Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010
Luennon sisältö Mitä? Tutkimuksen aihe Miten? Aineisto ja metodit Miksi? Aiheen, metodien ja teoreettisen lähestymistavan valinta Siis miksi? Tutkimuksen tavoitteet TULOKSIA: esitelmä 8.10. Kotuksen Nimistöseminaarissa, Helsingissä
* Mitä? Tutkin miten paikannimet kuvastavat vähemmistöjen ja enemmistöjen välisiä suhteita Tuotan perustutkimustasoista tietoa saamen kielten paikannimien rakenteesta ja sanastosta Aineistona neljän saamen kielen paikannimiä, yksi kulttuurisesti rajattu kokonaisuus (sukualue, kylä tms.) kieltä kohden n. 200 600 paikannimeä/yhteisö Tutkittava aika: 1880 toinen maailmansota
Tutkittavat yhteisöt ja kielet Koltansaame Sverloffin sukualue, Sue nn jel, Petsamo Inarinsaame Čovčjävri - Kosseennâm, Pohjois-Inari Pohjoissaame Dálvadas, Utsjoki Eteläsaame Ruvhten sïjte, Härjedalen, Keski-Ruotsi
* Miten? TUTKIN PAIKANNIMIEN: 1. MORFOLOGIAA: Mikä on paikannimien rakenne ja miten ne on muodostettu? Vertailua. 2. SANASTONTUTKIMUSTA: Minkälaisia perusosia paikannimissä on? Kielihistoriaa ja vertailua. 3. SOSIOLINGVISTIIKKAA: Miten ja minkälaisissa yhteyksissä kulttuurin tilanne ja yhteiskunta tulevat esille paikannimissä? Erikielisten nimiparien ja kulttuurispesifien ominaisuuksien käsittelyä ja vertailua.
* Miten? Teoreettiset lähtökohdat LÄHTÖKOHTINA: Suullinen historia etnohistoria, muistitietotutkimus Kulttuurimaisematutkimus Historiallis-maantieteellis-vertaileva sanastotutkimus Pragmaattinen semiotiikka Kognitiivinen ja sosiolingvistiikka LOPPUTULOKSENA: Kulttuurinen onomastiikka
Kulttuurinen onomastiikka Kielellisten analyysien tulokset pyritään tulkitsemaan myös historiallisen ja kulttuurisen kontekstin avulla Tavoitteena antaa selityksiä erilaisille kulttuurisille ja historiallisille ilmiöille Lähestymistapa vaatii onnistuakseen tarkkaa kontekstintuntemusta sekä lähdekriittistä tutkimusotetta Monitieteinen: vaatii hyvän kielentutkimuksen metodiikan hallinnan lisäksi myös esimerkiksi historiatieteiden sekä perinteentutkimuksen metodien tuntemista
* Miksi? Aiheen ja metodien valinta AIHE: Halu kokeilla uutta kulttuurista lähestymistapaa paikannimitutkimuksessa Perustavanlaatuisen tutkimustiedon puute Halu hyödyntää (ja palauttaa) arkistomateriaaleja METODIT: Kielitieteellisten tulosten hyödyntäminen ja avaaminen kulttuurintutkimuksen kentässä Rakenne- ja paikannimiparianalyysien vertailukelpoisuus suomen kielen analyysien kanssa
* Miksi? Teoreettiset valinnat Tavoitteena käsitellä paikannimiä osana kulttuuria, ei käyttäjistä erillisenä kielellisenä ilmiönä (pragmaattinen semiotiikka, kognitiivinen lingvistiikka) Halu kokeilla paikannimien toimivuutta kulttuurin elinvoimaisuuden indikaattorina (sosiolingvistiikka) Halu tuoda yhteisöjen oma historia tunnetuksi (etnohistoria, muistitietotutkimus) Historiallinen perspektiivi, yhteydet kielten välillä (sanastotutkimus) Nimetty maisema osana kulttuuria (k l i i ki )
* Siis miksi? Tutkimuksen tavoitteet 1. Haluan tuoda esille arkistoon unohdettuja aineistoja ja kannustaa muitakin käyttämään niitä. 2. Haluan tuoda esille pienien yhteisöjen historiaa ja muistitietoa sekä lisätä sen arvostusta. 3. Haluan, että kieliaineistoja opittaisiin kunnioittamaan inhimillisenä kulttuuriperintönä ja omanlaisenaan tutkimusaineistona, jota tulee käsitellä omilla ehdoillaan.
KIITOS tvaltone@paju.oulu.fi