PÖYTÄKIRJA Nro 1/2011 Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: 7.4.2011, alkaen kello 13.00 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristötalo Läsnä: Nimi Yhteistyötaho Aronpää Heikki Ympäristöviranomainen Haaraoja Jaakko Eteläiset kalastusalueet 1 Halmetoja Eero Eteläiset kalastusalueet 2 Heikkinen Kaisa Ympäristötutkimus/SYKE Heikkinen Urpo Maataloustuottajat Horsma Aaro Vesivoimatuotanto 2 Jokela Risto Maatalousneuvonta Joki-Tokola Erkki Maataloustutkimus Junttila Teemu Koillismaan seutukunnat 1 Jussila Jouko Pohjoiset kalastusalueet 1 Jäkäläniemi Olavi Pohjoiset kalastusalueet 2 Karjalainen Timo Ympäristötutkimus Kestilä Paavo Kalankasvatus Ketonen Markku Ylivieskan seutukunnat Konola Matti Haapaveden - Siikalatvan seutukunnan kunnat 1 Koistinaho Tapio Ylivieskan seutukunnan kunnat 1 Laukkanen Sami Nivalan - Haapajärven seutukunnan kunnat 1 Luhta Pirkko-Liisa Metsätalous valtion mailla (kalatalous) Moilanen Eero Ympäristöjärjestöt ja yhdistykset / Iijoen vesistö Muotka Jukka Vesivoimatuotanto 1 Nikkarikoski Heikki Ympäristöviranomainen Ojanperä Vesa Raahen seutukunnan kunnat 1 Paavola Marjo Yleisten teiden pito Partala Erkki Aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen Ruokanen Irmeli Metsänkäytön valvonta ja edistäminen Saikkonen Pekka Metsätalous yksityismailla Väyrynen Tarja Turvetuotanto Ylönen Merja Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Pohjois-Pohjanmaa Aho Aulis Yleiset kunnalliset satamat Huolila Markus Kalatalousviranomainen Kaukonen Maarit Metsätalous valtion mailla Kiiski Jaana Oulun seutukunnan kunnat 1 Laurinen Outi Luonnonvara-alan koulutus ja tutkimus Määttä Juhani Pohjoiset kalastusalueet 2 Partanen Mervi Teollisuus Savolainen Vesa Nivalan Haapajärven seutukunnan kunnat 1 Torssonen Mikko Kalatalouden keskusliitto Ulvi Teemu Ympäristötutkimus/SYKE Hynninen Pekka Yhteistyöryhmän sihteeri ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiantuntijat Kimmo Aronsuu Anne Laine Anneli Ylitolonen Timo Yrjänä
2 (6) Sakari Kalliokoski Marjaana Eerola Hanna Hentilä Pekka Pesälä Diar Isid Tupuna Kovanen 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Heikki Aronpää toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Avauksessaan puheenjohtaja kertoi nyt laadittavan alueellisen toteutusohjelman tarkoituksesta ja tavoitteista Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa. Tämä alueellinen ohjelma pohjautuu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen toteutusohjelmaan. Toteutusohjelmatyön rinnalla tehdään vesienhoitosuunnittelun toisen suunnittelukierroksen suunnittelutyötä. 2. Järjestäytyminen Todettiin, että kokouksen puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Heikki Aronpää ja sihteerinä Pekka Hynninen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. Läsnäolijat esittäytyivät ja heidät kirjattiin kierrättämällä osallistujalista. Sihteeri esitteli jäsenistömuutokset. Aiempien jäsenten tilalle on nimetty jäseneksi tai varajäseneksi seuraavat: Jussi Perttu Metsätalous yksityismailla varajäsen Tuomas Kallio Aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen varajäsen Pekka Leppänen Nivalan-Haapajärven seutukunnat 1 jäsen Eljas Heikkinen Metsänkäytön valvonta ja edistäminen varajäsen Vesa Ojanperä: Raahen seutukunnan kunnat 2 yhteistyötahon mahdollinen jäsenmuutostarve selvitetään. Kokouksen esityslista hyväksyttiin muutoksitta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Irmeli Ruokanen ja Erkki Partala. 3. Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon toteutusohjelma Alueellista vesienhoidon toteutusohjelmaluonnosta käsiteltiin ryhmätöissä. Kokouskutsun mukana jäsenille ja varajäsenille oli lähetetty vesienhoidon alueellinen toteutusohjelma 2010-2015 (luonnos 21.3.2011) taulukkoliitteineen. Metsätaloutta koskeva osa lähetettiin kokouskutsussa ilmoitetun mukaisesti metsätaloustyöryhmän kokouksen (30.3.2011) jälkeen 1.4.2011. Lisäksi etukäteisaineistoon kuului "valmistautuminen ryhmätöihin" ohje, jossa etukäteistehtävänä pyydettiin miettimään kansallisessa toteutusohjelmassa esille noussutta ehdotusta vesistökohtaisten ryhmien perustamisesta: "TEHTÄVÄ: VESISTÖKOHTAISET RYHMÄT. Valtakunnallisessa toteutusohjelmassa on ehdotettu perustettavaksi ainakin kriittisimmille alueille "vesistöaluekohtaisia vesienhoitoryhmiä", joiden vetovastuu olisi alueella. Mitä etuja tämän tyyppisistä ryhmistä olisi? Miten vesienhoitoryhmät voitaisiin käytännössä organisoida ja toteuttaa Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella? Tulisiko kyseeseen seutukun-
3 (6) tainen ryhmä vai jokikohtainen ryhmä? Lisäksi toivotaan kommentteja viestinnän ja tiedonkulun tehostamiseen. Ryhmät voivat keskustella tästä, mikäli muulta työltä jää aikaa." Työryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: Maatalous ja happamat sulfaattimaat Erkki Joki-Tokola, Raija Suomela,Tuomas Kallio, Risto Jokela, Outi Laurinen, Urpo Heikkinen, Pekka Hynninen, Heikki Nikkarikoski Erkki Joki-Tokola esitteli ryhmätyön tulokset, jotka ryhmä on kirjannut toteutusohjelmaluonnoksen kohtiin 2.3 ja 2.5 sekä maataloutta ja maaperän happamuutta koskeviin liitetaulukoihin. Ryhmä 2: Metsätalous ja happamat sulfaattimaat Pekka Saikkonen, Maarit Kaukonen, Olavi Jäkäläniemi, Kaisa Heikkinen, Irmeli Ruokanen, Anne Laine Irmeli Ruokanen esitteli ryhmätyön tulokset, jotka ryhmä on kirjannut toteutusohjelmaluonnoksen kohtiin 2.1 ja 2.4. Liitetaulukoita tai vesistöaluekohtaisten ryhmien toteutusta ryhmä ei ehtinyt käsitellä. Ryhmä 3: Turvetuotanto, turkistuotanto, kalankasvatus ja teollisuus Pirkko-Liisa Luhta, Mikko Torssonen, Tarja Väyrynen, Markus Huolila, Marjaana Eerola Markus Huolila esitteli ryhmätyön tulokset, jotka ryhmä on kirjannut toteutusohjelmaluonnokseen. Ryhmä otti kantaa myös vesistöaluekohtaisten ryhmien tarpeeseen: tällaisilla ryhmillä voisi olla hyviä vaikutuksia vesien hoitoon, mikäli ryhmää aidosti tarvitaan ja halutaan. Mahdollisten ryhmien perustamisessa tulisi kuitenkin lähteä paikallisista tarpeista ja lähtökohdista. Viranomaisten tulisi huolehtia ryhmien toiminnasta. Ryhmä 4: Pohjavedet sekä Yhdyskunnat + haja- ja loma-asutus Juhani Määttä, Hannu Salmi, Riitta Kamula, Erkki Partala, Markku Ketonen, Sami Laukkanen, Hanna Hentilä, Sakari Kalliokoski, Pekka Pesälä, Heikki Nikkarikoski (myös ryhmässä 1), Jouni Lähdemäki, Vesa Ojanperä, Taija Haurinen (pilaantuneiden maa-alueiden käsittelyn osalta). Sakari Kalliokoski esitteli ryhmätyön tulokset koskien kohtaa "2.2 Yhdyskunnat sekä haja- ja loma-asutus". Ryhmätyön tulokset on kirjattu toteutusohjelmaluonnokseen. Hanna Hentilä esitteli ryhmätyön tulokset PowerPoint-dioin koskien kohtaa "2.7 Pohjavedet". Ryhmätyön tulokset on kirjattu toteutusohjelmaluonnokseen. Ryhmä 5: Kunnostukset, vesirakentaminen ja säännöstely Teemu Junttila, Merja Ylönen, Marja Rankila, Timo P. Karjalainen, Jukka Muotka, Jaana Kiiski, Eero Moilanen, Tapio Koistinaho, Teemu Ulvi, Aaro Horsma, Eero Halmetoja, Timo Yrjänä, Kimmo Aronsuu, Jaakko Haaraoja Timo P. Karjalainen esitteli ryhmätyön tulokset, jotka on kirjattu toteutusohjelmaluonnoksen kohtaan 2.6 sekä liitetaulukoihin. Ryhmässä sovittiin, että Jukka Muotka lähettää jälkikäteen ehdotuksen voimayhtiöitä koskevaksi tekstiksi. Mahdollisia vesistöaluekohtaisia vesienhoitoryhmiä perustettaessa ELY-keskus ei saisi vetäytyä vastuusta ainakaan siirtymävaiheessa. Kalajoella toimiva yhteistarkkailuryhmä voisi toimia tarpeen mukaan täydennettynä vesienhoito-
