Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]

2012 Maarit Boriboun, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Vaasan yksikkö. [MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA JA POHJANMAALLA]

Sisältö MISTÄ MAAHANMUUTTAJAT TULEVAT?... 2 MIKSI SUOMEEN?... 4 MIKSI SUOMI VASTAANOTTAA MAAHANMUUTTAJIA?... 5 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS... 6 Palkkatöissä; yrittäjinä; työllistivät muita... 7 Miten Suomen ja Pohjanmaan kävisi ilman ulkomaalaisia?... 8 Mitä jos maahanmuuttajien työpanos otettaisiin pois BKT:sta?... 9 MITEN TYÖLLISTÄT MAAHANMUUTTAJAN?... 9 Maahanmuuttajan työllistäminen... 9 Monimuotoisen työyhteisön etuja... 11 KOTOUTUMINEN... 12 Kotouttamisen tärkeimmät toimijat... 13 PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT... 14 Kuinka moni saanut oleskeluluvan?... 17 Alaikäisenä tulleet: keitä he ovat?... 18 Perheenyhdistäminen... 21 TURVAPAIKANHAKIJAN POLKU KUNTALAISEKSI... 23 Vastaanottokeskuksista kuntiin... 23 LÄHTEET... 25 1

MISTÄ MAAHANMUUTTAJAT TULEVAT? Maahanmuuttajaksi/ maastamuuttajaksi kutsutaan maasta toiseen muuttavaa henkilöä. Kyseessä on yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä. Esimerkiksi EU:n alueella maahanmuuttajia ovat niin pakolaiset kuin EU:n kansalaisetkin. http://www.ihmisoikeudet.net/ Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvästi maasta toiseen rakentaakseen siellä itselleen uuden elämän. Siirtolaisella tarkoitetaan sekä maastamuuttajaa että maahanmuuttajaa. http://www.ihmisoikeudet.net/ Suomessa asui vakituisesti vuoden 2011 lopussa 257 248 ulkomaista syntyperää olevaa henkilöä, mikä on 4,8 prosenttia väestöstä. Ulkomaista syntyperää olevista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Toiseksi suurin ryhmä olivat aasialaistaustaiset, joiden osuus oli 23 prosenttia, ja kolmanneksi suurin afrikkalaistaustaiset, joita oli 12 prosenttia. Ulkomailla syntyneistä enemmistö (65 prosenttia) on syntynyt Euroopassa. Seuraavaksi eniten on Aasiassa syntyneitä (20 prosenttia) ja Afrikassa syntyneitä (9 prosenttia). Ulkomailla syntyneistä henkilöistä 17 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea. (Tilastokeskus, 2011; 2010.) Maakohtaisesti eniten Suomeen on muutettu a) entisen Neuvostoliiton alueelta ja Venäjältä, b) Ruotsista ja c) Virosta. (Sisäasiainministeriö, maahanmuutto 2011.) Pohjanmaa on yksi maan kansainvälisimmistä maakunnista heti Ahvenanmaan ja Uudenmaan jälkeen. Vuoden 2011 väestörakenteen mukaan Pohjanmaalla ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli 5,02%. Ahvenanmaalla se oli 11,6% ja Uudellamaalla 8,9%. Ahvenanmaan ulkomaista syntyperää olevista ruotsalaistaustaisia oli lähes puolet. Alhaisin ulkomaista syntyperää olevien osuus väestöstä oli Etelä- Pohjanmaalla, 1,5 prosenttia. (Tilastokeskus 2011.) Pohjanmaalle tullaan eniten Ruotsista, Virosta ja Venäjältä. Myös Somaliasta, Irakista, Thaimaasta ja Ruandasta saapuu ulkomaalaisia Pohjanmaalle. Vaasassa ulkomaalaisten osuus oli viime vuonna 6%. (Reini 2011) Vaasan asukasluku oli 60 398, josta ulkomaan kansalaisia oli 3 604. (Tilastokeskus; Vaasan kaupunki 2011.) 2

Suomen kaikista maahanmuuttajista yli kolmannes puhuu äidinkielenään joko venäjää tai viroa. Uudellamaalla vieraskielisiä on 8%, Pohjanmaalla 4,5%, mutta Vaasassa heitä oli vuonna 2011 6,9%. Pohjanmaan yleisin äidinkieli on ruotsi, 45%. Vieraista kielistä eniten puhutaan venäjää. (Tilastokeskus 2011.) 3 (Tilastokeskus 2011.)

MIKSI SUOMEEN? Vireille tulleet oleskelulupahakemukset 2011 1) Perheside: avioliitto, perheen yhdistäminen 44% 2) Työnteko ja elinkeinonharjoittaminen 27% 3) Opiskelu 25% 4) Paluumuutto (suomalainen syntyperä) 2% 5) Muut perusteet (adoptio, au pair jne.) 2% Suomen maahanmuuttajista vain pieni osa on turvapaikanhakijoita tai pakolaisia. Yleisimmät syyt maahanmuuttoon ovat avioituminen, työ tai opiskelu. Suurin hakijaryhmä oli jälleen Venäjän federaation kansalaiset. Vuonna 2011 seuraavaksi eniten oleskelulupahakijoita oli Somaliasta, Kiinasta ja Intiasta. (Tilastokeskus2011; Maahanmuuttovirasto 2011.) Myönnetyt ensimmäiset oleskeluluvat 2011 Yhteensä 17 683 a) Perheside 33% b) Opiskelu 31% c) Työnteko ja elinkeinonharjoittaminen 30% d) Paluumuutto (suom. syntyperä) 4% e) Muut perusteet (adoptio, au pair jne.) 2% Oleskelulupatilastoissa eivät näy; eivät tarvitse oleskelulupaa - Pohjoismaalaiset toisissa Pohjoismaissa - Muut EU/ETA- jäsenvaltion tai Sveitsin kansalaiset; rekisteröitävä oleskeluoikeutensa - Heidän perheenjäsenensä - Turvapaikanhakijat tilastoidaan erikseen (Maahanmuuttovirasto 2011.) 4

