Opiskelijoiden arviointi on vaikeaa, koska osa käy opetuksessa epäsäännöllisesti ja koska käytetty tuntimäärä lukukaudessa on vain noin 30 tuntia. Hyväksi koettu arviointitapa on antaa opiskelijoiden arvioida omaa oppimistaan, koska se myös tukee vastuunottoa omasta edistymisestä ja opettaa tarkkailemaan omaa toimintaa. Liitteessä 8 on eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon tason arviointitaulukko: Näin kielitaito kasvaa. Jos alkukartoituksen yhteydessä on asetettu tavoitteita, arvioidaan miten ne on saavutettu. 9. Esimerkkejä ja aihepiirejä Seuraavassa on aihepiirejä, joista poimimalla ryhmä voi laatia oman suunnitelmansa kullekin lukuvuodelle. Henkilötiedot ja tutustuminen aihepiiri on syytä käydä aina lävitse uuden opiskelijan kanssa. Kunkin opetuskerran yhteiseen opetustuokioon poimitaan osioita aihepiiristä eikä oleteta, että kaikki opitaan kerralla. Vaikka kussakin aihepiirissä on runsaasti sanoja ja rakenteita, opettaja valitsee vain osan opetettavaksi. Jokainen opetuskerta on hyvä aloittaa samoilla kysymyksillä, jotka luovat turvallisen rutiinin, esimerkiksi tervehtiminen, päiväys, sää, paikallaolijat ja muita ryhmälle tärkeitä käytäntöjä. Matematiikan aihepiiristä on hyvä ottaa opetuskerran aiheeksi yksi laskutapa esimerkiksi vähintään kerran kuukaudessa. Sen sisältöä voidaan kerrata muilla opetuskerroilla. 9
1. Aihepiiri: Tutustuminen (1/2) Minä ja perheeni Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Henkilötiedot Tutustuminen Edistyneille Perhe nimi (etu- ja sukunimi) osoite kansallisuus/kotimaa puhelinnumero syntymäaika/henkilötunnus tervehdykset Aikaisemmat opinnot, tavoitteet ja toiveet kurssiin nähden Perheenjäsenten yleis- ja erisnimiä: mies, vaimo, lapsi, tyttö, poika, isä, äiti, sisko, veli, isoäiti, isoisä aakkoset, numerot kysymyssanat: mikä, missä, mistä, milloin, kuka, kuinka persoonapronominit: nominatiivi, genetiivi: minä minun Osoitteen oikea ääntäminen on tärkeää. nimi-nimesi, osoite-osoitteesi olla-verbin taivutus preesensissä Kysymyssanat: millainen, -ko, -kö, kuinka Persoonapronominien adessiivimuodot: minulla, sinulla aakkostaulut (aakkoslaulu), kirjainmallit ja numerotaulut www. edu.fi satataulu maailmankartta Opittavat kysymys- ja tervehdyssanat kirjoitetaan lapuille. perhekuvat; valokuvia tai lehtikuvia Tutustuminen kyselemällä: Mikä sinun nimesi on? Kuka sinä olet? Missä sinä asut? Mikä sinun osoitteesi on? Mistä sinä olet kotoisin? Opiskelijat kyselevät myös toisiltaan. Luetellaan oman nimen kirjaimet. Täytetään yksinkertainen henkilötietolomake/tasotesti, liite 2 Keskustelua Tutustutaan perheisiin. Onko sinulla perhe? Millainen perhe sinulla on? Kuinka monta lasta sinulla on? Kuinka vanha lapsi on? Katsotaan kuvia, nimetään perheenjäsenet. Edistyneille Erilaiset perheet Sukulaisuussanoja: täti, setä, serkku Keskustelua erilaisista perheistä, naisen asemasta perheessä, lasten lukumäärästä 10
1. Aihepiiri: Tutustuminen (2/2) Tervehdykset, opiskelutaidot Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Tervehdykset Tärkeät fraasit Tervehdyssanat, toivotukset eri vuorokauden aikoina Mitä kuuluu? Kiitos hyvää. Anteeksi, mutta voitko auttaa? Saisinko vettä, kiitos? Anteeksi, että olen myöhässä. Kohteliaisuus- ja tervehdyssanat kirjoitetaan lapuille. Draaman keinoin: myöhästyminen, avun pyytäminen arjen tilanteissa Kohteliaisuussanat: kiitos, anteeksi, ole hyvä Parityönä: tervehtiminen ja kuulumisten vaihto Edistyneille Voisinko saada? - tyyppiset kohteliaat kysymykset Opiskelutaidot kirja, kynä, vihko, kumi, viivoitin, taulu, pöytä, tuoli, tietokone oppilas, opettaja, läksy, kotitehtävä kirjoittaa, sanoa, lukea, kysyä, vastata, avata, sulkea Demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne Mikä tämä on? Verbin käskymuoto (imperatiivi): ota, anna, lue, piirrä, kysy, vastaa avaa luokkatilan esineistö, opiskelussa tarvittavat esineet Mikä tämä on? Mikä tuo on? Harjoitellaan toimimaan annettujen ohjeiden mukaan: Kysy parilta. Avaa kirja. Kirjoita vihkoon. Lue sanat. Edistyneille Opiskeluverbien taivuttaminen persoonamuodoissa tietokone Oppilaan ohjaaminen itsenäiseen suomen kielen opiskeluun internetin kautta 11