4 (6) ryhmänä. Ehdottomasti vesistökohtaisia ryhmiä, seutukuntapohjalla ryhmällä ei olisi toimintaedellytyksiä, koska kiinnostus tällöin katoaisi. Toimenpiteiden seurantajärjestelmän kehittäminen Alustus Anne Laine: Valtioneuvosto on edellyttänyt, että toteutusohjelman lisäksi valmistellaan 30.6.2011 mennessä vesienhoidon toimenpiteiden seurantajärjestelmä. Toteutusohjelma ja seurantajärjestelmä valmistellaan vuorovaikutuksessa keskeisten viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Toimenpiteiden toteutumisen seuranta on oleellista myös ympäristöhallinnon vesienhoidon suunnittelun jatkon ja sidosryhmäyhteistyön kannalta. Toimenpiteiden seuranta perustuu vesienhoitosuunnitelmissa ehdotettuihin toimenpiteisiin. Toimenpiteiden toteutumista arvioidaan kolmen vuoden välein. Ensimmäinen arvio tehdään vuonna 2012 ja seuraava kauden lopussa 2015 vesienhoitosuunnitelmien tarkistamisen yhteydessä. Seurannasta on laadittu sektorikohtaiset muistiot. Nämä luonnokset voidaan lähettää kommenteille, jos kiinnostusta on. Päätettiin, että seurantajärjestelmän kehittämismuistiot lähetetään jäsenille, ja halukkaat voivat niitä kommentoida. Jatkotoimista sopiminen Anne Laine: Alueellinen toteutusohjelmaluonnos toimitetaan vielä jäsenille ja varajäsenille kommentoitavaksi heti kun ohjelmaa on riittävän pitkälle valmisteltu, viimeistään syksyllä. Lopullinen ohjelma käsitellään seuraavassa yhteistyöryhmän kokouksessa. 4. Ajankohtaista vesienhoidossa ja merenhoidossa Anne Laine kertoi PowerPoint-esityksessään (liite 1), että Valtioneuvosto hyväksyi 17.2.2011 kansallisen vesienhoidon toteutusohjelman, joka on julkaistu internetissä (www.ymparisto.fi/vesienhoito). Alueellisten toteutusohjelmien tarkoituksena on edistää vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutusta. On perustettu valtakunnallinen toimenpiteiden seurantaryhmä (keskeisimmät ministeriöt, ELYjen edustajat). Raportti toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta toimitetaan EU:lle 2012. Vesienhoidon uusi suunnittelukierros on käynnistynyt. Myös merenhoidon suunnittelu on alkanut. Merenhoito on yhdistetty vesienhoitolakiin. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä on tullut voimaan 1.4.2011 ja merenhoidon osalta lain kansallista täytäntöönpanoa valmistellaan. ELY:t huolehtivat merenhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelusta alueellaan, osallistuvat SYKEn koordinoimaan työhön ja huolehtivat rannikkoseurannoista. Lain perusteluissa on esitetty samat yhteistyötahot kuin vesienhoidossa - lopullisesti ne määriteltäneen asetuksessa. Olemassa olevien ryhmien (vesienhoidon YTRt) hyödyntäminen ja tarvittaessa täydentäminen olisi järkevää, koska valuma-alueella tapahtuvat toimenpiteet ovat myös merenhoidossa keskeisiä. Vesienhoidon verkkosivut on uudistettu, osoite on: www.ymparisto.fi/vesienhoito ja www.ymparisto.fi/oulujoen-iijoenvesienhoitoalue. Uuteen suunnittelukierrokseen kuuluu myös vesien hoidon yhteensovittaminen tulvadirektiivin vaatimusten kanssa. Diar Isid kertoi tehdystä tulvariskikartoituksesta. Ehdotuksesta Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi on 1.4.-30.6. kuuleminen, ks. www.elykeskus.fi/pohjois-pohjanmaa/tulvat.
