ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ

Samankaltaiset tiedostot
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Päihteet, yhteisöt ja nuorten hyvinvointi

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ

Kansalaisjärjestöt terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä. Kristiina Hannula Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

RYHMÄILMIÖ - nuorten yhteisöllisyys on aikuisten vastuulla. Antti Maunu, Anni Selin & Anne Ahlefelt Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Miten ehkäisevä päihdetyö, turvallinen arki ja ammattioppilaitos sopivat samaan lauseeseen? Yhteisöllisyyttä käytännössä.

OPISKELIJOIDEN JUOMISEN IHANTEET JA TODELLISUUS. Antti Maunu

MITEN TUTKIA JUOMISEN LUOKKAEROJA? Antti Maunu erityissuunnittelija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry / AMIS - Arjen ammattilaiset/ 9.5.

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf MIKSI NUORET JUOVAT. Antti Maunu. Ehkäisevän päihdetyön menetelmäkehittäjä

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

RYHMÄT, YHTEISÖT JA HYVINVOINTI

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Mikä on järjestöjen rooli ja tehtävä nuorten hyvinvoinnin edistämisessä?

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA Ehkäisevän työn päivät, Lahti

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Pelaaminen haltuun johdatus digitaalisen pelaamisen kulttuuriin

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Ehkäisevän päihdetyön näkökulma ja päihdeneuvonta matalan kynnyksen tukimuotona. Minttu Tavia

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Työkaluja tiedolla johtamiseen. Jussi Pyykkönen Me-säätiö

FSD2843. Opiskelijoiden kokemuksia ja mielikuvia juomisesta Aineisto-opas

Erot elinajanodotteessa

Nuoret toivovat aikuisilta kohtuullista juomatapaa

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

SOTE-INTEGRAATIO JA UUDET TOIMINTAMALLIT

Sosiaalinen media vetovoimaisuuden edistäjänä

Kokemuksia järjestön ja oppilaitosten yhteistyöstä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä

Pelihaittojen ehkäisy THL Rundi Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

Pelihaittojen ehkäisy Helsinki Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 27, 4.krs, Helsinki

aluetyö palvelut kuntoutus menetelmät internet tuki lobbaus alkoholilaki politiikka ept-laki tieto addiktiot mielikuvat kulttuuri kokemus

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Nuoret aikuiset, päihteet ja ehkäisevä päihdetyö -tutkimus

Kouluterveyskysely 2013, P-S avi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

OLEN HYVÄ NÄIN! Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston. Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön koordinaattori

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Toivon pedagogiikka. KT, tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi. Anna-Liisa Lämsä Oulu Toivon pedagogiikka

Anne-Mari Souto, YTT, KM, tutkijatohtori Aineksia nuorten aikuisten koulutukseen , Helsinki. Vähän koulutetut kohderyhmänä

EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Miten Juomatapatutkimus tukee suomalaista päätöksentekoa? Pia Mäkelä

Alkoholin vaikutukset lapseen tunnista ajoissa. Mira Roine, kehitysjohtaja, A-klinikkasäätiö/Hämeen palvelualue

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

Tekemättömän ehkäisevän työn hinta

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Vapaaehtoisten tukemisen tavat

Leiskaa steissillä, romanssi mökillä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To Kirsi Luomanperä

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

LIIKAA JA VAARALLISTA? Näkökulmia ongelmalliseen pelaamiseen. Jarkko Järvelin Projektipäällikkö Sovatek-säätiö, Pelituki-hanke

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

SOSIOEKONOMISISTA SOSIOKULTTUURISIIN TERVEYSEROIHIN Näkökulma elämäntapoihin

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Kurrekoti. Ammatillinen perhekoti. Ø koti seitsemälle lapselle. Ø kaksi tukiasuntoa, kun aika on kypsä omien siipien kokeiluun.