2. Aihepiiri: Ajanilmaukset (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Vuosi kuukausien nimet seinäkalenteri Kuukaudet kalenteri Sijamuodot ajanilmaisuissa, kun jotakin tapahtuu - vuonna, -kuussa koska, milloin kysymykset? Esimerkiksi Milloin olet syntynyt? Olen syntynyt vuonna 1990. Missä kuussa olet syntynyt? Helmikuussa. Kuukausien nimien oppimiseen: Luetellaan kuukausia niin, että jokainen vuorollaan sanoo kuukauden nimen. Aluksi nimet nähtävillä, sitten nimet poistetaan. Edistyneille 1900-luku, 2000-luku Mitä tapahtui? Milloin tietokoneet keksittiin? - 1900- luvulla Keskustelua Vuodenajat Edistyneille Viikko, viikonpäivät Edistyneille kevät, kesä, syksy, talvi, vuodenaikoja kuvaavia Adjektiiveja: aurinkoinen, lämmin, sateinen, sumuinen, värikäs, luminen, kylmä jne. viikonpäivien nimet, vuorokausi = 24 tuntia, aamu, päivä (aamupäivä, keskipäivä, iltapäivä), ilta ja yö nimipäivä Milloin on lämmintä? Kesällä Milloin käyt koulua? Syksyllä, talvella ja keväällä. Milloin on kylmä? Talvella. Keskustellaan miten Suomen ja oppilaan oman maan vuodenajat eroavat toisistaan. koska, milloin, maanantaina, aamulla, illalla Milloin on Harrin nimipäivä? Tammikuussa/sunnuntaina/6.1. (kuudes ensimmäistä) tänään, huomenna, ylihuomenna, eilen ja toissapäivänä Saat kutsun tulla nimipäiville. Kerro, miten toimit. kuvia vuodenajoista Pyydetään oppilaita tuomaan valokuvia omasta maasta. kalentereita erilaisia ja useita. Harjoitteluvaiheessa kuvat jaetaan oppilaille, jotka kysyvät mikä vuodenaika/kuukausi nyt on. Keskustelua vuodenajoista Etsitään kalenterista omia tai tuttujen nimipäiviä/syntymäpäiviä ja kerrotaan milloin ne ovat. Oman viikko-ohjelman laatiminen 12
2. Aihepiiri: Ajanilmaukset (2/2) Kello kello, kellotaulu, tuntiviisari, minuuttiviisari, kello on tasan, yli, vaille, puoli, vartti erilaisia kelloja esimerkiksi rannekello, seinäkello, herätyskello, digitaalinen kello Kaksi tapaa ilmaista aikaa: Mitä/paljonko kello on? Kello on 23.05, digitaalinen kello ja viisarikello /analoginen kello. Kello on viisi yli yksitoista illalla/ (Kello on viisi yli 23.) Milloin suomen opetus alkaa? Se alkaa maanantaina kymmeneltä. Koska tapaat ystäväsi? Tänään seitsemältä illalla. Milloin TV 1:n iltauutiset alkavat? Ne alkavat 20.30./ Ne alkavat puoli yhdeksän. (Asiayhteydestä tiedetään, onko ilta vai aamu.) Kellotaulu, jonka viisareita voi itse liikuttaa, voidaan tehdä myös pahvista jokaiselle omansa. Harjoituksia kellotaulun kanssa, ensin opettajan johdolle sitten oppilaat pareittain. harjoituksia kellonajoista, kun kello on tasan, vaille, yli tai puoli (molemmat tavat rinnakkain) Edistyneille Milloin jotakin tapahtuu? vuosi: vuonna 2013, ensi, viime ja tänä vuonna vuodenaika: kesällä, talvella, syksyllä, keväällä kuukausi: tammikuussa viikonpäivä: maanantaina, tiistaina, ylihuomenna, toissapäivänä, eilen, tänään vuorokaudenaika: aamulla, illalla, päivällä, yöllä kellonaika: yhdeksältä, puoli yhdeltä Erilaisten kalentereiden käyttöä (kännykkä, tasku- ja seinäkalenteri) 13
3. Aihepiiri: Asioiminen Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Kauppa ostaa, myydä, maksaa ruokakauppa vaatekauppa, vaatteiden nimiä ale/nnus kassa, myyjä, kuitti kortti Mitä tämä maksaa? Onko teillä? Onko teillä isompaa /pienempää kokoa? Onko teillä sinistä /punaista jne.? Saanko sovittaa? Adjektiivien vertailu kuvia, pakkauksia, vaatekauppaan, opiskelijoiden ja opettajien päällysvaatteita ja opettajan tuomia puseroita, lakkeja, Voidaan leikkiä kauppaa. Opettaja tuo joko tyhjiä pakkauksia tai eri tuotteiden kuvia ja opiskelijat toimivat vuorollaan myyjinä ja ostajina. Paperinuken vaatettaminen värit käsineitä, liinoja, jne. Edistyneille pakkausten nimityksiä, laskutehtäviä, KELA, verot kokoja KELA-kortti palkka vero tiedot KELA-kortissa Edistyneille Miten veroja kerätään ja mitä verovaroilla tehdään? asumistuki toimeentulotuki lapsilisä Posti kirje, kortti, postimerkki lähettää vastaanottaa Edistyneille Miksi taloissa on alakerrassa asukkaiden nimet? Miksi ovessa täytyy olla oikea nimi? Pankki pankkikortti, pankkitili pankkiautomaatti lapsilisä alennusprosentit, henkilötiedot, etunimi, sukunimi, mahdollinen välinimi Kerrataan tuttuja verbejä. Kerrataan tuttuja verbejä ja niiden taivutusta persoonamuodoissa ja aikamuotoja. Avataan tili pankkiin Mitä pankkiautomaatin käytössä täytyy osata? salasana/pinkoodi Oma Kela-kortti mukaan! esitteitä kortteja, postimerkkejä postikortteja kirjekuori ja paperia esitteitä seteleitä ja kolikkoja Harjoitellaan antamaan henkilötietoja Kelan esitteisiin tutustumista Kirjoitetaan kortti. Kirjoitetaan kirje. Mitä maksaa kirje Englantiin? Minä haluan lähettää tämän paketin Turkkiin. Opiskelijat valitsevat mieluisen kortin ja kertovat, mitä siinä on ja kenelle sen voisi lähettää Harjoitellaan asioimista. 14