MIKSI SUOMI VASTAANOTTAA MAAHANMUUTTAJIA? 1) Kansainväliset sopimukset, joihin Suomi on sitoutunut. Suomi YK:n jäsen vuodesta 1955. Pakolaisuuden edellytykset ja pakolaisille kuuluvat oikeudet määritellään YK:n laatimassa Geneven pakolaissopimuksessa. Tärkeimmät sopimukset ovat - Geneven pakolaissopimus*. Suomi allekirjoitti Geneven sopimuksen vuonna 1968. - Euroopan ihmisoikeussopimus**. - Niihin ja Suomen perustuslakiin sisältyy palautuskielto. Suomen perustuslain mukaan ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos häntä tämän vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110746 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301 *Sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta eli Geneven pakolaissopimus on Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1951 laatima ja vuonna 1967 laajennettu sopimus pakolaisten oikeudellisesta asemasta. Sopimuksessa on määritelty yksityiskohtaisesti, kuka on pakolainen ja minkälaiset oikeudet ja velvollisuudet hänelle kuuluvat sopimuksen allekirjoittajavaltioissa. www.finlex.fi **Euroopan ihmisoikeussopimus (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) on kansainvälinen ihmisoikeussopimus, johon ovat liittyneet useimmat Euroopan maat. Suomi liittyi sopimukseen toukokuussa 1989 ja se tuli Suomea sitovana voimaan vuotta myöhemmin. Sopimukseen liittyneet maat sitoutuvat takaamaan sopimuksessa mainitut oikeudet kaikille, myös ulkomaalaisille jotka kuuluvat valtion lainkäyttövallan piiriin. www.finlex.fi (Ulkoasiainministeriö.) 2) Eduskunta päättää vuosittain budjetin yhteydessä pakolaiskiintiön suuruuden ja valtioneuvosto päättää pakolaiskiintiön kohdentamisesta. Viime vuosina pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä vuodessa. (Maahanmuuttovirasto.) 3) Kunta; kunnanvaltuusto päättää itse ottaako se pakolaisia, se voi myös muuttaa päätöksensä. Pohjanmaalla pakolaisia ovat vastaaottaneet Kristiinankaupunki, Närpiö, Pietarsaari, Vaasa. (Maahanmuuttovirasto.) 4) Vastuu oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä on alueellisilla ELY - keskuksilla. Keskukset neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. 5

(Maahanmuuttovirasto.) 5) Työperäinen maahanmuutto a) Heikkenevän huoltosuhteen vuoksi: Väestöennusteen mukaan vuoteen 2040 mennessä maan väestöstä lähes kolmannes olisi työiän ylittäneitä (yli 65- vuotiaita). Maahanmuutto voi jonkin verran korjata vinoa ikärakennetta ja pienentää valtion kustannuksia ikääntymisestä johtuen, koska muuttajista valtaosa, 80% on työikäisiä. (Reini 2012.) b) Yritykset rekrytoivat suoraan ulkomailta, kun eivät löydä Suomesta osaavaa työvoimaa. Suomessa työttömiä, mutta aina työ ja työnhakijat eivät kohtaa, ns. kohtaanto- ongelma. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS Mitä maahanmuuttaja haluaa? Maahanmuuttajat haluavat ansaita oman elantonsa, ja he pitävät työtä myös tärkeimpänä kotoutumista edistävänä tekijänä. (SM 2009; 2010.) Kantaväestöön verrattuna maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen, suurissa kaupungeissa yli 50%. Maahanmuuttajien työllisyyden tasoon vaikuttaa lähtömaa, etninen tausta ja sukupuoli. (Setu 2009.) Ulkomaalaisten työttömyysaste oli marraskuun 2012 lopussa 24%. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 9,5. (Reini 2011; Tilastokeskus.) 6 Pohjanmaalla Maahanmuuttajien työttömyys on matalin Pohjanmaan alueella. Ulkomaalaisten työttömien osuus ulkomaalaisesta työvoimasta oli 14,7 marraskuussa 2012. Vuosi sitten vastaava osuus oli 15,2. Työttömänä heitä oli 524 henkilöä. Koko maassa ulkomaisten työttömien osuus oli 24 %. (ELY- keskus Pohjanmaa 2012.) Ulkomaalaisen työvoiman osuus Pohjanmaan työvoimasta oli 3,1%, mikä on toiseksi suurin osuus Uudenmaan 5,4% jälkeen. (ELY- keskus Pohjanmaa 2012.)

Palkkatöissä; yrittäjinä; työllistivät muita Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit vuonna 2006 Ammattiryhmiä, joissa on suhteellisesti eniten ulkomaalaistaustaisia vuonna 2006 7 (Tilastokeskus.)

Maahanmuuttajayritykset - 6960 kokonaan tai vähintään puoliksi ulkomaalaisten hallussa olevaa yritystä vuonna 2009. - Työllistivät noin 5000 palkansaajaa kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna. Tämä tieto ei kata omassa yrityksessä työskenteleviä yrittäjiä, jotka eivät maksa palkkoja itselleen (toiminimiyrittäjät). - 40 prosentilla maahanmuuttajayrityksistä on palkansaajia. - Naisten hallinnassa lähes 40% tai ne ovat naisten ja miesten yhdessä omistamia tiimiyrityksiä. Naisyrittäjien osuus on samaa luokkaa kuin koko yrityskentässä keskimäärin. - Lähes 60 prosenttia maahanmuuttajayrityksistä on yksityisiä toiminimiä eli pieniä yrityksiä. Suurin yritystoimiala koostuu 1) majoitus- ja ravitsemisalan yrityksistä. 2) Paljon myös informaation ja viestinnän, 3) liikkeenjohdon konsultoinnin sekä 4) ammatillisen ja teknisen toiminnan aloilla. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.) Suomessa on samanaikaisesti sekä työttömyyttä että työvoimapulaa. Ongelma syntyy siitä, että työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. On ammattiryhmiä, joiden työpaikat ovat vähentyneet globalisaation seurauksena. Toisaalta on aloja, jolle suomalaiset itse eivät kouluttaudu ja hakeudu. (Tilastokeskus 2011.) Miten Suomen ja Pohjanmaan kävisi ilman ulkomaalaisia? Omavaraislaskelma on laskelma siitä, millainen väestökehitys Suomessa olisi tulevaisuudessa, jos valtakunnan rajat suljettaisiin eli muuttoliikettä maarajojen yli ei tapahtuisi. Omavaraislaskelman mukaan työikäisen eli 15-64- vuotiaan väestön määrä vähenisi 280 000 henkilöllä vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä vähennys olisi 490 000 henkilöä eli lähes 14 prosenttia työikäisestä väestöstä. Tällainen kehitys olisi kestämätön. Ikärakenteen muutoksen aiheuttamat lisäkustannukset rasittavat sosiaali- ja terveysmenoja samalla, kun verotulot vähenisivät reilusti. (Tilastokeskus 2011.) 8

