STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet

Transkriptio

1 STM ja nanoturvallisuus - päätöksenteon haasteet

2 Nanomateriaalien määritelmän päivitys Nykyinen määritelmä (v. 2011): Nanomateriaali tarkoittaa luonnollista,materiaalia, sivutuotemateriaalia tai valmistettua materiaalia, oka sisältää hiukkasia joko vapaina, agglomeroituneita tai aggregoituneina ja jonka hiukkasista vähintään 50% lukumääräperusteisen kokojakauman mukaisesti on kooltaan nm tai jonka ulkomitoista yksi tai useampi on nm. Erityistapauksissa ja jos ympäristöön, terveyteen, turvallisuuteen tai kilpailukykyyn liittyvät huolenaiheet sen oikeuttavat, lukumääräperusteisen kokojakauman 50% kynnysarvo voidaan korvata 1-50% kynnysarvolla Poiketen 2 kohdan soveltamisesta, fullereeneja, grafeenihiutaleita ja yksiseinäisiä hiilinanoputkia, joiden yksi tai useampi ulkomitta on alle yksi nanometri, olisi pidettävä nanomateriaaleina Määritelmää on tarkasteltava uudelleen viimeistään joulukuussa 2014 saatujen kokemusten ja tieteen ja tekniikan kehityksen mukaisesti. Uudelleentarkastelussa olisi keskityttävä erityisesti siihen, olisiko lukumääräperusteisen kokojakauman 50% kynnysarvoa nostettava tai laskettava. Määritelmän uusiminen meneillään: Joint Research Centre (JRC) julkaissut 3 määritelmän uudelleen tarkasteluun liittyvää raporttia. Osa 3 valmistunut hiljattain. Uusi määritelmä saataneen vuonna 2016 Määritelmä implementoidaan relevanttiin EUlainsäädäntöön

3 Nanomateriaaleja koskeva EU-lainsäädäntö EU:n työsuojelulainsäädäntö EU:n työsuojelulainsäädännössä ei ole erikseen huomioitu nanomateriaaleja, kuuluvat kuitenkin kemikaalidirektiivin (98/24/EC) ja nk. syöpädirektiivin (2004/37/EY) piiriin eli vaatimukset riskinarvioinnista ja riskinhallinnasta voimassa Ongelmana riskinarvioinnin teko työpaikoilla kun tiedot nanomateriaalien riskeistä rajalliset Hiljattain valmistuneen EU:n työsuojelulainsäädännön evaluaation perusteella nanomateriaalien sääntelyä pitäisi selkeyttää: osa jäsenmaista haluaa erillisen nanodirektiivin osa katsoo, että nykyiset direktiivit riittävät, mutta tarvitaan lisäohjeistusta

4 Nanomateriaaleja koskeva EU-lainsäädäntö (jatkoa) REACH (Regulation on Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) Nanomateriaalit kuuluvat REACH-asetuksen (EY 1907/2006 ) piiriin; nanomateriaaleja ei ole asetuksessa erikseen mainittu Rekisteröintivelvollisuus ei kuitenkaan koske nanomuodossa olevia kemikaaleja, jos tuotanto ei ylitä 1 tonni/yritys/vuosi rajaa. Laajemmat tietovaatimukset vasta suuremmille tuotantomäärille -> nanomateriaalit jäävät helposti rekisteröintivelvoitteen ja tietovaatimusten ulkopuolelle Lupa- ja rajoitusmenettelyille ei ole vastaavaa tonnirajaa Jotta REACH-lainsäädäntöä saataisiin paremmin nanomateriaalien erityispiirteisiin soveltuvaksi: REACH-asetuksen liitteisiin kirjattuihin, rekisteröitäviltä aineilta edellytettäviin tietovaatimuksiin harkitaan erityisesti nanomateriaaleja koskevia lisäyksiä. Tämä liitteiden tietovaatimuspäivitys on komission vaikutustenarvioinnissa; tulossa käsittelyyn 2016 On tuotettu erilaista ohjeistusta nanomateriaalien rekisteröimisestä

5 Nanomateriaaleja koskeva EU-lainsäädäntö (jatkoa) CLP (Regulation on Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) CLP-asetus (EY 1272/2008) edellyttää, että vaaralliset kemikaalit luokitellaan asetuksessa annettujen kriteerien mukaisesti. Asetus koskee myös nanomateriaaleja. Biosidiasetus (EU 528/2012) mikäli tuote sisältää nanomateriaaleja, siinä on oltava nano merkintä bulkkimuodolle aiemmin saatu biosiditehoaineen ennakkohyväksyntä ei kata nanomuotoa, vaan nanomateriaalina esiintyvät tehoaineet on arvioitava erikseen Kosmetiikka-asetus (EY 1223/2009) kosmetiikkavalmisteen nano-ainesosat merkittävä Kosmetiikan nanomateriaalit ilmoitettava komission tietokantaan, jonka perusteella julkaistaan vuoden 2016 aikana nanokatalogi kosmetiikassa käytettävistä nanomateriaaleista

