1. Perustiedot lentokentästä... 1 1.2 Kenttärakenteet...2 2. Kentän vaikutusalue... 3 2.1 Satunnaiset lentäjät...3 2.2 Lentotapahtumien kävijät...3 2.3 Lähimmät kentät eriteltynä...5 2.3.1 Alavuden lentokenttä...5 2.3.2 Kauhajoen lentokenttä...5 2.3.3 Menkijärven lentokenttä, Alajärvi...6 2.4. Muut mahdolliset käyttötarkoitukset...6 3. Lentäminen harrastuksena... 7 3.1 Lentäjän profiili...8 3.2 Harrastustoiminnan kehittäminen alueella...8 4. Vaikutukset toimintaympäristöön sekä vaikutusalueeseen... 9 4.1 Matkailu sekä oheispalvelut...9 4.2 Hyödyt paikalliselle liike-elämälle...10 4.3 Yleishyödylliset yhteisöt ja toiminnot...11 4.4 Kaupungin imago...11 6. Ehdotukset lentokentän ja liike-elämän yhteistyöstä... 12 7. Tulot Ähtärin liike-elämälle... 12 7. Swot analyysi kentän toiminnasta... 14 Lähteet... 15 Liitteet... 16
1. Perustiedot lentokentästä 1.1 Sijainti Kenttä tullaan rakentamaan vilkkaan valtatie 68 välittömään läheisyyteen, seitsemän kilometrin päähän Ähtärin keskustan palveluista ja noin 14 kilometrin päähän matkailualueesta. Aivan kentän välittömässä läheisyydessä sijaisee maaseutumajoitusta sekä muita oheispalveluita tarjoava Hyvölän talo. Muutaman kilometrin säteellä kentästä sijaitsee myös kaksi muuta majoitusta tarjoavaa yritystä. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010.) 1.2 Kenttärakenteet Kentälle tullaan rakentamaan pienehkö muutaman koneen tarpeisiin riittävä halli, jonka yhteyteen tulee pienehkö taukotila lentojen suunnittelua varten, jossa lentäjät voivat itsepalvelu periaatteella nauttia virvokkeita. Kentälle ei tulla rakentamaan koulutus tms. tiloja, joten kyseiset tilaisuudet tullaan järjestämään paikallisten palveluja tarjoavien yritysten tiloissa tarpeen mukaan. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010.) Kentän pinnoitteeksi on suunniteltu asfalttia, joka on hintansa sekä toimivuutensa puolesta paras ratkaisu. Asfaltin käyttö helpottaa myös talvikäyttöä suhteessa maakenttään. Kentän pituus on 450 metriä ja leveys 12 metriä. Kentälle on myös mahdollista järjestää lentokoulutusta, sillä kiitorataa on tarpeeksi pitkä turvallinen ultrakoneille. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010.) 2
2. Kentän vaikutusalue Kentän vaikutusalue voidaan nähdä kahden erilaisen segmentin kautta; satunnaiset lentäjät sekä mahdollisien tapahtumien kävijät. Pienkoneella voidaan tehdä pitkiäkin taipaleita ilman välitankkausta. 2.1 Satunnaiset lentäjät Satunnaisilla lentäjillä tarkoitetaan tässä yhteydessä lentäjiä, jotka lentävät harrastuksena paikasta toiseen ilman sen suurempaa tarkoitusta. Satunnaiset harrastelentäjät lentäjät saattaisivat kiinnostua Ähtäristä sen tarjoamien palveluiden ansioista. Useilla paikkakunnilla, joissa sijaitsee pienlentokenttä, ei ole vastaavanlaisia matkailun palveluita. Matkailullisesti alueella hyötyä saavat myös muut toimijat kuin matkailualueella toimivat yritykset. Lentokentän läheisyydessä on kolme majoitusta tarjoavaa maaseutumatkailuyritystä. Lentämistä harrastavat henkilöt ovat pääosin keski-ikäisiä mieshenkilöitä, jotka ovat valmiita panostamaan harrastukseensa rahallisesti Lentäminen vähäisenkään alkoholin vaikutuksen alaisena ei ole sallittua, mikä on osaltaan vaikuttamassa lentäjien majoittumiseen. (puhelinhaastattelu; Jorma Sucksdorff, Ilmailuliitto ry). 