4. Aihepiiri: Terveys ja hyvinvointi (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Lääkärissä, terveyskeskuksessa, hammaslääkärissä*, neuvolassa lääkäri, lääke, resepti, apteekki, terveyskeskus, ajanvaraus, vastaanotto, varata aika, tutkia kehon osat: pää, jalka jne. sairas, kipeä, nuha, yskä, kuume, laastari, side, rokotus mitata, punnita, rokottaa Opitaan/kerrataan henkilötietoja Myönteiset ja kielteiset vastaukset Onko sinulla nuha? Kyllä on. /Ei ole. Mikä sinua vaivaa? Mikä sinulla on? Pää on kipeä. Päätä särkee. lääkärinlaukku ensiapuvälineitä, kuvia, nenäliinoja, kuumemittari, Kuvasarja: vastaanotolla ja siihen liittyvä vuoropuhelu. (Naapuri hississä -aineisto) Draaman keinoin ajanvaraus, vastaanotolla, apteekissa Lääkekaapin tai ensiapulaukun sisällön esittely Edistyneille sairauksiin, terveydenhoitoon, lääkärissäkäyntiin liittyvän sanaston laajentaminen, sairausloma, poissaolo koulusta Hyvä terveys: terveellinen ruoka aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala, syödä, juoda terveellinen, epäterveellinen liha, kala, vihannekset, leipä, juusto, maito, hedelmät, marjat kansalliset ruuat Syön puuroa, puuron. Juon teetä, teen. Myönteiset ja kielteiset lauseet Pidän kalasta. En pidä lihasta. Mitä sinä syöt aamulla? kuvia tai oikeita ruoka-aineita, ruokaaineympyrä, lautanen + aterimet, valmiita ruokia Keskustelua lapsen sairauksista tai omia kokemuksista sairaana olemisesta Nimetään ruoka-aineet, askarrellaan tai piirretään lautasmalleja, valitaan terveellisen ja epäterveellisen vaihtoehdon välillä. Maistellaan terveellisiä välipaloja ja kansallisia ruokia. 15
4. Aihepiiri: Terveys ja hyvinvointi (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtapoja Edistyneille tuoteseloste, rasva, valkuainen, hiilihydraatti, vitamiini, hivenaine roskaruoka kaunis kattaus Hyvä terveys: liikunta kävellä, juosta, jumpata, ulkoilla, uida, liikkua, pyöräillä, pelata, hiihtää, tanssia hyvä/huono kunto, kuntosali hyötyliikunta Edistyneille kävely, juoksu, jumppa, ulkoilu, vatsalihakset, nivelet, hiota, hengästyä, notkea Hyvä terveys: hyvä elämä = ravinto, liikunta, uni, ystävät, harrastukset uni, nukkua, puhdas, pestä, ystävä tunteet, ilo, suru, pelko, rakkaus, viha Edistyneille mielenterveys, puhtaus, ystävyys Verbien taivutus persoonamuodoissa Mitä liikuntaa harrastat? Miten pidät huolta kunnostasi? hidas hitaasti, nopea nopeasti Pese kädet. Milloin menet nukkumaan? Mikä tuottaa sinulle iloa? Onko sinulla ystävä? Millainen on hyvä ystävä? Millainen on hyvä elämä? liikuntavälineitä, kuvia eri liikuntalajeista kello, tunnekuvia, harrastevälineitä, pesuvälineitä, valokuvia ystävistä Keskustelua ruokailutottumuksista Kouluruoka Pantomiimi: Mitä minä teen? Kukin vuorollaan esittää jonkin liikuntalajin. taukojumppa, pulssin mittaaminen, letkajenkka Keskustelua liikunnan merkityksestä Draama: Mitä teen ystävän kanssa? Mikä tuottaa iloa? Miten vältän tartunnan? Mitä tehdä, jos masentaa? * Pankissa asioimisesta, hampaiden hoidosta ja keittiöturvallisuudesta on saatavissa selkokielinen esite. 16
