Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA Nro 1/2014 Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Aika: , klo 9:30-12:10 Paikka: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristötalo, Kymmenen virran sali Läsnä: Aronpää Heikki Ympäristöviranomainen Ekdahl Markku Metsätalous yksityismailla Haaraoja Jaakko Eteläiset kalastusalueet 1 Halmetoja Eero Eteläiset kalastusalueet 2 Halonen Aila Terveydensuojeluviranomainen Horsma Aaro Vesivoimantuotanto 2 Jokela Risto Maatalousneuvonta Junttila Teemu Koillismaan seutukunnan kunnat 1 Jussila Jouko Pohjoiset kalastusalueet 1 Jäkäläniemi Olavi Pohjoiset kalastusalueet 2 Karjalainen Timo Ympäristötutkimus/Oulun yliopisto Ketonen Markku Ylivieskan seutukunnat 2 Koistinaho Tapio Ylivieskan seutukunnat 1 Luhta Pirkko-Liisa Metsätalous valtion mailla (kalatalous) Röytiö Anja (J. Lähdemäki sijasta) Oulun seutukunnan kunnat 2 Marttila-Tornio Pentti Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset/kiiminkijoen vesistö Moilanen Eero Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Iijoen vesistö Paavola Marjo Yleisten teiden tienpito Paldanius Eila Teollisuus Partala Erkki Aluekehitys- ja kaavoitusviranomainen Partanen Jonna Raahen seutukunnan kunnat 2 Piispanen Juha Metsätaloustutkimus Ruokanen Irmeli Metsänkäytön valvonta ja edistäminen Jukka Muotka (M. Torsner sijasta) Vesivoimantuotanto 1 Tähtinen Petri Turvetuotanto Ylönen Merja Ympäristöjärjestöt ja -yhdistykset / Pohjois-Pohjanmaa Kiiski Jaana Oulun seutukunnan kunnat 1 Kubin Eero Metsätaloustutkimus Savolainen Vesa Nivalan - Haapajärven seutukunnan kunnat 1 Rintala Jaana Yhteistyöryhmän sihteeri ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen asiantuntijat Eerola Marjaana Laine Anne Ekholm-Peltonen Maria Lehto Arto Heikkinen Mirja Pudas Eeva Kettunen Kaisa Torvinen Satu

