Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Antti Rehunen Rakennetun ympäristön yksikkö Ympäristöpolitiikkakeskus Suomen ympäristökeskus SYKE
SYKE vähittäiskaupan suunnittelua tukevien tietojen yhdistelijänä ja tuottajana Tilastokeskus, yritysrekisteri Toimipaikkatiedot Väestörekisterikeskus Väestötietojärjestelmän rakennustiedot Maanmittauslaitos, Liikennevirasto Maastotietokannan rakennustiedot, liikenneverkko Tilastokeskus Luokitukset Väestö-, rakennusja työpaikkatiedot Kauppaketjut ja markkinatutkimusyhtiöt Myymälätiedot, asiointitiedot Kunnat, konsultit, tutkimuslaitokset Erillisaineistot, tutkimustulokset S Y K E Kaupan volyymi ja kehitys eri alueilla Kaupan volyymi ja kehitys eri alueilla, saavutettavuus Kaupan ohjauksen opas- ja tukimateriaali Tietopohja, aluerajaukset, analyysimallit Yhdyskuntarakenneanalyysit Saavutettavuus- ja palvelutasotiedot Maakuntien liitot, mm. Uudenmaan liitto Kunnat, Helsinki, Espoo, Vantaa, HSY Ympäristöministeriö, ELY-keskukset Kaupan konsultit Kaupan alan yritykset, kiinteistösijoittajat Kansalaiset Maakuntakaavojen kaupan ratkaisut Toimipaikkatiedot yleiskaavoituksessa Kaupan sijainnin ohjaus Palveluverkkoselvitykset Toimipaikkaverkon suunnittelu Asuinpaikan valinta, arjen sujuvuus
SYKEn tekemiä ja tulevia tarkasteluja 1. Keskusta-alueiden ja kaupan alueiden rajaaminen 2. Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijaintirakennusten tiedot 3. Kaupan volyymi ja rakentaminen eri alueilla 4. Kaupan alue- ja yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen 5. Palvelurakenne ja palvelujen saavutettavuus tieverkkoa pitkin 6. Kaupan oppaan tukimateriaali -verkkosivut Lähtökohtana koko maan kattavat tiedot Taustalla useita tutkimus- ja kehittämishankkeita: Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa 2010 2011 Palveleva maaseutu? Maaseudun palvelujen saavutettavuus vakituisten ja vapaaajan asukkaiden näkökulmasta 2010 2012 Vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2012 Keskustojen elinvoimaisuus ja asema yhdyskuntarakenteessa 2013 Kaupan oppaan www-pohjainen tukimateriaali 2013
1. SYKEn keskustarajaus YKR-ruututietojen avulla Keskusta tunnistetaan alueena, jossa sijaitsee ympäröivää aluetta selkeästi tiiviimmin eri toimintoja Lähtötietona YKR 250x250 m ruututiedot eri toimialojen työpaikoista, vähittäiskaupan työpaikoista ja väestöstä Rajaus on tehty paikkatietomenetelmin ja siinä tunnistetaan sekä ydinkeskukset että alakeskukset ja pienemmät keskittymät Keskustan ruuduissa on kävelyetäisyydellä vähittäiskaupan tarjontaa, monipuolisesti erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluita sekä tiiviisti asutusta Kehitetyt menetelmät ovat määrällisiä mittareita, jatkotyö vaatii tilastollisen menetelmän tueksi myös paikallisuuteen perustuvaa laadullista tarkastelua.
Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet Lyhyen kävelymatkan päähän toisistaan sijoittuvien suurten ja keskikokoisten kaupparakennusten muodostama alue Vähintään 50 työntekijän kaupan alueita keskustojen ulkopuolella Suomessa on noin 160 kappaletta. Kaupan alueiuden rajauksessa vähintään viiden työpaikan tai 1 000 kerrosneliömetrin kaupparakennusten ympärille on muodostettu puskurivyöhyke, jonka koko on 75 250 metriä kaupan koon mukaan. Vyöhykkeet on yhdistetty toisiinsa, ja näin muodostuneista yhtenäisistä alueista on valittu varsinaiset kaupan alueet työpaikkamäärän perusteella. Kaupan alueista on muodostettu myös ruutupohjaisia aluerajauksia. Alueet nimetään. 6
Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet 7
2. Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijaintirakennusten tiedot KAIKKI RAKENNUKSET KAUPAN RAKENNUKSET KAUPAN TOIMIPAIKAT SYKEssä on yhdistetty Tilastokeskuksen yritysrekisterin vähittäiskaupan toimipaikat Väestötietojärjestelmän rakennustietoihin sekä täydennetty ja korjailtu sijaintitietoja. 8
Kaupparakennusten työpaikkamäärä ja pohjapinta-ala KAUPAN TYÖPAIKAT KAUPAN SIJAINTIRAKENNUSPOLYGONIEN ALA Lähde: Tilastokeskuksen yritysrekisteri Lähde: Maanmittauslaitoksen maastotietokanta ja Tilastokeskuksen yritysrekisteri 9
18.3.2013 3. Kaupan volyymi ja rakentaminen eri alueilla Kaupan toimipaikkoihin saa yhdistettyä sijaintirakennuksen kerrosalatiedon Pitää eritellä rakennukset, joissa kauppa on pääasiallinen käyttömuoto, erilleen esim. kivijalkakaupasta. Ei ole tietoa rakennuksen kerrosalan jakautumista kaupan ja muiden toimintojen kesken Toimipaikoista on tiedossa henkilöstön suuruusluokka. Pääosasta toimipaikkoja on saatavilla tieto tarkasta henkilöstömäärästä. Kerrosalan ja henkilöstömäärän perusteella voidaan tunnistaa myös vähittäiskaupan suuryksikköä vastaavat kaupan rakennukset. YKR:n ruutuaineistossa kaupan työpaikkamäärä, mutta ei toimialajakoa. 11
Tietopuutteiden hallinta Tietoa erikoistavarakaupan toimipaikkojen myyntialasta ei ole saatavilla kuin erillisten inventointien avulla Kerrosala, henkilöstömäärä ja asiointimäärä korreloivat keskenään hyvin vahvasti. Puuttuvia tietoja voi korvata toisella aineistolla. Toimialakohtainen erittely parantaa tarkkuutta. Keskustojen ulkopuolisilla kaupan alueilla koko rakennus on yleensä kaupan käytössä, jolloin kerrosalatieto kertoo myös myyntialasta. Keskusta-alueilla on helpompaa kiinnittää huomiota vain suuriin kaupan rakennuksiin ja hyödyntää esim. kaupan toimipaikka- ja työpaikkamäärätietoja. 12
Kerrosalat, työpaikat ja asiointi kaupan alueilla Keskusta-alue tai keskustan ulkopuolinen kaupan alue Yritysrekisterin toimipaikkojen sijainti- Yritysrekisterin rakennusten kerrosala toimipaikkojen 2011 (rakennukset, henkilöstömäärä, joissa pääkäyttömuoto) osin arvio, 2011 Vähittäiskaupan työpaikat YKR 2009 Muiden keskustahakuisten palvelujen työpaikat YKR 2009 SVT Kauppaasiointi 2011, laskennallisia kertoja vuodessa SVT Palveluasiointi 2011, laskennallisia kertoja vuodessa Hattula Parola 5 982 47 81 371 346 760 205 080 Hämeenlinna Keskusta 62 254 622 794 6 825 4 980 139 4 807 530 Hämeenlinna Tiiriö 83 767 594 539 346 7 141 140 385 448 Janakkala Turenki 13 315 243 79 648 1 403 551 533 137 Jyväskylä Keljo 40 609 265 296 43 5 483 248 336 516 Jyväskylä Keskusta 194 547 1 120 1 621 12 738 8 524 528 8 996 591 Jyväskylä Palokka 84 594 360 294 396 1 987 177 485 851 Jyväskylä Seppälä 139 785 902 846 842 9 000 759 763 566 Jyväskylä