Kantakarttakyselyn tuloksia

Samankaltaiset tiedostot
Kantakartat kunnissa 2016

KANSALLINEN MAASTOTIETO- KANTA-HANKE (KMTK)

KuntaGML - Asemakaavat kunnan palveluna Turussa

Kansallinen maastotietokanta. KMTK Kuntien tuotantoprosessit: Selvitys kuntien kantakartan ylläpidon nykyisestä tuotantoprosessista

KANTAKARTAT KTJ:SSA Teemu Sipilä, Tietotekniikan palvelukeskus, MML 1

Asemakaavojen mallinnus ja rajapinnan käyttöönotto Turussa

Yleisten alueiden hallinta ja Yleiskaava Vesihuolto

Asukaskysely Tulokset

Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta MapInfo

Kaupunkimittauksen tietopalvelut KMO:n tietopalvelut, Jussila ja Uotila

Tammikuu KMTK rakennukset

Kartta laaditaan koordinaattijärjestelmässä ETRS-GK25 ja korkeusjärjestelmässä N2000.

Rajapintapalveluiden mahdollisuudet Tampere-talo

Paikkatietopalvelun taustaselvitys Johtotiedot-projektin esittelytilaisuus

KIINTEISTÖ- JA MITTAUSPALVELUJEN MAKSUT

Kuntapulssi: Ikäihmisten palvelut

EUREF-FIN/N2000 käyttöönotto Helsingissä

PAIKKATIETOAINEISTOJEN JA PALVELUIDEN HINNASTO

Tarjouspyyntö. 1. Rymättylän osayleiskaavojen yhdistelmä

Katselu- ja latauspalveluiden toteuttaminen kunnissa

KRYSP-seminaari MML:n maastotietokannan ylläpito

Kuntamarkkinat KuntaTietoPalvelu - säästöjä, tuloja ja elinvoimaa digitaaliseen kuntaan. Matti Holopainen Suomen Kuntaliitto 12.9.

KuntaGML rajapinnat Kuopiosta: Neljä prosessia - neljä rajapintaa

Rajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen. Kunnat ja Inspire koulutus Jani Kylmäaho

Verkkopalvelut ja portaalitryhmän

SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA

KRYSP-rajapintojen suorituskykytestaukset. Jari Torvinen

Valkeakosken kaupungin mittaustoimi Jani Kiiskilä

TAMPERE 1(7) Paikkatieto osana tilauksia ohje palveluntuottajalle

KIINTEISTÖ- JA MITTAUSOSASTO

INSPIREn määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: PAIKANNIMET

Paikkatiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa. Juha Hiltula erikoissuunnittelija Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus

KTJ:N KANTAKARTAT KUNTIEN RAJAPINNOISTA

LIITE 1(5) TYÖOHJELMA NUMEERISEN KAAVAN POHJAKARTAN LAATIMINEN. 1. Tehtävän yleismäärittely

tilannekatsaus KMTK-KASKO. Jussi Immonen, MML

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa

YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2016 Kyselytutkimuksen tulokset 27 kunnassa Kuopio Heikki Miettinen

Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen

Seuraavat tasot sisältävät alueita ja pisteitä samassa tasossa. o Asemakaavat o Kaavayksiköt o Kiinteistöt

Kaupunkimallintaminen Espoossa 2016 Tapani Honkanen

FLIC ja PTA yhteinen työpaja rakennusten sijaintitietojen ylläpitomenettelyistä. Rakennusten sijaintitietojen käsittelystä kuntien prosesseissa

Hyväksytty ympäristöteknisessä lautakunnassa Voimassa alkaen. Ulkoinen laskutus (edellinen tarkistus 2014)

Paikkatietoinsinööri Asko Harinen. Case: Nurmijärvi

JOENSUUN KAUPUNGIN N2000 -KORKEUSJÄRJESTELMÄ- UUDISTUS PROJEKTISUUNNITELMA. Blom Kartta Oy Kyösti Laamanen

Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri ja Inspire. Kunnat ja Inspire koulutus Marko Kauppi

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Yleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!