2.2 Lentotapahtumien kävijät Elinvoimaisen kentän perustana ovat lentoharrastajien kokoontumiset. Kokoontumisien kautta kentän tunnettuus lisääntyy harrastajien keskuudessa ja tapahtumien järjestäminen on osoitus aktiivisesta ja hyvin hoidetusta seuratoiminnasta. Ähtäriin on suunnitteilla kentän auettua pienimuotoinen lentotapahtuma, joka on omiaan lisäämään tietoisuutta alueellisesti. Tapahtumiin tulee usein myös lentoharrastuksesta kiinnostuineita ihmisiä katsomaan koneita ja tutustumaan harrastukseen. 3
Vaikka ilmailun harrastaminen on kasvattanut suosiotaan viime vuosina, ei lentotapahtmien määrä ole seurannut perässä. Ähtäriin järjestettävälle lentotapahtumalle tulisikin olemaan tilausta. Jämi Fly in-tapahtuma keräsi viime kesänä 149 konetta. Kesä 2009 oli tapahtuman ennätysvuosi. Ähtärissä noin suuriin osallistujamääriin tuskin päästään kovin nopeasti, sillä Jämi on tehnyt pitkäjänteistä työtä tapahtumien ja harrastuksen kehittämisessä jo vuosikymmenet. Jämillä oli myös paljon lentonäytöksiä. Jämin tapahtuman osallistujamäärän kasvua voidaan pitää osoituksena harrastuksen kehittymisestä sekä esimerkillisestä ja pitkäjänteisestä tapahtuman kehittämisestä. Ähtärissä on jo nykyisellään hyvät majoitusmahdollisuudet ja kehityssuunnitelman myötä kapasiteetti tulee nousemaan entisestään. Ähtärillä on hyvä matkailullinen vetovoima, sillä onhan Ähtärin Eläinpuisto yksi maamme tunnetuimmista matkailun brändeistä. Ähtärissä on kaikki mahdollisuudet järjestää hyvätasoisia ja laadukkaita lentotapahtumia, joten tapahtumien kehittyminen on täysin seuran aktiivisuudesta kiinni. Toki Ähtärin kenttä tulee olemaan huomattavasti pienenpi kuin Jämin kenttä, joten aivan yhtä suuria tapahtumia ei kentälle voida järjestää. (www.jamiflyin.com). Lentotapahtumien järjestäminen tuo alueelle lentäjiä sekä luonnollisesti myös tapahtumasta kiinnostuneita henkilöitä. Parhaimmillaan hyvin toteutettu sekä informoitu tapahtuma saattaa tuoda alueelle kymmeniä koneita sekä paljon vierailijoita. Tapahtumien tuomat majoittujat tulevat varmasti aluksi olemaan suuremmassa roolissa majoituspalveluiden puolella kuin satunnaiset harrastelentäjät. Tosin pienelle kentälle harrastukseen tutustuvia katsojia tuskin kaukaa tulee, joten vaikutusalue jää pienehköksi, mutta lentäjiä tulee paikalle kauempaakin. Kentän tunnettuuden lisääntyessä satunnaisten harrastelentäjien sekä tapahtumiin osallistuvien katsojien määrä tulee nousemaan. Ähtäri omaa jo hyvän tunnettavuuden sekä matkailullisen vetovoiman maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti. Tästä osoituksena on viime vuosien kävijämäärien kasvu matkailualueella sekä yöpymisten lisääntyminen. 4
