Uudenmaan liiton vuoden 2013 hallinnoimien projektien hankekuvausten yhteenveto Asumisen ja rakentamisen pysyvien energianeuvontakonseptien koordinoinniksi, edistämiseksi ja jalkauttamiseksi Uudellamaalla 1.1.2012 30.6.2013 Hankkeella oli kolme päätavoitetta: alueen energianeuvonnan toimijoiden yhteistyön ja verkostojen aktivoiminen ja edistäminen, energianeuvonnan hyvien käytäntöjen ja kokemusten kerääminen sekä maakunnallisen energianeuvonnan yhteistyöryhmän perustaminen. Lisäksi tavoitteena oli, että maakunnan energianeuvonta saavuttaa pysyvyyttä ja jatkuu jossain muodossa myös hankkeen jälkeen. Hankkeen merkittävimmät tulokset saavutettiin maakunnan energianeuvonnan toimijoiden yhteistyön aktivoinnissa ja verkostojen edistämisessä. Laaja-alainen maakunnan energianeuvonnan yhteistyöryhmä on lisännyt tietämystä energianeuvonnasta, herättänyt keskustelua, tehnyt toimijoita tutummiksi toisilleen ja kaventanut raja-aitoja toimijoiden välillä. Lisäksi aktiivinen ja toimiva yhteistyöryhmä on luonut mahdollisuuksia erilaisten konkreettisten energianeuvonnan yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen ja edistänyt pysyvien energianeuvonnan käytäntöjen jalkautumista alueelle. Hankkeessa Uudenmaan liitto on ollut ensimmäisten maakunnan liittojen joukossa kehittämässä maakunnallista energianeuvontaa. Kokemuksia maakunnallisen energianeuvontaverkoston rakentamisesta ja koordinoinnista voidaan hyödyntää myös muissa maakunnissa, joissa energianeuvontaa pyritään kehittämään maakunnalliseksi. Energianeuvonnan pysyvyys oli yksi hankkeen tärkeistä kriteereistä. Hankkeen aikana on energianeuvonta saavuttanut vankempaa jalansijaa maakunnassa. Tästä on osoituksena Uudenmaan liiton energianeuvonnan liittyminen mukaan Motivan valtakunnalliseen energianeuvonnan verkostoon vuosina 2012 2016. Maakunnallisen, konkreettisen energianeuvonnan jalkautuminen turvaa energianeuvonnan minimitason maakunnassa ja mahdollistaa toiminnan tulevan jalkautumiseen seuduille ja kuntiin. Hankkeen tuloksena on konkreettista energianeuvontaa helpompi lähteä toteuttamaan Uudellamaalla. Yhteistyökuvioiden rakentaminen on huomattavasti helpompaa tuttujen toimijoiden kanssa. Hyvät ja onnistuneet neuvontatapahtumat voidaan myös levittää yhteistyöryhmän kautta tehokkaasti laajemmalle. Energianeuvontakumppanuuden ja yhteistyön vahvistaminen Uudellamaalla 1.7.2013-31.12.2013 Hankkeen tavoitteena on järjestää konkreettista asukkaiden energianeuvontaa osana Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa ja Motivan koordinoimaa kansallista energianeuvontaverkostoa. Lisäksi hankkeessa kehitetään Uudenmaan energianeuvonnan toimijoiden yhteistyötä ja verkottumista. Hankkeen aikana järjestetään noin kahdeksan kymmenen energianeuvonnan tapahtumaa. Kaikki tapahtumat pyritään toteuttamaan yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi yhteistyötä ja verkostoja vahvistetaan hankkeen koordinoiman Uudenmaan energianeuvonnan yhteistyöryhmän kanssa. Hanke tarjoaa Uudenmaan asukkaille myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen energianeuvontaan. Neuvontaa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan sähköpostitse ja puhelimitse. Myös verkkoviestintää pyritään kehittämään.