HAUSJÄRVEN KUNNAN TAAJAMIEN POHJAKARTTOJEN LAADINNAN TARJOUSPYYNTÖ

KOSKI ohjausryhmän kokous

Kaupunkimalli Heinolassa

Kyselyn loppuun on koottu ne vesihuoltolain pykälät, joihin kyselyssä on viitattu. Hulevesien viemäröinnistä vastaa, kpl

Katselupalvelujen toteuttaminen

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

KANSALLINEN MAASTOTIETOKANTA- HANKE (KMTK) KMTK-KUNTIEN TUOTANTOPROSESSIT: SELVITYS KUNTIEN KANTAKARTAN KOHTEISTA

Paikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

KRYSP - kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut Seminaari Matti Sirén, Keypro Oy

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

BORIS 2. Järjestelmän rajapinnat. Samuli Neuvonen, SYKE Rajapinnat tehokäyttöön -seminaari

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

HSY:n seudulliset paikkatietoaineistot mitä uutta? Sami Karjalainen Paikkatietoasiantuntija

LOHJAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTOIMI KIINTEISTÖ- JA KARTASTOPALVELUT

Miten asiakkaat ja tiedot kohtaavat

MATTI. Uusia mahdollisuuksia maankäytön suunnitteluun ja hallintaan

MAANKÄYTÖN TULOSALUEEN HINNASTO

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENTEEN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ PAIKKATIETOAINEISTOJEN JA PALVELUIDEN HINNASTO 1.1.

Kaavojen digitoinnin selvitys kysely Suomen kuntiin

Digiroad-aineiston hyödyntäminen rajapintapalveluiden kautta Esri ArcGIS

ULKOINEN HINNASTO KIRKKONUMMEN KUNTA YHDYSKUNTATEKNIIKKA PL20, Ervastintie 2, 2. krs KIRKKONUMMI Puh

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

Kasulk liite 1 LOHJAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTOIMI KIINTEISTÖ- JA KARTASTOPALVELUT

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä

Motivan energiatodistuksiin liittyvä kysely 2014 Tuloksia. Kirsi Maaria Forssell, Motiva Oy

Maankäyttöpäätökset Topi Tjukanov

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2010

Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri ja Inspire. Kunnat ja Inspire koulutus Marko Kauppi

Maastotietokantaa käytetään muiden karttatuotteiden valmistukseen sekä erilaisissa optimoinneissa.

Vesihuoltopäivien avaus

SeutuRuutu & SeutuCD - paikkatietoa pk-seudulta. Mikko Nikkanen Paikkatietoasiantuntija HSY

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa

Uusi osoitetietojärjestelmä ja kunnan kokemukset

Suunnittelun lähtöaineisto 3D:hen ja tietomallipohjaiseksi

OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

Rajapintapalvelujen INSPIRE-yhteensopivuus

Työaika- ja yleiskustannuskorvauksiin perustuvina veloitushintoina käytetään vuosittain talousarviossa vahvistettavia tuntiveloitushintoja.

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä. Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri

Rajapintapalveluiden toteutuksessa huomioitavaa. Rajapinnat tehokäyttöön Jani Kylmäaho

Tekn.ltk ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

SISÄLLYSLUETTELO 1 HINNASTO

Vaatimukset johtokartoituksille

KARTTA- JA PAIKKATIETOTUOTEHINNASTO

Kuntien paikkatietopalvelu (KTP)

MAAOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUIDEN HINNASTO

Transkriptio:

Kantakarttakyselyn tuloksia Kansallinen maastotietokanta-hanke Tilannekuva-työpaketti 28.11.2016 YHTEISTYÖSSÄ:

Vastanneiden kuntien määrä Kyselyyn vastanneet kunnat Ei vastausta 154 kuntaa 49,2 % Vastaus 159 kuntaa 50,8 % Vastaamattomat kunnat 17,9 % Väkiluku vastanneissa kunnissa, osuus Suomen väestöstä Vastanneet kunnat 82,1 % Kysely lähetettiin kaikkiin Suomen kuntiin alkukesästä 2016. Vastaamattomille kunnille kysely lähetettiin uudestaan syyskuussa. Suurimpiin kaupunkeihin soiteltiin myös perään. Kyselyyn vastasi yhteensä 159 Suomen 313 kunnasta eli 51 % kaikista kunnista. Vastauksissa painottuivat suurimmat kunnat, ja vastanneissa kunnissa asuu yhteensä 82 % Suomen väestöstä. Vastanneiden kuntien väkiluvun mediaani oli 10 620 asukasta, kun kaikkien kuntien mediaani oli 6068 asukasta. Väkilukutiedot 31.12.2015.