Tikkakoski 2 282 28 29 43 268 855 117 232 Jyväskylä Vaajakoski 8 815 63 80 353 621 810 665 282 Laukaa Keskusta 13 124 247 124 584 1 235 874 487 780 Muurame Keskusta 3 242 43 63 349 497 460 286 814 Kangasala Keskusta 11 327 69 76 748 760 802 1 063 841 Kangasala Prisma 27 220 176 175 2 2 142 315 112 876 Lempäälä Ideapark 138 425 510 610 193 3 617 890 592 559 Lempäälä Keskusta 12 303 121 167 933 942 232 386 921 Nokia Citymarket 27 623 154 192 26 2 062 974 42 233 Nokia Keskusta 32 119 173 239 1 775 2 009 584 1 541 037 Pirkkala Citymarket 75 587 418 424 119 1 624 326 56 083 Pirkkala Keskusta 7 991 48 63 549 385 037 442 647 Tampere Eteläinen 61 900 285 26 124 1 879 238 666 608 Tampere Hervanta 29 297 140 218 2 918 3 098 437 1 457 448 Tampere Keskusta 222 043 2 770 3 655 28 706 24 858 374 20 191 355 Tampere Koivistonkylä 23 438 78 139 135 1 737 457 46 756 Tampere Lielahti 147 289 686 721 340 6 725 745 830 960 Tampere Linnainmaa 36 483 162 192 163 4 730 244 897 251 Tampere Turtola 32 334 178 252 57 3 667 950 486 703 Toijala Keskusta 8 038 133 152 553 2 044 880 773 682 Valkeakoski Keskusta 31 941 183 214 1 618 2 365 860 1 433 003 Ylöjärvi Elovainio 39 398 216 173 28 1 675 854 254 940 Ylöjärvi Keskusta 9 973 74 97 533 1 646 225 975 738 Porvoo Keskusta 38 889 477 620 3 651 4 073 793 2 795 915 Porvoo Kuninkaanportti 51 251 200 147 145 507 255 86 483 13
Kaupan sijaintirakennusten kerrosalasumma ja 2000-luvulla rakennetut maakunnittain Päivittäis- ja erikoistavarakauppa yhteensä Tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa yhteensä 2000-luvulla rakennettu päivittäis- ja erikoistavarakauppa 2000-luvulla rakennettu tilaa vaativa erikoistavarakauppa ja moottoriajoneuvokauppa MAAKUNTA Uusimaa 2 805 000 1 547 000 778 000 470 000 Varsinais-Suomi 972 000 593 000 178 000 165 000 Satakunta 518 000 256 000 121 000 48 000 Kanta-Häme 365 000 200 000 111 000 67 000 Pirkanmaa 1 249 000 452 000 477 000 118 000 Päijät-Häme 538 000 257 000 128 000 90 000 Kymenlaakso 401 000 213 000 63 000 39 000 Etelä-Karjala 356 000 147 000 84 000 56 000 Etelä-Savo 330 000 141 000 32 000 23 000 Pohjois-Savo 466 000 333 000 57 000 81 000 Pohjois-Karjala 379 000 190 000 32 000 39 000 Keski-Suomi 640 000 282 000 83 000 67 000 Etelä-Pohjanmaa 410 000 229 000 62 000 45 000 Pohjanmaa 344 000 195 000 38 000 59 000 Keski-Pohjanmaa 185 000 107 000 32 000 21 000 Pohjois-Pohjanmaa 643 000 419 000 168 000 118 000 Kainuu 194 000 95 000 17 000 28 000 Lappi 381 000 198 000 132 000 48 000 Ahvenanmaa 23 000 21 000 KOKO MAA 11 200 000 5 875 000 2 591 000 1 584 000 14
rakennusten kerrosala yhteensä Myymälä- ja liikerakennusten rakentaminen 800 000 Myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennusten yhteen laskettu kerrosala kokoluokittain ja valmistumisvuoden mukaan 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 vähintään 10 000 k-m2 5 000-9 999 k-m2 3 500-4 999 k-m2 2 000-3 499 k-m2 0-1 999 k-m2 200 000 100 000 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 rakennuksen valmistumisvuosi LÄHDE: VRK/VTJ 4/2010 Viime vuosina on tapahtunut kasvua etenkin paljon tilaa vaativan kaupan, kauppakeskusten ja hypermarketien rakentamisessa. Pääosa kaupan myyntialasta sijaitsee myymälä-, liike-, tavaratalo- ja kauppakeskusrakennuksissa. Myymälärakennusten lisäksi vähittäiskaupan toimipaikat sijoittuvat myös muun muassa toimisto-, asuin-, varasto- ja teollisuusrakennuksiin. Monet autokaupat 15 ovat kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennuksissa.
