gasumin vuosi 2014
SISÄLLYS Julkaisutiedot 3 Gasum lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Gasum vuonna 2014 8 Vuoden merkittävimmät tapahtumat 10 Strategia 12 Liiketoiminta-alueet 14 Energiakauppa 15 Biokaasu- ja liikenneratkaisut 18 LNG 20 Energiapalvelut 24 Siirtopalvelut 26 Yritysvastuu 28 Innovaatiot ja tulevaisuus 30 Toimijana yhteiskunnassa 32 Vastuullinen työnantaja 34 Toimitusvarmuus ja turvallisuus 36 Arvoketju ja ympäristö 38 20 Gasum osti enemmistön Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta 28 6 Muutosta tukee uusi strategiamme 14 Gasumin liiketoiminnot Edistämme kestävää kehitystä 32 Kehitämme kotimaista energiasektoria ja osallis tumme energiapolitiikkaan Johtoryhmä, hallitus ja hallintoneuvosto 40 Toimipisteet ja luonnonkaasu 42 36 Kaasun toimitusvarmuus erityisen hyvä vuonna 2014
JULKAISUTIEDOT GASUMIN VUOSI 2014 Julkaisija Gasum Oy PL 21, Miestentie 1 02151 Espoo Päätoimittaja Anna Ailio anna.ailio@gasum.fi Toimitus ja taitto Miltton Oy Kuvat Tomi Parkkonen Petteri Vilkki Gasum Oy Getty Images Gorilla istockphoto Shutterstock MCI Press Painos 2 500 kpl Painopaikka Lönnberg, Helsinki Paperi Kansi Cocoon Offset 300 g/m 2 Sisäsivut Cocoon Offset 120 g/m 2 Osoitelähde Gasumin asiakasja sidosryhmärekisteri Maakaasua 40 vuotta Suomeen Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 40 vuotta siitä, kun Suomi sai käyttöönsä uuden energian lähteen, maakaasun. Sitä käytetään nykyään kotitalouksien, teollisuuden, sähkön- ja lämmöntuotannon lähteenä sekä maa- ja meriliikenteen poltto aineena. Nestey tetty maakaasu (LNG) voidaan toimittaa myös kaasuverkoston ulkopuo lelle. LNG:n odotetaankin avaavan uusia mahdolli suuksia Suomen kaasu markkinoiden kehittämiselle. Maakaasun 40-vuotisen historian lisäksi vuonna 2014 on juhlittu 20-vuotiasta Gasumia. Aikoinaan Nesteen maakaasuyksiköksi syntynyt Gasum on nykyään 75-prosentti sesti valtion omistama yhtiö. Maakaasun lisäksi Suomen kaasuputkistossa kulkee nyt myös kotimainen ja uusiutuva biokaasu. Julkaisusta löydät myös muut Gasumin vuoden 2014 merkittävät tapahtumat. Vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi sekä yhtiön verkkosivuilta että painotuotteena. Tilinpäätös ja yritysvastuu raporttimme löytyvät verkosta suomeksi ja englanniksi. Siirryimme talous raportoinnissamme noudattamaan IFRS-standardeja, ja yritysvastuuraportissa otettiin käyttöön Global Reporting Initiativen (GRI) G4-ohjeisto. LUE LISÄÄ WWW.GASUM.FI GASUMIN VUOSI 2014 3
GASUM LYHYESTI Gasum Puhtaasti luonnonkaasulla Gasum on suomalainen luonnonkaasujen (maa- ja biokaasu) osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua ja jalostaa biokaasua sekä siirtää ja toimittaa niitä monipuolisesti energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja maa- ja meriliikenteelle. Yhtiöllä on kaasuputkiverkosto, biokaasulaitoksia ja LNG-tuotantolaitoksia sekä LNG-terminaalihankkeita ja terminaaleja Suomessa ja Pohjoismaissa. Yhtiössä työskentelee noin 300 henkeä. Liiketoiminnot ENERGIA KAUPPA LNG ENERGIAPALVELUT SIIRTOPALVELUT Toimitusketju TUOTANTO, HANKINTA JA MYYNTI Kaasuinfrastruktuurin moni puolistaminen ja aktiivinen kehittäminen sekä kilpailukykyinen kaasun tarjonta. SIIRTO JA JAKELU Kaasun siirto ja jakelu toimitus varmasti ja turvallisesti asiakas huomioiden. Päästöjä vähentävät ratkaisut. KÄYTTÖ Monipuolinen maa- ja biokaasun käyttö energian tuotannossa, teollisuudessa, kotitalouksissa sekä maa- ja meriliikenteessä. 4 GASUMIN VUOSI 2014