Mitä jos maahanmuuttajien työpanos otettaisiin pois BKT:sta? Vieraskielisen työpanoksen menetys pienentäisi koko maan BKT:ta 1,7 1,9 % pitkällä tähtäimellä riippuen maahanmuuttajien palkkataso- oletuksesta. Maan työllisyys heikkenisi noin 2% ja investoinnit tippuisivat 1,6%- 1,8%. Vaikutukset ulottuisivat myös ulkomaankauppaan. Sekä tuonti että vienti supistuisivat yli prosentin. Tuonnin kilpailukyky kasvaisi suhteessa kotimaiseen tuotantoon. Pohjanmaalla BKT heikkenisi 1,5%- 1,7% ilman vieraskielisten työpanosta. Kokonaisvaikutus alueen työllisyyteen olisi - 1,6 1,9%. Ilman vieraskielisen työvoiman panosta julkinen ja yksityinen kysyntä laskisivat Pohjanmaan alueella reilusti yli prosentin. Vieraskielisiä työskentelee Pohjanmaalla erityisesti alkutuotantoon liittyvissä tehtävissä. Tämä heijastuisi alkutuotantoon sidoksissa olevien toimialojen, kuten elintarviketeollisuuden heikkenemisenä. (Reini 2012.) MITEN TYÖLLISTÄT MAAHANMUUTTAJAN? Maahanmuuttajan työllistäminen Kaikkia Suomessa työtätekeviä koskevat samat työehdot. Ulkomaalainen työntekijä voi työskennellä myös lähetettynä työntekijänä. Oikeus tehdä ansiotyötä Suomessa määräytyy: Euroopan talousalueen (ETA) kansalaiset saavat työskennellä Suomessa ilman erityistä työlupaa. ETA- maihin kuuluvat EU- maiden lisäksi Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi. Muiden maiden eli ETA- alueen ulkopuolisten maiden kansalaisilta vaaditaan työntekijän oleskelulupa. Lisää tietoa oleskeluluvan hakemisesta työ- ja elinkeinotoimiston verkkopalvelussa. (Aluehallintovirasto. ) 9 Työnantajan on varmistettava Ulkomaalaislaissa on määrätty työnantajalle seuraavat velvollisuudet:

1. Työnantajan tulee varmistaa, että ulkomaalaisella työntekijällä on työntekijän oleskelulupa tai ettei sellaista tarvita. 2. Työnantaja tulee säilyttää työpaikalla tiedot palveluksessaan olevista ulkomaalaisista ja heidän työnteko- oikeutensa perusteista. (Lomake, jota työnantaja voi käyttää merkitessään tietoja ulkomaalaisesta työntekijästä ja hänen työnteko- oikeutensa perusteista ulkomaalaisen työntekijän työnteko- oikeuden peruste- lomakkeeseen (doc- tiedosto 43 kt). 3. Työnantajan tulee toimittaa työvoimatoimistoon selvitys ulkomaisen työntekijän työnteon keskeisistä ehdoista. Selvityksen tulee sisältää seuraavat tiedot: Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka Työnteon alkamisajankohta Jos työ on määräaikainen, selvitys työsopimuksen kestosta ja määräaikaisuuden perusteesta Koeaika Työntekopaikka tai työkohteiden määräytymisen periaatteet Työntekijän pääasialliset työtehtävät Työhön sovellettava työehtosopimus Palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi Säännöllinen työaika Vuosiloman määräytyminen Irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste 4. Työnantajan tulee tehdä ilmoitus luottamusmiehelle ja työsuojeluvaltuutetulle, josta käy ilmi ulkomaalaisen työntekijän nimi ja sovellettava työehtosopimus Kohdat 3 ja 4 eivät koske EU- kansalaisia, tähän rinnastettavia tai tämän perheenjäseniä tai pysyvällä oleskeluluvalla oleskelevia ulkomaalaisia. (Aluehallintovirasto.) Ohje työnantajalle, jolla on ulkomaalaisia työntekijöitä. (http://www.tyosuojelu.fi/fi/etela_ulkomaisen_tyonantaja) Materiaalia työnantajan tueksi työsuojeluhallinnon sivuilta: http://www.tyosuojelu.fi/fi/1293/3127 10

Työskentelyolosuhteet Työturvallisuusmääräysten vähimmäisvaatimukset koskevat kaikkia työntekijöitä Suomessa. Työsuojelutarkastuksilla erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että ulkomaalaiselle työntekijälle on annettu riittävä opetus ja ohjaus työtehtäviinsä. (Aluehallintovirasto.) Monimuotoisen työyhteisön etuja - Luovuus ja innovatiivisuus: monimuotoinen työyhteisö on idearikas - Käytännön hyöty kontaktien, kielitaidon ja kulttuuritietämyksen kautta; esim. yrityksen markkinoiden laajentamisessa, vienti- ja tuontitoiminnassa - Muiden työntekijöiden kielitaito voi kohentua Taloudellinen hyöty maahanmuuttajan mukanaan tuoman osaamisen avulla - Voi toimia linkkinä uusia maahanmuuttajatyöntekijöitä rekrytoitaessa - Voi toimia vertaisohjaajana uusien maahanmuuttajatyöntekijöiden perehdyttämisessä - Imagoetu (Menestystä monimuotoisuudesta elinvoimaa erilaisuudesta; Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille; Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas) Työ- ja elinkeinoministeriön monimuotoisuusoppaita: Monimuotoisuus yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan etu: http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_esit teet/monimuotoisuus.pdf Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas: http://www.tem.fi/files/24386/tem_yes- esiteb5_2508.pdf Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille: http://www.tem.fi/files/27781/moninaisuus_tyoelamassa_opas_pk_yrityk sille.pdf Menestystä monimuotoisuudesta: http://www.tem.fi/index.phtml?c=98033&s=2086&xmid=4468 11