4. Kaupan alue- ja yhdyskuntarakenteellinen sijoittuminen Tutkimus keskustojen ja kaupan alueiden vaikutusalueista eri toimialaryhmissä Lähtötiedot TNS Gallup Oy:n vuosina 2006 ja 2011 tekemistä suurista vaikutusaluetutkimuksista Asuinpaikan tarkin tarkastelutaso on postinumeroalue Pohdintaa: Kaupan seudullisuuden määrittely Pienten seutu- ja alakeskusten asema Valtakunnallisesti yksi suurimmista muutoksista kuntien välisessä asioinnissa on ollut Lempäälän Ideaparkin ja Ylöjärven Elovainion kauppakeskusten rakentaminen Ideaparkin asiakkaista n. 70 % tulee oman kunnan ulkopuolelta, Elovainiossa n. 40 %. Suhteellisesti suurimpia asiointimenetyksiä Ideaparkin takia ovat kokeneet Lempäälän muiden alueiden ohella Valkeakosken keskusta ja Akaa (Toijala)
18.3.2013 Kaupan työpaikkojen sijainti keskustoissa ja eri etäisyyksillä niistä sekä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä YKRkaupunkiseuduilla vuonna 2009 Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Tilaa vaativa erikoistavarakauppa Autokauppa Maatalouskauppa Huoltoasemakaupppa Keskusta 0-250 m 250-500 m 500-1 000 m Kirkonkyläkeskus Muualla 0 % 50 % 100 % Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoistavarakauppa Paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa Moottoriajoneuvokauppa Huoltoasemakaupppa Keskustojen ja alakeskusten jalankulkuvyöhyke Jalankulun reunavyöhyke Joukkoliikennevyöhyke Autovyöhyke Muualla SYKE, YKR/SYKE ja TK, Tilastokeskuksen yritysrekisteri. Työntekijämäärä on arvio osassa toimipaikkoja. Kauppatiedot ovat vuodelta 2009. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 17
Kaupan työpaikkojen sijainti keskustoissa ja keskustojen ulkopuolisilla kaupan alueilla YKR-kaupunkiseuduilla vuonna 2009 Keskustassa tai alakeskuksessa Kaupan keskittymässä keskustan ulkopuolella Muualla kuin keskustassa tai kaupan keskittymissä Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Kotka-Hamina Hyvinkää-Riihimäki Vaasa Joensuu Lappeenranta Kouvola Rovaniemi Hämeenlinna Kemi-Tornio Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Kokkola Lohja Kajaani Imatra Salo Savonlinna Forssa Varkaus Pietarsaari Raahe Valkeakoski Iisalmi Heinola 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 18
Asutusrakenne, palvelurakenne, keskustatoimintojen ja kaupan työpaikkojen sijoittuminen 19
5. Palvelujen ja palvelukeskittymien saavutettavuus tieverkkoa pitkin 20