5 (6) Keskustelu: Paavo Kestilä: onko resursseja hoitaa uskottavasti tutkimusta merialueilla? Onko yhteistyötä Ruotsin kanssa? Vastaus (Laine ja Aronpää): merenhoidon suunnittelussa käytetään olemassa olevia tutkimustietoja, joita on paljon (Suomen ympäristökeskukseen yhdistetyn entisen merentutkimuslaitokset tutkimusaineistot, ympäristöhallinnon aineistot, velvoitetarkkailutulokset ym.). Ensimmäisenä tehdään meren tilan alustava arvio. Sen laatimisessa käytetään valmiita tekstejä (HELCOMin raportit, tutkimusraportit, muut valmiit julkaisut), joita tarvittaessa tarkennetaan alueellisesti. Uutta aineistoa ei tässä vaiheessa kerätä. Vaikka ympäristöministeriö on päävastuussa kansainvälisistä yhteyksistä, on Perämeren alueella ollut ja on edelleen yhteistyötä Ruotsin kanssa. Aiemmin ruotsalaisten kanssa yhteistyössä toteutetussa Perämeri Life hankkeessa luotiin jo vahvaa pohjaa merenhoidon suunnittelulle. Irmeli Ruokanen: Kuinka realistista merentilan parantaminen on ottaen huomioon Puolan maatalouden aiheuttama kuormitus? Vastaus (Laine): Koko Itämeren kannalta varmasti Puolalla on suurin merkitys. Omat toimet näkyvät Perämeren alueella ja erityisesti sisävesialueilla. Perämeren rannikon lähivesialueiden tilan parantamiseksi tarvitaan ja on esitetty lisätoimenpiteitä vesienhoitosuunnitelmassa. 5. Vesienhoitoalueen viestintäsuunnitelma 6. Muut asiat Anne Laine esitteli (diat liite 2) kokouskutsun liitteenä lähetetyn Vesienhoidon viestintäsuunnitelman, luonnos 3.3.2011. Luonnosta on sen jälkeen edelleen kehitetty ja sitä muokataan tarpeen mukaan. Keskustelu: Timo P. Karjalainen: toteutusohjelma on konkreettinen, joten paikallinen media voi kiinnostua paremmin kuin vesienhoitosuunnittelun yhteydessä. Paavo Kestilä: lehdistölle voisi tiedottaa vesienhoidon ja merenhoidon yhdistämisestä. Jaana Kiiski: "vesi on puhtaana arvokasta" nimi ei ole hyvä, jos tarkoituksena on vaikuttaa vesien tilaan. Merja Ylönen: ekologisen luokituksen voisi sisällyttää viestintään. Outi Laurinen: mitä kansalaiselle sanoo "ekologisen tilan saavuttaminen v. 2015 mennessä"? Viestinnässä ihmisille tulee kertoa asioista konkreettisemmin. Irmeli Ruokanen: mikä on seurantajärjestelmän kehittämisen kommentointiaika? Vastaus (Anne Laine): kommentit pyydetään toimittamaan mahdollisimman pian seurantajärjestelmää ja muita kohtia koskien Annelle. 7. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraavan kokouksen ajankohdaksi päätettiin alustavasti 21.9.2011 alkaen klo 9.30
6 (6) 8. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.27. Puheenjohtaja Heikki Aronpää Sihteeri Pekka Hynninen Liitteet: 1. Anne laine: Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa, PowerPoint-diat 2. Anne Laine: Vesienhoidon viestintäsuunnitelma, PowerPoint-diat Tarkastus Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua ja päätöksiä vastaavaksi. Irmeli Ruokanen, pvm Erkki Partala, pvm
Liite 1 AJANKOHTAISTA VESIEN- JA MERENHOIDOSSA Anne Laine, VHA4 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Anne Laine, ympäristövastuualue 17.5.2011 Suunnittelusta toteutukseen Valtioneuvosto hyväksyi kansallisen vesienhoidon toteutusohjelman 17.2.2011 > sähköinen julkaisu Alueellisia toteutusohjelmia valmisteltu ELY-keskuksissa Tarkoituksena edistää vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden toteutusta Toimenpiteiden seurantaryhmä (ministeriöt, ELYt) Raportointi toimenpideohjelmien täytäntöönpanosta EU:lle 2012 2 1