5. Aihepiiri: Matkustaminen Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Matkasanoja tulla, mennä, lähteä juna, bussi, metro, lippu Edistyneille ratikka, lentokone bussipysäkki, aikataulu laituri, raide, asema paikka on myöhässä/ ajoissa liikennevälineiden kuvia bussi /junalippu bussipysäkkimerkki Lähiliikenteessä ostaa maksaa seutulippu sisäinen lippu lastenvaunut Kerrataan edellisen osion sanoja. Edistyneille kertamaksu lipussa on aikaa lipussa on arvoa tulla vastaan Kerrataan matkustukseen liittyvät sanoja. Kerrataan kysymyssanoja. Mihin junaa menee? Mistä bussi tulee? Missä on asema? Onko Sinulla lippu? Käskymuodot, ohjeiden antaminen: Käänny oikealle. Osta lippu. Bussi on myöhässä. Minä olen ajoissa pysäkillä. Kerrataan ajan ilmaisemista 14.45, varttia vaille kolme/15 vaille kolme Opitaan käskymuotoja. Haluan ostaa seutulipun. Mitä se maksaa? Meneekö tämä juna Malminkartanoon? Voitko nostaa lastenvaunut? junaan /junasta? Onko tämä paikka vapaa? Mihin tämä bussi menee? Miltä laiturilta juna lähtee? Onko juna myöhässä? Milloin bussi tulee? Minä tulen junalla/bussilla/metrolla. Tulen sinua vastaan asemalle aikatauluja kuvia liikennetilanteista Harjoitellaan sanoja mennä ja tulla pyytämällä opiskelijoita siirtymään paikasta toiseen. Kysytään missä x on, minne x menee, mistä x tulee. Siirretään esineitä paikasta toiseen. Opetellaan aikataulun lukemista. Leikitään lipun ostoa. Pyydetään nostamaan lastenvaunut/rattaat junaan. (Muistetaan kiittää katsoen auttajaa) Istutaan junassa ja kysytään onko paikka vapaa? Kaukomatkat Edistyneille Lisäsanastoa lentoemäntä lentoasema, lentolippu, portti turvavyö, ateria paikkalippu, lastenlippu varata, hinta, alennus, painaa Varaatko liput netistä? Syötkö sinä laivalla? Ostatko paljon karkkeja? Missä on turvatarkastus? Kuinka paljon laukku saa painaa? Opiskellaan imperfektiä. Ks. yllä kuvia Näytellään lentokoneeseen meno (tavarat dropiin, portin etsintä, paikkalippu, turvavyö kiinni). Sama laivaan mennessä, apuna myös kuvia. Annetaan jokaiselle kolme matkakuvaa ja opiskelija kertoo niistä muille. 17
6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (1/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Asunto, koti koti, kotikaupunki, kotilähiö, osoite talo, kerrostalo, asunto huoneiden nimet: keittiö, olohuone jne. kodin asukkaat Edistyneille kotona, kotiin, kotoa -sanojen käyttö 3h + k + p Huoneiden sisustus Kalusteiden/huonekalujen nimiä: pöytä, tuoli, sänky, liesi, pesuallas, jääkaappi matto, taulu, sohva, verhot, huonekasvi Edistyneille katsoa, katsella, kuunnella sisustaa Kodinhoito Kodinhoitoon liittyviä verbejä: siivota, imuroida, tiskata, pestä, silittää, tehdä ruokaa Kodinhoidossa tarvittavat välineet: imuri, silitysrauta, harja, riepu, sanko Edistyneille pyykinpesu, pesumerkit Missä sinä asut? Asun Helsingissä, Vantaalla. Millaisessa talossa asut? Asun kerrostalossa. Missä kerroksessa? Toisessa. Asua-verbin taivutus persoonamuodoissa Erilaiset asumismuodot Missä huoneessa katselet tv:tä? Minulla ei ole sohvaa, taulua, mattoa. Mitä kalusteita on keittiössä, olohuoneessa? Kerrataan verbimuotoja. Mitä teet kotona? Mitä teet olohuoneessa? Kodinhoitoverbien taivutus persoonamuodoissa: imuroin, imuroit, imuroi jne. Edellisten verbien kieltomuodot. En imuroi. kuvia erilaisista taloista, huoneista, perheistä, asuntomyyntiilmoituksia, nukkekoti sanomalehden vuokrataan/myydään asuntoilmoitukset sisustuskuvia eri huoneista, luokkatilan esineistö, huoneistojen pohjapiirroksia siivous- ja muita kodinhoidossa tarvittavia välineitä tai kuvia niistä vaatteiden pesumerkkejä Opiskelijat kyselevät toisiltaan, missä asuvat. Keskustelua Nimetään näkyvillä olevat huoneet, kalusteet. Asumiseen liittyvien verbien taivuttaminen Keskustelua sisustuskuvien äärellä Pantomiimi: Mitä teen? Kohteliaat pyynnöt: Voisitko viedä roskat? Keskustelu: Kodinhoidon vastuualueet perheessä 18
6. Aihepiiri: Koti ja kodinhoito (2/2) Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat aamupala, lounas, välipala, päivällinen, iltapala lempiruoka Ruuanvalmistuksessa tarvittavia välineitä ja verbejä: liesi, uuni, kattila, pannu, kauha, veitsi keittää, paistaa, leipoa, pakastaa Edistyneille Reseptien luku, lyhenteiden tulkinta tl, dl, g. Näin valmistan arkiruokaa: työvälineet ja raaka-aineet Jätteiden lajittelu paperi-, lasi-, bio-, metalli-, ongelma-, pahvi-, energia- ja sekajäte kirppari, vaate, astia, huonekalu, kirja, lelu Edistyneille Mitä kierrätysastioita taloyhtiössänne on? lajitella, korjata, vaihtaa Pientä remonttia maalata, maalipensseli, naulata, naula, vasara, vaihtaa lamppu, kiinnittää Edistyneille talon järjestyssäännöt Mitä syöt aamulla, päivällä, illalla? Syön puuroa. Juon