Nuoren yrittäjyyden edistäminen Uudellamaalla EER 2012 1.1.2011-31.7.2013 Alueiden komitea valitsi Uudenmaan Euroopan yrittäjyysalueeksi (EER) vuodeksi 2012. Teemavuoden tueksi perustettiin projekti Nuoren yrittäjyyden edistäminen Uudellamaalla EER 2012. Projektin tehtävänä oli verkottaa ja kannustaa keskeisiä toimijoita yhteistyöhön yrittäjyyden edistämiseksi Uudellamaalla, painopisteenä luovat alat. Uudenmaan ELY-keskus rahoitti projektia Manner-Suomen ESR-ohjelmasta. Uudenmaan liitto toimi projektia hallinnoivana organisaationa. Osatoteuttajina projektissa olivat Aalto yliopisto, Culminatum Innovation Oy Ltd, Laureaammattikorkeakoulu ja Uudenmaan yrittäjät. Projekti koostui kuudesta työpaketista, jotka muodostivat yhtenäisen kokonaisuuden. Kullekin työpaketille oli nimetty vastuullinen toteuttajataho. Uudenmaan liiton osuus projektissa oli työpaketti 1: Koordinointi, tiedotus ja EER-yhteistyö sekä työpaketti 2: Yrittäjyyskampanjointi. Projektin päätavoitteina oli yleisen yrittäjyystietoisuuden lisääminen, opiskelijoiden kiinnostuneisuuden lisääminen yrittäjätoimintaa kohtaan sekä EER-vuoden tunnetuksi tekeminen. Projekti päättyi heinäkuussa 2013. Projekti onnistui erittäin hyvin ja sen aikana saatiin selkeitä tuloksia aikaan. Uudenmaan liiton näkyvin toimenpide projektissa oli vuoden 2012 yleisurheilun EM-kisojen yhteydessä järjestetty luovien yrittäjien tori Olympiastadionilla. Merkittävimpiä tuloksia saavutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun toisen asteen opiskelijoille toteuttamalla kyselytutkimuksella. Kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorten yrittäjyysintoa sekä asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Projektin loppuraportointi valmistuu lokakuun 2013 loppuun mennessä. Maakunnan tietovarannot (TIETO) 1.1.2013-31.12.2013 Tavoitteena on ensivaiheessa koota erityisesti strategisen maankäytön suunnittelun ml. valtion ja Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seurannan edellyttämää, seututasoista tietopohjaa yhteistyössä seudun tiedon- ja palveluntuottajien kanssa. Hankkeessa tutkitaan myös kuntien tarpeet paikkatietopohjaisten tietovarantojen hyödyntämisen osalta. Tavoitteena on löytää Uudenmaan kunnille ja ensi vaiheessa erityisesti KUUMA -seudun kunnille tarkoituksenmukainen tapa koota ja välittää valtakunnallisesti, maakunnassa, seudulla ja kunnissa tarvittavaa, suunnittelua palvelevaa paikkatietopohjaista tietoa. Hankkeessa otetaan huomioon myös paikkatietojen yhteiskäyttö, sekä Inspire-direktiivin asettamat vaatimukset kunnille. Hankkeessa selvitetään mahdollisuudet hyödyntää mm. Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunaa, SADe ohjelman ja KRYSP projektin tuotteita ja palveluita, sekä rajapintoja kuntatasoiseen rekisteridataan. Olemassa olevat järjestelmät hyödynnetään mahdollisimman laajasti. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on se, että paikkatiedot ovat laajasti erilaisten toimijoiden saatavissa. Tämä osaltaan edistää seudun kilpailukykyä. Maakunnan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin 1.6.2013-31.3.2015 Uudenmaan liitto valmistelee 4. vaihemaakuntakaavaa, jossa yhtenä aiheena on viherrakenne. Kesäkuussa 2013 käynnistynyt hanke on osa laajempaa 4. vaihemaakuntakaavan taustaselvitystä Uudenmaan viherrakenne 2013 14. Hanke täydentää maakunnallisen viherrakenteen suunnitteluun tarvittavia tietoja luonnonympäristöjen muodostaman viherrakennekokonaisuuden ja sen ihmisille tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden näkökulmista. Hankkeen tulokset ovat osa maakuntakaavan tausta-aineistoa.
