JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatoimi JYVÄSKYLÄN VIHERPALVELUOHJELMA 2010-2020 RAPORTTITIIVISTELMÄT 16.11.2009 Leikkipuistot Uimarantapalvelut Kenttäpalvelut Skeittipalvelut Koirapalvelut Matonpesupaikat
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ASUKASESITTELY... 4 2. VIHERPALVELUOHJELMAN KUVAUS... 4 2.1 OHJELMOINTITYÖN ESITTELY... 4 2.2 MENETELMÄT... 6 3. LEIKKIPUISTOPALVELUT... 7 3.1 LEIKKIPUISTOPALVELUIDEN TERMISTÖ... 7 3.1.1 Toimintapuistot... 7 3.1.2 Korttelileikkipuistot... 8 3.2 PALVELUMITOITUS JA TOIMENPITEET... 8 4. UIMARANTAPALVELUT... 13 4.1 UIMARANTAPALVELUIDEN TERMISTÖ... 13 4.1.1 Uimarannat... 13 4.1.2 EU-Uimarannat... 14 4.1.3 Uimapaikka... 14 4.1.4 Talviuintipaikka... 14 4.2 UIMARANTOJEN PALVELUMITOITUS JA TOIMENPITEET... 14 5. KENTTÄPALVELUT... 16 5.1 KENTTÄPALVELUIDEN TERMISTÖ... 17 5.1.1 Yleiskentät... 17 5.1.2 Pienkentät... 17 5.1.3 Lajikentät... 17 5.2. KENTTÄPALVELUIDEN MITOITUS JA TOIMENPITEET... 17 6. SKEITTIPALVELUT... 20 6.1 SKEITTIPALVELUIDEN TERMISTÖ... 20 6.1.1 Skeittipuistot... 20 6.1.2 Kaupunkiskeittipuisto... 20 6.1.3 Skeittipaikat... 21 6.2 SKEITTIPALVELUITA KOSKEVA MITOITUS JA TOIMENPITEET... 21 7. KOIRAPALVELUT... 23 7.1 KOIRAPALVELUIDEN TERMISTÖ... 23 7.1.1 Koirapuistot... 23 7.1.2 Koiranuittopaikat... 23 7.1.3 Koiratolpat... 24 7.1.4 Koirankoulutuskenttä... 24 7.1.5 Koirapolut... 24 7.2 Koirapalveluita koskevat toimenpiteet... 24 8. MATONPESUPAIKAT... 25 8.1 MATONPESUPAIKKOJEN TERMISTÖ JA MITOITUS... 25 8.1.1 Mattolaiturit... 25 8.1.2 Matonpesupaikat... 25 8.2 Matonpesupaikkojen palvelumitoitus ja toimenpiteet... 26
3 Liite 1: Leikkipuistopalvelut, kohdelistat ja palveluverkkotarkastelukartat Liite 2: Uimarantapalvelut, kohdelistat ja palveluverkkotarkastelukartat Liite 3: Kenttäpalvelut, kohdelistat ja palveluverkkotarkastelukartat Liite 4: Skeittipalvelut, kohdelistat ja palveluverkkotarkastelukartat Liite 5: Koirapalvelut, kohdelistat ja palveluverkkotarkastelukartat Liite 6: Matonpesupaikat, kohdelistat ja palveluverkkotarkastelukartat
4 1. ASUKASESITTELY Tämä raportti käsittelee Jyväskylän viherpalveluohjelmaan kuuluvia leikkipuisto-, uimaranta,-, kenttä-, skeitti-, koira- ja matonpesupaikkapalveluita. Suunnitelma on keskeneräinen, mutta Jyväskylän kaupunki haluaa toimia hyvän suunnittelutavan mukaisesti ja pyytää asukkailta kommentteja työstä jo valmisteluvaiheessa. Asukasesittelyn tarkoituksena on antaa asukkaille tietoa viherpalveluiden kaavailluista linjauksista etukäteen sekä järjestää heille mahdollisuus saada äänensä kuuluviin suunnittelun kestäessä, ennen virallista nähtävilläoloa. Asukasesittelymateriaali on esillä eri kirjastoissa, yhteispalvelupisteissä sekä kaupungin internetsivustoilla osoitteessa: http://www.jyvaskyla.fi/puistot/viherpalveluohjelma Asukaskommentit huomioidaan suunnitelman sisällössä ennen aineiston viemistä päätöksentekoprosessiin. Palautetta voi antaa joko palautelomakkeella kirjastoissa ja asukaspalvelupisteissä sijaitsevilla esittelypaikoilla olevaan palautelaatikkoon, kaupunkirakennepalveluiden kirjaamon sähköpostiosoitteeseen kaupunkirakennepalvelut.kirjaamo@jkl.fi tai kirjallisena osoitteeseen Jyväskylän kaupunki, Kaupunkirakennepalvelut, Kirjaamo, PL 233, 40101 JYVÄSKYLÄ (kuoreen merkintä VPO asukaspalaute) Viherpalveluohjelma tullee virallisesti nähtäville tammikuun 2010 aikana. Nähtävilläoloajan päätyttyä esitys viedään virallisesti hyväksyttäväksi kaupunkirakennelautakuntaan. 2. VIHERPALVELUOHJELMAN KUVAUS 2.1 Ohjelmointityön esittely Jyväskylän viherpalveluohjelma (VPO) kokoaa entisen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden viherpalvelut yhtenäiseksi viherpalvelujärjestelmäksi. Viherpalveluohjelma toimii pitkän aikavälin toimintasuunnitelmana viherpalveluverkoston suunnittelulle, rakentamiselle ja ylläpidolle. Viherpalveluohjelman tärkeimpänä tehtävänä on turvata kaupungin viherpalveluiden laatutaso sekä alueellinen tasapuolisuus. Ohjelmointi myötä viherpalveluiden kokonaisuuden hallinta paranee, kun termistö muutetaan yhtenäiseksi ja eri palveluille määritetään mitoitusperusteet. Vanhan kuntajaon aikaan eri kunnissa käytössä olleet erilaiset vastuunjakoperiaatteet yhtenäistetään ja vastuut selkeytetään eri palvelualueiden kesken. Viherpalveluohjelma ja sen toimenpidetavoitteet koskevat pääasiassa Jyväskylän kaupunkirakennepalveluiden yhdyskuntatekniikan hallinnoimia viherpalveluita. Ohjelmassa huomioidaan kuitenkin myös yksityisten sekä muiden Jyväskylän kaupungin palvelualueiden vastuulla olevia palveluita, jos niillä on selkeä vaikutus myös yhdyskuntatekniikan palvelutarjonnan suunnitteluun. Näitä muita kaupungin palvelualueita voivat olla mm. liikuntapalvelut, tonttituotanto ja Tilapalvelu. Viherpalveluohjelma jakaantuu kaikkiaan 14 osa-alueeseen. Toiminnallisiin viherpalveluihin kuuluvat erilaiset rakennetut ympäristöt, joita ovat leikkipuistot, uimarannat, edustuspuistot, oleskelupuistot, teemapuistot, skeittipalvelut, kentät, aukiot, matonpesupaikat sekä koirapalveluihin liittyvät alueet. Luonnonmukaisia viheralueita ovat puolestaan avoimet
5 alueet kuten niityt, maisemapellot ja laidunalueet. Erityisviheralueisiin lasketaan erilaiset kasvitieteelliset kohteet sekä yksittäiset, viheralueilla sijaitsevat erityispalvelut. Katuviheralueet sekä viheralueiden ylläpito muodostavat omat ohjelmointikokonaisuudet. 1. Edustuspuistot 6. Skeittipalvelut 9. Aukiot 2. Oleskelupuistot Skeittipuistot 10. Avoimet alueet 3. Teemapuistot Kaupunkiskeittipuistot Maisemapellot 4. Leikkipuistot Skeittipaikat Käyttöniityt Toimintapuistot (Skeittihallit) Maisemaniityt ja laidunalueet Korttelipuistot 7. Uimarantapalvelut Avoimet alueet ja näkymät Pienpuistot Eu-Uimarannat Arvoniityt 5. Koirapalvelut Uimarannat 11. Kasvitieteelliset kohteet Koirapuistot (Uimapaikat) 12. Matonpesupaikat Koiranuittopaikat (Avantouintipaikat) 13. Katuviheralueet Koiratolpat 8. Kenttäpalvelut 14. Ylläpito (Koirapolut - Liikuntapalvelut) Yleiskentät Pienkentät Lajikentät Taulukko 1: Viherpalveluiden osa-alueet Viherpalveluiden osa-alueista koostetaan joko omat raportit tai niistä raportoidaan muutaman selkeästi yhteen kuuluvan osa-alueen kokonaisuuksina. Raporteissa kuvataan viherpalveluverkoston tavoitetilanne sekä suunnitellut toimenpiteet perusteluineen. Suunniteltuja toimenpiteitä tarkastellaan kymmenvuotisjaksolla 2010 2020. Raportit päivitetään jatkossa 3-5 vuoden välein, siten että tarkastelujakso säilyy kymmenen vuoden mittaisena. Samalla laaditaan selonteko ohjelman aiempien vaiheiden toteutumisesta. Viherpalveluohjelman päivitysjakson 2010 2013 välille suunnitellut toimenpiteet esitetään suunnitellun toteutusvuoden tarkkuudella. Pidemmän aikavälin (v. 2014 2020) toimenpiteet esitetään yleisluonteisempina toteutussuunnitelmina, joiden tarkkaa aikaa tai sijoituspaikkaa ei ole määritetty. Osa-alueiden raportit asetetaan julkisesti nähtäville sekä hyväksytetään kaupunkirakennelautakunnassa. Vahvistettu viherpalveluohjelma ei ole toimenpideesityksiltään sitova asiakirja, vaan se toimii investointeja ja käyttötalouden suunnittelua ohjaavana dokumenttina. Esitettyjen toimenpiteiden tarvitsemasta rahoituksesta ja toteutuksesta päätetään vuosittain kaupunkirakennelautakunnassa. Tässä esityksessä käsiteltävien viherpalveluohjelman osa-alueiden päivittäminen käynnistettiin vuoden 2009 alussa. Aineisto on tarkoitus viedä päätöskäsittelyyn helmikuussa 2010. Kaikki 14 eri osa-aluetta käsittävä viherpalveluohjelmakokonaisuus ja loppuraportti valmistuvat syksyllä 2010.