teetä. mittayksiköitä kestävä kehitys värit Keskeisiin sääntöihin tutustuminen: Miten menettelen, jos avain jää kotiin, hana vuotaa, naapuri meluaa? Ruuanvalmistus ruuanvalmistuksessa tarvittavia välineitä, erilaisia mittoja, reseptejä, keittokirjoja, kuvia aterioista, ruokaaineita. roskia esimerkiksi pullo, lehti, purkki, patteri, pahvilaatikko, rikkinäinen kenkä, omenan kuoret pienremontissa tarvittavia työvälineitä järjestyssäännöt (netistä) Katetaan päivän ateriat tai joku niistä joko kuvina tai raaka-aineina ja nimetään ne ja tarjolle pantavat ruuat. Maistellaan välipaloja. Reseptien tulkintaa Lajitellaan roskat. Järjestetään kirpputori tai kierrätystori ryhmän tiloissa. Keskustelua Pantomiimi: Mitä minä teen? Tutkitaan järjestyssääntöjä. Keskustelua omista remonttikokemuksista. 19
7. Aihepiiri: Elämä Suomessa (1/3) Tietoa Suomesta Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Hallinto valtio ja kunnat tasavalta, presidentti, puolue äänioikeus, vaalit, äänestää, valita, kansanedustaja, eduskunta, hallitus, ministeri kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, perustuslaki, laki, asetus koska- ja jos-sivulauseet Äänestän vaaleissa, koska Minusta tulee kansanedustaja, jos, Suomen kartta Suomen lippu, vaakuna, eduskuntatalo, hallitus Leikkivaalit Edistyneille Eri puolueet Keskustelua Kansalaisten oikeuksia Edistyneille Kansalaisten velvollisuuksia Edistyneille Suomi-tietoa Edistyneille tasa-arvo, toimeentulo terveydenhuolto, perusopetus mielipiteen- ja uskonnonvapaus lasten oikeudet, oikeus elää rauhassa On noudatettava Suomen lakeja, on oltava oma nimi, kuuluttava väestörekisteriin, maksettava veroja ja suojella luontoa. oppivelvollisuus 7-16 asevelvollisuus 18-60 (armeija) Asukkaita yli 5 milj. Äidinkielenä suomea puhuvia n. 90%, ruotsia n. 5% ja 5% muita kieliä. uskonnot, lääni, maakunta, murre Suomi vie mm. puuta, paperia, laivoja, elektroniikkaa ym. Isot järvet, joet, tunturit, maakunnat Valtion ja kuntien palveluja ylläpidetään verorahoilla. Naisen asema Suomessa Aviopuolisoiden oikeudet avioliitossa ja erotilanteissa Suomessa viranomaisiin voi yleensä luottaa. esitteitä Keskustelua oikeuksista ja velvollisuuksista elämänkaaren eri vaiheissa. Pääkaupunki Helsinki, muita suuria kaupunkeja Espoo, Vantaa,Turku ja Tampere Ilmansuunnat Suomen kartan tutkimista Suomen kartta Keskustelua kokemuksista koulua, asumista, terveydenhoitoa ja naisen asemaa koskevista asioista. Mistä apua, kun asiat eivät suju! Etsitään kartalta naapurimaita ja kaupunkeja. Opettajat esittävät murrenäytteitä. 20
7. Aihepiiri: Elämä Suomessa (2/3) Koulutus ja työ Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne/asia Materiaalia Työtavat Koulunkäynti esikoulu peruskoulu, lukuvuosi, opettaja, oppilas, luokka(huone), luokka(aste), loma, todistus, alakoulu, yläkoulu, lukio, ammatillinen oppilaitos, lukujärjestys, lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen verbejä: opettaa, opiskella, lukea kirjoittaa, laskea, käydä koulua Preesensin ja imperfektin vertailua kouluun liittyvillä verbeillä 21 omia koulukuvia Edistyneille kouluaineet ja niiden lyhenteet Perfekti ja pluskvamperfekti lyhenteet netistä Suomen koulutusjärjestelmä Erillinen liite 7 riittävän pitkä paperi ja värikyniä Edistyneille vanhempainilta, vanhempain vartit, tukiopetus, erityisopetus Ammatit Minkälaisiin ammatteihin voi hakea eri koulujen todistuksilla? -ammattikoulu: asentajat, keittäjät, kirvesmiehet, lähihoitajat, kampaajat, ompelijat, ym. -ammattikorkeakoulu: sairaanhoitajat, insinöörit, merkonomit, ym. -yliopisto: opettajat, lääkärit, ekonomit, ym. Edistyneille lisää ammattinimikkeitä Piirretään aikajanaa omasta koulunkäynnistä ja opitaan kertomaan käyttäen imperfektiä siitä toisille. Käytetään sanoja ja, mutta, kun. Preesensin ja imperfektin eron opettelua kuvia eri ammateista, leikattuna tai leikataan aikakausilehdistä. Keskustelua Opettaja auttaa kysellen. Esimerkiksi Kuinka vanha olit, kun menit kouluun? Merkitään janalle. Jne. Keskustellaan opiskelijoiden lasten koulusta ja tulevaisuuden suunnitelmista. Kokemuksia Wilman käytöstä. Jatketaan aikajanaa ja kerrotaan toisille mitä on tehnyt peruskoulun jälkeen.
