FINBIO Suomen Bioenergiayhdistys ry on alan yhteinen valtakunnallinen kattojärjestö: Edistäminen, edunvalvonta ja tiedonvälitys Euroopan Bioenergiajärjestön (AEBIOM) maajäsen (28 Euroopan maata) Sisarjärjestöjä mm. SVEBIO (Ruotsi), NOBIO (Norja) ja DANBIO (Tanska). Puuperäiset polttoaineet Turve Kierrätyspolttoaineet (REF) Peltoenergia Biokaasut Biopolttonesteet FINBIO tukee ja edistää alan liiketoiminnan edellytyksiä Suomessa sekä suomalaisen osaamisen ja teknologian vientiä. YLI 100 ORGANISAATIOJÄSENTÄ ja 250 HENKILÖJÄSENTÄ BIOENERGIA SUOMESSA www.finbioenergy.fi www.finbio.fi CONNECTING BIOENERGY PEOPLE
Lähtökohtia Suomen energiaomavaraisuus vain 30 % Tuontienergian osuus eurooppalaisittainkin erittäin suuri, 70 % Fossiilisia puolet energiankäytöstämme Kotimaiset energialähteet vajaakäytössä Sähköntuotantokapasiteettia uusittava ja lisättävä Tuontienergian globaalit hintaheilahtelut suurentuneet Energian toimitus- ja huoltovarmuuden turvaaminen 2020 KOMISSION SUOMELLE ASETTAMAT TAVOITTEET: Uusiutuvien osuus 28,5 %:stä 38 %:iin loppuenergiasta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys - 16 % ei-päästökauppasektorilla (asuminen, liikenne, maatalous). Energiansäästön ja tehokkuuden parantaminen + 20 %. Liikennepolttoaineissa vähintään 10 % osuus.
n. 400 TWh Tuontienergiaa 70 %!!! Fossiilisia puolet energiankäytöstämme Lähde: Tilastokeskus Kotimaiset: n. 100 TWh
Bioenergia Suomessa Osuus primäärienergiasta noin 28 %, = 100 TWh (turve mukana, osuus 25 TWh) Osuus sähköstä 20 %. Ruotsi: 20 % (120 TWh) Norja: 6 % Tanska: 10 % Kivihiili ÖljyÖljy Maakaasu Tuontienergia Komissiossa vahva poliittinen tahtotila bioenergian lisäämisestä Kuitenkin tuontienergiaa 70 % ja fossiiliset yhä 50 % KOTIMAISEN ENERGIAN OSUUS ALLE 30 % Uusiutuvat energialähteet: bioenergia sekä vesi-, aurinko- ja tuulienergia ja maalämpö Bioenergian osuus uusiutuvien käytöstä on lähes 90 %
Bioenergia Suomessa * Osaaminen sekä teknologia ja logistiikka maailmalla tunnettuja globaaleja vientituotteita. Biosähkössä jo nyt Euroopan ykkönen Sektorin liiketoiminnan volyymi 2,5 miljardia euroa Viennin arvo runsaat puoli miljardia euroa Suorat työllisyysvaikutukset 26 000 henkilötyövuotta Yli 400 keskikokoista ja suurta käyttökohdetta Kymmeniä tuhansia kiinteistöjä ja maatiloja LISÄPOTENTIAALIA ON PALJON!
