Mistähän tulee... Maito? Euroopan komissio Maatalous ja maaseudun kehittäminen
Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*) : 00 800 6 7 8 9 10 11 (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010 ISBN 978-92-79-14019-8 doi:10.2762/17549 Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Kuvitus : Véronique Hariga - www.hariga.be Printed in Belgium PAINETTU UUSIOPAPERILLE
Mistähän tulee... Maito? 3... sekä voi, juusto, jogurtti, kerma ja jäätelö.
Mistähän tulee... Maito? Yleensä Suomessa juodaan lehmänmaitoa. Maitoa saadaan kuitenkin myös vuohista, lampaista ja vaikkapa aaseista. 4 Lehmät lypsetään kahdesti päivässä (aamulla ja illalla) lypsykoneella. Lypsy vaatii huolellista hygieniaa. Yksi lehmä tuottaa päivässä keskimäärin 22 litraa maitoa, isoilla tiloilla usein paljon enemmänkin.
Maitoauto hakee maidon tilalta ja vie sen meijeriin käsiteltäväksi. 5 Maito on hyvin terveellistä, sillä siinä on esimerkiksi kalsiumia, laktoosia, proteiineja ja vitamiineja. Maito onkin keholle kultakaivos! Jotta maitoon ei muodostuisi mikrobeja, se on lämpökäsiteltävä. Näin se säilyy paremmin. Maitoa voidaan käsitellä eri tavoin. Näin saadaan erityyppistä maitoa.
Tiedätkö, minkälaista erilaista maitoa on olemassa? 6 Raakamaito Raakamaito on vastalypsettyä maitoa, joka jäähdytetään heti lypsyn jälkeen (4 C). Pieneliöt eli mikro-organismit eivät kuole kylmässä, mutta kylmä estää niiden lisääntymisen. Ennen kuin raakamaitoa juodaan, se pitäisikin ehdottomasti keittää. Pastöroitu maito Kun maito pastöroidaan, sitä kuumennetaan 15 sekuntia 75 C:ssa, jonka jälkeen se jäähdytetään. Kun maitoa kuumennetaan tällä tavoin, se säilyttää alkuperäisen makunsa, mutta kaikki taudinaiheuttajat (eli terveydelle vaaralliset mikrobit) kuolevat. Pastöroinnin keksi Louis Pasteur, josta nimi juontaa juurensa. Iskukuumennettu maito (UHT-maito) Useissa maissa tämä on yleisin maitolaji. Maitoa kuumennetaan 3 sekuntia noin 140 C:ssa, jonka jälkeen se jäähdytetään heti. Hyvin korkea lämpötila tuhoaa kaikki haitalliset mikrobit.
Täysmaito? Kevytmaito? Rasvaton maito? Maidossa on myös rasvaa, ja rasvaprosentti määrittää, minkätyyppisestä maidosta on kyse. Miten maitoon sitten saadaan aina sama rasvaprosentti (eli miten rasvapitoisuus vakioidaan)? Se on hyvin helppoa: maito vain laitetaan laitteeseen, jota kutsutaan separaattoriksi. Rasva erotetaan maidosta separoimalla, jonka jälkeen maitoon lisätään rasvaa sen mukaan, kuinka korkea rasvaprosentti halutaan. Tällä tavoin rasvapitoisuudesta saadaan aina sama. Täysmaito sisältää 35 grammaa rasvaa litrassa maitoa (eli rasvaprosentti on 3,5 %) Kevytmaito sisältää 15grammaa rasvaa litrassa maitoa (eli rasvaprosentti on 1,5 %) Rasvaton maito sisältää enintään 5 grammaa rasvaa litrassa maitoa (eli rasvaprosentti on enintään 0,5 %) Kun katselet maitopurkkeja seuraavalla kerralla kauppareissulla vanhempiesi kanssa, huomaat varmasti eron! 7 Heittäytykäämme hetkeksi kreikkalaiseen mytologiaan ja tarinaan, jossa Zeuksen poika Herakles kohtaa ensimmäisen kerran äitipuolensa Heran. Nälkäinen vauva rupeaa imemään Heran rintaa, jolloin taivaan täyttää maitosuihku. Näin syntyi Linnunrata, jota useissa kielissä nimitetäänkin maitoiseksi tieksi (esimerkiksi englanniksi Milky Way).