6 VPO - AIKATAULU leikkipuistopalvelut, uimarantapalvelut, kenttäpalvelut, koirapalvelut, skeittipalvelut, matonpesupaikat TEHTÄVÄ vuorovaikutussuunnitelma Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu 45 46 47 48 49 50 51 52 53 1 2 3 4 5 6 7 8 asukasesittely lautakuntakäsittely nähtävilläolo Kuva1. Asukasesittelyssä olevien osa-alueiden tavoiteaikataulu 2.2 Menetelmät Viherpalveluohjelmaa laadittaessa on arvioitava palveluiden nykytilanne sekä mietittävä kaupungin kasvusuuntia sekä taloutta. Suunnittelua ohjaavat käytettävissä olevat resurssit ja asukkaiden tarpeet. Ylimitoitettu palvelutarjonta nostaa ylläpidon kustannuksia, mikä saattaa johtaa joidenkin viheralueiden laatutason laskuun. Alimitoitetut palvelut heikentävät puolestaan oleellisesti asuinviihtyvyyttä. Palveluverkon hyvän laadun ja tasapuolisuuden hyvän ja tasapuolisen laadun säilyttäminen edellyttää rakentamisen ja kunnostusten lisäksi myös joidenkin palveluiden paikallista vähentämistä. Esitettyjen kehittämistoimenpiteiden ansiosta voidaan resurssit keskittää paremmin, jolloin laadukkaampien, turvallisuusvaatimukset täyttävien palvelujen ylläpitäminen on mahdollista. Viherpalveluohjelman laadinnassa on etsitty vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: - Vastaavatko palvelut asukkaiden tarpeita? - Ovatko palveluiden mitoituksessa noudatetut periaatteet toimivia? - Miten maankäytön kehittyminen huomioidaan viherpalveluiden suunnittelussa? - Miten alueelliset väestörakenteen muutokset vaikuttavat palvelutarpeeseen? - Miten viherpalvelut tukevat toisiaan, voisiko useampi toiminto sijaita yhdessä paikassa? - Toimivatko viherpalvelut sopusoinnussa muiden kaupungin järjestämien palveluiden kanssa? - Onko ympäristön ominaisuudet otettu oikein huomioon palveluiden järjestämisessä? - Mitä vaikutuksia palveluilla on ympäristön muihin toimintoihin? - Voidaanko palveluja järjestää yhteistyössä jonkun muun tahon kanssa? - Miten budjetissa esitetyt resurssit jakautuvat eri palveluiden järjestämisen kanssa? - Millä keinoin voidaan optimoida rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia? Vastaukset muotoutuvat vuosittain erilaisiksi mm. taloudellistenresurssien, ympäristötekijöiden sekä yleisen tahtotilan muuttuessa. Viherpalveluohjelman avulla voidaan joustavasti reagoida tarpeiden kehittymiseen. Pitkän aikavälin harkittu
7 toimintasuunnitelma turvaa toimivan, käyttäjiä mahdollisimman hyvin palvelevan sekä alueellisesti tasapuolisen palveluverkon toteutumisen. Viherpalveluohjelmassa esitetyt toimenpiteet voidaan tiivistää seuraaviin osa-alueisiin: - Uudiskohteiden rakentaminen - Kohteiden poistaminen - Peruskunnostukset (palautus ja kehittäminen) - Kohteen ylläpitoon osoitettavat muutokset Viherpalveluverkoston toimenpidearviointia laadittaessa huomioidaan kunkin osa-alueen kohdalla tietyt samat lähtötiedot, joiden perusteella voidaan hahmottaa olemassa olevan verkoston laatua ja toimivuutta. Käsiteltävän palvelutyypin tarpeen, käyttömuotojen ja käyttäjäryhmien selvittäminen on oleellisin lähtökohta jokaista osa-aluetta käsiteltäessä. Toimenpiteisiin vaikuttavista alueellisista tekijöistä tärkein yksittäinen tekijä on puolestaan väestörakenne ja siihen liittyvät muutosennusteet. Näiden kahden tekijän suhde muodostaa palvelutarpeen, jonka tyydyttämiseksi tehtävät käytännön ratkaisut ovat puolestaan riippuvaisia lukuisista muista tekijöistä, kuten maankäytöstä, resursseista, lainsäädännöstä, infrastruktuurista, luonnontekijöistä, muista toiminnoista, ajan hengestä jne. 3. LEIKKIPUISTOPALVELUT Leikkipuistojen määrällä ja laadulla on suuri merkitys lapsiperheiden asumisviihtyvyyteen. Leikkipuistot tarjoavat lapsille turvallisen ja monipuolisen ympäristön fyysistä kehitystä ja sosiaalisia taitoja tukevaan leikkimiseen. Lähtökohtaisesti leikkipuistojen välineistö ja palveluverkon kattavuus on suunniteltu palvelemaan niitä perheitä joihin kuuluu leikkiikäisiä, 0-12 vuotiaita lapsia. Useissa leikkipuistoissa on kuitenkin myös vanhemmille ikäryhmille soveltuvia toimintoja. Leikkitoimintojen lisäksi suuremmilla puistoilla on merkitystä myös yleisen virkistyskäytön, kaupunkikuvan ja ympäristön jäsentymisen kannalta. 3.1 Leikkipuistopalveluiden termistö 3.1.1 Toimintapuistot Toimintapuistot ovat yhtä kaupunginosaa tai useita kaupunginosia palvelevia puistoalueita. Puistoissa on leikkialueiden lisäksi aina myös eri-ikäisille soveltuvia toiminnallisia palveluita, kuten esimerkiksi pelikenttiä, skeittialueita tai kuntoiluvälineitä. Toimintapuistoilla onkin huomattavaa alueellista virkistyskäyttöarvoa myös leikkipuistopalveluita laajemmassa merkityksessä. Leikkialueiden tulee olla aina monipuolisia ja mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa palvelevia. Ympäristörakentamisen laatu sekä kasvillisuuden luonnonmukaisuusaste ja istutusalueiden laajuudet voivat vaihdella merkittävästi puistokohteesta riippuen. Toimintapuistoja on vuoden 2010 alussa yhteensä 15 kpl. Lähes kaikki toimintapuistoiksi luokitellut kohteet sijaitsevat vanhan kuntajaon mukaisen Jyväskylän kaupunginosissa. Vanhan maalaiskunnan alueella ei ole toistaiseksi yhtään toimintapuistotasoista kohdetta. Jyväskylän keskustaa ympäröivien lähialueiden lisäksi vain Korpilahden keskusta-alueella sijaitseva Keskuspuisto on luokiteltu toimintapuistoksi.
