Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä
Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020 strategiassa Nanoteknologioiden markkinat: > 2000 miljardia v. 2020 altistuvia työntekijöitä yli 6 milj. maailmassa, Suomessa > 20,000 kuluttajia satoja miljoonia Kasvava ihmisjoukko altistuu nanomateriaaleille ja niiden aiheuttama ympäristökuormitus kasvaa nopeasti turvallisuus entistä tärkeämpää Systemaattinen tieto teollisesti tuotettujen nanomateriaalien terveys- ja ympäristöhaitoista on niiden luotettavan riskinarvioinnin ehdoton edellytys
NANOHIUKKASET JA TERVEYS TUTKIMUSOHJELMA Laajennettu yhteistyöryhmä: TTL (koordinaattori), THL, Ilmatieteen laitos, EVIRA ja SYKE Teollisille nanomateriaaleille altistumisen arviointi ja riskien hallinta: - työpaikat, ulkoilma, ympäristö, kuluttajatuotteet Tutkimus keskittyy erityisesti Suomen elinkeinoelämälle tärkeiden materiaalien turvallisuuteen. Nanomateriaalien elinkaaren huomiointi yhteistyön keskiöön. Kattava viestintä- ja tiedonvälityssuunnitelma-
NANO-TT ohjelman tavoitteet Tunnistaa työ- ja elinympäristön nanohiukkasia ja arvioida niille altistumista eri olosuhteissa. Tunnistaa terveydelle ja ympäristölle haitallisia nanohiukkasia. Edistää SOTERKO-yhteistyötä ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Yhteistyön painopistealueet 1. Nanohiukkasten vaarojen tunnistaminen 2. Liikennesektorin nanohiukkaset 3. Altisteiden karakterisointi ja altistumisen arviointi 4. Nanomateriaalien tunnistaminen ja mittaaminen haastavista matriiseista
1. Nanohiukkasten vaarojen tunnistaminen (TTL + SYKE) Ihmisen terveyden kannalta on tärkeää nanomateriaalien vaaran tunnistaminen ja ymmärtäminen: - eniten nanomateriaaleille altistuvat työntekijät. Tieto nanomateriaalien ekotoksikologiasta hajanaista: - tutkimusta nanomateriaalien pitkäaikaisvaikutuksista, kertymisestä, yhteisvaikutuksista ja vaikutusmekanismeista. Ympäristön ja ihmisen kannalta vaarallisten nanomateriaalien tutkimiseen liittyy paljon synergiaa.
2. Liikennesektorin nanohiukkaset (Ilmatieteen laitos + THL) Hiukkasten massapitoisuus laskee ja lukumääräpitoisuus nousee uuden tekniikan myötä (moottorit, polttoaineet, voiteluaineet). Nanokokoisten hiukkasten määrä nousee. Nanohiukkasten koostumusta ei tunneta tai tunnetaan heikosti, mikä vaikeuttaa terveysvaikutusten tunnistamista.
3. Altisteiden karakterisointi ja altistumisen arviointi (Ilmatieteen laitos) Havainnot ja mallitus nanohiukkasten esiintymisestä, koostumuksesta ja leviämisestä terveysvaikutustutkimusten yhteydessä parantavat merkittävästi terveysriskianalyysien tarkkuutta. Nanomateriaaleja ainakin renkaissa ja voiteluaineissa. Mittauksissa mukana kulkuneuvojen pakokaasuista sekä asfalttipintojen ja renkaiden kulumisesta syntyvät hiukkaset.
4. Nanomateriaalien tunnistaminen ja mittaaminen haastavista matriiseista (EVIRA, SYKE) Nanokokoluokan komponentteja voi olla elintarvikkeiden lisäaineina. Nanohiukkasten osoittaminen kiinteästä ympäristö- tai elintarvikematriisista on haastavaa. Uusien mittausmenetelmien kehittäminen ja testaaminen on tärkeää.
Strategisen tutkimusneuvoston rahasto SURFIS hakemus SURFIS = Safe use and reduced exposure to nanomaterials in Finnish industry and society (Nanomateriaalialtistumisen vähentäminen ja nanomateriaalien turvallinen käyttö Suomessa). TTL (koordinaattori), IL, SYKE,EVIRA + Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot. Tavoitteena on tunnistaa: - Teollisia nanomateriaaleja hyödyntävät teollisuusalat Suomessa - Suomessa tärkeimmät teolliset nanomateriaalit - Tärkeimmät nanomateriaaleja sisältävät kuluttajatuotteet - Yhteiskunnan, teollisuuden sekä kuluttajien kannalta tärkeät terveys- ja turvallisuuskysymykset - Nanoteknologian taloudellinen merkitys Suomessa
Project coordination (FIOH) Stakeholder engagement and interaction (FIOH, all) WP1 WP2 Identification of disruptive technologies in Finland using ENMs, associated industry sectors and products incorporating ENMs (UEF, FIOH) WP12 WP3 WP4 Institutions/Institutionalization of ENM/NM safety (FMI, SYKE) Selected ENMs in Finnish context (UEF, FIOH) Exposure assessment Hazard identification WP5 WP6 WP7 WP8 Emissions: Ambient air (UEF, FMI) Consumer prod. & food (FIOH, EVIRA) Human Toxicology (FIOH) Ecotoxicology (JYU, SYKE, FIOH) Modelling WP9 Modelling NM in air (FMI) WP10 Modelling NM in water (SYKE, JYU) WP11 Operationalization and set of concrete recommendations of the ENM safety in Finland to promote sustainable use and success of emerging nanotechnologies (FIOH, all)
Esite: Nanotekniikka ja turvallisuus SOTERKO yhteistyönä on tuotettu Nanoteknologia ja turvallisuus esite laajaan jakeluun. Esitteen toivotaan saavuttavan ns. tavalliset kuluttajat ja toimivan myös tietoiskuna sidosryhmille sekä päättäjille.
EU FP7 rahoitetut nanoturvallisuutta edistäneet projektit Figure 2: Gantt chart showing the start dates and durations (bar length and text on bar) of the 50 EU FP7-funded nanosafety related projects. Note that several of these projects will continue through until late 2017, and thus the impact from FP7-funded research will continue to emerge over the next few years.
FP7 nanoturvallisuustutkimusta rahoitettujen organisaatioiden ja projektin klusterianalyysi: miksi kannattaa verkottua myös Suomessa Analyysi tunnisti 12 huippuorganisaatiota yli 700:sta tutkimuslaitoksesta ja yrityksestä. TTL on sijalla 5.
YHTEENVETO Nano-ohjelman tavoitteena on tuottaa tieteellisesti korkeatasoista ja kansallisesti tärkeää, päätöksentekoa tukevaa ja kansalaisille hyödyllistä tietoa nanomateriaalien mahdollisista terveysvaikutuksista.
KIITOS!