Mistähän tulee... Voi? Tiesitkö, että voita on valmistettu jo ainakin 5 000 vuotta ja että roomalaiset käyttivät sitä myös lääkkeenä? Mutta miten voita oikein valmistetaan? Keltainen kerros pestään ja sitä vatkataan, jolloin se saa notkean koostumuksen: siitä tulee voita. 8 Se on helppoa: ensin rasva separoidaan maidosta, ja sen jälkeen rasva kirnutaan. Rasva jakautuu kahteen osaan eli yläpuoliseen kelluvaan keltaiseen osaan ja alapuoliseen valkoiseen nesteeseen, jota kutsutaan kirnupiimäksi.
Yhden voikilon valmistamiseen tarvitaan noin 22 litraa lehmänmaitoa! 9 Oletko huomannut, että jos voita lämmittää pannulla, muodostuu paljon pieniä kuplia? Voin sisältämä vesi haihtuu tällä tavoin. Ranskassa Rouen-nimisessä kaupungissa Normandiassa on katedraali, jonka torneista yksi on nimeltään Voitorni. Osaatko arvata miksi? Kun torni rakennettiin 1500-luvulla, osa rahoista saatiin almuista, joita ihmiset maksoivat saadakseen käyttää voita paaston aikaan (joka siis oli tuolloin kiellettyä).
Mistähän tulee... Jogurtti? Jogurttia valmistetaan... mistäpä muusta kuin maidosta! Jogurttia valmistetaan pastöroidusta maidosta, joka on jäähdytetty noin 45 C:een. Maitoon lisätään kahta maitohappobakteeria, jotka ovat Lactobacillus bulgaricus ja Streptococcus thermophilus. 10 Vaikka bakteereilla on vaarallisen kuuloiset nimet, ne ovat itse asiassa hyvin hyödyllisiä, sillä ne käynnistävät maidon muodonmuutoksen: ensimmäinen antaa jogurtille happamuutta ja toinen sen maun. Kuten varmaan tiedätkin, jogurtteja on kahdenlaisia: lusikoitavia ja juotavia. Ero syntyy valmistusvaiheessa.
Juotava jogurtti: sen jälkeen kun bakteerit on lisätty, tuotetta lämmitetään hieman, jotta bakteerit lähtevät kehittymään. Jonkin ajan kuluttua valmiste jäähdytetään, sitä ravistellaan ja jogurtti laitetaan purkkeihin. Lusikoitava jogurtti: tuote laitetaan purkkiin ennen lämmittämistä ja jäähdyttämistä, eikä sitä missään nimessä saa ravistella. 11 Molempiin jogurtteihin voidaan tietysti lisätä hedelmiä maun vuoksi. Helppoa vai mitä? Lisää mielenkiintoista tietoa: Kuka keksi jogurtin teollisen valmistusprosessin?... Isaac Carasso. Hän oli lääkäri ja asui Barcelonassa. Carasso määräsi nuorille vatsavaivoista kärsineille potilaille jogurttia, minkä vuoksi sitä myytiin apteekissa. Sittemmin hän teollisti jogurtin tuotannon.
Mistähän tulee... Juusto? Oikeastaan meidän pitäisi puhua juustoista! Maailmassa on tuhansia erilaisia juustoja. On kovia juustoja ja pehmeitä juustoja, voileipäjuustoja ja kermajuustoja. Juustoja valmistetaan lehmän-, lampaan-, vuohen- tai puhvelinmaidosta. Juustoja valmistetaan lähes aina samalla tavalla. 12 1. vaihe: juoksettaminen Koska maito on nestemäistä, siihen on lisättävä juoksutetta ja hapatetta, jotta siitä saadaan kiinteä tuote. Juoksute on luontainen tuote, jota saadaan märehtijöiden mahasta. Hapate (bakteereita tai hiivoja) antaa juustolle sen erityisen maun. Kun juoksute lisätään maitoon, maito jakautuu kahteen osaan, jotka ovat: juustomassa (kiinteä osa) hera (nestemäinen osa) 2. vaihe: heran erotus Tässä vaiheessa juustomassa erotetaan herasta. Tämä tapahtuu itsestäänkin, mutta koska prosessi on hyvin hidas, maitoa hämmennetään.