Kuntaa Kyselyyn vastanneet kunnat kokoluokittain 70 67 Yhteensä 159 vastausta / 313 kuntaa 60 Ei vastausta 58 50 Vastaus 44 45 44 40 35 30 20 20 33 34 41 10 0 18 Yli 50 000 asukasta 90 % 20 000 50 000 asukasta 94 % 10 000 20 000 asukasta 77 % 6000 10 000 asukasta 71 % 11 4000 6000 asukasta 24 % 18 2000 4000 asukasta 27 % 4 alle 2000 asukasta 9 % Kursivoitu luku kertoo vastausten lukumäärän ja prosenttiluku vastausprosentin kussakin kokoluokassa. Kyselyn vastausprosentti laski kunnan koon pienentyessä. Yli 6000 asukkaan kunnista vastusprosentti oli 80,3 %, mutta alle 6000 asukkaan kunnista 21,2 %. Vastauksia oli silti kaiken kokoisista kunnista. Neljällä kyselyyn vastanneella kunnalla ei ollut varsinaista kantakarttaa käytössä. Näitä kuntia ei lähtökohtaisesti ole esitetty tulevissa kuvaajissa. Todennäköisesti kunnat, joissa kantakarttaa ei ole, ovat enimmäkseen jättäneet kokonaan vastaamatta.

11 % 1 % 2 % Kantakartan kattaman alueen laajuus Osa asemakaava-alueesta 28 % Asemakaavoitetut alueet Asemakaava-alueet ja jonkin verran muuta aluetta Taajama-alueet 45 % 4 % Taajama-alueet ja jonkin verran haja-asutusaluetta Koko kunta 9 % Jokin muu laajuus 152 vastausta Osuus vastanneista kunnista Laki velvoittaa laatimaan kantakartan asemakaavan pohjakartaksi. Noin kolmasosalla vastanneista kunnista kantakartta kattaa minimilaajuuden. Suurimmalla osalla kunnista kantakartta kattaa tätä laajempia alueita ja 11 % kunnista koko kunnan alueen.

Vastanneista kunnista Vastanneista kunnista Kantakarttojen mittakaavat ja mittausluokat 70% 70% 133 vastausta 83 vastausta 60% 60% 50% 50% 40% 40% 30% 30% 20% 20% 10% 10% 0% 0% Käytetyistä mittakaavoista yleisimmät olivat 1:1000 ja 1:2000 ja mittausluokista luokat 1 ja 2. Vaihtoehtoja sai valita useita, ja monella kunnalla oli useampia mittakaavoja tai mittausluokkia käytössä. Tällaisissa tapauksissa tilanne voi olla esimerkiksi se, että epätarkemmasta mittakaavasta siirrytään tarkempaan vähitellen jokaisen kantakartan osan päivityksen yhteydessä.

2 % 10 % 1 % Kantakarttojen koordinaatistot ETRS-GKn ETRS-TM35FIN 87 % KKJ Oma koordinaatisto 150 vastausta Osuus vastanneista kunnista Selkeästi yleisin käytetty koordinaatisto on ETRS-GK eri kaistoilla. Vain yksi vastannut kunta ilmoitti käyttävänsä omaa koordinaatistoa.

Kantakarttojen korkeusjärjestelmät 149 vastaajaa Vastanneista kunnista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% N2000 63,1 % N60 34,9 % N43 1,3 % NN 1,3 % Oma korkeusjärjestelmä 3,4 % Suurimmalla osalla kunnista on käytössä korkeusjärjestelmänä N2000, mutta myös N60 on edelleen yleinen. Myös muutamia omia korkeusjärjestelmiä on edelleen käytössä.

Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista Kantakartan ylläpito kunnan koon mukaan 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kantakartta ajantasaistetaan kokonaisuutena määrävälein Kantakartta on jatkuvassa ylläpidossa 159 vastausta asukasta kunnassa Kaksi kolmasosaa kunnista päivitti kantakarttaansa jatkuvasti ja yksi kolmasosa määrävälein. Jatkuva ylläpito on yleisintä kaikissa yli 6000 asukkaan kunnissa, tätä pienemmissä kunnissa tilanne on päinvastainen. Kaikista Suomen kunnista puolessa asuu alle 6000 asukasta. Kysely jakaantui seuraavaksi kahteen osaan sen perusteella, mitä tähän kysymykseen vastattiin.