Hankkeessa testataan uusien paikkatietopohjaisten menetelmien soveltuvuutta maakuntakaavoitukseen ja kehitetään uuden tiedon perusteella viherrakennetta ja ekosysteemipalveluita koskevia maakuntakaavamerkintöjä ja määräyksiä. Hankkeen tulokset tullaan esittämään viherrakennetta ja ekosysteemipalveluita koskevina karttoina. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana Uudenmaan liiton lisäksi Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa käytetään Helsingin yliopistossa kehitettyä Zonationsuojelusuunnitteluohjelmaa sekä Suomen ympäristökeskuksessa kehitettyä GreenFramemenetelmää, jolla pyritään tunnistamaan ekosysteemipalveluiden tuotantopotentiaali. Uudenmaan liitossa suunnittelijana työskentelevän Elise Lohmanin viherkehää koskeva diplomityö sisältyy hankkeeseen. Työ käsittelee pääkaupunkia ympäröivää viherkehää virkistyskäyttö-näkökulmasta. Kohti Etelä-Suomen vesien ja Itämeren parempaa tilaa (VEDET) projekti 11.3.2013 30.6.2014 Projekti on Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen yhteistoiminta-alueen liittojen yhteishanke, jolla edistetään hallitusohjelman tavoitteita vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanon varmistamisesta. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä Uudenmaan ja Hämeen ELYkeskusten sekä alueen kuntien ja sidosryhmien kanssa. Projekti koostuu hankkeen koordinoinnista ja kolmesta osahankkeesta. Osahankkeet on jaettu konkreettisiin toimenpiteisiin, joille on määritetty vastuutahot, yhteistyötahot sekä mahdolliset rahoituskanavat. Osahankkeiden toimenpiteet ovat: 1. Haja-asutuksen jätevesineuvonnan laajentaminen kaikkiin yhteistoiminta-alueen kuntiin 2. Haja-asutuksen neuvontahankkeiden koordinointi, tiedonhallinta ja viestintä 3. Hulevesien hallinnan toimintamallien kehittäminen alueen kunnissa 4. Hulevesien kokonaisvaltainen hallinnan kehittäminen osana kunnan maankäytön suunnittelua 5. Pohjavesialueiden rakenneselvitysten tekeminen 6. Pohjavesiyhteistyön toimintamallin luominen ja tiedotus pohjavesiasioista Osahankkeiden tulee olla käynnistysvalmiudessa heti EU- ohjelmakauden 2014 2020 alkaessa. Rahoituksesta riippuen osahankkeiden toimenpiteet ajoittuvat vuosille 2013 2016. Hankkeen tuloksia tullaan hyödyntämään kuntien, ELY-keskusten, maakunnan liittojen ja muiden toimijoiden keskuudessa jo hankkeen aikana. Toimintamallit voidaan ottaa huomioon myös laadittaessa haja-asutuksen jätehuoltoa, hulevesien hallintaa tai pohjavesien suojelua koskevia valtakunnallisia uusia ohjeita ja oppaita. Rail Baltica Growth Corridor (RBGC) Baltic Sea Region Programme 2007 2013 1.9.2010 31.12.2013 Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Itämeren alueen ja Suomen kilpailukykyä parantamalla Itämeren alueen itäisen osan saavutettavuutta. Hanke paneutuu ongelmiin, jotka liittyvät alueen riittämättömiin ja kehittymättömiin liikenneyhteyksiin etenkin pohjois etelä-suunnassa. RBGC- eli Pietari Helsinki Tallinna Varsova Berliini-kasvukäytävän kehittäminen tukeutuu tulevaan nopeaan ja suoraan Rail Baltica-ratayhteyteen.
