ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys Asukkaat ilmastotoimijoina

Tampereen seudun ILMANKOS

rane Suvi Holm Ekokumppanit Oy

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Järjestötoimintaan osallistuminen vahvistaa hyvinvointia? Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) tutkimustuloksia.

Pirkanmaalla kerrotaan kaverille onnistumisista ja epäonnistumisista

Näy ja kuulu! Pikaopas viestintään teemaviikoille. #OurHeroIsZero

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:

Hiilijalanjälki. = tuotteen, toiminnan tai palvelun elinkaaren aikainen ilmastokuorma

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

MIELEN HYVINVOINTIA JA MYÖTÄTUNTOA OPISKELIJAYHTEISÖIHIN

kunnan yhteisöllisyydessä ja viestinnässä sekä sisältömarkkinoinnissa

Arvoisa vastaaja, Kiitos vastauksestasi! Syntymävuoteni on. Olen nainen mies muu en halua kertoa. Paikkakunta

Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!

JÄRJESTÖYHTEISTYÖ TOIMIVAKSI!

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

Kunnan tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Se koskee kaikkia yhdistyksiäkin!

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Yksi elämä -terveystalkoot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Perheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa: Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Ympäristö huomioon seura-arjessa

Verkostojen rooli koulujen kansainvälisen arjen vakiinnuttamisessa. Tiina Sarisalmi Opetushallitus

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Siksi nyt on tärkeää. On mahdollista että: TYÖN JA TOIMEENTULON ARVOITUS. Työ muuttuu mutta sitä on runsaasti ja palkkatyötä riittää kaikille.

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA Sanna Kopra

Lausunto tulevaisuusvaliokunnalle asiassa VNS 6/2017 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymmärrys työn murroksesta

Arvosta ja innosta vaikuttamaan! Hanna Lilja Yhteisöllisyyskoordinaattori 4V-hanke/Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Marttajärjestön ja Pohjois- Karjalan Marttojen ympäristöteemat ja toimet. Maarit Sallinen-Uusoksa/Pohjois-Karjalan Martat ry 5.9.

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

Kasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti

Mukana ihmisten arjessa

Kaupunkilaisista ympäristökansalaisia

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU ILMASTOVERKOSTON KUNTAEDUSTAJAT MUISTIO 2/

Kansainvälistymiseen kehitettyjä keinoja - vuorovaikutteinen verkostofoorumi klo MONATTA-hanke

Kuntien ilmastotyö osana Suomen ilmastotyötä

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

Hankkeen kuulumisia. Vuokratalotyön pääsuunnitteluryhmän kokous

Venninen, Leinonen 2013

AARTEENETSINTÄÄ PORKKANAMAALLA Opettajien kokemuksia suomalaisten koulupuutarhojen toiminnasta ja ruokajärjestelmäopetuksesta

Opiskelijoiden yksinäisyys ja keinoja sen helpottamiseksi

Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus

KIMU - Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Keijupuisto Markku Rantama Suomen Kiinteistöliitto ry

Arkistot ja kouluopetus

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Jaana Vanhala Vastaava ohjaaja Kulttuuripaja Marilyn

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Koulutuspäivän tavoite

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Ilmastostrategian seuranta muistio 1/

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Yhteinen keittiö -hanke

Tampereen ECO 2 hanke. Pauli Välimäki ECO 2 hankkeen johtaja TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TEKNISTEN PALVELUIDEN SEUTUSEMINAARI

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Äänestä ehdokasta, joka

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Itä-Suomen Varikko (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli

Lähiapu-kokeilu ja asuinalueyhteistyö

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Toiminnalliset musiikkipalvelut Espoon kaupunginkirjastossa. Éva Kelemen ja Sakari Heikka Espoon kaupunginkirjasto


Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Epilepsiajärjestötyön tulevaisuusvalokeilassa. vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Ryhmätyöt

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

Transkriptio:

ILMANKOS 2009 2012 Kokemuksia asukkaille suunnatusta ilmastotyöstä ILMANKOS projektin päätösseminaari Vapriikki 6.11.2012 Leena Karppi ja Sanna Ovaska 2 6.11.2012

Esityksen sisältö ILMANKOS projektin lähtökohdat ja tausta ajatukset Projektin hyvät tapahtumakäytännöt Kokemukset kenttätyöstä ja kehittämiskohteet 3 6.11.2012

Tampereen seudun ILMANKOS 2009 2012 Taustalla seudullinen ilmastostrategia ja vuoden mittainen Tampereen kaupungin ILMANKOS kampanja (Sitra) Toteuttajana Ekokumppanit Oy Rahoittajat: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Pirkanmaan liitto Tampere, Nokia, Pirkkala, Ylöjärvi, Lempäälä ja Kangasala Pirkanmaan Jätehuolto, Tampereen Sähkölaitos ja Tampereen Vesi Päätavoitteet: ilmastonmuutoksen hillintä ja yhteisöllisyyden edistäminen

Projektin tausta ajatukset Ilmastonmuutoksen hillinnän käytännöt ja motivaatio syntyvät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Huomio yhteisöihin, yhdistyksiin, perheisiin, naapurustoihin ja taloyhtiöihin. Arkeen helposti sovellettavalle tiedolle ja toimintatavoille on tarvetta. Helppo osallistuminen, matalan kynnyksen tapahtumat, ja osallisuuden vahvistaminen. Mukaan myös lapsiperheiden vanhemmat ja lapsiperheet. Maahanmuuttajien tavoittaminen ja osallistaminen. Asukkaita kiinnostaa ilmastonmuutoksen hillintä. 5 6.11.2012