2 2/6 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Heikki Aronpää avasi kokouksen klo 9:30 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Avauksessaan puheenjohtaja kertoi että vesienhoidon suunnittelussa on nyt menossa toimenpideohjelman laatiminen, jonka edistymistä tässä kokouksessa käsitellään. Valtakunnallisia linjauksia ja ohjeistuksia on osin jouduttu odottamaan. Suomen ympäristökeskus on tekemässä ELYille toimenpiteiden suunnittelun tueksi kuormitusarvioita ja toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointia. Vesienhoitoalueille laaditut vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaariot ovat valmistuneet ja seurantaohjelmat ovat työn alla. Yhteistyötä tehdään myös tulvariskien hallinnan kanssa. 2. Järjestäytyminen Läsnäolijat todettiin kierrättämällä osallistujalista. Sihteeri esitteli jäsenistömuutokset. Aiempien jäsenten tilalle on nimetty jäseneksi tai varajäseneksi Petri Tähtinen Turvetuotanto Jäsen Miia Heikkinen Turvetuotanto Varajäsen Marjo Paavola Yleisten teiden tienpito Jäsen Outi Kaski-Laakson sijaisena Kalatalouden keskusliiton varajäsenenä toimii Heikki Tahkola Vesa Kuoskun sijaisena Koillismaan seutukuntien varajäsenenä toimii Hannu Kesti MTK:n varajäsen nimetään myöhemmin Asialista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Eero Halmetoja ja Aila Halonen. 3. Vesienhoidon pinta- ja pohjavesien seurantaohjelmat, Mirja Heikkinen kertoi pintavesien seurantaohjelmasta, esitys liitteenä 1. EU:lta on saatu palautetta, että seuranta on ollut riittämätöntä, kun monella vesimuodostumalla ei ole seurantaa ollenkaan. Seurannan kattavuutta tulee lisätä toisella kaudella. Kustannukset eivät kuitenkaan voi kasvaa, ennemminkin resursseja on vähemmän. Keskeisiä keinoja alueellisen kattavuuden lisäämiseksi on seurannan rotaation lisääminen, seurantapaikkojen ryhmittely ja biologisten menetelmien työmäärän vähentäminen sekä kansalaishavaintojen ja kaukokartoituksen käyttäminen seurannan tukena. Yhdennetty meriseuranta on vuosittaista seurantaa, joka pohjautuu olemassa oleville asemille. Yhteistyötä avomeriseurannan kanssa on haettu, toistaiseksi huonolla tuloksella. Luonnos seurantapaikoista on tehty, paikkoja on laajasti. Seurantapaikoiksi on talletettu kaikki mistä havaintoja on, mutta vesimuodostumasta näkyy vain yksi seurantapaikka, muut on linkitetty siihen. Vielä täytyy lisätä mm oja-tyyppisiä paikkoja eteläosilla. Keskustelu Petri Tähtinen: Kun biologisten menetelmien ohjeet ovat muuttuneet, niin velvoitetarkkailussa pohjaeläinten suhteen toimitaan varmaan voimassa olevan SYKEn ohjeen mukaan? Mirja Heikkinen SYKEn ohje pätee myös velvoitetarkkailuihin. Jo hyväksyttyjen ohjelmien osalta muutoksista tulee sopia tarkkailuvelvollisten ja valvojan kanssa. Merja Ylönen: Näytteenottotiheys on harva, kuinka hyvin se kuvaa vedenlaatua? Mirja Heikkinen: Vedenlaatunäyte kuvaa vain näytteenottohetken tilannetta. Merja Ylönen: Menetelmäkritiikki olisi hyvä liittää vesienhoitosuunnitelmaan. Mirja Heikkinen: Näytteenotto tehdään yhteisten SYKEn ohjeiden mukaan Anne Laine: Vesienhoitosuunnitelmaan on syytä kirjata mm näytteenottotiheydestä johtuva epävarmuus, harva näytteenottotiheys aiheuttaa epävarmuutta luokittelutuloksissa.