2.3 Lähimmät kentät eriteltynä Ähtäriin tulevan kentän lähiympäristössä on muutamia pienlentokenttiä. Lähimpiä kenttiä eriteltäessä on mietittävä sen vaikutuksia Ähtäriin tulevaan kenttään. Osa kentistä on samalla etäisyydellä suuremmista lähtökentistä, joten nämä kentät saattavat kilpailla samoista lentäjistä Ähtärin kanssa. Osa eritellyistä kentistä ovat hyviä lähtökenttiä Ähtäriin lennettäessä, eli lentoetäisyys on sopiva. Alueellisesti ainoa hyvin lähellä oleva kenttä on Alavudella.(www.lentopaikat.net). 2.3.1 Alavuden lentokenttä Alavuden ilmailukerho on profiloitunut voimakkaasti laskuvarjohyppäämiseen. Kenttä sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä keskustan palveluista. Kentällä on kaksi lentokonehallia, tankkauspiste, kerhorakennus sekä sauna / majoitustila. Kenttä on pinnoitettu asfaltilla, joka on ajan saatossa routinut sekä karheentunut. Kiitorata on mitoiltaan 12m x 750m. Kentän heikkoutena kausiluontoisuus, sillä kentällä ei ole talvikunnossapitoa laisinkaan. (www.lentopaikat.net). 2.3.2 Kauhajoen lentokenttä Kauhajoella ultrakevyiden lentokoneiden lupakirjojen määrä on kasvanut viime vuosina runsaasti. Air Pilot ry järjestää kentällä aktiivista koulutustoimintaa. Vuonna 2003 yhdistys koulutti ultralentäjiä Suomessa toiseksi eniten. Kerhoon kuuluu myös paljon riippuliitäjiä. Kiitorata on asfaltoitu 1160 metriä pitkä ja 23 metriä leveä. Kenttä on erittäin potentiaalinen lähtökenttä Ähtäriin saapuville lentäjille. (www.lentopaikat.net). 5
2.3.3 Menkijärven lentokenttä, Alajärvi Menkijärvi on kohtalaisen vilkas lentopaikka, joka on keväisin Ilmavoimien käytössä. Kentän toiminta nojaa pitkälti purjelentotoimintaan. Kentällä on myös majoitus- sekä huoltotilat. Pääkiitotie on hyvässä kunnossa, joskaan samaa ei voi sanoa vanhasta kiitotiestä. Kentällä ei ole talvikunnossapitoa. Menkijärven lentokenttä on erittäin hyvällä lentoetäisyydellä Ähtärin kentästä. (www.lentopaikat.net). 2.4. Muut mahdolliset käyttötarkoitukset Lentokentälle on aiheellista pohtia myös muita käyttötarkoituksia. Ähtäri MasterPlan projektin projektipäällikkö Niskanen mainitsee lausunnossaan useita mahdollisia käyttötarkoituksia. Osa hänen mainitsemistaan käyttötarkoituksista viittaavat mahdollisen laajennuksen tuomiin mahdollisuuksiin, mutta kentän ollessa tässä kehitysasteessa, mahdollisia käyttötarkoituksia ovat erilaiset lentoharrastajien kokoontumiset sekä koulutukset. ( liite 3.). Ähtärissä tällä hetkellä suunnistuskilpailut järjestetään Mustikkavuoren ulkoilualueella. Vuonna 2002 Ähtäri isännöi Nuorten Jukola suunnistuskilpailua. Kilpailuihin osallistui 174 henkilöä. Mustikkavuori on toiminnalle hyvä alue, mutta suurempia kilpailuja järjestettäessä paikoitusalueiden järjestäminen on mutkikasta. Ähtärin Urheilijoiden puheenjohtaja Matti Tallbacka mainitseekin lausunnossaan, että kentästä voisivat hyötyä suunnistajat. Kenttä toimisi loistavasti paikoitusalueena ja rakennukset huoltotiloina. ( liite 4.). 6