KOTOUTUMINEN Laki kotoutumisen edistämisestä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101386 Kotoutuminen tarkoittaa, että maahanmuuttaja sopeutuu suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaksuu uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja, jotka auttavat häntä osallistumaan aktiivisesti uuden kotimaansa elämänmenoon. Kotoutumisprosessi on aina yksilöllinen, ja maahanmuuttajien lähtökohdat kotoutua vaihtelevat merkittävästi. Suomen tai ruotsin kielen taito ja tieto suomalaisesta yhteiskunnasta ovat kotoutumisen tärkeitä edellytyksiä. Kotouttamistoimien tavoite on, että Suomeen muuttanut henkilö tuntee yhteiskunnalliset oikeutensa ja velvollisuutensa ja tuntee olevansa suomalaisen yhteiskunnan tervetullut jäsen. (Sisäasiainministeriö; Työ- ja elinkeinoministeriö.) Työvoimapulan lievittäjänä maahanmuutto edellyttää kotoutumisen ja työllistymisen onnistumista. Ulkomaalaisten kotoutumisessa on kuitenkin suuria eroja. Eroavuudet heijastavat myös ennakkoluulojamme. (Tilastokeskus 2011; Reini 2011; Valtonen 2009.) Kotoutuminen onkin kaksisuuntainen prosessi, se vaatii ulkomaalaiselta aikaa ja paljon työtä sekä kantasuomalaisilta sen, että hyväksymme uudet tulijat maahamme (Sisäasiainministeriö). Kotoutumisen esteitä a) Työllistymismahdollisuuden puuttuminen b) Kielitaidon puutteellisuus c) Syrjintä (Valtonen 1999; Sisäasiainministeriö 2011. ) Suomeen muuttavista ulkomaalaisista ei tule valtiontalouden kannalta kannattavia veronmaksajia, ellei heitä saada kotoutumaan yhteiskuntaamme. Se on haaste meille kaikille. Hyväksymmekö maahanmuuttajat vai suljemmeko heidät yhteiskunnan ulkopuolelle? (Tilastokeskus 2011.) Valtion kotoutumislaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101386 Valtion kotouttamisohjelma: http://www.tem.fi/index.phtml?c=98033&s=2086&xmid=4863 12

Kotouttamisen tärkeimmät toimijat Paikallisviranomaisista kunnat tarjoavat maahanmuuttajille sekä peruspalveluja että erityisiä kotoutumispalveluja ja työ- ja elinkeinotoimistot (TE- toimistot). Kunnat suunnittelevat ja kehittävät alueellaan maahanmuuttajien kotoutumista edistäviä toimia ja palveluita, ja vastaavat näiden seurannasta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla (ELY- keskukset) on alueellinen vastuu maahanmuutto- ja kotouttamisasioista. ELY- keskukset ohjaavat TE- toimistoja maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvissä asioissa ja tukevat kuntia kotouttamisohjelmien valmistelussa ja toteutuksessa. Lisäksi ne sopivat kuntien kanssa kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntapaikoista. ELY- keskuksia ohjaa kotouttamisasioissa työ- ja elinkeinoministeriö. Elinkeinoministeriö suunnittelee, kehittää ja ohjaa maahanmuuttajien kotouttamista. Kotoutumispalveluja kehitetään myös eri hankkeissa. (Työ- ja elinkeinoministeriö.) Welcome Office, Vaasa Vaasan Kaupungin tietopiste Welcome Office tarjoaa Vaasaan muuttaville ohjausta ja neuvontaa maahanmuuttoon liittyvissä asioissa. Se tarjoaa palveluitaan myös kunnan eri toimijoille, yrityksille, työnantajille, koulutuksen järjestäjille ja kolmannelle sektorille. Projektityöntekijä, Kaisa Mäkinen, Kirjastonkatu 13 (kaupunginkirjasto) 65100 Vaasa. welcome.office@vaasa.fi Puh. 06 325 1551, MA- PE 10-16.15; TO 10-17.00 13

PAKOLAISET JA TURVAPAIKANHAKIJAT Maailmassa on noin 43 miljoonaa pakolaista, joista 80 prosenttia asuu köyhissä maissa. Pakolaisten lähtömaiden naapurimaat eivät pysty huolehtimaan heistä kaikista. Sen vuoksi vastuu pakolaisten suojelusta kuuluu koko kansainväliselle yhteisölle. (Pakolaisneuvonta ry.) Suomessa on pakolaisia sekä muita maahanmuuttajia hyvin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin. (Maahanmuuttovirasto.) Vuosina 2006 2009 Suomeen on vuosittain saanut oleskeluluvan 2000 3000 turvapaikanhakijaa, kiintiöpakolaista ja heidän perheenjäsentään. Tämä on noin seitsemäsosa kaikesta maahanmuutosta. Suomen osuus Euroopan unionin alueen turvapaikanhakijoista on noin prosentti. Turvapaikanhakijoiden lisäksi Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia UNHCR:n kautta. Pakolaiskiintiö on pitkään ollut 750 henkilöä vuodessa. (Pakolaisneuvonta ry.) henkilöä, joista Suomessa 785 eli noin 1 prosentti. Samana vuonna myönteisen päätöksen sai esimerkiksi Ruotsissa 8 670 ja Saksassa 10 650 turvapaikanhakijaa. (www.ihmisoikeudet.net) Pakolainen on joutunut jättämään kotimaansa, koska hänellä on perusteltu syy pelätä tulevansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa olevan pakolainen. (www.ihmisoikeudet.net) Kiintiöpakolaiseksi kutsutaan henkilöä, jolle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman ja jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa. Kiintiöpakolaiset tulevat usein pakolaisleireiltä. Vuodesta 2001 Suomen pakolaiskiintiö on ollut 750 henkilöä. (www.ihmisoikeudet.net) 14 Turvapaikanhakijoiden määrät ovat täällä paljon pienempiä kuin monissa muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi vuonna 2008 koko EU:n alueelle saapui turvapaikanhakijoita lähes 240 000, joista vain noin 4 000 eli 1,7 prosenttia Suomeen. Hakemuksiin tehtyjen myönteisten päätösten osuus oli samana vuonna vielä pienempi: yhteensä myönteisen päätöksen EU- maissa sai 76 320 Maansisäinen pakolainen on joutunut jättämään kotinsa, mutta ei ole lähtenyt kotimaastaan. Osa maansisäisistä pakolaisista on siirretty pakolla omalta kotiseudultaan, osa taas on omatoimisesti paennut maansa konflikteja. Maansisäisiä