7. Aihepiiri: Elämä Suomessa (3/3) Työn hakeminen Lisäkoulutus sanomalehden työpaikka- ja koulutusilmoitukset - kurssit www. mol.fi -sivu Edistyneille eri tyylilajit, asiakirjat, allekirjoitukset, tuttavalliset viestit Tutkitaan sanomalehden osioita ja otsikoita: Uutiset, työpaikat ja koulutus. Valitaan lehdestä yksi työpaikkailmoitus ja vastataan siihen. sanomalehtiä, valokuvia Jatketaan aikajanaa oman työelämän osalta, minkälaisissa työpaikoissa kukin on ollut. Minkälaisia suunnitelmia heillä on koulutuksesta? 22
8. Aihepiiri: Matematiikka Aihe Perussanastoa Opittava/kerrattava rakenne Materiaalia Työtavat Luvut Edistyneille Peruslaskutavat, yhteenlasku Edistyneille Vähennyslasku Edistyneille Kertolasku Jakolasku numerot 0 1 000 000 ja lukuyksiköt (ykköset, sadat, tuhannet, kymmenettuhannet, sadattuhannet ja miljoonat) =, > ja < merkit lukualueen laajentaminen miinusmerkkisiin lukuihin ja miljardiin yhteenlasku, plus, summa, muistinumero laskun vastaus =tulos tehtäviä isoilla luvuilla vähennyslasku, miinus, erotus, lainaaminen, vähentäjä, vähenevä kertolasku, kertomerkki, tulo, kertoja, kerrottava kertotaulu jakolasku, jakomerkki, jakokulma, osamäärä, jakaja jaettava lukujen nimeäminen lukuyksiköiden paikat laskuja päässälaskuna ja allekkain laskuina esimerkkejä erillisellä liitteellä 4 laskuja päässälaskuina ja allekkain Liite 4 sanallisia laskutehtäviä Liite 5 Liite 6 Edistyneille laskujärjestys, sulut laskutehtäviä satataulu lukusuora Esimerkiksi oppilaat luettelevat vuoron perään numeroja tullen alaspäin ensin 1:llä sitten 10:llä ja 100:lla. Esimerkiksi 10:llä alkaen 105, 95, 85, 75 jne. Harjoitellaan lukusuoralla. Harjoitellaan ruudullisella paperilla! Oppilaat tarvitsevat pienen viivoittimen. 23
9. Liitteet Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä -ryhmille Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi Liite 3: Selkokieli Liite 4: Yhteenlasku- ja vähennyslasku Liite 5: Kertolasku Liite 6: Jakolasku Liite 7: Suomen koulujärjestelmä Liite 8: Näin kielitaito kasvaa 24
Liite 1: Ohjeisto Luetaan yhdessä -ryhmille Yleisohjeita 1. Kullakin ryhmällä tulee olla vastuuhenkilö, joka - pitää yhteyttä koordinaattoriin ja viranomaistahoihin - pitää yhteyttä opettajiin - huolehtii tilan varaukset - huolehtii raportoinnista - huolehtii siitä, että kullekin kokoontumiskerralle on yhteisen osuuden vetäjä - huolehtii tehtäväjaon toimivuudesta Vastuuhenkilöllä tulee olla 1-2 nimettyä varahenkilöä. 2. Ryhmä valitsee materiaalivastuuhenkilön, joka vastaa kirjavälityksestä ja materiaalin hankinnasta. Lisäksi valitaan henkilö, joka kunkin lukukauden lopussa tarkastaa kirjavälityksen kirjanpidon. Kirjavälitys Koska ryhmät välittävät korvausta vastaan verkostolta saatuja oppikirjoja, tulee olla selkeä järjestelmä, miten kyseisten varojen kanssa toimitaan. - Kunkin lukukauden alussa materiaalivastuuhenkilö ja ryhmän raportoija selvittävät kuinka monta kirjaa ryhmän varastossa on. Määrä kirjataan. - Lukukauden aikana vastuuhenkilö kirjaa kunkin tuotteen välityksen (mikä kirja, milloin, kenelle, saatu korvaus). Samoin hän kirjaa ryhmän ostamat materiaalit, vihot, kynät, yms. - Mikäli materiaalia hankitaan lisää, se huomioidaan kirjanpidossa. - Opettajat, jotka ottavat kirjoja käyttöönsä ilmoittavat siitä vastuuhenkilölle. Kun he eivät enää tarvitse kirjaa, he palauttavat sen varastoon ja kirja kasvattaa näin varastoa. Maksukyvyttömille opiskelijoille voidaan antaa kirja myös lainaksi. - Ryhmä voi käyttää rahaa myös lukukauden kohtuulliseen päättäjäistarjoiluun. Mikäli ryhmä lopettaa toimintansa, rahat siirretään kunnan muiden ryhmien käyttöön tai annetaan verkoston toimistolle, josta ne ohjataan muille ryhmille. 25