3. vaihe: muotitus Muotituksella juustoon saadaan haluttu muoto. Juustomassa laitetaan rei'itettyihin muotteihin, kun siinä on vielä hieman heraa jäljellä. Suola lisätään usein vasta tämän vaiheen jälkeen. Suola joko hierotaan juuston pinnalle tai juustot upotetaan suolaveteen. 4. vaihe: kypsytys Juustoa säilytetään sen jälkeen muutamista päivistä useisiin kuukausiin juustokellareissa, joiden lämpötilaa, ilman kosteutta ja ilmanvaihtoa säädellään. Kun juusto kypsyy, sen maku kehittyy. 13 Osaatko arvata missä Euroopan unionin maassa syödään eniten juustoa? Kreikassa (veikkasitko itse jotain muuta maata?) Tiedätkö, mikä teos seuraavassa on kyseessä? "Sitten Polyfemos lypsi kutut ja lampaat. Puolet maidosta hän säästi juodakseen sen myöhemmin illalla, lopusta hän teki juustoa."... Teos on Homeroksen Odysseia (noin 800 vuotta eaa) (teoksesta Odysseia lapsille ). Eli jo tuolloin valmistettiin juustoa! Ylimääräisestä maidosta tehtiin juustoa jo antiikin aikaan, sillä jääkaappeja ei ollut.
Mistähän tulee... Kerma? Kuten kaikki muutkin maitotuotteet, kerma saadaan erottamalla rasva maidosta (eli kerma kuoritaan ). Jotta kermaan ei jäisi haitallisia bakteereita, se pastöroidaan. 14
Bakteerien lisääminen Aivan oikein, myös kermaan lisätään hyviä bakteereita, jotka antavat kermalle sen hyvän maun ja sakeuttavat sen. 15 Lopuksi kerma purkitetaan. Sitten vain etsimään maukkaita reseptejä! Oletko jo muuten vatkannut kermavaahtoa? Se on hyvin helppoa: tarvitset 5 dl kuohu- tai vispikermaa (kevytkerma ei käy), jota on säilytetty jääkaapissa tunnin verran. Kaada sitten kerma kulhoon ja vatkaa sitä sähkövatkaimella. Lisää vähitellen tomusokeria noin 30 grammaa. Maku saa varmasti sinut lipomaan huuliasi! Älä kuitenkaan syö vatsaasi kipeäksi!
Mistähän tulee... Jäätelö? Jäätelöä valmistetaan sekoittamalla eri aineksia, muun muassa seuraavia: maitoa, sokeria, maitorasvaa sekä stabilisointi- ja emulgointiaineita (nämä kaksi viimeksi mainittua ovat yleensä kasviperäisiä tuotteita, ja ne saavat aikaan jäätelön pehmeän rakenteen). Sekoittaminen Kaikki ainekset sekoitetaan keskenään. 16 Emulgointiaineet Sokeri Stabilointiaineet Maito Maitorasva Pastörointi Muistathan, että maito pastöroidaan? Sama pastöroinnin periaate pätee jäätelöönkin: aineksia kuumennetaan, jottei niihin jäisi haitallisia taudinaiheuttajia.
Pakastaminen Tässä vaiheessa seos muuttuu vaahtomaiseksi. Seos jäädytetään -4 C:een. Tämän jälkeen lisätään eri maut tai hedelmät. Pakkaaminen ja varastointi Jäätelö laitetaan rasioihin (rasiat voivat olla muovia tai pahvia) ja jäädytetään uudestaan tällä kertaa tosin -40 C:een! Sen jälkeen valmiit tuotteet varastoidaan pakastimiin, jotka eivät ole ihan niin kylmiä. 17 Tiesitkö, että jo Rooman keisarit tarjosivat vierailleen eräänlaista sorbettia, joka tehtiin vuoristosta haetusta jäästä ja maustettiin hunajalla ja hedelmillä? Hyvä tietää Sorbeteissa ei ole maitotuotteita, vaan ne ovat sekoitus vettä, sokeria ja hedelmiä.
4 Mistähän tulee... Maito? 8 Mistähän tulee... Voi? 10 Mistähän tulee... Jogurtti? 12 Mistähän tulee... Juusto? 14 Mistähän tulee... Kerma? 16 Mistähän tulee... Jäätelö?
Euroopan komissio Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto 2010 18 s. 21 cm x 21 cm ISBN 978-92-79-14019-8 doi:10.2762/17549 Tämä julkaisu on ainoastaan tiedotusluonteinen eikä oikeudellisesti sitova.
Oletko kenties jo miettinyt, millaista erityyppistä maitoa on olemassa? Tahtoisitko tietää, miten valmistetaan voita, juustoa, jogurttia, kermaa tai jäätelöä? Aukaise siinä tapauksessa nopsaan tämä kirjanen, niin löydät yksinkertaiset vastaukset kysymyksiisi! KF-32-09-171-FI-C Euroopan komissio Maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosasto http://ec.europa.eu/agriculture/ ISBN 978-92-79-14019-8 doi:10.2762/17549