3. Lentäminen harrastuksena Lentoharrastajia Suomessa oli vuonna 2009 yhteensä 10 363 henkilöä. Määrä sisältää kaikki seuroihin kuuluvat jäsenet. Suurimmat harrastajamäärät Suomessa löytyvät laskuvarjourheilusta, lennokkien sekä moottorikoneiden harrastajista. Viime vuosina ultrakevyiden lupakirjojen määrä on kasvanut muiden ryhmien pienehkön vähentymisen lomassa. Vuonna 2008 ultakevyitä koneita harrasti 1208 henkilöä, kun vuonna 2000 harrastajia oli 373 henkilöä. Kasvua on myös ultrakevyiden lentokoneiden rekisteröintimäärässä (vuonna 2000 172kpl; vuonna 2009 292kpl). Ultrakevyiden lupakirjojen kasvanut määrä selittyy harrastustoiminnan kehittymisellä sekä sillä, että lupakirjan saanti ultraan on helpompaa kuin isompiin koneisiin. Lupakirjan hankintahinta on myös kohtuullisen hintainen. ( liite 1, liite 2) Ähtäriin tuleva kenttä mahdollistaa harrastuksen seuraavissa ilmailulajeissa: Ultralentäjät, varjoliito (moottoroitu), kuumailpallot, lennokit ja purjelento. Ähtärin lentäjillä on käytössään seuran oma ultrakevyt kone, joka mahdollistaa koulutuksen tulevina vuosina. Ähtärin ilmailijoiden piirissä on tarkoitus aloittaa oma aktiivinen koulutustoiminta lennonopettajien suoritettua koulutukseen vaadittavan tutkinto. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010). Ähtärissä on aktiivista lennokkiharrastusta. Lennokkitoiminta tulee myös hyötymään avattavasta lentokentästä. Lentokenttä soveltuu myös moottorikäyttöisille lennokeille, joille ei tällä hetkellä Ähtärissä ole kunnollista harjoituspaikkaa. Moottoroitu varjoliito on kasvattanut suosiotaan viime vuosina ja yksi lajin kokeneimmista kouluttajista toimii Ähtärissä. Myös varjoliitäjille kentän suomat puitteet antavat hyvän paikan toiminnan ylläpitämiseen sekä koulutukseen. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010). 7
3.1 Lentäjän profiili Lentoharrastamista on monenlaista aina lennokkitoiminnasta suuriin koneisiin. Nuoriso aloittaa yleensä ilmailuharrastuksen lennokeista. Junioritoimintaa harrastetaan myös seuroissa siihen tarkoitetuilla simulaattoreilla, joilla seuran lentäjät harjoittelevat. Lentolupakirjaa hankittaessa vaaditaan hakijalta vähintään 17-vuoden ikää, joten harrastajat ovat pääosin aikuisia. Harrastustoiminta aloitetaan normaalisti lennokeista ja vanhemmalla iällä ultrakoneista tai moottoroidusta varjoliidosta. (www. ilmailuliitto.fi). Tavallisin ilmailua harrastava henkilö on työssäkäyvä mieshenkilö. (Puhelinhaastattelu; J. Sucksdorff). Lentoharrastus vaatii kohtuullista maksukykyä ja vihkyitymistä harrastukseen. Harrastajat ovat valmiita maksamaan harrastuksestaan ja he myös käyttävät palveluita. Lentäessä veressä ei saa olla pientäkään määrää alkoholia, joten pienenkin määrän nauttiminen pakottaa lentäjän yöpymään. Tästä johtuen lomailemaan Ähtäriin lentäen tulleet henkilöt saattavat jäädä käyttämään paikallisia majoitusliikkeitä. Myös liikematkustaminen lentoteitse omalla tai yrityksen koneella on yksi huomioon otettava profiili. Usein liikematkoja lentäen taittavat henkilöt harrastavat muutoinkin lentämistä. Tästä syystä liikematkojen tekeminen pienkoneella on lisääntynyt ultralentämisen suosion kasvun myötä. 3.2 Harrastustoiminnan kehittäminen alueella Ähtärissä on aikoinaan ollut erittäin aktiivista lentoharrastuksen seuratoimintaa. Ähtärissä Myllymäellä sijaitsevalla lentokentällä järjestettiin lentotapahtumia, joihin osallistui mittava määrä koneita. Lentotoiminta lakkasi vuoden 1981 onnettomuuteen, jossa syynä oli lentokoneen puutteellinen huolto. Onnettomuudessa menehtyi yhdistyksen puheenjohtaja ja seuran kone tuhoutui. Ähtäriin perustettiin uudelleen ilmailukerho, Ähtärin Ilmailijat ry, keväällä 2009. Kerho on hankkinut uuden koneen keväällä 2009. Alueen perinteet antavat hyvän mahdollisuuden toiminnan uudelleen käynnistykseen ja aktiiviseen toimintaan. (www.ilmailu.org). 8