Hankkeessa paneudutaan eri maiden kuljetusjärjestelmien yhteensopivuuden ja yhteistyön ongelmiin, jotka nykyään muodostavat suuria haasteita tavara- ja henkilöliikenteelle Rail Balticareitillä. Projektissa luodaan edellytyksiä hyödyntää alueen potentiaalia taloudelliseen kasvuun keskeisenä yhteyskäytävänä Euroopan, Venäjän ja Aasian välisissä globaaleissa kauppavirroissa. Projekti myös edistää toimivien logistiikka- ja kuljetusverkostojen kehittymistä pohjois eteläsuunnassa vihreän kasvukäytävän periaatteiden mukaisesti. Hanke sisältää kansainvälistä yhteistyötä, jonka tarkoituksena on tukea logistiikkapalvelujen tuottajia edistämään eri kuljetusmuotoja käyttäviä yhteyksiä ja kestävää henkilö- ja tavaraliikennettä. Kesäkuussa 2013 hyväksyttiin Berliinissä yhteinen Rail Baltica -kasvustrategia ja partnereiden yhteinen julkilausuma Rail Baltica Memorandum, joilla sovittiin yhteistyön jatkamisesta. Uudenmaan liitto on hankkeessa osatoteuttaja. Hankkeen pääpartneri on Helsingin kaupunki. Helsinki-Tallinn Transport and Planning Scenarios (HTTransPlan) Interreg IV A Central Baltic ohjelma 1.1.2011 31.3.2013 Tavoitteena on tuottaa analyysi, jonka avulla voitaisiin parantaa Helsinki Tallinnakaksoiskaupunkiseudun liikenneyhteyksiä. Hankkeessa työstetään neljä skenaariota liikennejärjestelmän kehittämiselle ja niihin liittyvälle kaupunkisuunnittelulle. Skenaariotyö perustuu liikkumisselvityksiin, hankkeeseen osallistuvien yliopistojen tutkimustyöhön ja hankkeen osapuolten työryhmätyöskentelyyn. Lisäksi laaditaan selvitys Helsingin ja Tallinnan välisistä talousvirroista. Hanke päättyi vuoden 2013 huhtikuussa yhteiseen visioon ja yhteisesti sovittuun kehittämispolkuun liikenteen kehittämisestä ja kaupunkisuunnittelusta. Kehittämispolku johtaa sopimukseen 3 5:stä strategisesta projektista, joiden toteuttamisen viranomaiset ja muut osalliset voivat aloittaa Suomenlahden molemmin puolin. Hankkeessa on 14 partneria ja pääpartnerina toimii NPA Helsinki-Tallinn Euregio. Bothnian Green Logistic Corridor (BGLC) Baltic Sea Region Programme 2007 2013 1.7.2011 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on liittää nykyistä paremmin yhteen pohjoisimman Euroopan, Barentsin alue mukaan lukien, suuret luonnonvarat ja niiden kasvava hyödyntäminen sekä kasvava teollinen tuotanto Itämeren alueen ja Keski-Euroopan jatkojalostamiseen, teollisiin tuotantoketjuihin ja markkinoihin. Pääpaino on Suomen ja Ruotsin läpi kulkevissa pääradoissa ja molempien maiden satamissa. Hankkeessa on 28 partneria. Hankkeen pääpartneri on Region Västerbotten. Hankkeessa pyritään rautatie- ja merikuljetuksia painottaen kehittämään eri liikennemuotoja käyttäviä kuljetusketjuja sekä parantamaan logistiikkakeskittymiä ja terminaaleja kuljetuskäytävän ja sen pohjois etelä- ja itä länsisuuntaisten jatkeiden suunnissa. Hankkeessa selvitetään myös ratkaisuja rajanylitysten helpottamiseen, pilotoidaan erityyppisten kuljetusten ympäristön kannalta edullisia ratkaisuja, tutkitaan käytävän infrastruktuurin vaikutusta teollisuuteen ja alueelliseen taloudelliseen kasvuun sekä perustetaan logistiikka-alan yhteistyöverkosto käytävän kuljetusjärjestelmän parantamiseen ja optimaaliseen käyttöön. Hanke tähtää parempaan kansainväliseen infrastruktuurin suunnitteluun ja logistiseen yhteistyöhön yhteisen BGLCkuljetusstrategian avulla.