8 TOIMINTAPUISTON OMINAISUUKSIA - Pinta-alallisesti laaja alue (2-20 ha) - Palvelee yhtä tai useampaa kaupunginosaa - Palvelutarvealueilla puiston saavutettavuusetäisyyden tulisi olla 1000 m - Useita eri-ikäisille suunnattuja toimintoja, leikkialueita, kenttiä, parkouralueita, skeittikohteita jne. - Leikkialueiden varustetaso on aina monipuolinen - Kohteissa voi olla useampia alueen rakentamisesta ja hoidosta vastuussa olevia tahoja - Kaikki toimintapuistot kuuluvat talvikunnossapidon piiriin - Osassa kohteita on talviajan erityistoimintoja kuten napakelkkoja 3.1.2 Korttelileikkipuistot Korttelipuistot ovat tarkoitettu asuinaluekohtaisiksi leikkipaikoiksi. Niiden käyttö on suunnattu toimintapuistoja selkeämmin pääasiassa leikki-ikäisille lapsille. Varustetaso on toimintapuistoja vaatimattomampi, mutta siitä huolimatta tarkoin suunniteltu ja toteutettu. Usein leikkivälineitä täydentää pieni pelailuun soveltuva kenttäalue. Osa korttelipuistoista pidetään talvisin käyttökunnossa. Viherpalveluohjelmassa korttelipuistoilla tarkoitetaan myös aikaisemmin pienpuistoiksi luokitellut leikkipuistot. Pienpuistoilla tarkoitettiin aiemmin muutamalla leikkivälineellä varustettua oleskelupuistoa. Jatkossa kaikki pienpuistoiksi luokitellut kohteet tulevat poistumaan. Ne kunnostetaan lähinnä korttelipuistotason leikkipuistoiksi tai varsinaisiksi oleskelupuistoiksi. Kortteli- ja pienpuistoja on vuoden 2010 alussa yhteensä 110 kpl. Korttelipuistot sijaitsevat tasaisesti koko Jyväskylän kaupungin taajama-alueilla. Haja-asutusalueilla saattavat matkat lähimpiin leikkipuistoihin muodostua hyvinkin pitkiksi. Näillä alueilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää koulu- tai päiväkotipihoja lasten yhteiskäyttöalueina. KORTTELIPUISTON OMINAISUUKSIA - Pinta-alaltaan 0,5-2 ha - Toiminnot suunnattu leikki-ikäisille - Palvelee yhtä kaupunginosaa tai suppeampaa aluetta - Käyttäjät lähialueen asukkaita - Perustoimintoja kuten leikkialue ja kenttä - Varustetaso keskinkertainen - Osa kohteista kuuluu talvikunnossapitoon 3.2 Palvelumitoitus ja toimenpiteet Viherpalveluohjelmassa on kehitetty erilaisia mitoituksen yleiskriteerejä leikkipuistopalveluiden järjestämisen ohjausvälineeksi. Palveluiden järjestämiselle asetetut kriteerit eivät kuitenkaan toimi ehdottomana edellytyksenä hankkeiden käynnistymiselle tai käynnistämättä jättämiselle. Ensisijaisesti kaikkien päätösten tulee perustua tapauskohtaiseen harkintaan, jolloin alueen ominaisuudet otetaan asetettuja mitoituskriteereitä laajemmin huomioon. Mitoituskriteerien avulla voidaan kuitenkin hallita palveluverkon yleistä, tasapuolista kehittymistä ja ohjata rakentamista ja resursseja ensisijaisille kohteille. Mitoituskriteerit toimivat myös palveluverkon yleisen laatutason arvioinnin työkaluna.
9 Leikkipuistopalveluiden järjestämisen vaihtoehdot ja tarpeellisuus tulee ohjelmointiperiaatteen mukaan olla aina erikseen selvitettynä kaikilta niiltä taajama-alueen osilta, joiden väkiluku ylittää 100 asukasta neliökilometriä kohden. Lisäksi alueille suositellaan leikkipuistopalveluiden käyttömahdollisuuden järjestämistä mikäli neliökilometrillä 0-12 vuotiaiden määrä ylittää 40 lasta. Näiden määritelmien perusteella voidaan karkeasti muodostaa ns. palvelutarvealueet. Mikäli näin määritellyille palvelutarvealueille on järjestetty kohtuullinen mahdollisuus leikkipuistopalveluiden käyttöön, voidaan palvelutasoa pitää kokonaisuudessaan hyvänä. Kortteli- ja toimintapuistoihin on liitetty kevyen liikenteen käyttöön perustuvia saavutettavuusetäisyyksiä kuvaamaan palveluverkon käyttömahdollisuuksien laatua. Palveluiden saavutettavuutta ja käyttömahdollisuutta voidaan pitää hyvänä, mikäli korttelipuistojen saavutettavuusetäisyys palvelutarvealueella on 500 metriä ja toimintapuistojen osalta 1000 metriä. Jos palvelutarvealueilla ei ole leikkipuistojen käyttömahdollisuutta, tulisi siellä olla jokin muu leikkipuistopalveluita korvaava kohde kuten yhteiskäyttöön soveltuva koulu- tai päiväkotipiha. Keskusta-alueilla missä väestöntiheys on suuri voi olla tarpeellista sijoittaa kohteita huomattavasti saavutettavuustarkastelun minimivaatimuksia tiheämmin. Tarkkaa väestömäärän mitoituksellista puistokohtaista ylärajaa ei ole asetettu, ja tarve ratkaistaankin ympäristön ominaisuuksien mukaan. Vertailutietona voidaan esittää tämän hetken suurimman korttelipuistokohtaisen lapsimäärän olevan 455 leikki-ikäistä lasta ja vastaavasti toimintapuistojen osalta 758 lasta. Esitetyt kriteerit ohjaavat niin rakentamista kuin mahdollisia ylitiheän tarjonnan tai tarpeettomien kohteiden poistamistakin. Poistojen suhteen tulee paikalliset olosuhteet harkita erityisen tarkkaan, jottei toimilla heikennetä oleellisesti paikallista asuinviihtyvyyttä. Mikäli kohteiden poistamista joudutaan harkitsemaan, huomioidaan valintatilanteissa myös muita seikkoja kuten kohteiden päivähoitokäyttö sekä kunto. Peruskunnostettujen kohteiden osalta poistoa ei esitetä peruskunnostusta seuraavalla 10-vuotisjaksolla. Leikkipuistojen poistamisella pyritään ylläpito- ja investointikustannusten karsimiseen tai hankkimaan alueita muulle maankäytölle. Poistoista aiheutuvat kohdekohtaiset säästöt riippuvat alueen poiston jälkeisestä käytöstä. Poistetut kohteet voidaan muuttaa johonkin toiseen viherpalvelutyyppiin tai kunnostaa luonnontilaiseen käyttöön. Viherpalveluohjelman vahvistamisen myötä määritellään uudelleen leikkipuistojen talvikäyttöön liittyvät linjaukset. Tehdyn päätöksen mukaan kaikki toimintapuistot tullaan pitämään talvikunnossapidossa. Osalle toimintapuistoista tullaan sijoittamaan talviajan erityistoimintoina napakelkkoja. Sitä vastoin lumiliukumäkiä ei ylläpitoseikkojen sekä vastuukysymysten vuoksi tulla kaupungin taholta järjestämään. Korttelipuistojen osalta talvikunnossapito perustuu kohteiden ja palveluverkon ominaisuuksiin. Ensisijaisesti talvikunnossapitokohteiden valinnalla pyritään turvaamaan palveluverkon tasapuolisuus. Lisäksi kohdevalinnoista huolehditaan siten, ettei sillä kohtuuttomasti vaikeuta päivähoidon toimintaa. Osa leikkipuistoissa sijaitsevista kentistä jäädytetään kenttäpalveluiden tarpeiden perusteella. Myös kaikkien jäädytettäviä kenttäalueita sisältävien puistojen leikkialueiden talvikunnossapidosta tullaan lähtökohtaisesti huolehtimaan. Leikkipuistoille on ohjelmoitu säännöllisin väliajoin suoritettavat kunnostus- ja peruskunnostusjaksot. Kertyvää korvausvelkaa pienennetään viiden vuoden välein suoritettavilla pienillä kunnostustöillä. Viisivuotiskunnostuksia varten on laadittu erillinen
