Päivitetty 14.3.2016 Kiinteistöstrategia 2016 2021 Hyväksytty kirkkoneuvostossa 22.3.2016 Hyväksytty kirkkovaltuustossa 26.5.2016
Sisällys 1 KIINTEISTÖSTRATEGIAN TOIMINTA-AJATUS... 3 2 KIINTEISTÖSTRATEGIAN TAVOITTEET... 3 3 KIINTEISTÖHALLINNON ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT... 4 4 SEURAKUNNAN KIINTEISTÖ- JA MAAOMAISUUS 2016... 4 5 SEURAKUNNAN KIINTEISTÖOMAISUUDEN TULEVAISUUS JA KÄYTTÖ... 5 5.1 SEURAKUNNALLISET KIINTEISTÖT (KIRKKO, KAPPELIT, SEKÄ SEURAKUNTATALO)... 5 5.1.1 Hämeenkyrön kirkko... 5 5.1.2 Mäntyrinteen kappeli... 5 5.1.3 Hautausmaan kappeli... 5 5.1.4 Kyröskosken seurakuntatalo... 5 5.2 LEIRIKESKUKSET -SÄRKIJÄRVEN LEIRIKESKUS... 5 5.3 MUUT OMAT TOIMITILAT... 6 5.3.1 Virastotalo... 6 5.3.2 Isopappilan kiinteistö... 6 5.3.3 Punainen pirtti... 6 5.4 VUOKRATOIMITILAT TORIKATU 8, KYRÖSKOSKI... 6 5.5 HAUTAUSMAAT... 6 5.6 HAUTAUSMAAKIINTEISTÖT... 6 5.7 METSÄ- JA PELTOMAAT... 7 5.8 Tonttimaat.7 6 KIINTEISTÖSTRATEGIAN YHTEENVETO... 7 6.1 SÄILYTETÄÄN JA PIDETÄÄN KUNNOSSA... 7 6.2 PERUSKORJATAAN... 7 6.3 MYYDÄÄN TAI LUOVUTAAN... 7 6.4 HANKITAAN UUTTA... 7 7 LIITTEET... 8 2
Johdanto Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä armollisen Jumalan yhteyteen, tuoda elämään kestävä perusta ja rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Hämeenkyrön seurakunnan kiinteistöstrategian kaikissa suunnitelmissa ja muutoksissa tulee ensisijaisena tavoitteena olla seurakuntatyön toiminnan etu ja jäsenyyden vahvistaminen. Kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 14.9.2015, että Hämeenkyrön seurakuntaan tehdään kiinteistöstrategia. Samassa kokouksessa kirkkoneuvosto valitsi kiinteistöstrategiatyöryhmän, johon jäseniksi nimettiin luottamushenkilöedustajat Kauko Autio, Keijo Järvenpää ja Anna-Kaisa Immonen, työntekijöiden edustajat Anu Tassberg sekä Merja Eloranta. Lisäksi työryhmään valittiin kirkkoherra Erkki Malmberg, talousjohtaja Taina Tuohimaa ja kiinteistöpäällikkö Erkki Niemi. 1 Kiinteistöstrategian toiminta-ajatus Hengellisen elämän vahvistaminen on seurakunnan kiinteistöjen ja toimitilojen omistamisen ensisijainen tarkoitus. Seurakunta järjestää toimitilat seurakuntatyön toteuttamiselle. Toimitilojen on oltava toiminnan luonteeseen soveltuvia ja tarkoituksenmukaisia sekä tiloiltaan että sijainniltaan. Toimitiloissa on myös huomioitava yhdyskuntarakenteen, seurakunnan kehityksen ja ajallisen tarpeen tuomat haasteet. Strategiassa seurataan toimintaympäristön muutoksia. Kiinteistöillä mahdollistetaan kirkon uudistumista perustehtävälleen uskollisena vahvistaen kirkon jäsenyyden merkitystä. Strategiassa huomioidaan erityisesti kiinteistöjen merkitys nuorten ja nuorten aikuisten jäsenyyteen sekä seurakuntaan muuttavien uusien jäsenten vastaanottamiseen. Tiloihin sitoutuneen pääoman ja käyttökustannusten tulee olla tasapainossa käytettävien resurssien kanssa eivätkä kiinteistömenot saa kohota niin suuriksi, että ne vaarantaisivat seurakunnan toiminnan rahoitusta. Kiinteistöjä pyritään kehittämään huomioiden erilaiset ekologiset tekniset ratkaisut kuten