SOSTEn tavoitteet eduskuntavaaleihin 2015 1. Tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu pysäytetään 2. Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen 3. Hankintalaki turvaa palvelujen käyttäjien osallisuuden ja palvelujen monimuotoisuuden 4. Työurat pidemmiksi huomio vaikeasti työllistyviin 5. Kuntoutusjärjestelmä uudistetaan 6. Kansalaistoiminnan mahdollisuuksia vahvistetaan 7. Kansalaistoiminnan rahoitus turvataan
1. Tuloerojen ja eriarvoisuuden kasvu pysäytetään Alueellisten ja ihmisryhmien välisten erojen kasvu uhkaa hyvinvointia, ja viime kädessä myös yhteiskuntarauhaa. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen tulee siksi olla yksi hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita. Se tarkoittaa muun muassa tuloerojen kaventamista sosiaali- ja veropolitiikan keinoin sekä köyhyyden ja syrjäytymisen alueellisen kasautumisen torjumista alue- ja asuntopolitiikan keinoin. Ensisijaisia etuuksia ja koko järjestelmää on kehitettävä niin, että toimeentulotukiriippuvuus vähenee. Tämä parantaa myös työllistymisedellytyksiä. Soteuudistuksen on kavennettava sosioekonomisia terveyseroja. Tuloerojen kasvamiseen johtava politiikka ei johda talous kasvuun. OECD 2014 Hallitusohjelman johdantoon Yhteiskunnan sosiaalisen eheyden edellytyksenä on pohjoismaisen hyvinvointimallin säilyminen. Yhtenä hallituspolitiikan läpikäyvänä tavoitteena on sosiaalisen eriarvoisuuden lieventäminen ja terveyserojen kaventaminen.
2. Palvelujen painopiste ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen Hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää kestävää julkista taloutta. Pohjoismainen hyvinvointimalli ja sen takaama yhteis kunnallinen vakaus on nähtävä myös taloudellista kasvua tuottavana investointina. Taloudellinen kasvu ja kilpailukyky eivät ole kestävällä pohjalla, ellei samalla huolehdita ihmisten hyvinvoinnista. Ihmisten hyvinvointi ja kestävä talous ovat toistensa edellytyksiä. Lyhytnäköiset leikkaukset ja alibudjetointi eivät tuota todellisia säästöjä, vaan siirtävät kuluja toisaalle ja tulevaisuuteen. Sosiaaliseen hyvinvointiin ja terveyteen sijoittaminen on pitkäjänteinen investointi tulevaisuuteen, ei kuluerä. Palvelujärjestelmää on kehitettävä ihmisten tarpeista käsin. Tavoitteena tulee olla ihmislähtöiset, saumattomat ja ongelmien syntyä ehkäisevät palvelut. EU:n sisämarkkinoiden vahvistamisperiaate ei saa ohittaa kansanterveydellisiä näkökohtia esimerkiksi alkoholi- ja tupakkatuotteiden vienti- ja tuontimääräyksissä. Työllisyysaste kasvaisi noin 75 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, jos parhaan koulutusryhmän terveystaso saavutettaisiin myös muissa koulutus ryhmissä. THL 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän painopistettä siirretään sosiaalisten ongelmien ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen, ja näiden toimien kustannusvaikuttavuuden arviointia kehitetään.
3. Hankintalaki turvaa palvelujen käyttäjien osallisuuden ja palvelujen monimuotoisuuden Sosiaali- ja terveyspalveluissa avain hyviin hankintoihin on palvelunkäyttäjien näkemysten huomioiminen, sillä palveluilla on usein syvä ja pitkäkestoinen vaikutus heidän elämäänsä. Lainsäädännön on varmistettava, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin sekä turvattava niiden saatavuus ja jatkuvuus. Palvelujen monimuotoisuuden säilyttäminen on tärkeää sekä palvelujen käyttäjien että tuottajien kannalta. Sotehankinnoissa tarvittava joustavuus edellyttää hankintamenettelyjen yksinkertaistamista ja kynnysarvon korottamista. On edistettävä pienten ja keskisuurten sekä alueellisten palveluntuottajien mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Sosiaali- ja terveysjärjestöillä on merkittävä asema etenkin erityisryhmien palvelujen kehittäjinä ja tuottajina. Ne eivät pelkästään myy palveluja, vaan yleishyödyllisinä toimijoina tuottavat myös laaja-alaisempaa apua kuten vertaistukea ja osallistumisen mahdollisuuksia. Hankintamenettelyn velvoitteiden aiheuttama hallinnollinen taakka voi olla hyötyyn nähden kohtuuton. Laissa on turvattava sosiaali- ja terveys palvelujen käyttäjien osallisuus heitä koskevissa päätöksissä. Pienten palveluntuottajien toimintamahdollisuudet turvataan. Järjestöjen toimintaedellytykset varmistetaan tarvittaessa erityissäädöksin. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa hankinnoissa kynnysarvo korotetaan EU-direktiivin määrittelemälle enimmäistasolle. Hankintayksiköt voivat osittaa suuria hankintoja.