10 työlista, jonka edellyttämät työt suoritetaan ohjelmoitujen jaksojen mukaisesti. Kunnostusten yhteydessä suoritetaan myös tuoteosien tarkistukset ja havaitut puutteet raportoidaan tilaajalle. Peruskunnostukset on ohjelmoitu suoritettavaksi 15 vuoden välein, mikä tarkoittaa nykyisellä puistomäärällä noin kahdeksan kohteen vuosittaista peruskunnostusta. Peruskunnostuskohteista laaditaan tavoitteiden mukainen viiden vuoden toimintasuunnitelma, jonka sisältö tarkistetaan vuosittain. Pelkän rakentamis- tai kunnostusvuoden perusteella ei ole kannattavaa toteuttaa peruskunnostuksia, vaan toimenpiteiden tulee pohjautua hoidon raporttien tai muun informaation kautta saatuihin kuntotietoihin. Vuosien 2010 ja 2020 välisenä aikana ehdotetaan rakennettavaksi yhteensä 23 uutta leikkipuistoa, joista toimintapuistoiksi on suunniteltu kolmea kohdetta. Lisäksi esitetään kahden korttelipuistotasoisen kohteen muuttamista toimintapuistoksi. Vastaavasti poistettavaksi esitetään 15 leikkipuistoa, joista kaksi on luokiteltu pienpuistoiksi ja loput korttelipuistotason kohteiksi. Viherpalveluohjelman päivitysjaksolle 2010 2013 on esitetty seuraavia leikkipuistoja koskevia toimenpiteitä. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyy myöhemmässä vaiheessa. Liitteessä 1 on esitetty palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenee viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle 2010 2020 kaavaillut leikkipuistoja koskevat toimenpiteet (uudiskohteet ja poistot). UUDISKOHTEET Toimintapuistot 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Myllyjärven toimintapuisto 2011
11 UUDISKOHTEET Korttelipuistot 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Valtterintien Korttelileikkipuisto 2010 Vääräjärven korttelileikkipuisto 2010 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Korpilahden sataman korttelipuisto 2010 Ainolanranta 2011 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Vuorenrinteen korttelileikkipuisto 2011 Tunnelimäki_II 2011
12 POISTETTAVAT KOHTEET Korttelipuistot 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Hattiwatti 2010 Patikka 2010 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Kotipesä 2010 Veräjätie 2011 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Hirvenkello 2011 Ruukinpuisto 2011
13 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Topias 2012 Ohjaajanpuisto 2013 4. UIMARANTAPALVELUT Jyväskylän luonnonolosuhteet antavat hyvät lähtökohdat uimarantapalveluiden suunnittelun mahdollisuuksille. Jyväskylän keskusta sijoittuu Tuomiojärven ja Jyväsjärven väliselle kannakselle ja koko kaupungin itä-osan halkaisee Päijänteestä sekä Leppävedestä muodostuva laaja yhtenäinen vesistöalue. Lisäksi kaupungin alueella on lukuisia pienempiä järviä ja lampia joiden merkitys uimarantapalveluiden laadulle on verrattavissa laajempiin vesistöalueisiin. Uimarantapalveluiden käyttö painottuu vapaa ajan virkistystoimintaan, mutta niitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi opetus-, kuntoilu- tai eri lajeihin liittyvässä harrastuskäytössä. Uimarannat ovat suunnattu kaiken ikäisille käyttäjillä mutta suurimmat käyttäjäryhmät muodostuvat lapsista, nuorista sekä nuorista aikuisista. Uimarantapalveluita ylläpitävät kaupungin eri hallintokunnat sekä yksityiset toimijat. Kaupungin ylläpitämien uimarantojen uimakausi rajoittuu nykyisin 15.6. - 31.8. väliseen aikaan, jolloin rannoilla toimitaan uimarantaluokituksesta määräytyvien ylläpitoperiaatteiden mukaan. Mahdollinen talviajan ylläpito järjestetään kaupungin ulkopuolisten toimijoiden taholta. 4.1 Uimarantapalveluiden termistö 4.1.1 Uimarannat Yleiskielessä uimaranta-termillä voidaan tarkoittaa yleisesti kaikkia uimiseen tarkoitettuja ranta-alueita. Jyväskylän kaupungin virallisen luokittelun mukaan uimarantoja ovat kuitenkin vain ne luonnonvaraisella tai rakennetulla rannalla olevat, yleiseen käyttöön tarkoitetut ja ylläpidossa olevat uimiseen soveltuvat kohteet, joiden kävijämäärä uintikaudella on alle 100 henkilöä vuorokaudessa. Uimarantojen ylläpidosta voi vastata yhdyskuntatekniikka, liikuntapalvelut tai jokin yksityinen toimija. Vuoden 2010 alussa kaupungin ylläpitämiä uimarantoja on Jyväskylässä kaiken kaikkiaan 43 kappaletta. Tällä hetkellä kaikki kaupungin yleiset uimarannat ovat yhdyskuntatekniikan vastuulla. Kaupungin uimarannoille on määritelty minimivarustetaso, jonka tulee täyttyä jokaisessa ylläpidetyssä kohteessa. Minimivarustetason mukaan rannat tulee varustaa vähintäänkin pelastusrenkaalla, roska-astialla, opastaululla ja koirakieltokylteillä. Turvallisuudesta tulee
14 huolehtia järjestämällä jokaiselle rannalle opastettu pelastusajoneuvoreitti. Varusteet tullaan täydentämään niiden rantojen osalta miltä kyseinen varustelu uupuu. Minimivarustetason lisäksi usealta rannalta löytyy usein myös wc ja pukukopit. Muita lisäpalveluita ja varusteita ovat mm. uimalaiturit, pelikentät, syvyyskäyrästötaulut, grillikatokset ja muut oleskeluvarusteet. Uimavesien vedenlaadun säännöllisestä tarkkailusta huolehtii Jyväskylän sosiaali- ja terveystoimen ympäristöterveysosasto. Uimarantojen osalta otetaan STM:n ohjeistuksen mukaan kesäisin vähintään kolme vesinäytettä E.Coli ja suolistoperäisten entrokokkien selvittämiseksi. Lisäksi vedenlaatua tarkkaillaan jätteiden ja syanobakteerien (sinilevät) osalta. Vuoden 2009 tutkimusten mukaan uimarantojen vedenlaatu on pysynyt kauttaaltaan uimakelpoisessa kunnossa, vaikkakin yksittäisillä mittauskerroilla on joiltain rannoilta saatu selkeästi kohonneita epäpuhtauspitoisuuksia. 4.1.2 EU-Uimarannat EU-uimarantojen uimavedenlaadun tarkkailua sekä turvallisuuteen vaikuttavia keskeisimpiä seikkoja ohjaa STM:n uimaranta-asetus, jonka ensimmäinen soveltamiskausi on toteutunut vuonna 2008. Asetuksen mukaan EU-uimarannoiksi katsotaan Suomessa ne rannat, joissa kävijämäärä on uimakaudella yli 100 henkilöä päivässä. Jyväskylän asettaman oman laatumääritelmän mukaan EU-uimarannoilla on pakollisena varustuksena uimarantojen minimivarustuksen lisäksi käymälät sekä pukukopit. Uimavalvonta ei ole pakollinen, mutta se pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään rannoille. EU- rannat voivat olla yhdyskuntatoimen tai yksityisen ylläpitämiä kohteita, mutta käytännössä kaikkia EU-rantoja hallinnoi tällä hetkellä Jyväskylän liikuntapalvelut. Vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa uimakauden aikana. Yleisiltä uimarannoilta otetaan uimakaudella 15.6. 