maalämpö, aurinkoenergia, jne. Ekologisten ratkaisujen painoarvoa puoltaa kirkon näkemys luonnon merkityksestä Jumalan luomana lahjana. Kiinteistöstrategia luo pohjan pitkän aikavälin suunnittelulle, maaomaisuuden kehittämiselle, seurakunnan kiinteistöjen kunnossapidolle, kiinteistöjen perusparannus- ja uusinvestoinneille, toiminnan kannalta tarpeettomista kiinteistöistä luopumiselle sekä kiinteistöille sijoitusomaisuutena. Toisin sanoen kiinteistöjen myynnistä saadut tulot käytetään säilytettävien kiinteistöjen perusparannukseen ja mahdollisiin uusiin investointeihin. Tilojen fyysinen saavutettavuus eli esteettömyys lähtee siitä, että ympäristö tai yksittäinen rakennus on esteetön silloin, kun se on kaikille käyttäjille toimiva, turvallinen ja miellyttävä. Tämä on esteettömyyden eli fyysisen saavutettavuuden päämäärä. Esteetön ympäristö palvelee kaikkia, mutta on välttämätön monille ihmisille, esimerkiksi rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville tai lastenvaunujen kanssa kulkeville henkilöille. Esteettömyys vaatii hyvää suunnittelua. Pitkällä aikavälillä esteettömyys tulee edullisemmaksi, sillä tilojen toimivuus vähentää muutostarvetta. Rakennusten suunnittelussa ja korjauksessa on otettava huomioon, että esteettömiä tiloja tarvitsevat niin seurakuntalaiset kuin työntekijätkin. 2 Kiinteistöstrategian tavoitteet Piispantarkastuksessa v. 2006 kehotettiin Hämeenkyrön seurakuntaa vähentämään kiinteistömassaansa. Kiinteistökustannusten osuus käyttötalousmenoista on ollut keskimäärin 21 % ja pitkällä tähtäimellä toiminnan turvaamiseksi näitä kiinteitä kustannuksia täytyy oleellisesti pienentää. 3
Kiinteistöstrategian tarkoituksena on määritellä suuntaviivat Hämeenkyrön seurakunnan kiinteistönpidolle ja ohjata jatkossa kiinteistöomaisuuteen kohdistuvia päätöksiä ja toimenpiteitä. Strategia ohjaa kiinteistötoimen kiinteistöomaisuuteen kohdistamia toimenpiteitä, aina investoinneista ja maankäytön suunnittelusta kiinteistöpalveluihin asti. Strategia määrittelee myös seurakunnan kiinteistöihin sijoittamista ja omistajuutta. Kiinteistöstrategian tavoitteena on, että eri työmuodoille ja niiden käyttäjille voidaan osoittaa turvalliset ja terveelliset toimitilat, joiden käyttö on tehokasta ja tarkoituksenmukaista. Tilatarpeet tulisi toteuttaa myös vuokraratkaisuna silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kiinteistöstrategian tavoitteena on, että seurakunnalla on käytössään ydintoiminnon kannalta sijainniltaan keskeiset, hyväkuntoiset, muunneltavat ja viihtyisät kiinteistöt. 3 Kiinteistöhallinnon organisaatio ja tehtävät Hämeenkyrön seurakunnan kiinteistöhallinnon muodostaa seurakunnan työntekijöistä koostuva kiinteistötoimi. Kiinteistötoimi jakaantuu kolmeen vastuualueeseen: kiinteistönhoito, vahtimestari- ja suntiopalvelut sekä keittiötoimi. Kiinteistötoimi vastaa seurakunnan kiinteistöjen yllä- ja kunnossapidosta sekä pienemmistä korjaustöistä, irtaimiston hankinnoista ja kunnossapidosta, tilojen siivouksesta, suntiopalveluista, investointeihin liittyvästä rakennuttamisesta ja valvonnasta. Lisäksi