Merkkitekoja-kampanjan kuluttajatutkimus Pieni teko, iso kiitos

Ohjaus osallisuuteen. Antti Maunu VTT, tutkija

NUUSKA JA KANNABIS-ILTA HOLLOLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT RY OSAAMISKESKUS VAHVISTAMO

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

Lorem ipsum dolor sit amnet. Dolor sit a met dolor sit amet

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt

Erot elinajanodotteessa

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Hyvän elämän edistäminen

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Transkriptio:

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Nuoret, yhteiskunta ja ehkäisevä työ projektipäällikkö AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Jyväskylä

Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Päihteet ja sosiaalisuus 3) Ongelmajuomisen sosiaaliset kehykset 4) Ryhmäilmiö: Päihde- ja muiden sosiaalisten ongelmien ehkäisy

Yksilöllinen identiteetti on sosiaalinen * Muotoutuva aikuisuus (emerging adulthood) n. 18-25 v. identiteetin rakentumiselle keskeinen elämänvaihe * Kutsumuksesi on siellä, missä taitosi kohtaavat maailman tarpeet (Aristoteles) * Oman jutun löytäminen ei ole vain itsestä kiinni

Sosioekonomiset erot * Periytyvä koulutus, köyhyys ja terveys mm. äidin koulutus, toimeentulotuki * Maantieteelliset erot * Taloudellisen tilanteen vaikutus opiskelupaikka, asuinpaikka, läpäisy

2. Juominen on yhdessäolon tekniikka * Rituaali: tunne omaan porukkaan tai heimoon kuulumisesta * Suomessa vuosisataiset perinteet * Tutkimus: Ryyppäämällä ryhmäksi, Maunu 2012 54 eri koulutusasteita, aloja, sukupuolia ja paikkakuntaa edustavan opiskelijaryhmän kertomusta - hauskin mahdollinen juomistilanne - inhottavin mahdollinen juomistilanne

Hauskin mahdollinen juomistilanne Kaks autoo, ne tarvii kaks kuskii, muut alottelee autossa silleen vähän... Sitten päivällä kun ne tulee sinne [mökille] ne ottaa eka siinä vähän aurinkoa, purkaa kamoja, ottaa muutaman samalla... Sitten grillaa, saunoo [-], pelaa kaikkii mökkipelei siin, heittelee mölkkyi ja plaa plaa plaa... Sit ne kuuntelee musiikkii, laulaa mukana, bailaa aamuun asti. Sit ne lähtee uuteen nousuun ja niiden kaikki mökkinaapurit tulee messiin ja sit niillä on isot bileet siellä... (Ammattioppilaitos, liiketalousala, sekaryhmä, PK-seutu)

Juominen on sosiaalisuuden janoa * Nuoret juovat kokeakseen vahvoja sosiaalisia emootioita * Juominen ylittää arkea ja antaa tilalle jotain parempaa * Sosiaalisuus liittyy arvoihin ja identiteettiin eri ryhmät juovat eri tavoin (Ryyppäämällä ryhmäksi)

Juomisen haitat * Sosiaaliset: Juomisen toiveet tuhoutuvat: Riidat, tappelut, hyväksikäyttö ym. paha sosiaalisuus * Moraaliset: Juominen ei pysy omalla paikallaan, vaan valuu rikkomaan arkea tai turmelee toimintakyvyn juomistilanteen ulkopuolella * Terveys, rahanmeno tm. rationaaliset argumentit eivät nuorten mielikuvissa vaikuta

Miksi juodaan haitoista huolimatta? * Suuri muutto irrotti suomalaiset maaseudun perinteisistä pienyhteisöistä 1960-70-luvulla * 1980-luvulta alkaen Suomi urbaani, yksilöllistyvä kulutusyhteiskunta * Sosiaalisuus pitää aktiivisesti tehdä - se ei lankea itsestään asuinpaikan, työn, suvun tai harrastusten mukana

3. Päihdeongelmien sosiaaliset kehykset 1) Päihteet ainoa asia, mikä ryhmää yhdistää 2) Käyttö irtautuu sosiaalisista rituaaleista - näköharha: sosiaaliset tunteet suoraan pullosta/ piipusta/ pilleristä 3) Addiktio: Päihde käyttää ihmistä eikä ihminen päihdettä - ensin sosiaalisuus houkuttaa, sitten aine koukuttaa

Miksi? * Arjen yhteisöt liian heikkoja * Ympäristön vaatimukset liian kovia; too much too soon * Kulttuurinen viive: perinteiset mallit ja toimintatavat eivät toimi muuttuvassa ympäristössä TUNNE, ETTÄ ON OMASSA ARJESSAAN OMALLA PAIKALLAAN, JÄÄ SYNTYMÄTTÄ