31.8. vähintään neljä näytettä. Uimavesinäyte otetaan ennen uimakauden alkua ja uimakaudella siten, että näytteenoton väli ei ylitä yhtä kuukautta. Tällä hetkellä Jyväskylän kaupungissa on yhteensä 10 EU-rantaa, jotka kaikki ovat liikuntapalvelukeskuksen hallinnoimia kohteita. 4.1.3 Uimapaikka Uimapaikka voi olla mikä tahansa yleisesti uimiseen käytetty luonnonvarainen ranta, jolla ei ole pysyvää uintikieltoa. Uimapaikkoja ei ole kaupungin taholta tarkoitettu uintikäyttöön eikä niillä suoriteta uimarantoja vastaavia ylläpitotoimia. Raportti ei käsittele tai ota kantaa uimapaikkojen toimenpiteisiin. 4.1.4 Talviuintipaikka Talviuintipaikka on talvella käytettävä vapaa uimavesi tai uintiavanto. Talviuintipaikkojen ylläpito ei ole kaupungin vastuulla muutoin kuin vedenlaadun valvonnan osalta. Avantouintipaikoilta otetaan yksi uimavesinäyte kevättalvella. Kaupungin rantojen talviuintipaikkojen ylläpidosta voivat vasta eri yhdistykset joiden kanssa kaupunki laatii erilliset käyttösopimukset. Tällä hetkellä Jyväskylän avantouintiseura ylläpitää kuutta talviuintipaikkaa ympäri Jyväskylää. Lisäksi kaupungissa on kolme muuta eri yhdistysten pitämää avantouintikohdetta. 4.2 Uimarantojen palvelumitoitus ja toimenpiteet Uimarantapalveluita käyttävät kaiken ikäiset asukkaat. Vaikkakin merkittävin käyttäjäryhmä muodostuu ikäjakaumaltaan 7-29 vuotiaista, ei väestöaineiston analyyseissä ole käytetty erityisiä ikäpainotuksia. Palvelutarvealueeksi on käsitetty kaikki ne alueet joiden
15 asutustiheys on yli 100 henkilöä neliökilometrille. Hyväksi saavutettavuusetäisyydeksi on määritelty 1500 metriä, joka tulisi toteutua kaikilla palvelutarvealueilla. Uimarantojen suhteen luonnontekijät ohjaavat oleellisesti palveluiden sijoittumista, mikä osaltaan voi vaikeuttaa palvelumääritelmän toteuttamista. Heikon saavutettavuuden omaavien palvelutarvealueiden osalta tulisi kiinnittää erityistä huomiota niiden lähellä olevien uimarantojen riittäviin autopysäköintipaikkoihin sekä rannoille johtavien kevyen liikenteen yhteyksien laatuun. Kuten muidenkin palveluiden mitoituksessa, toimenpiteet ja tarpeet määritellään kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Uusia uimarantoja rakennetaan viherpalveluohjelman mukaisesti niille alueille, joilla palvelut ovat nykyiseen tai ennustettuun väestömäärään nähden alimitoitettuja. Kaikkiaan viherpalveluohjelmassa on esitetty vuosien 2010-2020 välillä rakennettavaksi yhteensä kolme uutta uimarantakohdetta. Näiden lisäksi viimeaikaisia investointeja on vuonna 2009 rakennettu Korpilahden Tähtirinteen uimaranta. Kuntauudistusta edeltävän Jyväskylän alueella on vuosien 2007-2009 välillä poistettu yhteensä kahdeksan uimarantaa. Poistoilla on purettu päällekkäistä palvelutarjontaa ja pyritty optimoimaan ylläpitokohteiden määrää. Jyväskylän viherpalveluohjelmassa 2010 2020 ei enää osoiteta poistettavia lisäkohteita. Kaikkien uuden Jyväskylän uimarantakohteiden varustetasoa ja turvallisuutta tullaan parantamaan ja yhdenmukaistamaan ohjelmoinnissa esitettyjen minimivaatimusten mukaiseksi. STM:n asetuksen mukaan kaikille EU- uimarannoille tulee laatia riskiarvion käsittävä uimarantaprofiili ennen 2011 uimakauden alkua. Tämä tulee huomioida yhdyskuntatekniikan sekä terveysvalvonnan vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa. Riskinarvion yhteydessä tulee kesällä 2010 suorittaa kaikkia uimarantoja koskeva käyttäjätutkimus EU-rantojen listauksen tarkistamiseksi. Jyväskylässä ei ole suoritettu viime vuosina kattavaa uimarantojen käyttäjätutkimusta EU-rantamääritelmän täyttävistä kohteista. Luokitusjako on perustunut perinteisen kohteiden hallintokuntajaon myötä toteutuneeseen uimarantojen laatutasoeroihin sekä tämän seurauksena syntyneisiin käyttäjämääräarvioiden eroihin. Viherpalveluohjelman päivitysjaksolle 2010 2013 on esitetty seuraavia uimarantoja koskevia toimenpiteitä. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyy myöhemmässä vaiheessa. Liitteessä 2 on esitetty palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenee viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle 2010 2020 kaavaillut yhdyskuntatekniikan uimarantoja koskevat toimenpiteet (uudiskohteet ja poistot).
16 UUDISKOHTEET Uimarannat 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Kuokkalan pohjoisranta 2010 Pohjoinen haukkalanranta 2012 5. KENTTÄPALVELUT Julkisten ulkokenttien tyypit vaihtelevat nurmipintaisista yleisurheilu- ja jalkapallostadioneista korttelipuistojen pikkukenttiin. Viherpalveluohjelman kenttäpalveluissa keskitytään käsittelemään yhdyskuntatekniikan hallinnoimia puistokenttiä. Yhdyskuntatekniikan lisäksi kenttäpalveluita hallinnoivat liikuntapalvelut sekä Jyväskylän tilapalvelu. Vanhan kuntajaon aikaan vastuujaon periaatteet kenttien ylläpidosta ja hallinnoinnista poikkesivat eri kuntien sisällä toisistaan. Uuden Jyväskylän perimien viheralueiden osalta on viherpalveluohjelmassa määrittely uudelleen hallintokuntien välisiä vastuita. Jatkossa yhdyskuntatekniikka hallinnoi pääasiassa kaavan viheralueiden puisto-, lähivirkistys- ja leikkipuistoalueilla sijaitsevia kenttiä. Kaikki yhdyskuntatekniikan kohteet ovat lähikenttiä, millä tarkoitetaan kaikkien asukkaiden vapaassa käytössä olevia kenttä- ja pelialueita, joilla ei ole erillisiä käyttömaksuja tai vuorojärjestelmiä. Kentillä sallitaan myös koulukäyttö mutta näillekään ei jaeta erillisiä vuoroja. Yhdyskuntatekniikan ylläpitämät lähikentät jaetaan niiden koon ja käytön perusteella yleiskenttiin, pienkenttiin sekä lajikenttiin. Liikuntapalvelukeskuksen kentät ovat suuntautuneet lähinnä aktiiviseen harrastustoiminta-, kilpaurheilu- tai koululiikuntakäyttöön. Liikuntapalveluiden kentillä on käytössä niiden käyttötarkoituksen edellyttämät vuorojärjestelmät, minkä johdosta kentät eivät ole asukkaiden vapaassa käytössä. Kaavallisesti liikuntapalvelun kentät sijaitsevat lähinnä urheilu- ja virkistyspalveluiden alueella. Tilapalvelu hallinnoi kiinteistöjensä alueella olevia kenttiä, jotka käytännössä ovat koululiikuntaan tarkoitettuja alueita. Koulut voivat käyttää joissain tapauksissa myös viheralueilla sijaitsevia yhdyskuntatekniikan tai liikuntapalveluiden kenttiä. Kiinteistön toiminta-ajan ulkopuolella kentät ovat asukkaiden vapaassa käytössä.