kiinteistötoimi hoitaa rakentamiseen ja maankäyttöön liittyvät viranomaisyhteydet. Koko kiinteistöhallinnon esimiehenä toimii talousjohtaja. Oman henkilökunnan lisäksi käytetään tarpeen mukaan ulkopuolisia yrittäjiä rakennustöissä, LVIJAS- ja turvallisuuteen liittyvissä eri laitteiden kunnossapidossa ja huollossa sekä asiantuntijatehtävissä. Kiinteistöpäällikön tehtävät hoidetaan seurakuntien välisenä yhteistyönä. Kiinteistöhallinnon tulevaisuutta kehitetään mm. seurakuntien välistä yhteistyötä lisäämällä sekä esimiesten ja työntekijöiden moniammatillista osaamista tukemalla. 4 Seurakunnan kiinteistö- ja maaomaisuus 2016 Seurakunnan maa-alueista on kartat liitteenä. Kiinteistöt ryhmitellään käytön ja toiminnan mukaan seuraavasti: Seurakunnalliset kiinteistöt (kirkot, kappelit ja seurakuntatalot) Leirikeskukset (Särkijärvi) Omat muut toimitilat Vuokratoimitilat Hautausmaat Metsä- ja peltomaat Seurakunnalliset tilat ovat seurakunnan toiminnan käytössä olevia tiloja. Näitä ovat kirkot ja seurakuntatalot. Nämä tilat ovat pääosin seurakunnan oman toiminnan käytössä. Tiloja myös vuokrataan seurakuntalaisille erilaisiin tapahtumiin ja perhejuhliin. Hautaustoimilain mukaan seurakunnat ovat velvollisia ylläpitämään hautausmaita ja osoittamaan sieltä hautasijoja. Hautausmaiden ylläpito on seurakunnalle viranomaistyyppinen velvoite. Hämeenkyrön seurakunnalla on 2 hautausmaata. Hautausmaakiinteistöt on kuvattu tarkemmin kohdassa 5.6. Kulloistakin tilojen määrää ja käyttöä ohjaavat mm. seurakunnan jäsenmäärän kehitys, kunta- ja seurakuntarakenteen muutokset, seurakunnan toimintamuotojen muutokset, seurakuntatyön tarpeet sekä seurakunnan vallitseva ja ennakoitu tuleva taloudellinen kehitys. 4
5 Seurakunnan kiinteistöomaisuuden tulevaisuus ja käyttö Kirkkolaki määrää, että seurakunnalla tulee olla kirkko. Muiden seurakunnan käytössä olevien toimitilojen kokonaismäärä on seurakunnan omassa harkinnassa oleva asia, johon vaikuttaa ensi sijassa seurakunnallisen toiminnan laajuus. Kiinteistöomaisuutta ja siihen kohdistuvaa peruskorjausvastuuta on mahdollista vähentää ja kulurakennetta keventää tekemällä muutoksia nykyiseen omistajamalliin siten, että osasta omistuskiinteistöjä luovutaan. Toisin sanoen kiinteistömassaa pienennetään. Toimitilatarpeet ratkaistaan keskittämällä ne jäljelle jääviin kiinteistöihin tai vuokratiloihin. Kiinteistöjä kehitetään toiminnan tarpeet huomioiden. Kehittäminen tässä yhteydessä tarkoittaa kiinteistöjen peruskorjausta, käyttötarkoituksen muutosta, laajennusta tai muuta vastaavaa. Mikäli seurakunta päättää myydä jonkun kiinteistönsä, tekee siitä päätöksen kirkkovaltuusto. Tämän jälkeen myyntipäätös lähetetään lausunnolle tuomiokapituliin, joka lähettää sen edelleen kirkkohallituksen vahvistetavaksi. Tämän jälkeen myyntipäätös on saanut lainvoiman. 5.1 Seurakunnalliset kiinteistöt (kirkko, kappelit, sekä seurakuntatalo) 5.1.1 Hämeenkyrön kirkko Kirkko säilytetään ja siinä suoritetaan tarvittavat huolto- ja kunnostustoimenpiteet. Kirkossa suoritettavilla korjaustoimenpiteillä pyritään mahdollistamaan tilan monikäyttöisyyden lisääminen. 