Liite 2: Luetaan yhdessä -tasotesti, lähtötason arviointi lukukausi Lue ja vastaa seuraaviin kysymyksiin: (opiskelija täyttää) 1. Mikä sinun nimesi on ja syntymäaikasi? 2. Mikä on osoitteesi? Kirjoita myös puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi 3. Milloin sinä tulit Suomeen? 4. Mistä maasta sinä tulit? 5. Onko sinulla perhettä Suomessa? 6. Mikä on sinun äidinkielesi? Mitä muita kieliä sinä osaat? 7. Kuinka monta vuotta olet käynyt koulua tai opiskellut? Onko sinulla jokin ammattikoulutus? 8. Oletko opiskellut suomen kieltä aikaisemmin? Missä? Kuinka kauan? 9. Mitä haluat oppia tällä kurssilla? OPETTAJAN ARVIO (opettaja täyttää) Päivämäärä: Opettaja: Lukeminen: Opiskelija luki kysymykset itsenäisesti Opettaja auttoi lukemisessa Opettaja luki tekstit opiskelijalle Luetun ymmärtäminen: Opiskelija ymmärsi sisällön itsenäisesti Opettaja auttoi jonkin verran Opiskelija ei ymmärtänyt kysymyksiä Kirjoittaminen: Opiskelija muodosti vastaukset ja kirjoitti ne itsenäisesti Opettaja auttoi vähän vastausten muotoilussa ja kirjoittamisessa Opiskelija ei kyennyt kirjoittamaan vastauksia Muuta: (Voidaan jatkaa erilliselle paperille tai kääntöpuolelle) Tavoitteet syyskaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: Tavoitteet kevätkaudelle: Opettajan arvio edistymisestä: 26
Liite 3: Selkokieli Selkokieli vuorovaikutustilanteessa Käytä tuttua puhekielen sanastoa. Selitä vieraat tai käsitteelliset sanat. Korosta sanomasi ydinsanoja. Suosi lyhyitä ilmauksia ja puhekielenomaisia rakenteita. Älä pakkaa puheenvuoroasi täyteen informaatiota, vaan puhu yhdestä asiasta kerrallaan. Anna konkreettisia esimerkkejä. Keskustele ja kysele, älä luennoi. Puhu rauhallisella tempolla, mutta älä hidasta puhettasi luonnottomasti Tauota sopivasti. Toista ensin vaikeuksia aiheuttanut sana. Jos se ei auta, käytä kiertoilmauksia. Kysy ja tarkista, mitä kumppanisi on tarkoittanut ja ilmaise, jos epäilet tulleesi väärinymmärretyksi. Ole tietoinen omasta toiminnastasi keskustelutilanteessa ja siitä, miten se vaikuttaa keskustelun kulkuun. Pohdi, onko kummallakin osanottajalla tilaisuuksia viedä keskustelua haluamaansa suuntaan vai onko keskustelu vinoutunut vain toisen aiheiden ympärille. Rohkaise toista osapuolta ilmaisemaan itseään, jos hän on vetäytyvä. Kysele aiheista, jotka voisivat kiinnostaa häntä. Tue toisen osapuolen kommunikaatioaloituksia silloinkin, kun sinulla on vaikeaa saada puheesta selvää. Älä väitä ymmärtäväsi, jos et ymmärrä. Onnistuminen riippuu molemmista osapuolista. Hae katsekontaktia. Rauhoita keskustelutilanne ja tarkista ympäristön taustamelu, jos se on mahdollista. Käytä tarvittaessa korvaavia kommunikaatiomenetelmiä, esimerkiksi piirrä, esitä, viito, kirjoita tms. (Leskelä Leealaura: Häirittenkö mää täs ny teiän keskusteluu? - Selkokieli ja vuorovaikutus. Teoksessa: Leskelä Leealaura ja Virtanen Hannu (toim.) Toisin sanoen Selkokielen teoriaa ja käytäntöä Opike 2006.) 27
Liite 4: Yhteenlasku lauseke tulos on summa summa 1496 + 528 = 1928 Vähennyslasku lauseke / erotus tulos on erotus 5280 1749 = 3531 yhteenlaskettavat vähenevä vähentäjä Yhteenlasku allekkain 1496 + 528 1 1 1 1 4 9 6 + 5 2 8 2 0 2 4 Vähennyslasku allekkain 12 10 5 2 8 0-1 7 4 9 3 5 3 1 1. Merkitse lukuyksiköt allekkain 2. Aloita laskemalla ykköset yhteen 6 + 8 = 14, josta 4 merkitään ykkösten alle ja 1 kymmenten yläpuolelle muistinumeroksi 3. Laske kymmenet yhteen 1 + 9 + 2 = 12, josta 2 merkitään kymmenten alapuolelle ja 1 muistiin satojen yläpuolelle. 4. Laske sadat yhteen 1+4+5= 10, josta 0 merkitään satojen alapuolelle ja 1 muistiin tuhansien yläpuolelle. 5. Laske tuhannet yhteen 1+1 = 2. 6. Laskun tulos on summa = 2024. 1. Merkitse lukuyksiköt allekkain. 2. Aloita vähentäminen ykkösistä: 0 9, ei voi vähentää vaan lainataan 1 kymmen ja vähennetään 10 9 = 1. 3. Vähennetään kymmenet. Lainauksen jälkeen niitä on enää 7 eli 7 4 = 3. 4. Vähennetään sadat. Niitä ei ole riittävästi. Lainataan ensin tuhansilta 1 (=satoja 10) ja siirretään ne sadoille, joita on ennestään 2 eli yhteensä 12. 12 7 = 5. 5. Vähennetään tuhannet 4 1 = 3. 6. Laskun tulos on erotus = 3531. 28
