Tehtävä 1. MONIVALINATEHTÄVÄ: Yksi neljästä väittämästä on virheellinen. Ympyröi ko. väärä väittämä. 0,5p/tehtävä. (10p) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. a. Pohjaveden liikakäyttö saattaa aiheuttaa maan vajoamista. b. Pohjavesi kelpaa yleensä sellaisenaan talous- ja juomavedeksi. c. Suomen huomattavimmat pohjavesivarat ovat Etelä- ja Itä-Suomen sora- ja hiekka-aluilla. d. Pintaveden saastuminen on haitallisempaa kuin pohjaveden saastuminen. a. Ankarimmat jääkaudet toistuvat noin 100 000 vuoden välein. b. Nykyisen lämpökauden lämpimin vaihe oli 6000-5000 vuotta sitten. c. Suomesta on löydetty kuuden eri jääkauden kerrostamaa moreenia. d. Jääkauden aikana merenpinta nousi. a. Pohjavettä syntyy vajovedestä. b. Kallioperän pohjavettä ei pystytä hyödyntämään. c. Arteesinen kaivo syntyy, kun porataan reikä salpaveteen ja vesi nousee omalla paineellaan maan pintaan. d. Lähde syntyy sinne, missä pohjaveden pinta leikkaa maanpinnan. a. Maankohoaminen on jääkauden seurausta. b. Maankohoaminen on nopeita Lounais-Suomen rannikolla. c. Maa tulee kohoamaan Perämeren alueella vielä n. 100 m ennen kuin isostasia on saavutettu. d. Maankohoamisen seurauksena vesistöt ovat muuttaneet lasku-uomiaan. a. Metallimeteoritti on magneettinen. b. Meteoriitit ovat joko asteroideja, suuria meteoroideja tai komeettoja. c. Iridium on asteroideissa yleinen alkuaine. d. Suurten, yli kilometrin läpimitaltaan olevien meteoriittien iskeytyessä maahan (maalle), maapallon keskilämpötila nousee. a. Maakaasu on tärkein polttoaine kaukolämpöveden tuotannossa Suomessa. b. Turpeen poltossa syntyy rikin ja typen oksideja. c. Hiili on kaikista fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisin. d. Ydinvoimaloissa käytetään polttoaineena uraania, jota louhítaan kallioperästä. a. Virtuaalivedellä tarkoitetaan tuotteen valmistukseen kulunutta vesimäärää. b. Tekopohjavettä valmistetaan imeyttämällä pintavettä pohjavedeksi. c. Suomalaisen keskimääräinen vesijalanjälki on alle puolet yhdysvaltalaisen keskimääräisestä vesijalanjäljestä. d. Saharan alla on runsaasti fossiilista, tuhansia vuosia vanhaa pohjavettä. a. Maapallon alkukaasukehässä oli happea, typpeä, vetyä, ammoniakkia ja metaania. b. Magnetosfääri suojaa maan elämää aurinkotuulen protoneilta ja neutroneilta. c. Maapallolle muodostui hydrosfääri n. 3,9 miljardia vuotta sitten. d. Biosfääri tarvitsee atmosfäärin happea ja hiilidioksidia, hydrosfäärin vettä ja litosfääristä peräisin olevia ravinteita.