Biopolttoainevalikkoa Suomessa Puuperäiset polttoaineet mustalipeä, kuori, puru ja puutähteet, metsähakkeet ja murskeet, kantopuu, pilkkeet, pelletit, briketit, puuhiili, puukaasu, energiapajut, kierrätyspuu Turve (hitaasti uusiutuva biopolttoaine, lisäselvityksiä) Peltobiomassat (korsi- ja öljykasvit, olki) Bioperäiset teollisuuden ja yhdyskuntien prosessi- ja kierrätysjätteet Biopolttonesteet (bioetanoli, biodiesel jne.) Biokaasut (kaatopaikkojen, vesilaitosten ja maatilojen biotähdekaasut) Biolietteet
Suomen toimia Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma: Uusiutuvien käyttöä edistetään ja lisätään! Ministerityöryhmän johdolla ja TEMin koordinoimana valmisteltu Suomen ilmasto- ja energiastrategiaa 2020 2050 (nyt eduskunnassa). Lopullinen ilmasto- ja energiastrategia: - mihin uusiutuvien painotukset, tavoitteet? - mitä edistämiskeinoja käyttöön? - sähköstrategia: ydinvoima uusiutuvat tuonti? - Kansallinen Toimintasuunnitelma (NAP), viimeistään komissiolle 2010 - Syöttötariffit parhaillaan työryhmässä
Tuulivoima 0,2 % Vesivoima 12,6 % Puuperäiset polttoaineet 11,3 % Turve 6,9 % Nettotuonti 12,7 % Muut 1,1 % Öljy 2,0 % Hiili 17,9 % Ydinenergia 24,4 % Sähköbusiness Sähkön osuus energiankulutuksesta on 25 % (90 TWh): Maakaasu 10,9 %» Teollisuus käyttää noin puolet, mistä metsäteollisuus valtaosan» Kotitaloudet noin viidenneksen» Loput palveluiden, julkisen kulutuksen ja maatalouden kesken Tuotetaan nyt kotimaisilla 30 % ja muilla 70 %. Ei se volyymi ratkaise vaan hinnoittelu : Osa mankala-sähköä (omakustannuksena osakkaille). Suuri osa pörssisähkönä yrityksille ja muille kuluttajille! Pörssisähkön hinta ei todellisten tuotantokustannusten vaan kaikki sähkö korkeimman markkinahinnan mukaan (= joten uusiutuvissa myös päästöoikeuksien hinnat mukana!) Sähkön hinta + siirtomaksut + verot + muut
Nykybusiness (Lämmitys) Puolet erillislämpöä Puolet rakennuksista kaukolämmössä 2,4 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämpötaloissa. Polttoaineesta vain vajaa kolmannes kotimaista + Lämpölaitosmahtoa CHP:ksi noin 200 MW!
Kiinteistöjen lämmitys 2008 Sähköllä lämmitetään 665 000 asuntoa. (Sähkölämmitykseen liitettiin 10 000 uutta asuntoa vuonna 2007). Noin 240 000 öljylämmitteisestä kiinteistöstä 80 000 kiinteistössä on parhaillaan öljykattilan vaihtotarve. Uudis- ja saneerauskohteissa tulisi investointiavustuksin ja kohdistetuin kotitalousvähennyksin ja pääoman verohelpotuksin edistää tulisijojen, hake- ja pellettikattiloiden, pellettitakkojen, maalämmön, ilmalämpöpumppujen sekä aurinkopaneelien käyttöönottoa. Kotitalousvähennys hyvä, mutta kohdistuu vain osaan TYÖkust:iin, ei ohjaa. * Ulkomainen palmuöljypohjainen ns. bioöljy suuri riski.