Maaseudun keskusten luokittelu useimmin käytettyjen palvelujen sijainnin ja kokoluokan perusteella PALVELUT MAASEUDUN KESKUKSISSA Pikkukaupunkikeskus Iso kuntatason palvelukeskittymä Pieni kuntatason palvelukeskittymä Iso kylätai asuinalue -keskus Pieni kylä- tai asuinalue -keskus Valintamyymälä 100 % 100 % 100 % 96 % 75 % Pieni supermarket 100 % 100 % 70 % 21 % 4 % Suuri supermarket 97 % 94 % 14 % 9 % 1 % Hypermarket 22 % 7 % 0 % 2 % 0 % Alakoulu 100 % 100 % 99 % 69 % 54 % Yläkoulu 100 % 98 % 87 % 16 % 7 % Lukio 97 % 92 % 45 % 4 % 2 % Kirjasto 100 % 99 % 98 % 67 % 18 % Terveyskeskus 100 % 98 % 93 % 36 % 3 % Apteekki 100 % 99 % 94 % 34 % 1 % Postin myyntipiste 100 % 100 % 100 % 85 % 56 % Huoltoasema 100 % 93 % 74 % 33 % 18 % Alkon myymälä 100 % 93 % 22 % 1 % 1 % Tavaratalo, halpahalli 86 % 57 % 11 % 5 % 2 % Vaatekauppa 100 % 89 % 40 % 6 % 2 % Kenkäkauppa 92 % 60 % 10 % 1 % 0 % Urheiluvälinekauppa 97 % 73 % 30 % 3 % 1 % Kirjakauppa 86 % 61 % 14 % 2 % 0 % Kelloseppä/koruliike 100 % 71 % 13 % 3 % 1 % Optikko 100 % 87 % 14 % 2 % 1 % Kukkakauppa 92 % 77 % 43 % 13 % 2 % Huonekalukauppa 94 % 59 % 9 % 5 % 2 % Kodintekniikkaliike 97 % 66 % 29 % 2 % 1 % Rautakauppa 92 % 70 % 35 % 7 % 2 % Isompi rautakauppa 75 % 51 % 12 % 6 % 1 % Autokauppa 100 % 94 % 47 % 14 % 7 %
6. Kaupan oppaan tilasto- ja karttamuotoinen tukimateriaali 1. Aluerajaukset ja karttasarja aluerajauksista kaupunkiseuduittain Keskusta-alueet Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet Aluerajaukset ovat ruutupohjaisia ja ne on myös nimetty. 2. Kaupan tilastot keskusta-alueilta ja keskustojen ulkopuolisilta kaupan alueilta Kaupan sijaintirakennusten kerrosala Kaupan työpaikkamäärä (YKR) Kaupan työpaikkamäärä toimialaryhmittäin (osin laskennallinen) Kaupan laskennallinen kerrosala (mahdollinen tieto, jos luotettavuus kohtalainen) Kaupan kerrosalan ja työpaikkamäärän muutos Kaupan rakennusten pohjapinta-ala (maastotietokannan rakennuksista) Asiointisumma TNS Gallupin SVT2011-aineiston perusteella (riittävän yleistetty tieto, jotta julkaistavissa) 3. Tilastot asutuksen ja kaupan kehityksestä kunnittain, seutukunnittain ja maakunnittain Myymälärakentaminen Asukaskehitys / ostovoiman kehitys Kaupan sijoittuminen pääkeskukseen ja pienempiin keskuksiin 4. Suuryksiköiden koko ja vaikutusalueen laajuus -matriisi (myöhemmin!) Ohjearvoja seudullisuuden määrittelyyn eri alueilla (myöhemmin!) 5. Esimerkkejä kaupan ratkaisuista (YM:n vastuulla) 22
KIITOS! Lisätietoa: antti.rehunen@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ykr -> Yhdyskuntarakenteen monikeskuksisuus ja kauppa uusia tuloksia valmistuu YKR-sivustolle kevään aikana 23