ENPI Climate Proof Living Environment (CLiPLivE) 1.2.2012-31.7.2014 Uudenmaan liitto on mukana EU:n ENPI-hankkeessa Climate Proof Living Environment (CLiPLivE). Hankkeessa selvitetään ilmastonmuutoksen geologisia ja ympäristövaikutuksia. Hanke käynnistyi helmikuussa 2012 ja kestää 30 kuukautta. Pääpartneri hankkeessa on St. Petersburg City Government State Company MINERAL. Muita partnereita ovat Pietarin ympäristökomitea, VSEGEI (Geologinen tutkimuslaitos Pietarissa) ja Suomesta Uudenmaan liiton lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ja Kymenlaakson liitto. Hankkeessa identifioidaan rakennettuun ympäristöön kohdistuvia ilmastonmuutoksesta aiheutuvia geologisia ja ympäristöriskejä sekä etsitään keinoja ehkäistä ja sopeutua näihin muutoksiin seudullisella ja paikallisella tasolla. Hankkeessa jatketaan GTK:n aiemmassa Life-projektissa (GeoInforM) kehitettyä riskimatriisimenetelmää. Geologiset riskit ovat Suomenlahden pohjukassa oleellisesti erilaiset (ja suuremmat) kuin Suomen rannikolla, joten menetelmää kehitetään ottamalla huomioon alueiden erilaiset ominaispiirteet. Syksyllä 2012 projektille avattiin nettisivut http://www.infoeco.ru/cliplive/. Hankkeen tulokset tullaan esittämään myös kartoilla. Innovative Services for International Talents-Easier Access to the CBSR (EXPAT) 1.1.2012-31.12.2013 EU Central Baltic, Interreg IV A EXPAT -hankkeella tuetaan kansainvälisen osaavan työvoiman ja opiskelijoiden asettumista keskisen Itämeren maihin. Osaavan työvoiman saaminen ja maassa viihtyminen on tärkeä Uudenmaan ja Itämeren maiden kilpailukykyyn, työvoiman riittävyyteen ja yritysten toimintaedellytyksiin vaikuttava tekijä. Maakuntasuunnitelman mukaisesti hanke tukee toimintaa, joka edistää uusien yritysten syntymistä, riittävää työvoiman saantia, alueen kilpailukykyä ja kansainvälistymistä sekä työssäkäyvien että opiskelevien maahanmuuttajien kotouttamista osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Lisäksi hanke selventää maakuntaliiton roolia kansainvälisiin osaajiin liittyvässä asiassa. Hankkeesta ja sen tuloksista kootaan loppuraportti. Network of STRAits Interreg IV C (NOSTRA) 1.1.2012-31.12.2014 EAKR Interreg IVC-rahoitteinen kolmivuotinen hanke 2012-2014, jossa on mukana partnereita eri puolilta Eurooppaa. Ympäristöryhmän kokous toimii Uudenmaan osalta hankkeen paikallisena kokouksena. Hankkeen tavoitteena on jakaa merten salmia kehystävien alueiden ja kuntien hyviä käytäntöjä biodiversiteetin ja luonnon perintökohteiden säilyttämiseksi merialueilla ja rannikolla sekä tehdä käytäntöjen pohjalta konkreettisia kehittämistoimenpide-esityksiä. Tarkoituksena on kehittää kansalliset rajat ylittävien ympäristökysymysten hallinnointia ja sen koordinointia. EAKR-ohjelman tekninen tuki 1.1.2007-31.12.2013 EAKR-ohjelman teknistä tukea on käytetty ohjelmakauden 2007-2013 aikana Etelä-Suomen EAKR-ohjelman hallinnointiin, rahoitettujen hankkeiden valvontaan ja hanketoteuttajien ohjeistamiseen sekä ohjelmaviestintään liittyviin tehtäviin.