3 3/6 Heikki Aronpää: Onko valtakunnallisesti seurannassa yhtenäinen käytäntö? Mirja Heikkinen: Samoilla menetelmillä tehdään ja samojen ohjeiden mukaan. Eroa on kuitenkin siinä, kuinka paljon alueella on velvoitetarkkailua. Pohjois-Pohjanmaalla on velvoitetarkkailua melko runsaasti ja siitä saadaan täydentävää seurantatietoa myös luokittelua varten. Jukka Muotka: Kun vesimuodostuman seurantapaikat linkitetään yhteen seurantapaikkaan/ vesimuodostuma, niin päästäänkö siitä EU:ssa kysymyksiä herättäneestä asiasta, että vedenlaadun seurantapaikka eri on kuin hydrologisen seurannan paikka? Mirja Heikkinen: Kyllä päästään ja lisäksi kartoista tulee selkeämmän näköisiä. Maria Ekholm-Peltonen kertoi pohjavesien seurantaohjelmasta, esitys on pöytäkirjan liitteenä 2. Keskustelu Heikki Aronpää: Miten Taivalkoskella on noin iso riskialue? Maria Ekholm-Peltonen: Yhdessä tai kahdessa pisteessä jokin ympäristölaatunormi on ylittynyt, jolloin koko pohjavesialueesta tulee riskialue. Eero Kubin: Onko II luokan pohjavesialueilla seurantapisteitä kautta maan? Kantojen nostoa sijoittuu II luokan pohjavesialueille ja olisi syytä olla pitkäaikaista seurantaa, vaikka tutkimusta tehdäänkin erikseen. Maria Ekholm-Peltonen: Valtakunnallisesti on otettu jonkin verran luonnontilaisia alueita seurantaan II luokan pohjavesialueilta. Pääasiassa seuranta kuitenkin sijoittuu I luokan pohjavesialueille 4. Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusinventaario Mirja Heikkinen kertoi aiheesta, esitys on pöytäkirjan liitteenä 3. SYKE on tehnyt kuormitusinventaariot vesienhoitoalueittain ja raportoi valtakunnallisella tasolla EU:lle. Kuormitusinventaario kattaa 41 EU:n prioriteettiainetta/-aineryhmää ja 15 kansallista haitallista ainetta. Kemiallisen tilan luokittelua ei ole vielä tehty, mutta vesienhoitosuunnitelmaan sekin tulee. Mirja Heikkinen näytti myös VHA4:n kuormitusinventaarion yhteenvedon. Laajempi versiokin on, jossa on mm laitoskohtaisesti tietoa. Kuormitusinventaario tulee osaksi vesienhoitosuunnitelmaa. Keskustelu: Heikki Aronpää: Mikä tämän kuormitusinventaarion juridinen merkitys on, mihin sillä tähdätään? Mirja Heikkinen: Tuottaa yhtenäinen tietopohja vesiympäristölle haitallisten ja vaarallisten aineiden esiintymisestä kansallisesti ja vesienhoitoalueittain. Tavoitteena on haitallisten aineiden vähentäminen. Heikki Aronpää: Aiheuttaako se muutoksia/vaatimuksia esim. maataloudelle Anne Laine: Tämä on ensimmäinen laatuaan, ja näistä kysymyksistä keskustellaan valtakunnallisesti. Aila Halonen: Hyvää taustaselvitystä. Tuleeko vesienhoitosuunnitelmaan suppeampi versio? Mirja Heikkinen: Tästä ei ole vielä keskusteltu Risto Jokela: Oulujoessa ei näyttänyt olevan kasvinsuojeluaineita. Onko yleisesti huolta niiden esiintymisestä? Mirja Heikkinen: EU:n prioriteettiainelistalla on 12 kasvinsuojeluainetta, joista mikään ei ole Suomessa maatalouskäytössä. Kansallisesti valituista haitallisista aineista kuusi on Suomessa käytössä olevaa kasvinsuojeluainetta. Pohjoisilla vesienhoitoalueilla (VHA 4, 5 ja 6) nämä kuusi ainetta on arvioitu vähämerkityksellisiksi, koska pohjoisen sijainnin ja harvan asutuksen vuoksi peltoviljely on vähäisempää kuin eteläisimmillä vesienhoitoalueilla. Eero Kubin: Mistä vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitus esim. metsätaloudessa tulee ja mitä se on? Mirja Heikkinen: Kuormitusinventaariossa on arvioitu metsäteollisuuden päästöt, muita metsätaloudesta aiheutuvia päästöjä ja huuhtoumia Suomessa ei pystytä tällä hetkellä arvioimaan. YM:n raportissa 15/2012 on kuvattu vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden käyttötarkoitus.