pakolaisia eli evakkoja arvioidaan olevan maailmassa yhteensä jopa 27,5 miljoonaa. (www.ihmisoikeudet.net) Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden oikeudet ovat hyvin rajalliset. (www.ihmisoikeudet.net) Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Hän saa pakolaisaseman siinä tapauksessa, että hänelle myönnetään turvapaikka. Vain pieni osa turvapaikanhakijoista saa YK:n pakolaissopimuksen mukaisen pakolaisstatuksen, joka perustuu henkilökohtaiseen vainoon. Sen sijaan turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella tai humanitaarisin perustein. Suomessa turvapaikkaa voi hakea heti rajalta tai maahantulon jälkeen poliisilta. (www.ihmisoikeudet.net) Oleskeluluvaksi kutsutaan valtion jollekin tietylle henkilölle myöntämää määräaikaista tai pysyvää lupaa asua alueellaan. Turvapaikanhakija voi saada oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella (esim. epäinhimillisen kohtelun uhka kotimaassa), humanitaarisin perustein (esim. kotiinpaluun mahdottomuus aseellisen selkkauksen tai ympäristökatastrofin takia) tai yksilöllisen inhimillisen syyn perusteella (esim. kotimaan huonot olosuhteet ja hakijan haavoittuva asema). Tilapäinen oleskelulupa myönnetään, jos hakijaa tilapäisestä terveydellisestä syystä ei voida palauttaa kotimaahansa tai jos hänen maasta poistamisensa ei ole käytännössä mahdollista. Turvapaikanhakijat Pohjoismaissa vuosina 2010-2011 Maahanmuuttovirasto, Migrationsverket (Ruotsi), Utlendingsdirektoratet (Norja), Justitsministeriet (Tanska) Kaikki hakijat 2010 Kaikki hakijat 2011 RUOTSI 31 819 29 648 yksin tulleet alaikäiset 2 393 2 657 NORJA 10 064 9 053 yksin tulleet alaikäiset 892 858 TANSKA 5 115 3 811 yksin tulleet alaikäiset 432 284 SUOMI 4 018 3 088 yksin tulleet alaikäiset 329 150 15

MYÖNNETYT OLESKELULUVAT SUOMESSA 2011 Turvapaikka Oleskelulupa toisijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella Kielteisiä päätöksiä (Maahanmuuttovirasto 2011.) 169 857 1890 Suomeen saapuneet turvapaikanhakijat maittain Lähtömaa 2011 Muutos vuodesta 2010 Irak 586 +11 Somalia 356-215 Venäjä 296-140 Afganistan 284 +19 Muiden maiden turvapaikanhakijamääriä vuonna 2011 Saksa 45 700 Itävalta 14 400 Belgia 26 000 Iso- Britannia 25 400 Ranska 51 900 Kreikka 9 300 Iran 124-18 Syyria 110 +69 Nigeria 105 +21 Valko- Venäjä 84 +18 Serbia 72-101 Kosovo 83-65 (Maahanmuuttovirasto 2011.) 16 Italia Kanada 34 100 25 300 (UNHCR, Statistics.)

17 Kuinka moni saanut oleskeluluvan? Pakolaisstatuksen saaminen on Suomessa erittäin vaikeaa. Vuonna 2008 koko EU:n alueelle saapui lähes 240 000 turvapaikanhakijaa - heistä noin 4 000 eli 1,7 prosenttia tuli Suomeen. Myönteisten päätösten osuus hakemuksista oli - EU- maissa 76 320 henkilöä, - Suomessa 785 eli noin 1 prosentti. - esimerkiksi Ruotsissa 8 670 ja - Saksassa 10 650 turvapaikanhakijaa. (www.ihmisoikeudet.net)

Turvapaikkapäätökset Suomessa 2010 ja 2011 2010 2011 määrä määrä Myönteiset yhteensä 1784 1271 Turvapaikka 181 169 Toissijainen suojelu 644 714 Humanitaarinen suojelu 654 143 Oleskelulupa, muut perusteet 248 245 Kielteiset yhteensä 3428 1890 Dublin 1117 766 Rauennut 624 406 Päätökset yhteensä 5837 3567 (Maahanmuuttovirasto 2011.) Alaikäisenä tulleet: keitä he ovat? Ilman vanhempia tulleet lapset ovat erityisen haavoittuvainen ryhmä turvapaikanhakijoiden joukossa. Lapsiturvapaikanhakijoita kuuluu suojella paitsi pakolaisina myös ensisijaisesti lapsina. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsilla on oikeus valtioiden antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen. (Pakolaisneuvonta ry.) Lapset saapuvat aseellisten konfliktien repimistä maista kuten Irakista, Somaliasta, Afganistanista ja Kongosta. Monet ovat kokeneet aseellisia hyökkäyksiä ja taisteluita, he ovat vaihtaneet asuinpaikkaa useaan kertaan ja heidän perheenjäseniään ja ystäviään on kuollut tai kadonnut. Usein lapsen vanhempi tai muu sukulainen on päättänyt lähettää lapsen turvaan rauhalliseen maahan. (Pakolaisneuvonta ry.) 18