Ähtärissä jatketaan ultralentäjien koulutusta. Seuraava kurssi alkaa maaliskuussa 2010. Heti yhdistykseen kuuluvien lentokouluttajien saatua tutkintonsa valmiiksi, jatketaan koulutusta ähtäriläisin voimin. Ultrakevyen lentokoneen lentäjäkursseja tullaan järjestämään vähintään kerran vuodessa. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010). Syksyllä 2010 aloitetaan junioritoiminta. Junioritoiminta nojaa aluksi lennokkitoimintaan, mutta myöhemmin seuralle tullaan hankkimaa simulaattori, jolla voidaan kouluttaa sekä harrastaa lentämistä virtuaalisesti ilman vaadittavaa ikää tai lentolupakirjaa. Lennokkitoiminta tulee saamaan uutta tuulta purjeisiin kunnollisten puitteiden myötä. Jos aktiivisuutta löytyy lennokkipuolelta, niin kentälle on mahdollista järjetää myös leirejä sekä kilpailutoimintaa lennokkeille. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010). Kentällä tullaan järjestämään kokoontuminen heti sen valmistuttua. Kokoontumisen päätehtävä on nostaa alueellisesti kiinnostusta lentoharrastukseen sekä tutustuttaa ihmisiä lajiin. Kokoontumisen myötä myös kentän tunnettuus jo harrastuksen parissa olevien henkilöiden parissa kasvaa. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010). 4. Vaikutukset toimintaympäristöön sekä vaikutusalueeseen Ähtärin elinkeinoelämä nojaa vahvasti matkailuun sekä metalliteollisuuteen. Ähtäri on valtakunnallisesti matkailustaan tunnettu ja hyvän vetovoiman omaava kaupunki. 4.1 Matkailu sekä oheispalvelut Matkailullisesti lentäjät ovat hyviä asiakkaita maksukykynsä sekä harrastamiseen panostamisen vuoksi. Lentäjät ovat valmiita käyttämään palveluita sekä kuluttamaan niihin. Ähtärissä lentäjille sopivia majoitusvaihtoehtoja olisivat esimerkiksi Hotelli Mesikämmen sekä lentokentän vieressä sijaitseva Hyvölän talo. Laskennallisesti jokainen yöpyvä lentäjä jättää alueelleen n. 100-200 riippuen siitä, matkustaako hän yksin vai kaksin ja minkä tasoista majoitusta hän käyttää. Laskelmassa on huomioitu majoitushinnat, ruokailut sekä mahdolliset virkistys- sekä kuljetuspalvelut. Laskelmassa 9
majoituksen osuus on 55-129e, ruokailut 30-50e ja muut palvelut (kuljetus- sekä virkistyspalvelut) 20-30e. (www.hotellimesikammen.fi; www.hyvolantalo.com). Lentäjien määrä tulee aluksi toki olemaan pienehkö, mutta tunnettuuden lisääntyessä määrät tulevat nousemaan. Satunnaisten lentäjien yöpymismäärä ei tule prosentuaalisesti olemaan niin suurta kuin tapahtumiin osallistuvien. On tärkeää, että lentotapahtumat suunnitellaan siten, että tavoitteena on saada mahdollisimman paljon yöpymisiä. Hyödyllisintä olisi suunnitella tapahtumista kaksipäiväisiä. Iltaohjelma tulisi toteuttaa paikallisen palveluntarjoajan tiloissa. Ähtäriin laaditun MasterPlanin toteutuessa, tulee se vaikuttamaan myös lentokentän asiakasmääriin, sillä matkailun kehittyessä vetovoima kasvaa. Ähtärin saavutettavuus pienkoneella tulee palvelemaan myös MasterPlanin tavoitteita. ( liite. 