ILMANKOS lukuina 3 vuotta 7 kohdealuetta 1,5 3 työntekijää (yht. 5 henkilöä) 135 tapahtumaa 5200 osallistujaa 60 ilmastoperhettä 360 mediaosumaa 13 000 osallistujaa Facebookissa 6 kuntaa ja kymmeniä kuntien yksiköitä/kirjastoja/kouluja jne. 43 muuta yhteistyöorganisaatiota 6 6.11.2012

Hyvät tapahtumakäytännöt Ohjeet tapahtumien järjestämiseen löytyvät projektin verkkosivuilta ja tapahtumaesitteistä. Parhaat tapahtumat olivat niitä, joista myös media kiinnostui. Suosituimmat tapahtumat: Ilmastovastuullisen ruoan kokkausillat Opi hoitamaan ilmalämpöpumppuasi tilaisuudet Villiyrttiretket Puutarha parvekkeelle illat Kauppatempaukset Porkkanamafian kanssa Tapahtumasarjat seudun kunnissa (kustannustehokkuus). 7 6.11.2012

8 6.11.2012

9 6.11.2012

10 6.11.2012

11 6.11.2012

Ilmastoperheet n. 30 kotitaloutta sekä Lempäälässä että Tampereella (Kaukajärvi Annala). Tavoitteena oli pienemmät hiilijalanjäljet. Vertaistuen merkitys! Perheet esimerkkeinä muille asukkaille medianäkyvyyden avulla. Ilmastoperheitä tutkiva ympäristöpolitiikan pro gradu valmistuu loppuvuodesta. 12 6.11.2012

Ilmastoperheet Projektin myötä perheet: söivät useammin kasvisruokaa kävivät suihkussa nopeammin huolehtivat laitteiden valmiustilojen ja valojen sammuttamisesta pyöräilivät enemmän, autoilivat vähemmän olivat harkitsevampia ostostilanteissa. "Toiminnassa oli hyvä ja positiivinen henki ja se varmasti vaikutti myönteisesti kaikkiin osallistuneisiin. En odottanut näin hyvää ja monipuolista toimintaa. Tuntui että oli panostettu ajatuksella tähän. Olin siis positiivisesti yllättynyt. 13 6.11.2012

Kokemuksia ilmastotyöstä 14 6.11.2012

Tiedolle on tarvetta Vaikka yleinen ympäristötietoisuuden taso on korkea, konkreettisille vinkeille ja käytännön taidoille on tarvetta. Hiilijalanjälki käytännöllinen ilmastorasituksen arvioinnin apuväline. Omien valintojen ympäristövaikutuksia tunnetaan vielä huonosti. Huomio sekä suoriin että epäsuoriin päästöihin. Ristiriitainen tieto herättää hämmennystä. Myös kertaus perusasioista on tarpeen: miksi ilmastonmuutosta pitäisi hillitä? 15 6.11.2012

Yksin tekeminen ei kannata ja monta muuta! 16 6.11.2012

Runsas medianäkyvyys ja viestintä 17 6.11.2012

Asukkaat ovat arjen asiantuntijoita Tapahtumien ja toiminnan ideointi yhdessä asukkaiden kanssa. Ei ole aina helppoa! Aktiivisuuden esteitä: ruuhkavuodet, motivaation tai luottamuksen puute, muut asiat koetaan tärkeämmiksi. Onneksi aktiivisia asukkaita löytyy: ilmastoperheet ja monet muut. 18 6.11.2012

Sosiaalinen oppiminen Vertaistuki on paras tuki! Arjen kokemukset tärkeitä. Samassa elämäntilanteessa oleviin luotetaan. Ennestään tutut osallistujat, pienemmät porukat edistävät yhteisöllisyyttä. Hyvät esimerkit kannustavat ja tuovat uskottavuutta. Yhteisesti jaetut tavoitteet rohkaisevat muutokseen. 19 6.11.2012

Ympäristö ei riitä motivaattoriksi Ilmastonmuutos ei konkretisoidu, hyvät teot eivät näy omassa ympäristössä. Tarvitaan monipuolinen valikoima motivoivia tekijöitä: ympäristö, raha, terveys, trendikkyys, yleisyys, globaali vastuu. Huomioitava erilaiset viiteryhmät Moni ei halua leimautua vihreäksi tai nostaa itseään jalustalle. Iso joukko ihmisistä ei myöskään halua olla säästäväisiä. Terveys, hyvinvointi, elämänlaatu nousevia tekijöitä? Arjen liikkumavara koetaan usein pieneksi. Yhteisesti asetettu tavoite (ilmastoperheille) tärkeä. Iso hiilijalanjälki voi lannistaa. 20 6.11.2012

Osallistumisen tukeminen Vain jo valmiiksi ympäristötietoiset osallistuvat. Onko se ongelma? Motivoituneisuus ja myönteiset ympäristöasenteet eivät konkretisoidu arjessa. Edelläkävijöitä tarvitaan. On tärkeää pitää huolta, että tapahtumat eivät ole vain samanmielisten kohtaamispaikkoja. Syyllistämisen ja kannustamisen ero voi joskus olla hyvin pieni. Koko perheen osallistuminen tärkeää. Maahanmuuttajien tavoittaminen vaikeaa. 21 6.11.2012

Isot ja pienet ilmastoteot Tapahtumilla kannustettiin pääasiassa pieniin muutoksiin, isot elämäntavan muutokset vaativat paljon. Ajan henkeä on yksittäisellä projektilla vaikea muuttaa. Toisaalta pienillä käyttäytymisen muutoksilla merkittäviä vaikutuksia. Ihmiset ovat valmiimpia vastaanottamaan pakollisia muutoksia (hinnannousut tms.). Ns. isoja valintojan kuten asuinpaikan tai asunnon vaihto, tehdään harvoin. 22 6.11.2012

Kiitos! 23 6.11.2012