KIINTEISTÖSEKTORI 1. Kun korvataan 5 TWh/vuosi öljyä kiinteistösektorilla 200 milj. euron vuotuinen tuontipolttoaine-öljylasku siirtyy kotimaan markkinoille mahdollistaa 80 milj. euron laiteinvestoinnit eri puolille Suomea nämä tuovat 1500-2000 lisähenkilötyövuotta. aktivoivat kotimaan yritystoimintaa ja lisäävät vero-kerrointa verotussaataviin. Lämmitysöljyn ympäristövero uustuotantoon: ainakin 300 milj. euron vuosiverotulo valtiolle. 2. Uudisrakentaminen: 25 000-30 000 rakennusta per vuosi 0,15 TWh/vuosi, 10-vuotiskaudella 1,5 TWh. 3. Pellettikaminat ja muut tulisijat, lämpöpumput (sähkölämmityksen järkeistäminen saneerauksiin): vähintään 10 000 15 000 kpl mahto per vuosi 0,5 TWh. 4. Biokaasusektori: toteutettavissa 2-3 TWh / a, mahto 17 TWh / a. + iso suurkiinteistösektori: n. 20 MW + maatilat (energia- ja ympäristö)
BIOENERGIAJÄRJESTÖJEN ESITYS BIOPOLTTOAINEIDEN nykykäyttö 100 TWh:sta 150 TWh:iin vuonna 2020 Puuperäiset, josta: - metsäpolttoaineet * Turve Muut, josta: - peltoenergia *** - REF, biokaasut v. 2005 v. 2020 (lisäys) 77 ->103 TWh (30) 6,0 -> 25-30 TWh 19-27 **-> 35 TWh (10) 2 -> 12 TWh (10) -> 8 TWh -> 4 TWh Hallitus (lisäys) 8 TWh 0 TWh 4 TWh 2 TWh 2 TWh YHTEENSÄ 98 -> 150 TWh (50) Biopolttonesteet sisältyvät yllä oleviin + 2 TWh + 6 TWh (mitä?!) * Metsäpolttoaineilla tarkoitetaan jalostukseen määrällisesti tai laadullisesti kelpaamatonta pienpuuta, oksia, latvuksia ja kantopuuta ** Turpeen käyttö 2000-luvulla *** Peltoenergiaan sisältyy myös 1 TWh biokaasua, joka tehty maatalouden biotähteistä Lisäys nykytasosta 50 TWh Osuus energian loppukulutuksesta n. 35 %
Bioenergiaa lisää 50 TWh Vaikutuksia vuoteen 2005 verrattuna Energiaomavaraisuuden merkittävä nousu, 10 %- yksikköä. Vähentää riippuvuutta globaaleista hintaheilahteluista + polttoainepääomat omaan maahan ja kiertoon. Hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä CO 2 -päästöjä 10 miljoonaa tonnia (lähes 200 milj. / vuosi). Laitosinvestointeja 3-5 miljardin euron edestä + kuljetuskalusto Lisää työpaikkoja 10 000 henkilötyövuotta eri puolille Suomea Tarvitaan vähintään 2000 uutta koneyksikköä ja 3000 htv Tukee ja edistää yritys- ja yrittäjämahdollisuuksia. Lisää alueellista sähköntuotannon kapasiteettia ja vaikuttaa hintakilpailun syntyyn.
Kysymyksiä vuoteen 2020 METLAN TUORE LASKELMA: vuoteen 2020 jää yli 10 milj. m3 runkokuitupuuta hakkuiden ulkopuolelle / nykyinen metsäteollisuuden kapasiteetin lasku HAKKUUTÄHTEET (latvukset ja kantopuu) päätehakkuiden varassa: erityisesti sahateollisuuden kannattavuus ja tulevaisuus? Sahateollisuuden kautta nykyään 70 % kantorahatuloista HARVENNUSPUU (Kemera välttämätön + Täsmätuet). KEMERA: nyt de minimis-ongelma! KEMERA-rahojen riittävyys ja jatko! Jääkö lisää harvennuksia tekemättä? Tuleeko alueittaisia 0-rajoja? Ei saada / tarvita ainespuuta teollisuuskäyttöön? ENERGIAPUUN käyttö tuo lisätukea metsätalouteen ja turvaa alueittaista yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Energiayhtiöt ja biolaitokset lisäävät myös metsänhoitomahtoja. ENERGIAPOLIITTISET KANSANTALOUSHYÖDYT
Puupolttoaineet Suurin käyttö mutta myös suurin potentiaali Puuperäisten polttoaineiden osuus nyt: kokonaisenergiantuotannostamme 20 % sähköstä 11 % Teollisuus tuottaa ja käyttää noin 80 % puuperäisestä energiasta Puupolttoaineista bioliemet 50 % ja kiinteät 50 % Metsähaketuotanto: nyt runsaat 3 miljoonaa k-m 3 vuodessa (tavoite 5 miljoonaa k-m 3 vuonna 2010 12 k-m 3 /2020) Maatila- ja kiinteistökäyttö (pilkkeet, halot, hakkeet, pelletit): 5-6 miljoonaa k-m 3 vuodessa Pellettituotanto: n. 300 000 tonnia vuodessa (vienti yli 70 %), lisättävissä 1 miljoonaan tonniin. Kotimaan markkinat saatava kasvuun, siten saadaan myös ilmastohyödyt tänne
METSÄENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI (Metsäntutkimuslaitos) Metsäpolttoaineiden käytön kehitys lämpö- ja voimalaitoksissa vuosina 2000-2006 (Ylitalo 2001-2007) sekä arvioitu korjuupotentiaali (1 milj. m3 = noin 2 TWh).