3). 4.2 Hyödyt paikalliselle liike-elämälle Lentokenttä tuo asiakkaita paikalliselle liike-elämälle. Lentokentältä on noin seitsemän kilometriä kaupungin keskustaan, tästä hyötyvät paikalliset taksiyrittäjät. Lentoharrastuksen suosion kasvun myötä myös yritykset käyttävät hyödykseen henkilökuntansa lentolupakirjoja. Liiketapaamisiin pienlentokoneella saapuminen on yleistynyt lentolupakirjojen määrän kasvun myötä. Ähtärin suurimmat teollisuuden alan toimijat tulevat hyötymään avattavasta lentokentästä. Yrityksien saavuttevuus paranee. Metsäyhtiöt käyttävät lentokoneita kartoituslennoillaan. Ähtäriin avattava kenttä helpottaa alueen metsienkartoittamista, sillä lentoon voidaan lähteä suoraan kohdealueelta eikä välilaskuja tarvitse käydä tekemässä kaukana sijaitsevilla kentillä. Lentokenttä palvelee myös metsien lannoitustoiminnassa. Myös sähköyhtiöt, jotka käyttävät lentokoneita sähköverkon tarkastuslennoilla, tulevat hyötymään lentokentästä. ( liite 5.) Kenttää rakennettaessa yhdistys tulee käyttämään mahdollisimman paljon paikallisia toimijoita. Suuri osa kentästä rakennetaan talkootyönä, mutta valtaosa materiaaleista hankitaan Ähtäristä. Ähtärin liike-elämä hyötyy n. 80 000 eurolla hankinnoista, joita tullaan 10
tekemään. Pääosin hankinnat ovat pinta- sekä pohjatöihin tarvittavia materiaaleja. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010). Kaksi Ähtärin Ilmailijoiden jäsentä on lennonopettajakoulutuksessa. Kentän valmistuttua alkaa paikkakunnalla pienimuotoinen lentokoulu. Yrittäjän on tarkoitus aloittaa myös lentämiseen liittyvien tuotteiden ja varaosien myynti. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010). 4.3 Yleishyödylliset yhteisöt ja toiminnot Pelastustoiminnassa lentokoneet ovat tarpeen erityisesti kadonneiden etsimisessä. Metsäpalojen kartoittamisessa sekä sammutustöiden koordinnoinnissa tarvitaan myös lentokoneita. Tähän asti lennoilla on jouduttu palamaan välitankkaukselle lähimmälle palvelevalle lentokentälle. Varsinkin talvistaikaan lähin kenttä on pitkän etäisyyden päässä. ( liite 5) 4.4 Kaupungin imago Imagollisesti villkkaalla pienlentokentällä on positiivinen vaikutus. Jämijärvellä lentokentän ympärille on syntynyt aktiivisesti toimiva keskittymä. Jämijärvi tunnetaankin aktiivisena lentoharrastajan kohteena. Aktiivinen seuratoiminta lentokentällä tulee olemaan omiaan nostamaan Ähtärin imagoa toimeliaana maalaiskaupunkina. Lentokentän sitominen matkalun yhteyteen tulee entisestään vahvistamaan ja kehittämään Ähtärin matkailullista imagoa. 11