17 5.1 Kenttäpalveluiden termistö 5.1.1 Yleiskentät Yleiskentät voivat olla nurmi-, kivituhka- tai hiekkatekonurmipäällysteisiä kenttiä, joilla voidaan harrastaa monipuolisesti erilaisia lajeja käyttäjien kiinnostuksen ja kentillä olevan varustetasojen mukaan. Yleiskenttien vähimmäiskoko on 500 m². Varustetaso voi vaihdella kohteittain, mutta yleiskentiltä tulisi olla varusteina jalkapallomaali tai maalit sekä ja valaistus. Jäädytettävien kenttien osalta suositeltavia ovat myös jääkiekkomaali- / maalit. Kenttiä suositellaan sijoitettavaksi katu- ja puisto-osaston hallinnoimien toiminta- ja korttelipuistojen yhteyteen. Suurin osa yleiskentistä jäädytetään talvisin, silloin kun se kelien salliessa on mahdollista. Jyväskylän yhdyskuntatekniikan ylläpidossa on vuoden 2010 alussa yhteensä 45 yleiskenttää, jotka sijaitsevat tavoitteiden mukaisesti yleensä myös muita viherpalveluita sisältävissä puistoissa tai niiden läheisyydessä. Yleiskentistä kaikkiaan 33 on jäädytettäviä. 5.1.2 Pienkentät Leikinomaiseen liikuntaan ja toimintaan suunnattuihin pienkenttiin kuuluvat kaikki alle 500 m² kentät, joita ei ole tarkoitettu tietylle erityislajille, kuten tennikselle tai koripallolle. Ne voivat olla joko kivituhka- tai nurmipäällysteisiä. Olosuhteet useamman hengen pallopeleille ovat usein huonot, mutta pienien 4-8 hengen ryhmien pelailu onnistuu hyvin. Kentät soveltuvat ympäristön mittakaavan ansiosta isoja yleiskenttiä paremmin myös erilaisten leikkien toimintapaikoiksi. Usealla pienkentällä pelikäyttö voikin olla muuta leikkikäyttöä vähäisempää. Osa pienkentistä jäädytetään talvisin. Jyväskylässä on vuoden 2010 alussa yhteensä 29 pienkenttää, joista kaikkiaan kahdeksan jäädytetään myös talvisin. 5.1.3 Lajikentät Lajikentät ovat pääasiassa yksittäiselle lajille tarkoitettuja kenttiä. Erityislajeja voivat olla koripallo, tennis, beachvolley jne. Lajikentät toimivat yleensä lisäpalveluna toiminta- ja korttelipuistojen sekä uimarantojen yhteydessä, eikä palveluverkolle ole asetettu mitoituksellisia vaatimuksia. Niillä käytetyt pintamateriaalit ja rakenteet suunnitellaan vastaamaan pelattavaksi tarkoitettujen lajien erityisvaatimuksia. Jyväskylässä on vuoden 2010 alussa yhteensä 13 yhdyskuntatekniikan ylläpitämää lajikenttää, jotka ovat suurimmalta osaltaan rantalentopallokäytössä. 5.2. Kenttäpalveluiden mitoitus ja toimenpiteet Yleiskenttien palvelutarjontaa sekä käyttäjäryhmiä voi rinnastaa toimintapuistojen ominaisuuksiin. Toimivana saavutettavuusetäisyytenä voidaan palvelutarvealueella pitää 1000 metriä. Kenttäpalveluiden palvelutarvealueeksi on yleiskenttien osalta määritelty kaikki ne taajamat, joilla asukasmäärä ylittää 100 henkilöä neliökilometriä kohden. Pienkenttiä voidaan verrata korttelipuistojen toimintoihin, jolloin myös saavutettavuuden kuvaamisessa on käytetty 500 metrin palveluetäisyyttä. Palvelutarvealueeksi katsotaan korttelipuistojen tapaan kaikki ne alueet joilla 0-12 vuotiaiden määrä on suurempi kuin 40 lasta / km² tai asukasmäärä ylittää muutoin 100 henkeä / km².
18 Vuosien 2010-2020 välisenä aikana ehdotetaan rakennettavaksi yhteensä viisi uutta yleiskenttää, joista kaikki tullaan tavoitteellisesti jäädyttämään. Pien- tai lajikenttiä ei ehdoteta lainkaan rakennettavaksi. Vastaavasti poistettavaksi esitetään neljää poistettavissa leikkipuistoissa sijaitsevaa pienkenttää. Myös Jyskänvuoren kenttää esitetään poistettavaksi sen siirtyessä vuonna 2010 yhdyskuntatekniikalle. Viherpalveluohjelman päivitysjaksolle 2010 2013 on esitetty seuraavia kenttäpalveluita koskevia toimenpiteitä. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyy myöhemmässä vaiheessa. Liitteessä 3 on esitetty palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenee viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle 2010 2020 kaavaillut yhdyskuntatekniikan kenttäpalveluita koskevat toimenpiteet (uudiskohteet ja poistot). UUDISKOHTEET Yleiskentät 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Vuorenrinteen yleiskenttä 2011 Kinkovuori III yleiskenttä 2011 POISTETTAVAT KOHTEET Yleiskentät 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyskänvuori 2010
19 Pienkentät 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Tammirinteen pienkenttä 2010 Pillilammen puisto 2010 (yleiskentän vieressä, alue sisältyy puiston peruskunnostussuunnittelualueelle) Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Sarvivuoren asema 2011
20 6. SKEITTIPALVELUT Skeittaus eli rullalautailu on yleinen harrastus erityisesti nuorison sekä nykyisin myös nuorten aikuisten ikäryhmissä. Lajia voidaan harrastaa lähes kaikilla kovapintaisilla alustoilla ja erilaiset katutilat ovatkin rullalautailijoiden suosiossa. Harrastus vaatii yleisten alueiden lisäksi omia rullalautailulle varattuja alueita, joille voidaan järjestää lajin vaatimia erityisrakenteita ja ympäristöjä. Lajille suunnitelluilla alueilla myös turvallisuudesta ja ympäröiville alueille kohdistuvista häiriötekijöiden minimoimisesta voidaan huolehtia katutilaa paremmin. Skeittipalveluita käyttävät hyvin eritasoiset ja ikäiset harrastajat, mikä edellyttää monipuolista ja saavutettavuudeltaan hyvää palveluverkostoa. Viherpalveluohjelmassa turvataan alueellisesti tasapuoliset ja laadultaan monipuoliset harrastusmahdollisuudet rakentamalla tai kunnostamalla eritasoisia skeittialueita ympäri kaupunkia. Yhdyskuntatoimen lisäksi skeittikohteita ylläpitää myös liikuntapalvelut. 6.1 Skeittipalveluiden termistö 6.1.1 Skeittipuistot Skeittipuistot ovat erityisesti rullalautailua varten rakennettuja puistoja, joissa on useita harrastukseen soveltuvia välineitä tai laaja harrastamiseen soveltuva muotoiltu alue. Käyttäjiä on yleensä koko kaupungin alueelta. Skeittipuistot voivat olla itsenäisiä kohteita tai ne voivat olla osa laajempaa viheraluetta kuten toimintapuistoa. Skeittipuistojen välineistöä voidaan joissain tapauksissa hyödyntää myös muiden lajien kuten bmx-pyöräilyn ja rullaluistelun harrastamisessa. Skeittipuistojen ohjelmointiin liittyy omana erityisosa-alueenaan parkour-alueet. Lajissa pyritään etenemään ilman apuvälineitä erilaisten rakenteiden yli ja ohi hyppien sekä kiipeillen. Alkuperäisesti parkouria on skeittailun tapaan harrastettu kaupunkitilassa olevien rakenteita hyödyntäen. Jyväskylässä toimintaa varten on rakennettu Kangaslammen toimintapuiston yhteyteen erillinen alue, joka käytön ja ylläpidon kannalta on osittain rinnasteinen skeittipuistojen suhteen. Vuoden 2010 alussa Jyväskylässä on yhteensä kolme yhdyskuntatekniikan ylläpitämää skeittipuistoa sekä yksi parkouralue. 6.1.2 Kaupunkiskeittipuisto Kaupunkiskeittipuisto on erilaisille kaupunkitoiminnoille ja rullalautailulle tarkoitettu yhteiskäyttöalue. Rakenteissa ja varusteissa on huomioitu rullalautailun ympäristölle asettamat toiminnalliset ja kestävyysvaatimukset. Ainoastaan rullalautailukäyttöön soveltuvia rakenteita kuten ramppeja ei alueella kuitenkaan ole. Harrastuksessa hyödynnettävät rakenteet ja välineet ovatkin esim. muureja, portaita, kaiteita, penkkejä jne. Kaupunkiskeittipuistot palvelevat koko kaupungin ja tätä laajemman alueen käyttäjiä. Vuonna 2008 rakennettiin Sepänpuistoon Jyväskylän ensimmäinen kaupunkiskeittipuisto. Tarkastelujaksolla 2010 2020 ei olla toistaiseksi rakentamassa lisäkohteita.