Kantakarttojen ylläpito kohdeluokittain Kunnat, joilla kantakartta on jatkuvassa ylläpidossa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Ei tietoa Ei kantakartassa Tarpeen mukaan Satunnaisesti Yli 5 vuoden välein 30 % 20 % 10 % 0 % Muutaman vuoden välein Vuosittain Jatkuvasti 108 vastausta Rakennukset ja liikenneväylät olivat useimmiten jatkuvassa ylläpidossa, kun taas vesistöjä, korkeusja maanpeitetietoja ylläpidettiin eniten tarpeen mukaan. Vaihtoehdot eivät tule suoraan kyselystä, vaan on vastauksia on ryhmitelty. Eri vaihtoehdot on voitu tulkita kunnissa eri tavoin. Esimerkiksi vastaus tarpeen mukaan voi viitata moniin hyvin erilaisiin päivityskäytäntöihin.

4 % Kantakarttojen päivitys Kunnat, jotka ajantasaistavat kantakarttaa määrävälein 18 % Alle 5 vuoden välein 41 % 5 10 vuoden välein Yli 10 vuoden välein 17 % Vain asemakaavoitusta varten Tarpeen mukaan 20 % 46 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kysymykseen päivitystiheydestä annettiin eri aikaaväleistä yhtä usein vastaukseksi päivitys yli 5 ja yli 10 vuoden välein. Toisaalta koko kysymykseen yleisin vastaus oli päivitys tarpeen mukaan. On hyvin yleistä, että kunta ei päivitä koko kantakarttaa kokonaisuutena vaan pala kerrallaan, jolloin kantakartassa on eri-ikäisiä osia.

Kantakarttojen ylläpidossa käytetyt järjestelmät 150 vastausta AutoCad / YtCad Vastanneista kunnista 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 38,3 % Trimble Locus 25,5 % Bentley StellaMap 19,9 % MapInfo 11,3 % CGI FactaMap 9,2 % 3D-Win 7,8 % Esri ArcGis Vianova Novapoint Sito SpatialWeb Graafisessa muodossa 4,3 % 2,8 % 0,7 % 0,7 % Selkeästi yleisin järjestelmä kantakarttojen ylläpitoon on Autocad. Vain harvalla kunnalla kartat ovat edelleen vain graafisessa muodossa. Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon. 24 kuntaa valitsi kaksi eri järjestelmää ja 3 kuntaa kolme eri järjestelmää.

Vastanneista kyseisen kokoluokan kunnista 80% 70% Kantakarttojen ylläpitojärjestelmät kunnan koon mukaan 150 vastausta 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% yli 50 000 20 000 50 000 10 000 20 000 6000 10 000 AutoCad / YtCad Trimble Locus Bentley StellaMap MapInfo alle 6000 CGI FactaMap 3D-Win Esri ArcGis Vianova Novapoint Sito SpatialWeb Graafisessa muodossa asukasta kunnassa Ylläpidossa käytetyt järjestelmät vaihtelivat voimakkaasti kunnan koosta riippuen. Jokaisella yrityksellä on hieman erilainen asiakaskuntansa. Esimerkiksi MapInfoa käyttävät vain pienimmät kunnat ja CGI:n järjestelmää lähinnä keskikokoiset kaupungit.

Kantakarttojen tiedonkeruumenetelmät 155 vastausta Vastanneista kunnista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Maastomittaus 92,9 % Ilmakuvaus 69,0 % Ilmalaserkeilaus 39,4 % UAV-kartoitus 11,0 % Muun tiedonkeruun yhteydessä Mobiililaserkeilaus Jokin muu menetelmä 1,3 % 7,7 % 5,2 % Selkeästi yleisin tiedonkeruumenetelmä kantakartoissa on maastomittaus, jota käyttivät lähes kaikki vastanneet kunnat. Ilmakuvausta käyttää noin kaksi kolmasosaa ja ilmalaserkeilausta kaksi viidesosaa kunnista. Myös uudemmilla menetelmillä, mobiililaserkeilauksella ja UAVkartoituksella, on käyttäjiä.