6. Ehdotukset lentokentän ja liike-elämän yhteistyöstä Paikalliselle tasolle on erityisen tärkeää, että lentokentän toimintaa tullaan kehittämään paikallisen liike-elämän kanssa yhteistyössä ja kaikessa tulee ottaa huomioon paikallisen liike-elämän hyötyminen. Lentokentälle tulee tehdä informaatiovihkonen, jossa ähtäriläiset liike-elämän toimijat ovat esillä. Kentälle tulee myös pystyttää iso infotaulu, jossa esittäytyvät majoitus-, kuljetus- ja muut tärkeät palvelut. Täten paikalle laskeutuvalla lentäjällä on informaatio helposti saatavilla, mikä helpottaa hänen ohjautumista paikallisten palveluiden pariin. Tapahtumiin kannattaa pyrkiä saamaan mahdollisimman paljon yhteistyötä paikallisten yrittäjien kanssa. Matkailualueen tarpeet tulee ottaa huomioon tapahtumia suunnitellessa. Tapahtuman kaksipäiväisyys on erittäin tärkeää matkailulle. Tapahtumista kannattaa rakentaa Ähtärin imagon mukaisesti perhetapahtumia. Perhetapahtumana osallistujille voi myydä erityisiä paketteja, jotka sisältävät esimerkiksi sisäänpääsyn eläinpuistoon sekä mahdollisesti majoituksen. Tällä tavoin tapahtumasta saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Tapahtumiin kannattaa järjestää oheistoimintaa paikallisten ohjelmapalveluyritysten kautta. Ähtäri tunnetaan myös kulttuuritoiminnastaan, joten musiikkiesitykset sekä miksei myös muu kulttuuritoiminta kannattaa ottaa mukaan tapahtumaa suunnitellessa. Perhetapahtumana osallistujamäärä nousee helposti suuremmaksi, sillä perheen lentämistä harrastavan henkilön mukana tuleekin koko perhe, eikä vain harrastusta harjoittava henkilö. 7. Tulot Ähtärin liike-elämälle Ähtärin liike-elämä tulee hyötymään rakennettavasta lentokentästä sen rakennusvaiheessa sekä kentän toiminnan että koulutustoiminnan myötä. Lentokentästä alueelle jäävät eurot perustuvat arvioihin kaikilta muilta paitsi rakentamisen osalta, josta yhdistys on teettänyt tarkat kustannusarviot. Koulutustoiminnassa on laskettu lento-opetuksen osuus lupakirjan hankinnassa 40e /h x teoriaopetuksen tuntimäärä 25h eli 1000e. Koulutuksiin oletetaan osallistuvan n. 10 15 12
henkilöä vuodessa, joten koulutustoiminnan voidaan laskea jättävän paikkakunnalle n. 10 000-15 000 euroa vuosittain. (Haastattelu; J. Peltola 2.3.2010) Lentokentälle saapuvien lentäjien määrää on vaikeampi arvioida, sillä tarkkoja lukuja emme voi vielä määritellä. Oletetaan yöpyvien lentäjien määrän asettuvan aluksi n. 40-60 henkilöön vuosittain. Laskimme yöpyvän lentäjän jättävän alueelleen n.150 200 euroa, joten alueelle jäävä euromäärä asettuu 6000 12000 euron välille vuosittain. Kentän tunnettuuden parantumisen myötä luku tulee nousemaan. Lentotapahtumiin osallistuvien henkilöiden määrä voidaan arvioida. Tapahtumien kävijämäärissä tuskin päästään Jämin kaltaisiin lukuihin, joten voidaan arvioida koneiden määrän olevan 30-40 koneen välillä eli 50-80 hlö. Näistä lentäjistä 80% pyritään saamaan yöpymään. Alueelle jäävä euromäärä pelkistä lentäjistä asettuu 4000 12800 euron välille. Tähän lukuun on otettu huomioon vain lentoteitse tapahtumaan saapuneet yöpyvät henkilöt. Kokoontumisen voidaan olettaa tuovan alueelle myös muita lajista kiinnostuneita henkilöitä, mutta heidän määrä tuskin aluksi on kovin mittava jos merkityksellistä on vain alueelle jäävät eurot. Rakentamisesta alueelle jää 50 000 euroa. Vuosittain alueelle jäävät eurot Tulonlähde euroa Koulutukset 10 000-15 000 Tapahtumat 6000-12 800 Satunnaiset lentäjät 4000-12 000 Yhteensä: 20000-39800 Taulukko 1. Vuosittain alueelle jäävät tulot 13