21 6.1.3 Skeittipaikat Skettipaikat ovat rullalautailuun varattuja alueita, joissa voi olla vaihteleva määrä harrastajien rakentamia tai kaupungin hankkimia välineitä. Skeittipaikkojen välineet ovat koneellisesti helposti siirrettävissä eikä maastoa ole tasauksen lisäksi muotoiltu muulla erityisesti rullalautailuun tarkoitetulla tavalla. Skeittipaikat palvelevat pääasiassa asuinaluetta tai mahdollisesti yhtä kaupunginosaa. Vuosien 2006 2007 välillä on kaupungista poistettu kolme skeittipaikkaa, joissa ei ollut kaupungin asentamia välineitä. Vuoden 2010 alussa Jyväskylässä on Myllyjärvellä ja Killerillä sijaitsevat skeittipaikat. Myllyjärvi on ollut ainoastaan aluevarauksena, eikä siellä ole kaupungin asentamia välineitä. Killerin skeittipaikalla on kaupungin ja harrastajien yhteistyönä toteuttamia välineitä, ja sillä olisi sijaintinsa ja aluevarauksen puolesta mahdollisuus kehittyä tulevaisuudessa laajemmaksi skeittipuistoksi. Kaupungilla on ollut pienimuotoisia skeittivälineitä myös Tammirinteen leikkipuiston yhteydessä olevalla asfalttialueella, jolta ne tullaan poistamaan vuoden 2010 aikana. Kohde ei ole omannut virallisen skeittipaikan asemaa, vaikka onkin ominaisuuksiltaan vastannut sellaista. Jatkossa alue voidaan peruskunnostuksen yhteydessä ottaa uudelleen skeittipaikkakäyttöön. Kaupungin omistamien kiinteistöjen alueilla on tämän lisäksi harrastajien ylläpitämiä epävirallisia skeittipaikkoja, joilta ylläpidon tulee poistaa lääninhallituksen tuoteturvallisuusprojektissa kuvatut vaaraa aiheuttavat välineet. Yhdyskuntatekniikan skeittialueiden lisäksi liikuntapalvelut ylläpitää Salmirannan skeittihallia. 6.2 skeittipalveluita koskeva mitoitus ja toimenpiteet Jyväskylän skeittipalveluiden suunnittelussa lähtökohtana on tarjota tavoitteellisesti yksi kohde / suuralue sekä panostaa laadukkaiden skeittipalveluiden ylläpitoon ja välineistön kehittämiseen. Pienten varustelemattomien tai heikosti varusteltujen skeittipaikkojen suunnittelusta on toistaiseksi luovuttu. Näissä kohteissa erityisenä ongelmana on ollut käyttäjien itse tuomat rakennelmat, jotka muodostavat merkittävän loukkaantumisriskin. Irtonaisten välineiden siirtelyssä turva-alueita ei oteta huomioon, ja itse varusteet voivat olla toiminnallisesti ja rakenteellisesti puutteellisia. Lääninhallituksen vuoden 2008 tuoteturvallisuusprojektin mukaan kyseisiä itse tehtyjä välineitä ei mm. edellä mainituista syistä saa olla skeittialueilla käytössä ja ylläpidon on ne havaittaessa poistettava. Panostamalla laadukkaiden kohteiden välineisiin ja suunnitteluun voidaan itse tehtyjen rakennelmien määrää skeittialueilla vähentää. Laadukkaasti toteuttujen uudiskohteiden rakentamiskustannukset alkavat n. 40 000 varsinaisen laajemman skeittipuiston kustannusten ollessa yli 100 000. Rakentamiskustannuksia on Jyväskylässä voitu oleellisesti laskea paikallisten harrastajien aktiivisen talkootyön avulla. Positiivisten kokemusten ansiosta yhteistyötä paikallisten harrastajien kanssa tuleekin kaikessa toiminnassa jatkaa. Vuosina 2010-2015 ei poisteta yhtään yhdyskuntatekniikan ylläpitämää kohdetta, lukuun ottamatta nykyistä Myllyjärven skeittipaikkaa, joka siirretään Myllyjärvelle rakennettavan toimintapuiston yhteyteen 2011. Liikuntapalveluiden skeittihallin toimintaa jatketaan toistaiseksi. Halli voidaan kuitenkin joutua tulevaisuudessa poistamaan, mikäli maankäytön muutokset sitä edellyttävät.
22 Jyväskylän suunnitellaan rakennettavan vuosien 2010 2020 välillä neljä uutta skeittipaikkaa. Lisäksi Korpilahden Keskuspuistoon suunnitellaan rakennettavaksi skeittipuistotason kohde, jonka rakentaminen on tarkoitus ajoittaa puiston peruskunnostuksen yhteyteen vuodelle 2012. Jos aiemmin mainittua Myllyjärven skeittialuetta ei ole mahdollista siirtää toimintapuistoon tulee, nykyinen alue kunnostaa ja varustaa asianmukaisella välineistöllä vuonna 2011. Viherpalveluohjelman päivitysjaksolle 2010 2013 on esitetty seuraavia skeittipalveluita koskevia toimenpiteitä. Uudiskohteiden tarkka sijainti sekä kohteiden virallinen nimistö määräytyy myöhemmässä vaiheessa. Liitteessä 4 on esitetty palveluverkon kokonaistarkastelukartat sekä kohdeluettelo, josta ilmenee viherpalveluohjelmoinnin tarkastelujaksolle 2010 2020 kaavaillut yhdyskuntatekniikan skeittipalveluita koskevat toimenpiteet (uudiskohteet ja poistot). UUDISKOHTEET Skeittipuistot 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Korpilahden skeittipuisto 2012 Skeittipaikat 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Myllyjärven skeittipaikka 2011 Neulaskankaan skeittipaikka 2013
23 POISTETTAVAT KOHTEET Skeittipaikat 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Myllyjärven skeittipaikka 2011 (siirto) 7. KOIRAPALVELUT Arvioiden mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2008 lopulla n. 16 500 koiraa. Vuoteen 2020 mennessä määrän on arvioitu kasvavan n. 20 800 koiraan. Koiraharrastusta rajoittavat useat säännöt, ja onkin tärkeää järjestää erilaisia toimintaa tukevia palveluita. Yleisillä paikoilla koiria ei saisi pitää vapaina. Täydellinen koirakielto on mm. yleisillä uimarannoilla, leikkipuistoissa, laduilla ja urheilukentillä. Rajoitusten vastapainoiksi yhdyskuntatekniikka, liikuntapalvelut sekä eri koiraharrastusyhdistykset ylläpitävät harrastusmahdollisuuksia laajentavia palveluita. 7.1 Koirapalveluiden termistö 7.1.1 Koirapuistot Koirapuistot ovat aidattuja alueita, joissa koiria voi pitää vapaana. Suositus koirapuiston pinta-alasta on vähintään 3000 m². Koirapuisto voidaan jakaa kahteen erilliseen aidattuun alueeseen isoille ja pienille koirille. Varusteisiin kuuluvat aidat, portit, jätehuoltoastiat sekä alueen infotaulu. Puistoille suositellaan oleskelu alueita ja sadekatoksia mutta välttämättömiä nämä eivät ole. Vuoden 2010 alussa Jyväskylässä on kaksi yhdyskuntatekniikan ylläpitämä koirapuistoa. Tarve uusien puistojen rakentamiselle on olemassa. 7.1.2 Koiranuittopaikat Koiranuittopaikat ovat koirien uittamiseen osoitettuja alueita. Uittopaikkoja voidaan käyttää myös esimerkiksi vesipelastuskoulutukseen. Kohteet merkitään opastetauluin ja alueet voidaan myös aidata. Uittopaikat on varustettu aina vähintään roskakorilla sekä infotaululla. Koiria saa uittaa uimarantoja lukuun ottamatta myös muualla kaupungin vesistöissä. Vuoden 2010 alussa Jyväskylässä on yksi yhdyskuntatekniikan ylläpitämä koiranuittopaikka. Tällä hetkellä tutkitaan mahdollisuutta usean pienimuotoisen koirauittopaikan rakentamismahdollisuuksista.