6 Raja- ja vertailu/viitearvot EU:ssa ei toistaiseksi ole nanokokoisille aineille työhygieenisiä EU-raja-arvoja Suunnitteilla arvot titaanidioksidille, sinkille ja sen epäorgaanisille yhdisteille sekä hiilinanoputkille Myöskään millään jäsenmaalla ei ole kansallisia raja-arvoja REACH:in kautta tulossa jatkossa DNEL-arvoja suurina määrinä valmistettavilla nanomateriaaleille

7 Raja- ja vertailu/viitearvot (jatkoa) NIOSH suositusarvot (terveysvaikutuksiin perustuvia) hiilinanoputket ja -kuidut 0,001 mg/m 3 (8h) titaanidioksidi, <100 nm partikkelit 0,3 mg/m 3 (10 h) Britannian viitearvot (varovaisuusperiaate) Kuitumaiset nanomateriaalit 0,01 kuitua/cm 3 Syöpää aiheuttavat, perimään vaikuttavat, herkistävät tai lisääntymiseen vaikuttavat materiaalit 0,1 * OEL (mg/m 3) Liukenemattomat nanomateriaalit * OEL (mg/m 3) Liukoiset nanomateriaalit 0,5 * OEL (mg/m 3)

8 Saksan ja Hollannin viitearvot (varovaisuusperiaate) = TTL:n suosittamat tavoitetasot Lähde: TTL: Malliratkaisuja NANOMATERIAALIEN KÄSITTELYYN

9 Nanorekisterit Nanomateriaaleille esitetty EU-tason rekisteriä. Perusteluina ollut mm. tiedon keruu olemassa olevista materiaaleista. Ei kuitenkaan yksimielisyyttä rekisterin tarpeellisuudesta Kansallisia rekistereitä olemassa tai tulossa/suunnitteilla mm. Ranskassa, Hollannissa, Belgiassa ja Tanskassa sekä Ruotsissa

10 Nanoteknologian turvallisen soveltamisen yhdyshenkilöverkosto (ns. nanoverkosto) STM:n koordinoima hallinnonalojen yhdyshenkilöverkosto Edustettuina STM, TEM, OKM, MMM, YM, UM, THL, TTL, Tukes, Evira, Suomen Akatemia, VTT, Tekes Nanoverkoston tehtävänä on: 1) valmistella nanoteknologian hyödyntämiseen liittyviä turvallisuuskysymyksiä; 2) arvioida valtioneuvoston nanoteknologiaa koskevien yhteisten linjausten tarpeita lähivuosiksi; 3) tiedottaa nanoteknologian sovelluksista ja turvallisuudesta hallinnon, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä kansalaisten tarpeita silmällä pitäen; sekä 4) valmistella ehdotuksia tarvittavasta nanoteknologiaan liittyvästä yhteistyöstä ja sen organisoinnista. Verkosto pohtii linjauksia seuraaviin kysymyksiin: 1) aktiivisuus nanoteknologian kehityksessä ja siihen liittyvissä turvallisuuskysymyksissä, varautuminen yhteisötason lainsäädännön muutoksiin sekä kansallisiin linjauksiin; 2) riskit versus hyödyt: kemikaalit, työterveys, työsuojelu, kansanterveys, ympäristöterveys, lääkekehityksen arviointi; 3) tieteellisyys riskien arvioinnin perusteena ja riskinhallinta; 4) yhtenäinen julkisuuskuva, riskikommunikaatio, yleinen nanoista tiedottaminen; 5) poikkihallinnollinen lähestymistapa ja yhteistyö

11 Kansallinen vaarallisia kemikaaleja koskeva ohjelma (KELO) - Väliarviointi ja tarkistus 2012 KELO:n väliarvioinnissa 2012 nostettiin esiin erityisesti hallitusohjelmassakin (2011) erikseen mainittujen nanomateriaalien, hormonitoimintaa häiritsevien aineiden ja kemikaalien yhteisvaikutusten edellyttämien lisätoimien tarve Uusina suosituksina esitetään muun muassa, että nanomateriaaleista tarvitaan lisää tutkimusta, jotta näiden aiheuttamia mahdollisia riskejä osataan vähentää. Seuraava väliarviointi tulossa

12 KELO-ohjelman nanomateriaaleihin liittyviä suosituksia Selvitetään altistumista ja kehitetään riskinhallintaa työpaikoilla Tavoite: Tiedetään nykyistä enemmän työssä tapahtuvasta kemikaalialtistumisesta ja tämän perusteella voidaan kehittää parempia ja tehokkaampia hallintakeinoja työssä tapahtuvan terveysvaaraa aiheuttavan kemikaalialtistumisen vähentämiseksi. Täsmennys: Selvitetään kemikaalien käyttöä työpaikoilla mukaan lukien maataloustyöympäristö, altistuvien määrää ja muutoksia altistumistasoissa. Selvityksessä huomioidaan myös kemialliset tekijät kuten erilaiset pölyt ja prosesseissa syntyvät huurut. Toteutetaan hanke, jossa tunnistetaan ja priorisoidaan merkittävimmät altistumiset ja altisteet ja kehitetään niille riskinhallintakeinoja. Riskiviestinnässä panostetaan näihin. Selvitetään nanomateriaalien käyttöä, valmistusta ja niille altistumista työpaikoilla sekä hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistumista työpaikoilla. Vastuutahot: STM, TTL, toiminnanharjoittajat Edistetään nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimusta sekä riskinarviointia ja -hallintaa tuotannossa ja käytössä sekä jätevaiheessa (U) Tavoite: Tunnetaan paremmin nanomateriaalien ympäristö- ja terveysvaikutukset ja pystytään paremmin arvioimaan ja hallitsemaan niihin liittyviä riskejä ja siten vähentämään nanomateriaaleista aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia ja väestön terveysvaaraa aiheuttavaa altistumista nanomateriaaleille. Täsmennys: Osallistutaan nanomateriaalien terveys- ja ympäristövaikutusten tutkimukseen ja riskinarviointimenetelmien kehittämiseen EU- ja OECD-yhteistyönä ja etenkin REACH- ja CLPasetusten sovellettavuuden parantamiseen. Kehitetään riskinhallinnan järjestelmiä ja menettelyjä. Tehdään mm. työpaikoille ohjeita ja oppaita varautumisperiaatteen mukaisesti nanomateriaalien turvallisesta käytöstä ja riskien arvioinnista. Työssä otetaan huomioon kansainvälinen yhteistyö. Laaditaan ohjeistusta (erityisesti AVIt ja ELY-keskukset) siitä, miten nanomateriaalit tulee ottaa huomioon ympäristöluvissa ja niiden valvonnassa. Vastuutahot: Tukes, TTL, THL, SYKE, FICAM, toiminnanharjoittajat

13 4.4.5 Edistetään kuluttajatuotteissa käytettävien nanomateriaalien ja hormonitoimintaan vaikuttaviksi tunnistettujen aineiden aiheuttamien riskien arvioimista ja vähentämistä (U) Tavoite: Kuluttajatuotteiden nanomateriaaleista ja hormonitoimintaan vaikuttavista aineista terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat haitalliset vaikutukset tunnistetaan ja niitä vähennetään. Täsmennys: Vaikutetaan EU:ssa ja OECD:ssa Suomen olosuhteet huomioivien nanomateriaalien riskinarviointimenetelmien kehittämiseen sekä lainsäädännön (esim. REACH) sovellettavuuden parantamiseen. Edistetään viestinnällä sitä, että toiminnanharjoittajat ottavat nanomateriaalien ja hormonitoimintaan vaikuttavaksi tunnistettujen aineiden riskit huomioon. Vastuutahot: TEM, Tukes, toiminnanharjoittajat, YM, STM, THL, TTL, FICAM Osallistutaan OECD:n kemikaaliyhteistyöhön erityisesti priorisoiduilla alueilla, kuten testiohjetyö, hormonitoimintaan vaikuttavat aineet ja nanomateriaalit sekä tuotteista aiheutuvien kemikaalipäästöjen hallintaan liittyvä työ. Tavoite: OECD:n kemikaaliyhteistyön avulla saadaan monipuolisesti hyötyjä kemikaalien terveys- ja ympäristöriskien hallintaan. Täsmennys: Osallistutaan aktiivisesti OECD:n kemikaalikomitean ja ryhmän ja sen alaisten työryhmien työhön (mm. päästörekisterit, nanomateriaaliturvallisuus, testiohjeet, biosidit, kasvinsuojeluaineet, eläinkokeille vaihtoehtoiset menetelmät). Vastuutahot: YM, STM, Tukes, TEM, MMM, SYKE, FICAM

14 Kiitos!