9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. a. Richterin asteikolla yhden yksikön lisäys, esim. viidestä kuuteen, tarkoittaa maanjäristyksessä vapautuvan energian 30-kertaistumista. b. Suomessa esiintyvät maanjäristykset ovat voimakkuudeltaan yleensä alle 2,5 (Richterin asteikolla). c. Suomen maanjäristyksissä tapahtuvat liikunnot ovat yleensä muutaman metrin luokkaa. d. Suomen maanjäristykset johtuvat pääasiassa jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta. a. Islannissa on paljon kilpitulivuoria, koska se sijaitsee hot spotin päällä. b. Toimivia geysirejä on maailmassa vain muutamia. c. Basalttinen laava on sitkeää ja jäykkäliikkeistä ja muodostaa siksi jyrkkärinteisiä keilatulivuoria. d. Vulkaaniseen toimintaan luetaan tulivuoren purkaukset, kuumat lähteet ja kallioperän kaasupurkaukset. a. Jäänteitä eliölajeista, jotka ovat esiintyneet menneisyydessä poikkeuksellisen pitkällä aikavälillä kutsutaan johtofossiileiksi. b. Fossiilien syntyminen edellyttää hapettomia olosuhteita. c. Viimeisen 500 miljoonan vuoden aikana on ollut viisi suurta sukupuuttoaaltoa. d. Vanhimmat tunnetut fossiilit ovat 3,8 miljardia vuotta vanhoja. a. Mammutti ja villasarvikuono kuolivat sukupuuttoon noin 100 000 vuotta sitten b. Bakteerien soluhengitys tapahtuu mitokondrioiden sijaan solukalvojen poimuja c. Sammalet ovat ensimmäisiä maaelämään sopeutuneita kasveja d. Sukupuutot liittyvät usein globaaleihin ympäristömuutoksiin a. Auringon sisäosissa, fotosfäärissä, vapautuu energiaa fissioreaktioissa, joissa vety-ytimet yhtyvät heliumytimiksi. b. Auringonpilkkujen alapuolelle varastoitunut energia purkautuu roihuna, jossa suuri määrä protoneja ja neutroneja sinkoutuu Auringosta avaruuteen. c. Marsin ja Jupiterin välissä on asteroidivyöhyke. d. Tähdenlentoparvi syntyy, kun Maan rata leikkaa komeetan rataa, jolle on jäänyt pyrstötähdestä irronnutta pölyä. a. Pyörremyrsky syntyy korkeapaineen keskuksesta, jossa ilma kohoaa ylöspäin ja johon tuuli tuo lisää ilmaa. b. El Niño -ilmiössä meriveden lämpötila kohoaa Etelä-Amerikan länsirannikolla. c. Voimistuneen kasvihuoneilmiön aiheuttaman ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sadanta tulee lisääntymään lauhkealla ja kylmällä vyöhykkeellä ja vähenemään useilla kuivilla vyöhykkeillä. d. Pikku jääkausi päättyi n. 160 vuotta sitten. a. Asteroiditörmäykset ja tulivuorenpurkaukset voivat aiheuttaa tsunamin. b. Tsunamit ovat yleisimpiä Tyynenmeren ympäristössä. c. Tsunamin valtava energia johtuu veden kasaanpuristuvuudesta. d. Tuhoisat tsunamit johtuvat pääasiassa merenalaisista maanjäristyksistä.
16. 17. 18. 19. 20. a. Maan tiivistyminen kaasupilvestä kiinteäksi kappaleeksi tapahtui 4600 miljoonaa vuotta sitten. b. Maan osittaisen sulamisen seurauksena kiviaines järjestäytyi kerroksiksi. c. Meteoriittipommitus vapautti litosfääristä runsaasti kaasuja ja niistä syntyi Maalle kaasukehä. d. Litosfääri hajosi laatoiksi, joiden koko ja liikkeet ovat moneen kertaan vaihtuneet. a. Vulkanismi saa energiansa astenosfääristä konvektiovirtausten välityksellä. b. Mantereisen kuoren kivistä syntynyt laava on emäksistä ja helposti juoksevaa, minkä vuoksi se synnyttää jyrkkärinteisiä keilatulivuoria. c. Laavan happamuuden lisääntyessä sen purkauksen voimakkuus kasvaa, koska sitkeä hapan magma sisältää paljon kaasuja. d. Kanarian saaret ovat syntyneet kuuman pisteen laavasta. a. Suomen kallioperä koostuu pääasiassa muuttuneista sedimenttikivistä ja graniiteista. b. Nykyinen Suomi on kaukana laattojen reunoista ja sen vuoksi kallioperämme on vakaa. c. Rapakivigraniitit ovat syntyneet Svekokarjalaisen vuorijonopoimutuksen jälkeen. d. Suomen kallioperä on pääosin prekambrista, alle 570 miljoonaa vuotta vanhaa. a. Syväkivilajit, kuten graniitti, ovat magmakivilajeja, jotka syntyvät poimuvuoriston sisäosien magmapesäkkeissä hitaasti jäähtymällä. b. Geologisessa kierrossa magmaattiset ja metamorfiset kivet syntyvät endogeenisten prosessien seurauksena sedimenttikivistä. c. Sedimenttikivien syntyminen sedimenteistä iskostumalla vaatii vuorijonopoimutuksen. d. Merellisen laatan päällä makaavat sedimenttikerrokset ovat vesirikkaita ja sulavat siksi alityöntövyöhykkeissä helpommin kuin merellinen laatta. a. Parhaat malmiesiintymät sijaitsevat vanhojen poimuvuoristojen alueilla, missä eroosio on paljastanut malmiot. b. Graniitti on Suomen tärkein rakennuskivi. c. Kultamalmin pitoisuuden tulee olla yli 25 %, jotta sen louhinta olisi kannattavaa. d. Monille Afrikan valtioille jalokivet ovat tärkeä vientituote.