4. Ryhmäilmiö: miten ehkäistään päihde-, MT- ja sosiaalisia ongelmia? *Yhteisöllisyyttä pitää itse tehdä, se ei (enää) lankea ihmisille itsestään *Yhteisöllisyydellä ei ole omistajuutta, vaan jokainen on vastuussa omalla tontillaan

Aikuisten roolit muutoksessa JUHANI: Kyl se [päihdekasvatuskin] varmaan ois paikallaan ja aiheellista, mutta miten tämmöseen rakenteeseen saa sen että kaikkee pitäis opettaa. Yhtäkkii yhen ihmisen pitäis opettaa kaikkee niille, ni mistä sen rahkeet riittää... Omat vanhemmat ei pysty opettaan edes peruskäytöstapoja, ja sit opettajan pitäis yhtäkkii opettaa ammattiaineet ja vähän siit ammattiaineiden sivusta jotain töitä ja peruskäyttäytymissääntöjä ja alkoholikoulutusta, ja sitte käydä valvomas pihalla ja puhumas niille miten jätehuolto toimii, miten tää ympäristö ja maailma hukkuu paskaan ja... se kasvaa niin laajaks se kirjo. (Opettajahaastattelu, ammattioppilaitos, metalliala, PK-seutu)

Yhteisöllisyyttä ei ole olemassa. On vain ryhmiä. * Nuorten ryhmät ovat aikuisen vastuulla * Ryhmän ylläpito ja ohjaaminen on käsityötaito, jonka voi oppia * Nuori kuuluu joihinkin ryhmiin, halusit tai et

Aikuinen ottaa kantaa * Nuoret eivät aina halua miettiä itse, vaan aikuisen kannanottoa siihen, mikä on oikein tai väärin ja mitä seurauksia oikeista ja vääristä valinnoista koituu * Aikuinen näyttää suunnan mihin katsoa mutta ei kerro mitä pitää nähdä

Yhteiskunnan rooli * Aikuisille resurssit ja osaaminen olla aikuinen työaika, rahoitus, koulutus, yhteistyö eri toimijoiden välillä.. * Aikuisten kasvatusvastuu olla ryhmän vetäjänä, vastuullisena aikuisena, jaettu vastuu

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ? Päihteet, yhteisöt ja nuorten hyvinvointi Aikuisten on tarjottava nuorille sitä, mitä he päihteiden käytölläänkin tavoittelevat, mutta paremmassa ja kestävämmässä muodossa. ARKI ON ARVO JA SE ELETÄÄN RYHMISSÄ

Blogitekstejä *Sosiaalisuuden jano ja ehkäisevä päihdetyö: http://laadukas.wordpress.com/2012/03/05/post35/ *Yhteisöllisyys juomisongelmien syy ja ratkaisu: http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/blogi/?itemid=774&a=viewitem *Helpot ja vaikeat keinot: https://www.nyyti.fi/nyyti-ry/blogi/helpot-ja-vaikeat-keinot/

Tutkimuskirjallisuutta *Ryyppäämällä ryhmäksi? Ehkäisevän päihdetyön karttalehtiä nuorten ja nuorten aikuisten juomiskulttuureihin (2012): http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut/?a=viewitem&itemid=859 *Miksi Jesse ja Jenna juovat? Nuoret aikuiset ehkäisevän päihdetyön kohderyhmänä (2012). S. 88-96 teoksessa Selvää synergiaa eettisesti kantavaa päihdekasvatusta: http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak_selvaa_synergiaa_verkko.pdf *Leiskaa steissillä, romanssi mökillä. Pääkaupunkiseudun ammattiin opiskelevien ja lukiolaisten juomisen motiivit ja koetut juomisen haitat (2011): http://www.ehyt.fi/fi/ajankohtaista/julkaisut?a=viewitem&itemid=214 *Miksi [Suomessa] juodaan? Nuoret, humala ja sosiaalisuus (2010). S. 85-98 teoksessa Suomi juo. Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80301/371e1e08-9bc1-47ea-81aa-68b04f27088c.pdf?sequence=1