4 4/6 5. Vesienhoidon toimenpideohjelma Anne Laine kertoi toimenpideohjelman rakenteesta sekä valmistelun vaiheesta ja aikataulusta. Esitys on pöytäkirjan liitteenä 4. Toimenpideohjelman rakennetta selkiytetään ja tiivistetään. Uusina merkittävinä hankkeina vesienhoidon suunnittelussa käsitellään sellaiset vesien tilaan mahdollisesti vaikuttavat hankkeet, joista YVA arviointimenettely jo aloitettu tai prosessi on pidemmällä ja toteutuminen todennäköistä tulevalla hoitokaudella. Tällainen hanke saattaa aiheuttaa tavoitteista poikkeamisen. SYKE on tehnyt toimenpiteiden vaikutusten (muut kuin vesistöön kohdistuvat) arviointiin excel-työkalun, jota testataan ja arviota käsitellään huhtikuun kokouksessa. Pieniä jokia ja järviä on tarkoitus käsitellä ryhminä. Yhteistyöryhmällä ei ollut tässä vaiheessa kommentoitavaa esitettyyn ryhmittelyhahmotelmaan. Keskustelu: Merja Ylönen: Onko kyseessä tavoitteen alentaminen jo tässä vaiheessa, kun hanke on vireillä, ts. myötävaikutetaanko tässä hankkeen toteutumisedellytyksiin. Anne Laine: Tavoitetta ei alenneta tässä vaiheessa, ainoastaan tarkastellaan mahdolliset hankkeet. Tarkempaa tietoa menettelystä löytyy vesienhoidon suunnitteluopas-sivulta, FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Suunnitteluopas, Uusien merkittävien hankkeiden käsittely vesienhoitosuunnitelmissa (pdf, 823 kb) Maria Ekholm-Peltonen kertoi että pohjavesien osalta toimenpideohjelman laatimisessa ei ole mitään uutta merkittävää kerrottavaa. Keskustelu: Aila Halonen: Taivalkosken riskialueella kyllästämö on mahdollisten haitallisten aineiden huuhtoumien lähde. Vesitalouslaitoksille ja viranomaisille kuuluu talousveden seuranta ja valvonta, mm kloorifenoleja seurataan, eli pohjaveden haitalliset aineet huomioidaan ainakin terveyshaitan kannalta. Satu Torvinen esitteli kuormitusarvioita ja kuormituksen vähentämistarpeen arvioita sekä kustannustehokkaiden toimenpiteiden ja toimenpideyhdistelmien valitsemiseen käytettävää KUTOVA-työkalua. Esitykset ovat liitteinä 5, 6 ja 7. Kuormituslaskelmat ovat päivittyneet, tarkoitus on vielä verrata VEMALA-mallin laskemaa metsätalouden kuormitusta toimenpidetietojen perusteella laskettuun. Torvinen esitteli päävesistöalueiden vähennystarpeet, mutta ne on kyllä laskettu kaikille vesimuodostumille mistä on vedenlaatutietoa. Vaikka päävesistöalueella ei olisi vähennystarvetta, niin siihen kuuluvilla pienemmillä vesimuodostumilla voi olla tarvetta vähentää kuormitusta. Kutova-työkalulla voidaan arvioida toimenpiteiden kustannustehokkuutta ja muodostaa toimenpideyhdistelmiä. Teija Hanhiniemen tekemän Kalajoen KUTOVA-tarkastelun lisäksi Pohjois- Pohjanmaalla on kolme tarkastelualuetta. Näiden tuloksia voidaan yleistää koko maakunnan alueelle. Anne Laine kertoi kevomu-alatyöryhmän työn tilanteesta (vesirakentaminen ja säännöstely, keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet), tilannekatsaus on pöytäkirjan liitteenä 8. Kokouksessa oli jaossa kevomu-luokittelun tulokset, jotka ovat myös pöytäkirjan liitteenä 9. Keinotekoisiksi tai voimakkasti muutetuiksi vesimuodostumiksi on nimetty 17 jokea ja kymmenen järveä. Vielä järjestetään yksi kokous, johon lähtee kutsu niille jotka olleet aiemmin mukana. Kokous on avoin myös muille. Jaana Rintala kertoi maa- ja metsätalous -alatyöryhmien töiden etenemisestä, esitys pöytäkirjan liitteenä 10. Työ on molemmissa ryhmissä edennyt, seuraavaksi ELY tekee ehdotukset toimenpiteiden määräksi edellisen kauden toteumatietojen ja ryhmien evästysten pohjalta. Toimenpiteet suunnitellaan vesienhoidon osa-alueittain ja suunnataan tarkemmin vesimuodostumille tekstissä. Maatalouden alatyöryhmä kokoontuu 4.4. ja metsätalouden alatyöryhmä 7.4. Yhdyskunnat ja haja-asutus -osiota ei käsitelty tässä kokouksessa.