5.1.2 Mäntyrinteen kappeli Mäntyrinteen kappeli säilytetään siunaustilaisuuksien pitopaikkana ja siinä suoritetaan tarvittavat huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet. 5.1.3 Hautausmaan kappeli Hautausmaan kappeli on suojeltu kohde ja se säilytetään. kiinteistössä suoritetaan ulko- ja sisäpuolen maalaustyö mahdollisimman pian. Toiminnan laajuus huomioon ottaen suurempaa peruskorjausta siellä ei tehdä. 5.1.4 Kyröskosken seurakuntatalo Seurakuntatalosta luovutaan erikseen päätettävällä tavalla kiinteistön tarvitseman suurta taloudellista resurssia vaativan peruskorjaustarpeen vuoksi. Tavoitteena on hankkia uudet kooltaan tarkoituksenmukaiset toimitilat, jotka sijaitsevat mahdollisesti nykyisen seurakuntatalon tontilla. Kyröskoskella on nyt käytössä väliaikaiset toimitilat, jotta alueella pystytään turvaamaan välttämättömät seurakunnallisen toiminnan mahdollisuudet. 5.2 Leirikeskukset (Särkijärven leirikeskus) Särkijärven leirikeskusta kehitetään siten, että siellä olisi entistä paremmat olosuhteet monipuoliseen leiritoimintaan. Myöskin ulkoalueita tulee kehittää monipuolisen leiritoiminnan tarpeet huomioiden. Vuokrausta ulkopuolisille tahoille pyritään lisäämään. 5
5.3 Muut omat toimitilat 5.3.1 Virastotalo Virastotalosta luovutaan suunnittelukaudella, koska kiinteistö on saavuttanut suunnitellun käyttöikänsä ja on siten rakenteellisesti sekä energiataloudellisesti huonossa kunnossa. Lisäksi se on tiloiltaan nykyiseen käyttötarpeeseen nähden epätarkoituksenmukainen. Tavoitteena on saada uudet toimitilat mahdollisesti yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa. 5.3.2 Isopappilan kiinteistö Isopappila säilytetään toistaiseksi, mutta varaudutaan siitä luopumiseen suunnittelukauden loppupuolella. 5.3.3 Punainen pirtti Punaisessa pirtissä suoritetaan pienehköjä kunnostustöitä, mutta varaudutaan siitä luopumiseen suunnittelukauden loppupuolella. 5.4 Vuokratoimitilat (Torikatu 8, Kyröskoski) Kyröskosken väliaikainen toimitila sijaitsee osoitteessa Torikatu 8. Vuokratilasta luovutaan heti, kun Kyröskoskelle löydetään pysyvämpi toimitilaratkaisu. 5.5 Hautausmaat Hämeenkyrön seurakunnan hautausmaiden arvioidaan riittävän pitkälle tulevaisuuteen jos hautausten määrässä ei tapahdu merkittävää lisäystä. Tilan riittävyyteen vaikuttavat väestörakenteen muutos, hautaustapojen muuttuminen sekä seurakunnan menettelytavat hautojen hallinnoinnissa. Väestörakenteen muutos ilmenee kunnan lisääntyvänä väkimääränä sekä erityisesti työikäisten henkilöiden ikääntymisenä, ja nämä yhdessä tulevat lisäämään hautausten määrää. Hautaustapojen muutos eli käytännössä tuhkausten lisääntyminen toisaalta vähentää painetta hautapaikkojen riittävyydestä, koska tuhka on mahdollista sijoittaa eri tavoin hautausmaalle ja kuluttaa vähemmän hautausmaaksi varattuja alueita. Seurakunta voi vaikuttaa hautapaikkojen riittävyyteen seuraamalla tarkemmin hautojen hallintaaikoja ja tarvittaessa lunastaa takaisin hautapaikkoja joko omaisten pyynnöstä, haudan hoitamattomuuden vuoksi tai silloin, kun omaiset eivät halua maksaa hallinta-ajan pidennyksestä. Hautapaikkojen mahdollinen riittämättömyys tulee koskemaan lähinnä arkkuhautoja, koska ne kuluttavat konkreettisesti eniten hautausmaata ja on kallein hautausmuoto seurakunnan kannalta. 