26 % 6 % 4 % 1 % 26 % Mainittujen tiedonkeruumenetelmien lukumäärä 1 menetelmä 2 eri menetelmää 3 eri menetelmää 4 eri menetelmää 5 eri menetelmää 6 eri menetelmää 37 % 155 vastausta Osuus vastanneista kunnista Kysymyksessä eri mittaus- ja tiedonkeruumenetelmistä kunta sai valita useampia vaihtoehtoja. Jos vain yksi menetelmä oli valittu, se oli useimmiten maastomittaus. Jos menetelmiä oli valittu kaksi, ne olivat useimmiten maastomittaus ja ilmakuvaus. Kolmantena menetelmänä mukaan tuli yleensä ilmalaserkeilaus. Mobiililaserkeilausta ja UAV-kartoitusta käyttävillä kunnilla oli lähes aina vähintään kolme muutakin menetelmää käytössä. Nämä kunnat olivat käytännössä suurimpia kaupunkeja.

1 % 3 % 7 % 1 % 4 % 1 % 1 % 3 % Yhteistyö kantakartoissa Ei yhteistyötä Toinen kunta ylläpitää kokonaan kantakarttaamme Kuntamme ylläpitää jonkin toisen kunnan kantakarttaa Kantakartta on kunnan omassa ylläpidossa, mutta yhteisessä tietojärjestelmässä toisen kunnan kanssa Kunnallamme on muiden kuntien kanssa yhteinen yhteistyötaho, joka ylläpitää kaikkien jäsenkuntien kantakarttoja Toinen kunta tarkastaa tai hyväksyy kantakarttamme 79 % Tarkastamme tai hyväksymme toisen kunnan kantakartan Yhteistyötä aineiston hankinnassa, kuten ilmakuvauksissa 153 vastausta Osuus vastanneista kunnista Yli kolme neljäsosaa kunnista ei tehnyt minkäänlaista yhteistyötä kantakarttojen laadinnassa tai ylläpidossa. Olemassa olevan yhteistyön muodot vaihtelivat kuitenkin suuresti. Yleisin yhteistyön muoto oli se, että naapurikuntien kantakartat olivat yhteisessä tietojärjestelmässä, mutta kunnat ylläpitivät niitä itse.

Vastanneista kunnista Kantakartan laadinta ja päivitys konsulttien käytön näkökulmasta kunnan koon mukaan 100 % 90 % 154 vastausta 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Vain konsulttien toimesta Sekä kunnan että konsulttien toimesta Vain kunnan toimesta 0 % Kaikki kunnat yli 50 000 20 000 50 000 10 000 20 000 6000 10 000 Yleisin tilanne oli, että kantakarttaa tekevät sekä konsultit että kunta itse. alle 6000 Jotkut kunnat tarkensivat vastaustaan sanomalla, että konsulteilta tilataan uusien alueiden kartoitus, mutta ylläpito on kunnan omaa työtä. Kaikki kokonaan konsultteihin turvautuvat kunnat olivat alle 10 000 asukkaan kuntia, ja alle 6000 asukkaan kunnissa vain murto-osa ei käyttänyt lainkaan konsultteja. asukasta kunnassa

Rajapintapalvelut kunnissa 3 % 11 % 17 % Kantakartta on saatavilla vain WFSrajapinnassa Kantakartta on saatavilla sekä WFSettä WMS-rajapinnassa Kantakartta on saatavilla vain WMSrajapinnassa 69 % Kantakartta ei ole saatavilla rajapinnassa 151 vastausta Osuus vastanneista kunnista 31 % kunnista kantakartta oli saatavilla jossain rajapinnassa. WMS-rajapinta oli saatavilla 28 % ja WFS-rajapinta 14 % vastanneista kunnista. Viidellä kunnalla kantakartta oli saatavilla palveluntarjoajan kautta WFS-rajapinnassa, ja näistä kahdella kunnalla tämä oli ainoa rajapinta.

Missä formaateissa kantakartta-aineisto on saatavilla? 138 vastausta vastanneista kunnista 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% dwg 94,2 % shape 23,9 % mif 21,0 % KuntaGML 19,6 % dgn 19,6 % xci pdf tif dxf 3,6 % 3,6 % 2,2 % 2,2 % Kantakarttoja on saatavilla hyvin monissa eri tiedostomuodoissa ja formaateissa. Lähes kaikilla kunnilla kantakartta on saatavilla dwgmuodossa. Kysymyksessä sai valita useamman vaihtoehdon, ja hyvin monet kunnat olivat näin tehneet. Monissa kunnissa kantakartta on käytännössä saatavilla missä tiedostomuodossa tahansa.

KIITOS MIELENKIINNOSTA! YHTEISTYÖSSÄ: