Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2013

SÄHKÖKAUPPA SÄHKÖVERKKO Markus Piispanen 12.9.2013 MUISTIO 1(6) Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä Vähittäismarkkinoiden menettelytapojen kehitysryhmä 4/2013 Aika Keskiviikkona 5.9.2013 klo 9.30 14.00 Paikka Energiateollisuus ry, Fredrikinkatu 51, Helsinki, 5 krs. Osallistujat Jari Rusanen, pj E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Matti Hirvonen Tampereen sähkölaitos Pia Laakkonen Lappeenrannan Energia Oy Minna Riihiluoma Turku Energia Oy Elina Säiläkivi Fortum Sähkönsiirto Oy Petri Vanhamäki Leppäkosken Sähkö Oy Satu Vesaniemi Helsingin Energia Sari Wessman Jyväskylän Energia Oy Riina Heinimäki Energiateollisuus ry Ina Lehto Energiateollisuus ry Markus Piispanen, siht. Energiateollisuus ry Asialista 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin Minna Arffmanin siirtyneen Fingrdille ja sitä myötä hänen paikkansa kehitysryhmässä jääneen avoimeksi. Minna kuitenkin todennäköisesti palaa kehitysryhmään Fingridin edustajana, jolloin linkki vähittäismarkkinakehityksen ja Fingridin hoitaman tiedonvaihtokehityksen välillä vahvistuu. 2. Esityslistan hyväksyminen Esityslista hyväksyttiin lisäämällä kohtaan 8. Muut asiat uusina kohtina: saneerauskohteiden käsittely Käyttöpaikan kulutuksella ja tuotannolla eri asiakkaat Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 3. PMVM 3.1 BuP TF muuttoraportti Sihteeri kertoi NordREG:n alaisen Business Process TF:n regulaattoreista koostuvan drafting teamin lähettäneen luonnoksen muuttoprosessia koskevasta raportista kommenteille ryhmän toimialaedustajille. Käytiin kehitysryhmässä läpi raporttiin kerättyjä kommentteja, joita käsitellään BuP TF:n seuraavassa kokouksessa 11.9 Oslossa. Sihteeri kertoi raportissa kuvatun muuttoprosessin olevan varsin yleinen, eikä siinä ole vielä juurikaan kuvattu muuttoihin liittyviä lukuisia erikoistapauksia tai perusprosessiin liittyviä yksityiskohtia. Lähetetyissä kommenteissa painotettiinkin useita erilaisia käyttötapauksia, jotka raportissa tulisi huomioida normaalin muuton (sisäänmuutto uuteen käyttöpaikkaan + ulosmuutto vanhasta käyttöpaikasta) lisäksi. Raportissa tulisi selkeämmin erottaa sisäänmuutto ja ulosmuutto erillisiksi prosesseiksi, jotka voivat tapahtua toisistaan riippumatta. Raportissa on myös useassa kohtaa yksinkertaistettu saman verkkoalueen sisällä tapahtuva muutto muutosta eri Energiateollisuus ry Fredrikinkatu 51 53 B, 00100 Helsinki PL 100, 00101 Helsinki Puhelin: (09) 530 520, faksi: (09) 5305 2900 www.energia.fi

verkkoalueiden välillä, vaikka prosessin tulisi olla käyttöpaikkojen verkkoyhtiöstä riippumaton. 2(6) Kehitysryhmässä keskusteltiin katkaisuun ja kytkentään liittyvien menettelytapojen huomioimisen tärkeydestä erityisesti suomalaisille toimijoille. Muissa Pohjoismaissa on käytössä erilaisia oletusmyyjäjärjestelmiä, eikä esim. ulosmuuton seurauksena käyttöpaikalta automaattisesti katkaista sähköjä, mikä kuitenkin Suomessa on havaittu hyväksi toimintamalliksi. NordREG on aikaisemmin linjannut, että yleispalveluvelvoitteita ei tulla harmonisoimaan, joten yhteispohjoismaista menettelytapaa sähköjen katkaisulle ei myöskään BuP TF:n toimesta tulla tekemään. Eri menettelytavat markkinoille, joilla on oletusmyyjäjärjestelmä ja ei ole, olisi kuitenkin määriteltävä raportissa. Kehitysryhmä myös korosti, että takautuvia muuttoja ei tulisi sallia ulosmuutoissa eikä sisäänmuutoissa. Mikäli sähköjä ei käyttöpaikalta katkaista, saattaa syntyä tilanne, jossa asiakas vasta jälkikäteen ilmoittaa muuttaneensa käyttöpaikalle. 3.2 NEG tiedonvaihdon harmonisointi Sihteeri kertoi kesäkuussa käynnistyneestä uudesta toimialan edustajilla laajennetusta NEG-ryhmästä (Nordic Ediel Group), jonka tehtävänä on määritellä harmonisoidut menettelyt pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoon. Työn lähtökohtana käytetään NordREG:n Business Process työryhmän laatimia raportteja harmonisoiduista liiketoimintaprosesseista. Toistaiseksi työ koskee ainoastaan myyjänvaihtoa, josta NordREG on julkaissut raportin kesäkuussa. Raportti kuitenkin määrittelee myyjänvaihdon vain hyvin yleisellä tasolla ja antaa paljon vapauksia kansallisille eroavaisuuksille. Monet liiketoimintaprosessiin kuuluvat yksityiskohdat, kuten sanomien tietosisältö, on siis määrittelemättä, mikä johtaa vaikeuksiin NEGryhmän tehtävässä, koska kunnollista esitietoa tai tehtävän rajaamista ei ole. Myös ryhmän ohjaus NordREG:n toimesta vaikuttaa puutteelliselta. Toistaiseksi ryhmällä on ollut nyt kaksi kokousta, joissa on kartoitettu myyjänvaihtoprosessien nykytilannetta eri Pohjoismaissa sekä sen pohjalta tehty joitakin ehdotuksia myyjänvaihtosanoman (nykyinen Z03[1]) suhteen kansallisesti pohdittavaksi. Lisäksi ryhmä on käsitellyt eräitä enemmän sanomateknisiä asioita, joita koskien on laadittu kysymyksiä kansallisesti pohdittavaksi. Sihteeri kertoi, että lähtöolettamuksiksi ryhmä on NordREG:n linjausten mukaisesti ottanut myyjävetoisen markkinamallin sekä myyjän tekemän yhteislaskutuksen. Hub-asiaan ryhmä ei toistaiseksi ota kantaa, vaan prosessi suunnitellaan puhtaasti toimijoiden väliseksi. Myöskään sopimusmalliin (yksi vai kaksi sopimusta) ryhmä ei ole ottanut kantaa, mikä vaikeuttaa esimerkiksi myyjänvaihdon sanomasisältöjen määrittämistä, kun ei tiedetä onko verkkoyhtiöllä sopimus asiakkaan kanssa vai ei. Sanomaformaatin osalta olettamus on, että Ediel-sanomista tullaan siirtymään XML-sanomiin. Syinä tähän on mm. NBS-hankkeessa valittu XML-formaatti sekä valmiit ebix- ja Entso-E-sanomat, joissa formaattina on XML. Myös kehitysryhmä totesi tarkan tiedonvaihtomenettelyn laatimisen olevan mahdotonta ilman kunnollista markkinamallin ja liiketoimintaprosessin kuvausta esitietona. Tässä vaiheessa kehitysryhmän on vaikea ottaa kantaa sanomasisältöjä koskeviin kysymyksiin, koska sopimusmallista ei ole päätöstä. Esimerkiksi ehdotus poistaa asiakkaan nimi myyjänvaihtosanomasta ei ole järkevä, mikäli jatkossakin tulee olemaan kahden sopimuksen malli. Yksi NEG-ryhmän kansallisesti käsiteltäväksi tarkoitettu kysymys koski osoitetiedon palastelemista nykyistä hienojakoisemmaksi. Nykyisin Edielsanomissa osoitetieto on jaettu kolmeen kenttään: lähiosoite, postitoimipaikka ja postinumero. Vaihtoehdoksi annetussa Tanskassa käytetyssä mallissa mm. lähiosoite on vielä jaettu viiteen eri kenttään (kadun nimi, kadun numero, talon numero, kerros, asunnon numero). Sihteeri kertoi

3(6) teknisen ryhmän myös keskustelleen asiasta ja todenneen, että nykyisten järjestelmissä olevien osoitetietojen vienti ehdotetun mallin mukaiseksi vaatisi paljon työtä, sillä automaattisesti ei kaikkia osoitteita saisi muutettua. Kehitysryhmä totesi, että tarkemmasta jaottelusta voisi olla jossain tilanteissa hyötyä, mutta se ei ole välttämätöntä. Mikäli malliin kuitenkin päätettäisiin mennä, tulisi olla mahdollista myös sisällyttää yhteen kenttään (esim. kadun nimi) useamman kentän tiedot, jos tietoa ei saada rakenteen mukaiseksi jaettua. Ongelmana ovat ainakin käyttöpaikat, joilla ei ole varsinaista osoitetta, kuten liikennevalot tai eräät väliaikaiset käyttöpaikat. Toisaalta mikäli yhdessä kentässä on useamman kentän tiedot, voi vastaanottavassa päässä ilmetä vaikeuksia tiedon purkamisessa. Toinen asia, mistä kehitysryhmässä keskusteltiin, oli käytetäänkö aikarajoina arkipäiviä vai kalenteripäiviä. Kehitysryhmän kanta oli, että säännöllisissä, jatkuvasti toistuvissa prosesseissa, kuten mittaus ja taseselvitys, on järkevää käyttää kalenteripäiviä. Tosin muissa välitöntä reagointia vaativissa tilanteissa, kuten katkaisuihin ja kytkentöihin liittyen, tulee käyttää arkipäiviä. 3.3 NBS tiedonvaihtoraportti 4. SVT syksy 2013 Sihteeri kertoi NBS-hankkeen edenneen siihen pisteeseen, että heinäkuussa julkaistiin ensimmäinen versio pohjoismaisen taseselvityksen tiedonvaihtoa koskevasta suunnitelmasta, mikä on askel kohti toimijoidenkin järjestelmämuutosten tekemistä. Suunnitelma ei ole vielä lopullinen, vaan sitä on tarkoitus kehittää hankkeessa mukana olevien maiden toimialoilta kerättävillä kommenteilla sekä kahdessa pohjoismaisessa NBS-forumissa, joissa havaituista kehitystarpeista keskustellaan yhdessä. Kommentoinnin tai forumien aikataulusta ei kuitenkaan ole vielä tarkempaa tietoa. Silmäiltiin nopeasti raporttia, mutta päätettiin, ettei tässä vaiheessa käydä sitä vielä tarkemmin läpi. Asiaan palataan seuraavassa kokouksessa, jolloin kommenttien keruusta on jo tarkempaa tietoa. Syksyn SVT:n ensimmäinen osa pidetään 25.-26.9. ja toinen osa 23.-24.10. Sihteeri kertoi, että kehitysryhmän kokoonpanossa tapahtuneiden muutosten takia tutkinnon toiseen osaan tulee saada puhujat vielä kahteen esitykseen. Sovittiin, että Piispanen pitää esityksen Tiedonvaihtojärjestelmän rakenne ja Wessman esityksen Myyjänvaihto ja peruutus. Case-tapausten purusta puhuja sovitaan vielä lähempänä tilaisuutta. Sovittiin, että kaikki puhujat peilaavat esityksensä vielä sähkömarkkinalain uudistukseen, jotta mitään vanhentunutta tietoa ei esityksiin jää. Parhaiten lakimuutokset näkee ET:n lähettämästä sähkömarkkinalain muutosten tulkintaa koskevasta ohjeistuksesta. Tutkinnon kotitehtäviä laatinut pienryhmä totesi sopineensa kokousajan, jolloin lopulliset kotitehtäväkysymykset vastauksineen käydään vielä läpi mahdollisten muutostarpeiden varalta. Tehtävät tulisi saada Adatolle Moodleen syötettäviksi mielellään useampi päivä ennen tutkinnon ensimmäistä osaa. Osallistujia pyydetään jälleen tutkinnon ensimmäisen osan aikana jättämään casekysymyksiä, joihin esitellään vastaukset toisessa osassa. Sovittiin, että tarvittaessa aikaisemmin saaduista kysymyksistä voidaan joitakin nostaa mukaan myös tällä kertaa. 5. EDI-päivien palaute ja ryhmätöiden jatkotoimet Käytiin läpi alkukesän EDI-päivistä saatu runsas palaute ja poimittiin joukosta kehitysideoita ensivuoden päiville sekä kehitysryhmälle. Päivistä annetut arvosanat olivat varsin hyvät, mutta palautteessa oli jonkin verran ristiriitaisia kommentteja mm. tapahtuman sisällöstä. Tämä kertoo, että tapahtumaan osallistuu henkilöitä erilaisista lähtökohdista, eikä ohjelmaa saa tehtyä kaikkia täysin tyydyttäväksi. Yhtenä selkeänä havaintona oli, että ryhmätöihin ilmoittautumisessa oli ollut ongelmia. Kaikki eivät päässeet haluamaansa ryhmään, vaikka tarkoitus nimenomaan tänä vuonna oli järjestää ryhmiä kustakin aiheesta niin monta, että kaikki pääsevät juuri itseä kiinnostavaan ryhmään. Lisäksi palautteesta havaittiin, että kaikissa ryhmätyötiloissa

ei ollut tarjolla alkoholitonta juomaa. Useampi osallistuja toivoi, että menettelytapalinjauksia käsiteltäisiin laajemmin, sillä ne ovat monelle päiville osallistuvalle kaikista keskeisintä ja konkreettisinta sisältöä. Tätä asiaa sovittiin kehitettävän seuraavan kesän EDI-päiviin. Käytiin lisäksi läpi päivien ryhmätöistä koostetut kalvot, sillä niissä on nostettu esille useita hyviä huomioita ja kehitysideoita vähittäismarkkinoilla keskeisistä asioista. Sovittiin, että keskeisimmistä havainnoista laaditaan jäsentiedote, jolla muistutetaan toimijoita oikeista menettelytavoista. Sihteeri laatii tiedotteesta luonnoksen ja lähettää sen kehitysryhmälle kommentoitavaksi. Tiedote lähetetään EDI-päivien osallistujien lisäksi kaikille PRODAT- ja MSCONS-yhteyshenkilöille. Erikseen sovittiin, että Vesaniemi ja Riihiluoma miettivät seuraavaan kokoukseen mennessä tarkempia toimintatapoja tapaukseen, jossa käyttöpaikalle tehdään samanaikaisesti useampia myynninaloitusilmoituksia. Nykylinjauksena on, että verkonhaltija lähettää myyjille kyselyn asiakkaan tahtotilasta, mutta koska tämäkään ei aina ratkaise ongelmaa, mietitään seuraavassa kokouksessa olisiko tarkempi ohjeistus tarpeen. Pohdittiin vielä, että seuraaville EDI-päiville voitaisiin järjestää järjestelmätoimittajakohtaisia ryhmätöitä, joissa kunkin järjestelmän käyttäjät pääsisivät keskenään keskustelemaan mahdollisista järjestelmän aiheuttamista ongelmista ja niiden ratkaisuista. Ryhmätöiden vetäjiksi tarvittaisiin toimittajien omia henkilöitä. Todettiin näiden lisäksi toki tarvittavan myös yleisiä aiheita käsitteleviä ryhmätyöaiheita. 