5.6 Hautausmaakiinteistöt Hautausmaiden kiinteistöiksi määritellään vainajien säilytystilat, sosiaalitilat ja sellaiset työtilat, jotka palvelevat lähinnä hautausmaan henkilöstöä. Lisäksi hautausmaakiinteistöihin kuuluvat erilaiset varasto- ja säilytystilat, jotka toimivat hautaustoimessa käytettävien työkoneiden ja -välineiden säilytys- ja huoltotilana. 6
5.7 Metsä- ja peltomaat Seurakunnan kaikki metsäomaisuus säilytetään ja sitä hoidetaan voimassa olevan metsäsuunnitelman mukaisesti. Vuotuisista metsien hakkuista tulevista tuotoista päätetään vuosittain budjetin hyväksymisen yhteydessä. Pienemmistä tuottamattomista maa-alueista pyritään luopumaan suunnittelukaudella joko suoraan myymällä niitä ja/tai kehittämällä alueita ja tontteja yhteistyössä kunnan kaavoitustoimiston kanssa. Maa-alueista voidaan luopua myös tutkimalla maanvaihtoratkaisuja, jolloin seurakunta saisi lisää tuottavaa metsämaata. 5.8 Tonttimaat Seurakunnalla on omistuksessaan kaava-alueilla tonttimaata. Erityisen merkittävä alue on kirkon, viraston, Papintien ja pappilan välinen alue, jossa on runsaasti käyttämätöntä rakennusoikeutta. Osasta näistä tonteista voidaan luopua, mutta kirkon välittömässä läheisyydessä olevaa tonttimaata ei voida antaa kuin joko omaan käyttöön tai mahdollisesti yhteistyössä kunnan kanssa toteuttaviin hankkeisiin. Muista maa-alueista voidaan luopua sellaisissa tapauksissa, että seurakunta tarvitsee toimitilojen hankkimista varten varoja. 6 Kiinteistöstrategian yhteenveto 6.1 Säilytetään ja pidetään kunnossa Kaikki metsäsuunnitelmassa mukana olevat metsämaat säilytetään. Säilytettäviä kiinteistöjä ovat Hämeenkyrön kirkko, Mäntyrinteen kappeli, hautausmaan kappeli, Särkijärven leirikeskuksen kaikki rakennukset sekä hautausmaiden sosiaali-, huolto- ja varastorakennukset. 6.2 Peruskorjataan Säilytettävissä kiinteistöissä ei ole peruskorjaustarvetta suunnittelukaudella. 6.3 Myydään tai luovutaan Kyröskosken seurakuntatalosta luovutaan. Isopappilasta ja Punaisesta pirtistä luopumiseen varaudutaan suunnittelukauden lopulla. Virastotalosta luovutaan suunnittelukaudella. 6.4 Hankitaan uutta Uusien toimitilojen hankinnassa ei kiinteistöjen omistaminen ole ensisijainen vaihtoehto vaan samalla tutkitaan myös mm. tilojen vuokrausmahdollisuus. Kyröskoskelta hankitaan uudet tarkoituksenmukaiset toimitilat. Koska suunnittelukaudella luovutaan virastotalosta, ja varaudutaan Isopappilasta ja Punaisesta pirtistä luopumiseen, toiminnan, viraston ja hallinnon tilatarpeet kartoitetaan. Kirkon läheisyydestä hankitaan uudet toimitilat mahdollisesti yhteistyössä Hämeenkyrön kunnan kanssa. Työntekijöiden työpisteiden sijoittamista eri toimitiloihin tulee välttää kustannustehokkuuden takia. 7
7 Liitteet Luettelo maa-alueista tiloittain ja niiden pinta-alat Kartat maaomaisuudesta 8