4. Työurat pidemmiksi huomio vaikeasti työllistyviin Osatyökykyisten rooli työmarkkinoilla on yhä tärkeämpi taloustaantuman pitkittyessä ja väestön ikärakenteen muuttuessa. ten työssä pysymiseen tulee ylipäätään kiinnittää enemmän huomiota. On jälleen muodostumassa ryhmiä, jotka eivät joko pääse kiinnittymään työmarkkinoihin tai syrjäytyvät niistä pysyvästi esimerkiksi yhä suurempi osa korkeakoulutetuista nuorista ja perinteisiltä teollisuudenaloilta irtisanotut yli 50-vuotiaat työntekijät. Työmarkkinoiden monimuotoisuuden lisääminen on olennainen tekijä työurien keskellä tapahtuvassa työllisyysasteen nostamisessa. Vammaisten ja osatyökykyisten työllistymisesteiden purkaminen ja kannusteiden luominen on tärkeää perusoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta. Järjestöjen merkitys työllistämisessä tulee tunnustaa. Mitä haastavampaa työllistyminen on, sitä enemmän siihen tarvitaan tukea. Kansalaisjärjestöillä on kokemusta ja tietotaitoa pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjinä. Hallituskaudella työllistämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti työuran keskivaiheeseen. Kehittämistoimia kohdistetaan ennaltaehkäiseviin toimiin kuten työterveyshuoltoon ja kuntoutuspalveluihin. Hallitus turvaa kansalaisjärjestöille riittävän rahoituksen mahdollistaakseen niiden tehokkaan työllistämistoiminnan. Hallitus kiinnittää erityistä huomiota vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymismahdollisuuksiin. Osatyökykyisten pääsyä avoimille työmarkkinoille tuetaan kannustimin ja verohelpotuksin.
5. Kuntoutusjärjestelmä uudistetaan Kuntoutusjärjestelmä on monimutkainen, alueelliset erot ovat suuret ja vastuunjako epäselvä. Kuntoutus ei läheskään aina ole oikea-aikaista, suunnitelmallista ja tuloksellista. Järjestelmää tulee kehittää yhteistyössä palvelun käyttäjien edustajien kanssa, sillä kuulemistilaisuudet ja lausuntopyynnöt eivät yksin riitä. Rahoitusta on kehitettävä siten, että kulut maksaa se taho, joka kuntoutumisen ansiosta säästää eniten. Kuntoutukseen tarvitaan kokonaisvaltainen uudistus. Tavoitteena tulee olla katkeamaton, suunnitelmallinen ja selkeä palveluketju aina hoidon tarpeen toteamisesta tulokselliseen kuntoutukseen asti. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia työnhaluisia ja työkykyisiä on arvioitu olevan noin 30 000 ja työttöminä työnhakijoina olevia osatyökykyisiä on noin 40 000. Potentiaali on yhden ikäluokan kokoinen. STM 2013 Kuntoutuksen kokonaisuudistus toteutetaan hallituskauden aikana.
6. Kansalaistoiminnan mahdollisuuksia vahvistetaan Kansalaisjärjestöjen toiminta vahvistaa suvaitsevaisuutta ja auttaa löytämään yhteisiä rajapintoja ja toimintatapoja, joilla moniarvoisen ja kaikki mukana pitävän yhteiskunnan kehitystä voidaan edistää. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun esimerkiksi erilaisessa taloudellisessa tilanteessa elävien ihmisryhmien eriytyminen on yksi tärkeimmistä tulevan kehityksen uhkista. Järjestöt tuovat yhteiskunnalliseen keskusteluun mukaan myös heidät, joiden ääni ei muuten kanna tai jotka ovat jäämässä tai jo jääneet syrjään. Kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan edellytykset on turvattava. Yleishyödyllisen kansalaisjärjestötoiminnan verovapaus säilytetään ja kansalaisjärjestöjen hallinnollista taakkaa kevennetään. Pienten yhdistysten toimintaedellytyksiä parannetaan. 7. Kansalaistoiminnan rahoitus turvataan Toimiva rahoitus luo kansalaisjärjestöille taloudelliset mahdollisuudet toimia yhteiseksi hyväksi. Suomessa järjestötoimintaa arvostetaan. Avustusjärjestelmää tulee kehittää, nykyinen rahapelimonopolijärjestelmä on säilytettävä ja RAY-avustukset tulee ohjata täysimääräisinä sosiaali- ja terveysjärjestöille. Rahapelien yksinoikeusjärjestelmä säilytetään. Rahapelituotot käytetään kokonaisuudessaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Arpajaisveroa ei koroteta. Hallitus varmistaa sosiaali- ja terveys järjestöjen toimintaedellytysten säilymisen.
Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on 1,3 miljoonaa jäsentä. Vapaaehtoisina toimii vuosittain noin puoli miljoonaa suomalaista. Tämä vastaa 21 000 henkilötyövuotta. Järjestöissä on töissä 30 000 henkilöä ja tämän lisäksi sosiaali- ja terveysjärjestöt työllistävät työllistämistuilla noin 30 000 ihmistä. Vertaistoiminnassa on mukana 260 000 ihmistä. Nykyisistä kuntapäättäjistä yli 60 % pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa kunnassaan hyvin tärkeänä ja 75 % arvioi, että tulevaisuudessa järjestöjen rooli kasvaa entisestään. Aula Research 2013 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen lähes 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteisöä. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Kolmannes suomalaisista pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä tai erittäin tärkeänä oman hyvinvointinsa kannalta. Kansalaisbarometri 2011 Ota yhteyttä! www.soste.fi soste10 SOSTE10 PAINOPAIKKA: KIRJAPAINO KARI, JYVÄSKYLÄ 2014 TAITTO: VITALE AY KUVAT: VEIKKO SOMERPURO