Miksi lapsi pakenee yksin? Lapsipakolaisuudelle on monia syitä 1) Joutuneet eroon vanhemmistaan sekasorron keskellä, 2) ovat itse karanneet tai 3) jääneet orvoiksi. 4) Konfliktit lisäävät myös lieveilmiöitä kuten lapsikauppaa ja kidnappauksia. 5) Lapset voivat paeta myös perheeseen tai häneen itseensä kohdistuvaa vainoa, joka voi johtua esimerkiksi poliittisesta toiminnasta tai uskonnosta. 6) Lapsia ja nuoria voi uhata myös kunniaväkivalta tai pakkoavioliitto. 7) Joskus rajujen elinympäristön muutosten takia perheet joutuvat lähtemään kotiseudultaan. 8) Suomeen tulleista lapsista useimmat ovat paenneet sotatilaa ja aseellisia konflikteja, jolloin heitä voi uhata pakkovärvääminen lapsisotilaaksi. (Pakolaisneuvonta ry.) 19

20

Kuinka paljon Suomeen? Vuonna 2010 saapui 329 lasta. Vuonna 2009 saapui 557 lasta. Vuonna 2008 saapui 706 lasta. Vuonna 2007 saapui 98 lasta. Mistä maista lapset saapuvat? Vuonna 2010: 1. Somalia (117) 2. Irak (64) 3. Afganistan (43) Vuosina 2009 ja 2008 lähtömaat olivat samat. Lisäksi lapsipakolaisten lähtömaita ovat muiden muassa Angola, Kongon demokraattinen tasavalta, Iran, Venäjä ja Etiopia, yhteensä yli 30 kansalaisuutta. (Pakolaisneuvonta ry.) naimattomat lapset. Muiden kuin pakolaisstatuksen tai oleskeluluvan suojeluntarpeen perusteella saaneiden tulee osoittaa voivansa elättää perheensä, jotta perheen voi saada Suomeen. (www.ihmisoikeudet.net) Perheenyhdistämistä voivat hakea vain henkilöt, jotka ovat jo itse saaneet oleskeluluvan Suomesta. (Pakolaisneuvonta ry.) Perheenyhdistäminen ei tapahdu automaattisesti, vaan henkilön on laitettava prosessi vireille. Hakemusten käsittelyajat ovat pitkiä. Joulukuun 2012 alussa vireillä on noin 2 800 perhesidehakemusta käsittelyn alkamista odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti heinäkuussa 2012 ratkaisua odottavista hakemuksista vanhimmat on pantu vireille pääsääntöisesti maaliskuussa 2012 (Maahanmuuttovirasto.) 21 Perheenyhdistäminen Perheenyhdistämisellä tarkoitetaan pakolaisen tai henkilön, joka on saanut oleskeluluvan toissijaisen tai humanitaarisen suojelun perusteella, oikeutta saada Suomeen myös perheensä. Perheeseen katsotaan kuuluvaksi avio- /avopuoliso ja alaikäiset Perheenyhdistämisprosessi 1) Punaisen Ristin henkilötiedustelun avulla voi etsiä lähiomaisia silloin, kun yhteys omaiseen on menetetty sodan tai luonnononnettomuuden vuoksi.

2) Monisivuisen perheenyhdistämishakemuksen täyttävät sekä ulkomailla asuva perheenjäsen että Suomessa asuva perheenkokoaja joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. 3) Perheenjäsenten, mukaan luettuna perheenkokoajan, haastattelut vaaditaan silloin, kun hakijoilla ei ole esittää vaadittavia dokumentteja (vihki-, syntymä- ja adoptiotodistukset) tai asiakirjojen oikeellisuuteen ei voi luottaa. Maahanmuuttoviraston päätökset perustuvat kansainvälistä suojelua saavien osalta pitkälti hakijoiden kuulemiseen edustustossa. Haastattelut suoritetaan paikallisessa Suomen edustustossa. Haastatteluun tarvitaan usein tulkkausta. Käytännöt tulkkauskustannusten korvaamisesta vaihtelevat, toisinaan kustannukset maksaa valtio, toisinaan taas hakija itse. 4) Hakijoille tehdään myös DNA- testit sukulaisuuden varmistamiseksi. Suomessa oleskeleva perheenkokoaja haastatellaan Suomessa. 5) Niissä tapauksissa, joissa ulkomailla oleskelevien perheenjäsenten oleskelumaassa ei ole Suomen edustustoa perheenjäsenten on matkustettava haastattelua ja mahdollisia testejä varten siihen Suomen edustustoon, jonka toimivaltaan kyseessä oleva maa kuuluu. Haastatteluihin joutuu ruuhkien vuoksi jonottamaan usein kauan. Tapaukset, joissa ulkomailla oleskeleva perheenjäsen on alaikäinen, kaikki henkilöllisyyttä vahvistavat asiakirjat puuttuvat ja hakija asuu esim. orpokodissa tai kirkon suojissa, ovat hankalia. Alaikäisen hakijan voi olla mahdotonta ylittää rajaa ilman täysi- ikäistä sukulaista. 6) Myönteisen päätöksen jälkeen Suomen Punainen Risti hoitaa kansainvälistä suojelua saavien perheenkokoajien perheiden matkajärjestelyt yhteistyössä Kansainvälisen siirtolaisjärjestö IOM:n kanssa. Tällä hetkellä ongelmaksi on muodostumassa, että kuntapaikkojen vähyyden vuoksi moni perheenkokoaja ei ole päässyt vastaanottokeskuksista asumaan itsenäisesti vielä siinäkään vaiheessa, kun hän on jo käynnistänyt perheenyhdistämisprosessin. Kunnilla ei ole tarjolla riittävästi asuntoja tulijoille eivätkä ne ole varautuneet isoihin perheisiin. 7) Kun perheenjäsenet ovat tulleet Suomeen, heidän tilannettaan kartoitetaan sosiaalitoimessa. Alkuvaiheessa perheenjäsenet rekisteröityvät maistraattiin, heistä tehdään muuttoilmoitukset ja haetaan tarvittaessa Kelan etuuksia, kuten lapsilisää. Oppivelvollisuusikäisen lapsen tai lasten tulosta ilmoitetaan kunnan opetuksesta vastaavaan virastoon. Maahan saapumisen jälkeen perheenjäsenet käyvät läpi perusteelliset terveystarkastukseet. (Pakolaisneuvonta ry.) 22

TURVAPAIKANHAKIJAN POLKU KUNTALAISEKSI Turvapaikkahakemusta ei voi tehdä Suomen rajojen ulkopuolelta tai Suomen edustustoista. EU:n ulkopuolelta tulevalla on yleensä oltava passi ja viisumi. Viisumeita ei kuitenkaan myönnetä henkilöille, joiden oletetaan hakevan turvapaikkaa, eikä Suomesta turvapaikan saaneiden sukulaisille yleensä myönnetä vierailulupia. Geneven pakolaissopimuksen mukaan turvapaikkaa hakeva ihminen ei oleskele laittomasti maassa huolimatta siitä, miten hän on maahan päässyt. (www.ihmisoikeudet.net) Suomeen saapuessaan turvapaikanhakija 1) jättää turvapaikkahakemuksen rajavartijoille tai poliisille 2) Siirtäminen vastaanottokeskukseen tai hän voi halutessaan hankkia majoituksen itsenäisesti. 3) Suomessa jokainen tapaus tutkitaan yksilöllisesti ja hakemusten käsittelyajat venyvät usein erittäin pitkiksi. Käsittelyssä saattaa mennä jopa kolme vuotta. 4) Saa oleskeluluvan tai kielteisen päätöksen 5) Oleskeluluvan saatuaan odottaa vastaanottokeskuksessa sen ilmoittamaa kuntapaikkaa tai 6) on vapaa siirtymään oma- aloitteisesti asumaan muualle. (www.ihmisoikeudet.net) Suomessa kuka tahansa voi muuttaa paikkakunnalta toiselle. Usein pitkäksi venyneen turvapaikkaprosessin jälkeen turvapaikanhakijalla on kiire päästä aloittamaan elämä uudessa kotimaassa, ja hankkimaan elanto perheelleen. Vuonna 2011 turvapaikkahakemusten keskimääräinen käsittelyaika on 263 vuorokautta hakemuksen vireillepanosta ensimmäiseen ratkaisuun. Kielteisestä turvapaikkapäätöksestä on mahdollisuus valittaa hallinto- oikeuteen. (Maahanmuuttovirasto.) Vastaanottokeskuksista kuntiin Vuoden 2011 aikana vastaanottokeskuksissa asui keskimäärin 200 oleskeluluvan saanutta henkilöä joka kuukausi. Tammi huhtikuussa 2012 yli 400 oleskeluluvan saanutta henkilöä odotti kuntapaikkaa vastaanottokeskuksissa joka kuukausi. Turvapaikanhakijan tulisi päästä siirtymään mahdollisimman nopeasti omaan asuntoon johonkin kuntaan sen jälkeen, kun hän on saanut turvapaikan. Silloin hänen kotoutumisensa suomalaiseen yhteiskuntaan pääsisi tehokkaasti käyntiin. Vastuu oleskeluluvan saaneiden kuntiin siirtymisestä on alueellisilla ELY- keskuksilla. Keskukset neuvottelevat alueensa kuntien kanssa pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. (Maahanmuuttovirasto 2012.) 23

Riittävää määrää kuntapaikkoja ei ole löytynyt, minkä vuoksi Maahanmuuttovirasto on kehottanut vastaanottokeskuksia aktivoimaan oleskeluluvan saaneita muuttamaan omaehtoisesti kuntiin asumaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastaanottokeskukset ovat yhdessä oleskeluluvan saaneen henkilön kanssa tehneet suunnitelman asunnon etsimisestä ja muutosta johonkin kuntaan. (Maahanmuuttovirasto 2012.) Tammi huhtikuussa 2012 lähes 300 oleskeluluvan saanutta muutti omaehtoisesti kuntiin. Edellisvuoden aikana muuttajia oli koko vuonna yhteensä noin 1 000 henkilöä. (Maahanmuuttovirasto 2012.) 24 Kotikuntalaki ja kotikunnan vaihtamisen rajoitukset Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen neljännen lisäpöytäkirjan liikkumisvapautta koskevan 2 artiklan mukaan jokaisella, joka on laillisesti jonkin valtion alueella, on oikeus liikkumisvapauteen tällä alueella ja vapaus valita asuinpaikkansa. (SM 2005.) Kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 12 artiklan mukaan jokaisella laillisesti valtion alueella olevalla on oikeus liikkua siellä vapaasti ja valita vapaasti asuinpaikkansa. (SM 2005.)