Liite 1 Uusi suunnittelukierros käynnistynyt Toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Toimenpideohjelman ja vesienhoitosuunnitelman tarkistus ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen, taloudelliset tarkastelut, luokittelun ja tyypittelyn tarkistukset kuulemiset kuten 1. krs:lla yhteensovittaminen tulvadirektiivin ja meristrategiadirektiivin vaatimusten kanssa 1.4.-30.6. kuuleminen ehdotuksesta Pohjois-Pohjanmaan merkittäviksi tulvariskialueiksi: www.ely-keskus.fi/pohjoispohjanmaa/tulvat 3 EY:n meristrategiadirektiivi 2008/56/EY Direktiivi yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista Tavoite: meriympäristön hyvä tila 2020 mennessä Toimenpiteet: suojellaan meriympäristöä, ehkäistään sen tilan huononeminen ja ennallistetaan ekosysteemejä Toimeenpanossa otettava huomioon olemassa oleva merensuojeluyhteistyö ja -strategiat sekä merialuekohtaiset suojelusopimukset (HELCOM, OSPAR jne.) - HELCOMin Itämeren toimintasuunnitelma (BSAP) - EU:n Itämeren alueen strategia 2
Liite 1 Merenhoidon pääsisältö Perustuu jäsenvaltioiden merivesilleen laatimaan kansalliseen merenhoitosuunnitelmaan (arvio meren nykytilasta sekä hyvän tilan indikaattorit v. 2012) ja toimenpideohjelmien toteuttamiseen (v. 2015) Merenhoitosuunnitelma tarkistetaan joka 6.vuosi Jäsenvaltioiden tulee tehdä yhteistyötä ja koordinoida toimiaan merialueen muiden jäsenvaltioiden kanssa Soveltamisala rannasta talousvyöhykkeen rajalle MSD ja VPD soveltamisalueet 3
Liite 1 Keskeiset ajankohdat Kansallinen lainsäädäntö 15.7.2010 > 9.2.2011 15.7.2012 mennessä valmiina: - Alustava arvio meren tilasta - Hyvän tilan määritelmä - Ympäristötavoitteet ja indikaattorit Seurantaohjelmat täytäntöön 15.7.2014 Toimenpideohjelmat valmiina 2015 Julkiset kuulemiset Kansallinen täytäntöönpano Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Tullut voimaan 1.4.2011 VHS:ssa otettava huomioon merenhoitosuunnitelma ja MHS:ssa vesienhoitosuunnitelmat Kansalliset työryhmät: - Asetustyöryhmä > tarkemmat säännökset > luovutus 15.6. - Merenhoidon suunnittelun yhteistyöryhmä - SYKEn johtama asiantuntijatyöryhmä 4
Liite 1 Merenhoidon järjestäminen ELY:t huolehtivat merenhoitosuunnitelman ja sen toimenpideohjelman valmistelusta alueellaan, osallistuvat SYKEn koordinoimaan työhön ja huolehtivat rannikkoseurannoista. YM päävastuussa (yhteistyö MMM:n ja LVM:n kanssa) Muut keskeiset toimijat: ELY(kalat), RKTL, IL, MH Ei lisärahoitusta työn toteuttamiseen Alueellinen yhteistyö ja sidosryhmät Lain perusteluissa samat yhteistyötahot tahot kuin vesienhoidossa - lopullisesti määriteltäneen asetuksessa Olemassa olevien ryhmien (vesienhoidon YTRt) hyödyntäminen ja tarvittaessa täydentäminen olisi järkevää - valuma-alueella tapahtuvat toimenpiteet keskeisiä Mietinnässä lisäksi: - meripainotteisen alatyöryhmän perustaminen - VELMU-työhön perustetun Perämeren yhteistyöryhmän hyödyntäminen 5