5 5/6 Keskustelu ja yhteistyöryhmän jatkoevästykset eri sektoreille Petri Tähtinen: Mielenkiintoisia esityksiä, kuormitukset ja vähennystavoitteet oli hyvin esitetty yhdessä, niin siinä näkyy tavoitteen ja realismin ero. Oli pitkä lista vesistöjä joissa on kuormituksen vähennystarvetta. Miten tavoitetaso on määrätty ja mikähän tulee olemaan AVIn linja kun harkitaan uuden ympäristöluvan myöntämistä? Esimerkiksi Siuruanjoen Säynäjäojan fosforipitoisuus on µg/l, Siuruanjoen noin 45 µg/l, mutta silti ympäristöluvassa on velvoite turvetuotantoalueelle, että lähtevän veden fosforipitoisuus on alle 40 µg/l tai reduktio 50%. Satu Torvinen: Nämä ovat alustavia kuormitusarvioita ja vähennystavoitteita, ravinnepitoisuuksien tavoitetaso on vesienhoidossa tyyppikohtainen hyvän alarajapitoisuus. Fosfori on typpeä merkittävämpi luokittelutekijä. Eero Kubin. Turvetuotantoa ei näkynyt kuormittajana, ovatko vesiensuojelumenetelmät kehittyneet ja kuormitus jo niin vähäistä? Jaana Rintala: Turvetuotanto on osa pistekuormitusta, mutta eihän sen osuus isoilla vesistöalueilla näy. Vesiensuojelutoimet kyllä vaikuttavat; kuormitus turvetuotantoalueelta voi olla vähäisempää kuin vastaavan kokoiselta kunnostusojitusalueelta. Irmeli Ruokanen: Kuormitusarvioihin on syytä perehtyä tarkemmin esimerkiksi alatyöryhmässä. Anne Laine tiedusteli yhteistyöryhmän kiinnostusta mahdolliseen ylimääräiseen tilaisuuteen. Yhteistyöryhmä ei esittänyt mielipiteitä kokouksessa, niitä voi toimittaa myöhemmin. 6. Merenhoidon seurantaohjelma ja toimenpideohjelma Anne Laine kertoi merenhoidon kuulumisia, esitys on pöytäkirjan liitteenä 11. Ei keskustelua 7. Tulvariskien hallinnan nykytila merkittävillä tulvariskialueilla, toimenpiteet vesienhoidon kannalta Kaisa Kettunen kertoi mitä tulvariskien hallinnassa on tehty, mitä vielä tullaan tekemään ja miten se liittyy vesienhoitoon. Esitys on pöytäkirjan liitteenä 12. Ei keskustelua 8. Seuraavan kokouksen ajankohta 9. Muut asiat Seuraava kokous pidetään , jolloin toimenpiteiden suunnittelu alkaa olla valmis. Videoneuvottelumahdollisuus järjestetään. Jukka Muotka: Voisiko kokouskutsussa olla linkki edellisen kokouksen pöytäkirjaan ja aineistoon. Anne Laine: Laitetaan seuraavaan kokouskutsuun. 10. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:10 Puheenjohtaja Heikki Aronpää Sihteeri Jaana Rintala

6 6/6 Liitteet: Liite 1. Pintavesien seurantaohjelma Liite 2. Pohjavesien seurantaohjelma Liite 3. Kuormitusinventaario Liite 4. Toimenpideohjelman tilanne Liite 5. Kuormituksen arviointi Liite 6. Kuormitusvähennystarve Liite 7. KUTOVA Liite 8. KEVOMU Liite 9. KEVOMU joet ja järvet Liite 10. Maatalous ja metsätalous Liite 11. Merenhoito Liite 12. Tulvariskien hallinta ja VHS Tarkastus Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulkua vastaavaksi. Eero Halmetoja, pvm.. Aila Halonen, pvm

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50

51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64

65

66

67

68

69

70

71

72

73

74

75

76