6. Avoimet kysymykset 6.1 Historiatietojen lähettäminen MSCONS-sanomalla Asiakkaan historiatuntitietojen lähettämisestä uudelle myyjälle myyjänvaihdon yhteydessä keskusteltiin edellisessä kehitysryhmän kokouksessa, jolloin päätettiin, että lähetetään asiaa koskien kysely sähkökauppavaliokunnalle ja vähittäismarkkinatoimikunnalle. Kyselyllä oli tarkoitus selvittää kuinka laaja tarve alalla on historiatiedoille ja miten eri toteutusvaihtoehtoihin suhtaudutaan. Sihteeri esittelin kyselyllä saatuja tuloksia. Kuusi kahdeksasta vastaajasta ilmoitti historiatietojen välittämisen tarpeelliseksi. Sen sijaan näkemykset siitä, tulisiko ominaisuus toteuttaa nykyisillä MSCONS-sanomilla vai odottaa mahdollisen hubin avulla toteutettaviksi, jakaantui tasan. Lisäksi kysyttiin tulisiko historiatiedot lähettää aina jokaisesta myyjänvaihdosta, myyjän tarpeen mukaan jokaisesta myyjänvaihdosta vai määritellä menettely, jolla historiatietoja voidaan pyytää myyjänvaihtokohtaisesti. Tässä vastaukset myös jakaantuivat reilusti vastaajien kesken. Kyselyn perusteella selkeää signaalia ei valiokunnalta ja toimikunnalta siis vielä saatu, joten toistaiseksi kehitysryhmällä ei ole tarvetta kehittää asiaa koskevaa menettelytapaa. Kehitysryhmä ilmaisi huolensa ominaisuuden toteutuskustannuksista, jotka saattavat olla merkittävästikin arvioituja korkeammat. Heinimäki kertoi, että asia otetaan vielä käsittelyyn seuraavalla viikolla vähittäismarkkinatoimikunnassa, jossa otetaan esiin myös kehitysryhmän huoli kustannuksista. 6.2 Vuosikäyttöarvio tasaeräisessä maksutapavaihtoehdossa Edellisessä kehitysryhmän kokouksessa käsiteltiin tekniseltä ryhmältä tullutta ehdotusta määritellä oikea menettelytapa vuosikäyttöarvion täyttämiseksi tasaeräisessä maksutapavaihtoehdossa. Asia päätettiin kuitenkin jättää odottamaan, sillä lopulliset lain velvoitteet eivät vielä olleet selvillä. Nyt todettiin, että velvoitetta tasaeräisestä laskutuksesta ei tullut, joten asiaa ei tarvitse määritellä. 6.3 Sopimuksen päättymishetken lypsäminen toistuvilla Z03-sanomilla Alalla on jälleen havaittu tapauksia, joissa myyjä yrittää lypsää asiakkaan sähkösopimusta itselleen toistuvilla, noin kuukauden välein lähettämillään myyjänvaihtosanomilla. Joissain tapauksissa Z03[1]-sanomien lähettäminen 4(6)

5(6) on jopa jatkunut vaikka myyjänvaihto on mennyt läpi tai vaikka asiakas on jo muuttanut pois, mikä viittaa automaatin käyttöön. Kehitysryhmässä todettiin, että ongelma on ajankohtainen, sillä tapauksia on nyt usealla yhtiöllä ilmennyt varsin paljon. Asia on hankala, sillä sitä ei nykylainsäädännöllä tai ohjeistuksilla voida suoraan kieltää. Tapaukset kuitenkin usein viittaavat siihen, ettei jatkuvasta lypsämisestä ole sovittu asiakkaan kanssa, vaikka näyttöä tästä on vaikea saada. Sovittiin, että ollaan asiasta yhteydessä EMV:oon. Viestin tueksi kerätään kehitysryhmän kesken tietoa siitä, kuinka yleisiä nämä tapaukset ovat. Kehitysryhmän jäsenet lähettävät sihteerille tietoa kuinka moneen heidän käyttöpaikkaansa on säännöllisesti lähetetty lypsysanomia ja kuinka monen eri yhtiön toimesta. 