Liite 5: Kertolasku Kertolaskun termit: lauseke/tulo tulos on tulo 4 x 6 = 24 kertoja kerrottava tulontekijät 4. Kerro kymmenillä ykköset: 2 kertaa 4 = 8. Merkitse nyt kymmenten alle eli jätä ykköset tyhjäksi. 5. Kerro kymmenillä kymmenet: 2 kertaa 5 = 10, josta 0 satojen alle ja 1 muistiin 6. Kerro kymmenillä sadat: 2 kertaa 1 = 2 + 1 muistista = 3. Merkitse tuhansien kohdalle. 7. Laske yhteen 924 ja 3080 = 4004 Allekkain kertolasku 26 X 154 1 5 4. 2 6 1 9 2 4 + 3 0 8 4 0 0 4 2 3 muistinumeron paikka 1 1. Kerro ensin ykkösillä ykköset: 6 kertaa 4 = 24, josta 4 ykkösten alle ja 2 muistiin. 2. Kerro sitten ykkösillä kymmenet: 6 kertaa 5 = 30 + 2 muistista = 32, josta 2 kymmenten alle ja 3 muistiin 3. Kerro sitten ykkösillä sadat: 6 kertaa 1 = 6 + 3 muistista = 9. Merkitse 9 satojen alle. Muista yliviivata käytetty muistinumero. 29
Liite 6: Jakolasku Jakokulmassa jakaminen 96 : 2 osamäärä Allekkain jakaminen jakaja jaettava Laskun tulos on osamäärä. 96 : 2 jaettava : jakaja = osamäärä 4 8 2 9 6-8 x 1 6-1 6 0 Tulos: 48 Jaa lukuyksiköittäin suurimmasta pienimpään näin: 1. Jaa kymmenet, montako kertaa luku 2 sisältyy lukuun 9? 2 sisältyy yhdeksään 4 kertaa. Merkitse 4 kulman yläpuolelle 9:n kohdalle. 2. Kerro 4 kertaa 2 = 8. Merkitse 9:n alle. 3. Vähennä 9 8 = 1 4. Pudota seuraava numero alas. Merkitse rasti (X), saat uuden jaettavan 16. Jatka samalla tavalla. Montako kertaa 2 sisältyy 16 jne.. 9 6 : 2 = 4 8-8 x 1 6-1 6 0 Tulos: 48 1. Jaa 2. Kerro 3. Vähennä 4. Pudota 30
Liite 7: Suomen koulujärjestelmä YLIOPISTO tai AMMATTIKORKEAKOULU YLIOPISTO tai AMMATTIKOULU AMMATTIKORKEAKOULU LUKIO 3 vuotta AMMATTIKOULU 3-4 vuotta 10-LUOKKA 1 vuosi 10-luokka on vapaaehtoinen YLÄKOULU 3 vuotta 16 v ALAKOULU 6 vuotta PERUSKOULU, oppivelvollisuus 7-16 vuotiaana ESIKOULU 1vuosi 7 v 6 v Lapset syntymän jälkeen kotona tavallisesti 1-3 vuotta ja sen jälkeen päiväkodissa 2-5 vuotta. Esikouluun mennään 6 vuotiaana. 31
Liite 8: Näin kielitaito kasvaa C1.1. Osaan erittäin hyvin kieliopin, sanaston ja tekstin jäsentelyn. Käytän kieltä spontaanisti ja vaivattomasti. Ymmärrän ja käytän myös idiomeja. B2.2. Osaan puhua ja kirjoittaa selkeästi ja melkein virheettömästi kaikissa virallisissa ja epävirallisissa tilanteissa. Osaan käyttää erilaisia tyylejä erilaisissa tilanteissa. B2.1. Osaan puhua abstrakteista asioista ja pystyn lukemaan pitkiä tekstejä. Pystyn osallistumaan aktiivisesti myös melko muodollisiin keskusteluihin. B1.2. Ymmärrän tv-ohjelmia ja osaan puhua niistä. Osaan lukea sanomalehteä ja etsiä tietoa. B1.1. Osaan paljon sanoja. Osaan puhua työasioista. Ymmärrän tärkeimmät asiat uutisista ja mainoksista. A2.2. Osaan kertoa elämästäni, harrastuksistani ja työstäni. Käytän sanoja koska, jos, vaikka. A2.1. Osaan jutella vähän naapurien kanssa. Osaan kertoa minusta ja perheestä. Osaan kertoa, mitä tein eilen. Käytän sanoja ja, mutta, kun A1.3. Osaan tehdä lyhyitä lauseita ja käydä ruokakaupassa suomeksi. Osaan kertoa, mitä teen tänään. A1.2. Osaan fraaseja. Osaan kysyä ja vastata, kun puhutaan minusta ja perheestä. A1.1. Osaan vähän sanoja. Osaan tervehtiä ja kertoa, kuka olen. Eurooppalainen viitekehys 32
Muistiinpanoja 33
Luetaan yhdessä -verkosto Suomen Akateemisten Naisten Liitto Fredrikinkatu 41 A 8 00120 Helsinki koordinaattori[at]luetaanyhdessa.fi 045-117 4282 34