24 7.1.3 Koiratolpat Koiratolpalla tarkoitetaan yksinkertaista rakennetta, jossa on hiekalla täytetty allas, jonka keskelle asennetaan puu- tai kivitolppa. Koiratolpan tarkoitus on saada koira tekemään tarpeensa varta vasten osoitetulle alueelle ja näin parantaa yleistä siisteyttä. Koiratolpan läheisyydessä sijaitsee koirienjätöksiä varten oma roskakori. Rantaraitin varrelle Lutakkoon on rakennettu kaksi koiratolppaa vuonna 2007. Koiratolpat ovat olleet koekäyttökohteita, eikä näitä tulla toistaiseksi tulevaisuudessa rakentamaan lisää. 7.1.4 Koirankoulutuskenttä Koirankoulutuskentät ovat harrastustoimintaan tarkoitettuja alueita joita voidaan hyödyntää koiraurheilukäytössä tai tehtävä- ja tottelevaisuuskoulutuksessa. Koirankoulutuskenttiä on tällä hetkellä Killerillä ja Aholaidassa. Lisäksi eri yhdistykset ovat sopineet Korpilahden sataman ja Valorinteen kentän harrastuskäytöstä. Yleislinjauksen mukaan kaupunki ei vastaa kenttien ylläpidosta. Puhtaanapidon ja talvikunnossapidon osalta on laadittu erilliset sopimukset eri koiraharrastusyhdistysten kanssa. Kenttien vaatimien peruskunnostusten ja ympäristön kehittämisen osalta on käyty keskusteluja kaupungin ja harrastusyhdistysten välillä, mutta lopullista toimintasuunnitelmaa ei ole tehty. Koirakoulutuskentillä on tarvetta ja uusia käyttöön soveltuvia kaupungin maa-alueita ollaan parhaillaan kartoittamassa. 7.1.5 Koirapolut Järjestyslaki sallii kaikkien kuntoratojen käytön kytkettyjen koirien ulkoiluttamiseen. Kunnostetuilla latu-urilla tämä ei kuitenkaan ole sallittua ilman latuja hallinnoivan tahon suostumusta. Kangaslammen ja Kortemäen latu-urilla sijaitsevilla yhteiskäyttöreiteillä on kävely ja koiranulkoiluttamisen sallittu talvisin sille varatulla latujen reuna-alueilla. Latuverkostojen ylläpitäjille yhteiskäytöstä ei ole aiheutunut mainittavia ongelmia. Lisäksi Tikkakosken sekä Keljonkankaan kuntoradoilla on erilliset koirahiihtovuorot jolloin hiihtolatuja käyttävä valjakkohiihto on sallittu. Koirapolkujen toiminnasta tulisi aina informoida käyttäjiä selkeästi toimintaan liittyvien ongelmien välttämiseksi. Koirapolkuja hallinnoivat liikuntapalvelut sekä Kortemäen yhteiskäyttöreiteillä Laajavuori Oy. Yhdyskuntatekniikka ei varsinaisesti osallistu koirapolkujen suunnitteluun, mutta huomioi ja keskustelee liikuntapalveluiden kanssa eri toimintojen yhteensovittamisesta. 7.2 Koirapalveluita koskevat toimenpiteet Alustavissa kaavaillussa Jyväskylän alueelle rakennettaisiin viisi uutta koirapuistoa nyt rakennettujen kahden kohteen lisäksi. Uusien koirapuistojen määrä perustuu alueellisen tasapuolisuuteen ja olemassa olevan kysynnän tyydyttämiseen. Toteutumisen laajuus on kuitenkin epävarma eikä tarkoituksena ole vielä seuraavien kolmen vuoden aikana rakentaa uudiskohteita. Viherpalveluohjelman päivitysjaksolle 2010 2013 on esitetty ainoastaan yksi koirapalveluita koskeva investointikohde. Muista kohteista saattaa vielä jakson investointeihin nousta tärkeimpänä Palokan koirapuiston rakentaminen. Myös esitetyn uittopaikan sijaintia tai uittopaikkojen kokonaismäärää voidaan tarkistaa. Lopullinen palveluiden ohjelmointiesitys valmistuu vuoden 2009 loppuun mennessä.
25 UUDISKOHTEET Koiranuittopaikat 2010 2013 Jyväskylän kaupunki, kaupunkirakennepalvelut / tonttituotanto, lupa nro 08105 Tourujoen uittopaikka 2011 8. MATONPESUPAIKAT 8.1 matonpesupaikkojen termistö ja mitoitus 8.1.1 Mattolaiturit Mattolaiturit ovat vesistöihin sijoitettuja kohteita, joiden pesuvedet johdetaan käsittelemättömänä suoraan vesistöihin. Pesun yhteydessä vesistöihin joutuu kiintoaineita, ravinteita ja bakteereja, sekä mahdollisesti haitallisia kemikaaleja. Tästä voi aiheutua paikallista sameutta, hygieenistä likaantumista, roskaantumista ja leväkasvun voimistumista. Matonpesusta tulevat jätevedet voidaan rinnastaa talousjätevesiin, jotka ovat ympäristönsuojelulain 103 :n mukaan käsiteltävä ennen niiden johtamista maahan, vesistöön tai vesilain 1 luvun 2 :n mukaiseen uomaan tai altaaseen. Vesien puhdistuksen on vastattava teholtaan talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Jyväskylän ympäristöviranomainen on kieltänyt vesiensuojelusyistä vesistöissä sijaitsevat matonpesupaikat vuodesta 2009 lähtien. Mattolaitureita ei ole vuodesta 2009 lähtien asennettu enää vanhan Jyväskylän alueella paikoilleen. Maalaiskunnan osalta jäljellä olevat kaksi mattolaituria tullaan poistamaan vuoteen 2012 mennessä. 8.1.2 Matonpesupaikat Jatkossa kaikki palveluun liittyvät kohteet ovat palvelutyypin mukaisia matonpesupaikkoja. Tässä yhteydessä matonpesupaikalla tarkoitetaan maalle rakennettuja kohteita, joissa on erillinen pesuallas. Maalla sijaitsevien matonpesupaikkojen pesuvesiä ei johdeta suoraa vesistöön, vaan ne ohjataan kunnalliseen viemäriverkkoon tai imeytetään ympäristöön. Tällä hetkellä kaikki Jyväskylän maalla sijaitsevat matonpesupaikat on liitetty viemäriverkkoon. Lähtökohtaisesti myös mahdollisten uudiskohteiden osalta käyttövedet tulee johtaa viemäriverkkoon. Matonpesupaikkojen pesuvedet voidaan kuitenkin käsitellä myös maaimeyttämöllä tai maasuodattamolla. Verrattain suuret perustamis- ja ylläpitokustannukset sekä vaadittavat suojaetäisyydet eivät tee ratkaisusta kuitenkaan ensisijaista vaihtoehtoa.