6.4 Vapaaehtoisen kentän virheellisen tiedon kuittaaminen Kehitysryhmä sai toimijalta kysymyksen koskien vapaaehtoisen kentän virheellisen tiedon kuittaamista. Ko. toimija oli saanut sanoman, jossa oli vapaaehtoisen laskutusperustekentän arvona 3, vaikka ohjeistuksen mukaan mahdolliset vaihtoehdot ovat joko 1 tai 2. Sanomaliikenteen menettelyohjeessa todetaan seuraavaa: Kaikkiin tämän menettelyohjeen vastaisiin sanomiin (esim. puutteet tai virheet sanoman sisällössä tai ajankohdassa) vastataan negatiivisella APERAK:lla. Tämä ei kuitenkaan koske sanomien vapaaehtoisia kenttiä. Kehitysryhmässä todettiin, että ohjeen tekstillä on tarkoitus sanoa, että sanomaa ei voi kuitata negatiivisella APERAK:lla, jos sanomassa oleva vapaaehtoinen kenttä on jätetty tyhjäksi. Sen sijaan, jos vapaaehtoisessa kentässä on virheellinen arvo, niin sanoma tulisi kuitata negatiivisesti. Sovittiin, että sihteeri tarkentaa ohjeistusta tältä osin. 6.5 Laskutusosoitteen ja viitteen lisääminen Z03-sanomiin 7. Muut asiat Kehitysryhmä sai myös toisen palautteen, jossa ehdotetaan laskutusosoitteen ja laskun viitteen lisäämistä Z03[1]- ja Z03[14]-sanomiin, jotta myyjä voi suoraan ilmoittaa nämä tiedot samalla kun ilmoittaa verkolle laskutustavasta 3 (myyjä laskuttaa sekä energian että siirron). Kehitysryhmä totesi läpilaskutuksen olevan toistaiseksi varsin harvinaisia. Lisäksi läpilaskutuksen aloittaminen edellyttää joka tapauksessa läpilaskutukseen sovellettavien pelisääntöjen (perintä ym.) sopimista myyjän ja verkonhaltijan välillä, jolloin samalla voidaan sopia laskutustiedoista. Näillä perustein kenttien lisäys päätettiin jättää toistaiseksi tekemättä. Läpilaskutuksen yleistymistä kuitenkin seurataan ja asiaan palataan tarvittaessa myöhemmin uudestaan. 7.1 Saneerauskohteiden käsittely Keskusteltiin oikeista menettelytavoista tilanteessa, jossa kiinteistön saneerauksen johdosta (esim. sähkönousujen uusiminen) käyttöpaikan mittari poistetaan, jolloin myös käyttöpaikan sähköt katkeavat. Kehitysryhmä totesi, että tällöin verkonhaltijan tulisi välittömästi lähettää myyjälle tieto kohteen katkaisusta. Mikäli verkkosopimus on edelleen voimassa, niin tulee myyjälle lähettää mittaustietona nollaa. Kulutusta ei tule arvioida, kun tiedetään, että kulutus on nolla. Sovittiin kuitenkin, että asiaa käsitellään tarkemmin vielä seuraavassa kehitysryhmän kokouksessa, johon mennessä ryhmän jäsenet miettivät tapaukseen liittyviä parhaita menettelytapoja. 7.2 Kulutus eri asiakkaan nimissä kuin tuotanto. Keskusteltiin tilanteesta, jossa käyttöpaikalla on sekä kulutusta että tuotantoa, mutta niillä on eri asiakkaat. Tämä toteutuu esimerkiksi tapauksessa, jossa taloyhtiön pientuotanto on yhden asukkaan mittarin

8. Seuraava kokous 6(6) takana. Todettiin, että tapaus on sopimuksellisesti hyvin haastava, mutta niin kauan kuin ei ole netotusta, saadaan kulutukselle ja tuotannolle eri aikasarjat, joten teknistä ongelmaa ei periaatteessa ole. Mikäli tunnin sisäinen netotus tulee, niin on tapauksessa myös tekninen este erottaa asiakkaiden aikasarjat. Merkittävä ongelma syntyy, jos jommankumman asiakkaan johdosta käyttöpaikka tulee katkaista. Tällöin toinen asiakas joutuu tahtomattaan myös kärsijäksi. Paras tapa ratkaista asia on yrittää sopia taloyhtiön sisällä tuotannon hyvittämisestä tai yhdistää kiinteistökulutus ja erillinen tuotanto eri mittareilta. Seuraava kokous vahvistettiin pidettäväksi 2.10. klo 9 15 Helsinki-Vantaan lentokentällä.