7. Swot analyysi kentän toiminnasta Vahvuudet Lähin ympärivuotinen kenttä n.90km päässä Aktiivisesti uudelleen alkanut seuratoiminta Jo valmiit matkailulliset vetovoimatekijät Heikkoudet Rahallisten resurssien vähyys Vasta uudelleen aloitettu seuratoiminta Kentän pienuus Kentän tunnettuus alkuvaiheessa Alueen hyvät palvelut Alueen vetovoimaisuus Mahdollisuudet Uuden aktiivisen seuratoiminnan kehittäminen Matkailun kehittäminen alueella (MasterPlan) Paikallisen liike-elämän suomat mahdollisuudet Uhat Seuratoiminnan loppuminen Seuran koneen tuhoituminen Rahoituksen loppuminen / puuttuminen Lentotoiminnan suosion lasku Tapahtumien tuoma parantunut tunnettavuus Lentoharrastuksen suosion kasvu valtakunnallisesti ja paikallisesti Lentokoulun tuoma hyöty Taulukko 2. SWOT- analyysi kentän toiminnasta 14
Lähteet Hotelli Mesikämmen. Huonehinnasto. Luettu 10.3.2010 http://www.hotellimesikammen.fi/suomeksi/etusivu/huonehinnasto Hotelli Mesikämmen. Ravintolahinnasto. Luettu 10.3.2010. http://www.hotellimesikammen.fi/suomeksi/ravintola Hyvölän talo. 2010. Hinnasto. Päivitetty 6.3.2010 Luettu 10.3.2010 http://www.hyvolantalo.com/fi/hinnasto.php Ilmailu.org 2009. Keskustelupalsta. Viimeisin kirjoitus 21.5.2009. Luettu 11.3.2010 http://www.ilmailu.org/index.php?option=com_smf&itemid=26&topic=2782.0 Ilmailuliitto. 2010. Lajit. 27.1.2010 Luettu 20.2.2010 http://www.ilmailuliitto.fi/fi/lajit Lentopaikat.net. 2010.Alavus EFAL. 25.5.2009. Luettu 12.3.2010 http://www.lentopaikat.net/efal.shtml Lentopaikat.net. 2010.Kauhajoki EFKJ. 25.10.2009. Luettu 12.3.2010 http://www.lentopaikat.net/efkj.shtml Lentopaikat.net. 2010. Menkijärvi EFME. 25.10.2009. Luettu 12.3.2010 http://www.lentopaikat.net/efme.shtml 15
Liitteet: Liite1. Harrastelajien jäsenistö Harrastelajien mukaan jäsenistö jakaantuu seuraavasti (tilanne 31.12.2009): 2009 2008 2007 Experimental 61 62 60 Kuumailmapallot 72 95 91 Laskuvarjourheilu 2390 2402 2346 Lennokit 1331 1355 1302 Moottorilento 1911 1928 1956 Nousuvarjo 7 8 8 Purjelento 2169 2248 2303 Riippuliito 215 243 241 Simulaattorit 44 43 45 Ultrakevyet 872 844 748 Varjoliito 588 568 563 Muut/ei tiedossa 703 374 332 Yhteensä 10363 10170 9995 Jäsenkerhoja 217 220 Liite 2. Harrasteilmailu tilastoja Rekisteröinnit 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Liikennekoneet 64 72 77 82 82 74 77 88 91 99 Lentokoneet 570 544 532 519 510 519 522 540 555 562 Helikopterit ja autogirot 82 81 74 78 76 90 83 79 84 90 Purje- ja moottoripurjekoneet Ilmaa kevyemmät ilmaalukset 372 374 374 378 381 386 390 402 404 406 58 60 63 61 60 61 59 62 64 68 Ultrakevyet lentokoneet 172 173 173 197 215 221 217 239 274 292 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Purjelentäjät 1827 1821 1833 1874 1940 1863 1816 1730 1693 Moottoripurjelentäjät 910 924 936 969 928 894 894 850 831 Autogirolentäjät 6 7 8 8 8 6 7 7 7 Ultrakevytlentäjät 373 428 532 697 866 974 1065 1134 1208 Kuumailmapallolentäjät 48 53 56 62 65 57 58 60 58 Harrasteilmailijat yhteensä 3164 3233 3365 3610 3868 3828 3840 3781 3797 16