LÄHTEET Aluehallintovirasto (2012). Ulkomaalaisen oikeus ansiotyöhön määräytyy kansalaisuuden mukaan. Työpaikkatiedote 4/2008. Työsuojelupiiri http://www.tyosuojelu.fi/upload/tyopaikkatiedote_4_2008.pdf ; Ulkomaalaisten työnteko Suomessa. Työsuojeluhallinto. http://www.tyosuojelu.fi/fi/ulkomaalaiset Koponen, Eija- Leena, Laiho, Ulla- Maija, Tuomaala, Mika (2012). Mistä tekijät sosiaali- ja terveysalalle. työvoimatarpeen ja tarjonnan kehitys vuoteen 2025. TEM- analyyseja 43/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan elämän eri osa- alueilla. Sektoritutkimuksen neuvottelukunta / Osaaminen, työ ja hyvinvointi 9/2009. http://www.minedu.fi/export/sites/default/opm/tiede/setu/liitteet/setu 9-2009.pdf Setu 2009. Maahanmuuttajien työllistymisen esteet kohti ennakoivaa ja vaikuttavaa verkostotyötä. Sisäasiainministeriö, Maahanmuutto- osasto. Vipuvoimaa EU:lta. Alpo. Euroopan unioni; Euroopan sosiaalirahasto. Ramboll. 2011. Maahanmuuttovirasto (2012). Oleskelulupatilastot; turvapaikka- ja pakolaistilastot: kiintiöpakolaiset; Perheenjäsenen luokse Suomeen; Perhesidehakemusten jono; Turvapaikka Suomesta; Turvapaikkayksikön tilastokatsaus 2011; Vastaanottoyksikön tilastokatsaus tammi- huhtikuu 2012. National statistical institutes of Denmark, Norway, Sweden; Iceland Directorate of Immigration; Finnish Immigration Service. Pakolais- ja turvapaikkakäytännöt Suomessa; Käsitteitä. http://www.ihmisoikeudet.net/index.php?page=pakolaisuuteen- liittyvia- kasitteita Pakolaisneuvonta (2012). Kymmenen kovaa faktaa pakolaisuudesta; 10 väitettä ja faktaa turvapaikanhakijoista ja pakolaisista; Ilman vanhempia tulleet turvapaikanhakijalapset; Miten (perheen)yhdistäminen käytännössä toimii? http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=161&lang=suo http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=90&lang=suo http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=133&lang=suo http://www.pakolaisneuvonta.fi/index_html?lid=140&lang=suo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjanmaa- Österbotten (2012). Työllisyyskatsaus: Lokakuu 2012. http://www.ely- keskus.fi/fi/elykeskukset/pohjanmaanely/ajankohtaista/julkaisut/tyllisyys katsaukset/2012_10%20lokakuun%20ty%c3%b6llisyyskatsaus.pdf Reini, Katariina (2012). Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset vaikutukset Pohjanmaalle. Raportti 12/2012. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tampere, 2012. Reini, Katariina (2011). Maahanmuutto tilastojen valossa. Tilastotietoa maahanmuutosta Suomeen ja Pohjanmaan maakuntaan. Bower- hanke, Vaasan kaupunki, THL Vaasan toimipiste. Vaasa, 2011. Sisäasiainministeriö (2005). Kotikuntalaki ja kotikunnan vaihtamisen rajoitukset. Sisäasianministeriön julkaisuja 24/2005. Sisäasiainministeriö (2012). Kotoutuminen. http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/kotoutuminen 25

Sisäasiainministeriö (2012). Maahanmuuttajabarometri 2009. Loppuraportti. Ramboll, Espoo http://www.poliisi.fi/intermin/images.nsf/files/6726595e42faa816c22577 530038ec8b/$file/maahanmuuttajabarometri_loppuraportti_final_pdf.pdf; Maahanmuuttajabarometri 2010. Loppuraportti. Ramboll. http://www.poliisi.fi/intermin/images.nsf/files/74986f355c42b815c22577 ee00388f48/$file/rmc_maahanmuuttajabarometri_loppuraportti.pdf Sisäasiainministeriö (2011). Maahanmuuton vuosikatsaus 2011. http://www.migri.fi/download/34214_maahanmuutto_2011_tilastokatsau s.pdf Tilastokeskus (2011). Kuka on maahanmuuttaja? Tieto&Trendit 1/2011. http://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-02- 15_003.html Tilastokeskus (2012). Muuttoliiketilasto; väestötilasto; Väestörakenne 2010. http://tilastokeskus.fi/til/vaerak/2010/vaerak_2010_2011-03- 18_tie_001_fi.html ; Väestörakenne 2011. http://www.stat.fi/til/vaerak/2011/01/vaerak_2011_01_2012-11- 30_tie_001_fi.html Tilastokeskus (2012). Ulkomaalaistaustaisten yleisimmät ammatit olivat siivoojat ja myyjät vuonna 2006. Työssäkäynti 2006. http://www.tilastokeskus.fi/til/tyokay/2006/tyokay_2006_2008-12- 30_tie_004.html Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kotouttamisen tärkeimmät toimijat. http://www.tem.fi/index.phtml?s=4627 Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Maahanmuuttajien kotouttaminen. http://www.tem.fi/index.phtml?s=4626 Työ- ja elinkeinoministeriö. Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus opas: http://www.tem.fi/files/24386/tem_yes- esiteb5_2508.pdf ; Moninaisuus työelämässä opas pk- yrityksille: http://www.tem.fi/files/27781/moninaisuus_tyoelamassa_opas_pk_yrityk sille.pdf ; Menestystä monimuotoisuudesta: http://www.tem.fi/index.phtml?c=98033&s=2086&xmid=4468 Työ- ja elinkeinoministeriö (2011). Yrittäjyyskatsaus 2011. Työ ja yrittäjyys 34/2011. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. http://www.tem.fi/files/31001/temjul_34_2011_netti.pdf Ulkoasiainministeriö (2012). Kansainväliset sopimukset. http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=35662&contentlan=1 &culture=fi- FI UNHCR (2011). Asylum Levels and Trends in Industrialized Countries. Statistical overview of asylum applications lodged in Europe and selected non- European countries. UNCHR, The UN Refugee Agency. The Danish Immigration Service (2012), Finnish Immigration Service (2012), Iceland Directorate of Immigration (2012), the Norwegian Directorate of Immigration (2012) and the Swedish Migration Board (2012). Unaccompanied children; Unaccompanied children by age group 2010. Valtonen, K. (1999). Pakolaisten kotoutuminen Suomeen 1990- luvulla. Työministeriö, Helsinki. Verkkojulkaisut: www.finlex.fi 26

KIRJALLISUUS Menestystä monimuotoisuudesta elinvoimaa erilaisuudesta. Hyviä käytäntöjä monimuotoisuuden johtamiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö. Strategia- ja ennakointiyksikkö. Työ- ja elinkeinoministeriö. Lönnberg Oy, marraskuu 2010. Monimuotoisuus työelämän mahdollisuus. Opas yhdenvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikalla. Tuotettu osana YES Yhdenvertaisuus EtuSijalle - hanketta (2007 2013). Työ- ja elinkeinoministeriö. Monimuotoisuus yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan etu. Tuotettu osana YES Yhdenvertaisuus EtuSijalle - hanketta (2007 2013). Työ- ja elinkeinotoimisto. 27 Moninaisuus työelämässä. Opas pk- yrityksille. Euroopan komission julkaisuja. Euroopan yhteisöt 2009.