Liite 1 MHSn hyväksyminen ja vaikutukset Merenhoitosuunnitelman hyväksyy valtioneuvosto Viranomaisten (ml. lupaviranomainen) on otettava merenhoitosuunnitelma huomioon omassa toiminnassaan Merenhoitosuunnitelma ei sido yksittäistä toimijaa tai kansalaista Itämeri yksi saastuneimmista meristä; VHS rannikkoalueesta 60 % hyvää huonommassa tilassa Vesienhoidon verkkosivut uudistettu Kokonaan uusia sivuja mm. o Vaikuta lähivesiesi tulevaisuuteen o Suunnittelu ja toimenpiteet vesienhoitoalueilla Valtakunnallinen toteutusohjelma lisätty www.ymparisto.fi/vesienhoito www.ymparisto.fi/oulujoen-iijoenvesienhoitoalue 17.5.2011 12 6
Liite 2 7.4.2011 Viestinnän haasteita Kansalaisten tavoittaminen Viestintäresurssien riittävyys Pitkä suunnittelukausi ja aiheen epämääräisyys Virallisia kuulemisia monta - pitkäkestoisia Mediaa ei vesienhoito tunnu kiinnostavan Yleisötilaisuuksiin ei tullut paljon väkeä edellisellä kierroksella paikallislehtien ennakkoartikkeleista huolimatta Verkkosivujen löytyminen/kiinnostavuus Viestinnän ja tiedonkulun tehostaminen Hankkeiden kautta tiedottaminen (konkretia) Sosiaalisen median hyödyntäminen? Kansalaisten saavuttaminen? Muut kohderyhmät? Kulkeeko tieto sidosryhmissä? 1
Liite 2 7.4.2011 Pääviestit LUONNOS Puhtaat vedet ovat elinehto Puhtaat vedet ovat välttämätöntä elämälle sekä ihmisille että luonnolle. Vesienhoidossa on katsottava vastuullisesti tulevaisuuteen. Jätetään tuleville sukupolville puhtaat vedet. Puhtaat vedet ja vesiluonto ovat tärkeä osa Suomen maabrändiä. Puhtaat vedet ja suomalainen vesiosaaminen ovat myös hyvää bisnestä. Kaikilla on oikeus puhtaisiin vesiin. Puhtaat vedet eivät ole itsestäänselvyys Suomessakaan Kolmannes vesistöistämme on huonossa kunnossa. Kärsivällisyys kannattaa koska vesien tila paranee hitaasti. Vesiluonto kiittää toimenpiteistä! Vedet ovat puhtaina arvokkaita Vedet eivät pysy puhtaina ilman tekoja Halutessamme voimme saattaa valtaosan pintavesistämme hyvään tilaan tai pilata herkät vesistömme. Valinta on omamme. Vesistö on valuma-alueensa lapsi mitä teet maalla, valuu vesistöön ja pohjaveteen. Kun toimet suunnataan oikein, päästään hyviin tuloksiin tästä esimerkki? Yhdessä tekemällä onnistumme. Emme voi vaatia muita toimimaan ensin ja jäädä odottelemaan. Vesien hyvä tila vaatii ylläpitoa, aikaa ja rahaakin. Vesienhoito kuuluu jokaiselle Tiedosta omien toimiesi vaikutukset vesistöihin ja pohjavesiin. Kaikilla toimialoilla on mahdollisuuksia ja keinoja edistää vesienhoitoa. Voit vaikuttaa vesienhoitoon osallistumalla suunnitteluun ja toimenpiteiden toteuttamiseen tähän kohderyhmäkohtainen esimerkki. Taloudellinen ja terveydellinen hyvinvointimme perustuu puhtaisiin vesiin, miksei kaikilta voisi silloin vaatia toimiakin? Panostamalla yhdessä vesienhoitoon saamme myös viihtyisämmän ympäristön ja paremmat mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Olemme sitoutuneet vesienhoitoon mm. vesienhoidon toteutusohjelma 2010 2015 ryhdittää suojelutyötä. 3 Pääviestit Keskenään tasaarvoisia Viestinnällisesti toimivat: napakat, muistettavat, erottuvat PÄÄVIESTI perustelu perustelu perustelu LUPAUS Lupaus / Slogan Erottaa Tiivistää olennaisen Herättää kiinnostuksen PÄÄVIESTI perustelu perustelu perustelu Pääviestien perustelut Faktoja ja esimerkkejä, joilla pääviestejä perustellaan Valitaan sopivat tilanteesta ja kohderyhmästä riippuen Kaikkia perusteluja ei tarvitse käyttää aina, kun perustelu pääviesti mainitaan PÄÄVIESTI perustelu Toisia puhuttelee enemmän raha, perustelu toisia järviluonto, yksiä terveys, jne. 2