15,5 TWh 17 TWh 35 43 TWh
Turve-energia Suomessa Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksestamme on 6-8 % (20-30 TWh) 6.5 % sähköstä ja 21 % kaukolämmöstä tuotetaan turpeella. 30 % maa-alastamme on turvemaita (9,5 milj. hehtaaria). Turpeen vuosikasvu (34 35 miljoonaa m 3 ) on suurempi kuin vuotuinen energiakäyttö (25-30 miljoonaa m 3 ). Turvetta tuotetaan alle 1 %:lla turvemaista. Turve on kotimainen ja paikallinen polttoaine. Soveltuu hyvin yhteiskäyttöön puupolttoaineiden kanssa. Parantaa energialaitosten seospoltossa mm. märkien puupolttoaineiden laatua ja polttoarvoa. Tuo toimeentuloa ja kannustaa yrittäjyyttä joka puolella Suomea.
Tuulivoima Suomessa 2020? Vuonna 2007: 106 tuulivoimalaa (kapasiteetti yht. 107 MW) 0,2 % Suomen sähköstä Tuulen voimakkuus välillä 3,5 25 m/s Yksikkökoko 2-3 MW (5 MW) Vuonna 2020: 2000 MW? 400 uutta tuulivoimalaa (á 5 MW) 1 milj. / 1 MW = 2 mrd
Oy Alholmens Kraft Ab (Pietarsaari) Maailman suurin bioenergialaitos 1300 GWh sähköä ja 560 GWh lämpöä Polttoainekäyttö 3,5 TWh Puuperäisiä polttoaineita, turvetta, peltoenergiaa, kivihiiltä
MIKKELI PURSIALA Puuta (wood 50 % 50%, ja turvetta peat 50%) % Sähköä 400 GWh Kaukolämpöä yli 500 GWh
Kotimaista paikallista energiaa Suo Jyrsinturpeen karheaminen Metsä GPS Turve Hakkuutähteiden paalaus 2 Kaukolämpö Kuori ja muu puutähde Pienet CO -päästöt CHP - laitos Kotitalousjätteestä tehty polttoaine (REF) Prosessilämpö Joustava eri polttoaineiden käyttö Peltobiomassat Sähkö Niitto Pelto Silppuaminen Kuljetus Tehdas Hakkuutähteet Metsähake Metsä Puuraaka-aine
Forest chips harvesting methods integrated into wood raw material harvesting BUNDLING METHOD Bundling of logging residues Forest haulage by tractor equipped for log haulage On-road transportation by log trucks LOGGING RESIDUES Logging residue compacting truck trailer On-road transportation of loose logging residues TERRAIN CHIPPING-METHOD Chipping of residues on road-side terminal LOOSE RESIDUES Crushing of bundles or loose residues in the plant CHIPPING IN ROAD SIDE-METHOD
Terminals also integrates different transport modes
www.finbioenergy.fi/bioenergy2009 International BIOENERGY 2009 Sustainable Bioenergy Business 31 August 4 September 2009 Warmly Welcome! Heidi Kuitto