Tehtävä 2. (9p.) Kuva 1. Kirjoita vastauksesi tähän Vastaa seuraaviin Kuvaan 1 liittyviin kysymyksiin. a) Piirrä kuvaan laattojen I ja II liikesuuntia kuvaavat nuolet (1p.) b) Millä nimellä kutsutaan ko. kuvan esittämää geologista ympäristöä? (1p.) c) Mitkä kaksi tekijää saavat aikaan ja pitävät yllä laatan II liikettä? (1p.) d) Merkitse kuvaan roomalaisin numeroin missä esiintyy sedimenttikiviä (III), muuttuneita eli metamorfoituneita kiviä (IV), syväkiviä (V), kivisulaa (VI), vulkaanisia kiviä (VII) ja vulkaaninen purkauskanava (VIII). (2p.) e) Piirrä kuvaan missä tavallisesti havaitaan poimutusta, sekä luonnostele kuvan alle tälle tektoniselle ympäristölle luonteenomaiset poimu- ja siirrosrakenteet. (2p.) f) Minkälaisille geologisille riskeille kohdissa A ja B sijaitsevat talot ovat alttiita? Vastaa lyhyesti ranskalaisin viivoin. (2p.) Tehtävä 3. Ratkaise laskutehtävät. Ratkaisemiseen ei tarvita laskinta. (4p.) a) Alpeilla esiintyy föhntuulia. Välimeren korkeapaineen alueelta virtaa lämmintä ilmaa Alppien yli. Lämmin ilma jäähtyy noustessaan n. 0,5 o C/100m, vesihöyryn tiivistyessä. Alpit ylitettyään, sen pohjoisrinteillä kuivunut ilma lämpenee alas tullessaan n. 1 o C/100m. Kuinka korkea vuoristo on paikassa, jossa mereltä, meren pinnan tasosta nouseva +20 o C tuuli on Alpit ylitettyään +200 m meren pinnan tason yläpuolella lämpötilassa +28 o C? (2p) b) Suomessa sataa vettä keskimäärin 600 mm vuodessa (1 mm = 1 litra/m 2 sadetta). Sadannasta haihtuu keskimäärin 50% ja 30% siirtyy pintavaluntana vesistöön. Paljonko Suomessa muodostuu vuosittain pohjavettä (yksikössä m 3 )? Suomen maa-alueen pinta-ala on n. 300 000 km 2. (2p)
Tehtävä 4. Vastaa alla olevaan taulukkoon, onko kyseinen muodostuma kulutus- vai kerrostumismuoto sekä väliaine tai prosessi, joka muodostuman on kuluttanut tai kerrostanut (4 p.) Muodostuma Kulutus vai kerrostumismuoto Väliaine tai prosessi U-laakso suppa sienikallio pohjamoreeni törmä harju rakkakivikko dyyni Tehtävä 5. Hiili- ja liitukausi, sekä niiden kerrostumien merkitys nyky-yhteiskunnassa. (6p.) Tehtävä 6. Minkälainen on maapallon sisärakenne ja miten se on saatu selvitettyä? (3p.)