GASUM LYHYESTI Suomen valtio enemmistöomistajaksi Suomen valtio nousi Gasumin enemmistöomistajaksi 3.11.2014 ostamalla Fortum Oyj:n 31 prosentin ja E.ONin 20 prosentin omistusosuudet yhtiöstä. Suomen valtion omistusosuus Gasumissa ennen osakekauppojen toteutumista oli 24 prosenttia. Valtioneuvoston kanslia siirsi omistuksessaan olevat osakkeet omistus järjestelyn toteuttamista varten perustettuun valtion omistamaan Gasonia Oy:hyn. Järjestelyn jälkeen Suomen valtio omistaa 75 prosenttia, joista Gasonia omistaa 48,5 prosenttia ja Huoltovarmuuskeskus 26,5 prosenttia. OAO Gaz prom omistaa Gasumista 25 prosenttia. "Kehitämme aktiivisesti LNG- ja biokaasuinfrastruktuuria sekä -tuotantoa Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, jolloin pystymme tarjoamaan entistä kilpailukykyisempää energiaa asiakkaidemme tarpeisiin", sanoo Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. 75 % Suomen valtio GASUMIN OMISTUS 25 % OAO Gazprom Omistajat ovat sitoutuneet Gasumin strategiaan ja yhtiön pitkäjänteiseen kehittämiseen. GASUM-KONSERNIN ORGANISAATIO 1.1.2015 LIIKEVAIHTO 2014 Kunnossapito Jarko Alanko Projektipalvelut, HSEQ Ari Suomilammi 1 079 milj. eur Strategia, yhteiskuntasuhteet Sari Siitonen Viestintä, markkinointi Olga Väisänen Lakiasiat, HR Kristiina Vuori Talous Jussi Teijonsalo ENERGIA- KAUPPA Aleksei Novitsky LNG Tor Morten Osmundsen ENERGIA- PALVELUT Jarko Alanko SIIRTO- PALVELUT Ari Suomilammi Kaasupörssi Pekka Karinen LIIKEVOITTO 2014 5,1 milj. eur TOIMITUSJOHTAJA Johanna Lamminen GASUMIN VUOSI 2014 5
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vaikka maakaasun käyttö viime vuonna väheni merkittävästi, LNG:n ja biokaasun volyymit kasvoivat. Pyrimme varmistamaan asiakkaillemme kilpailu kykyisen energian ja teemme töitä sen eteen jatkuvasti. 6 GASUMIN VUOSI 2014
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS MUUTOS JATKUU UUDELLA VAIHTEELLA Yhtiömme merkittävät panostukset ja nopeasti etenevät LNG-investoinnit kaasuputkiverkoston ulkopuolisille markkinoille toimivat uuden kasvun ajureina vuonna 2014. Suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää kohtuuhintaista energiaa, joka kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Maakaasun hiilidioksidi- ja lähipäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla. Työ- ja elinkeinoministeriön energiaja ilmastotiekartassa 2050 maakaasulla on merkittävä rooli. Kaasun hintakilpailukyky on ollut viime vuosina heikko muihin polttoaineisiin, kuten kivihiileen nähden. Tähän ovat vaikuttaneet useat eri tekijät kuten verotus sekä alhainen päästöjen ja sähkön hinta. Lämmöntuotannon polttoaineiden veromuutos heikensi maakaasun kilpailukykyä suhteessa muihin polttoaineisiin vuonna 2010. Veronkorotus toteutettiin portaittain vuosina 2011, 2013 ja 2015. Veronkorotuksen yhteydessä valtioneuvosto lupasi seurata maakaasun kilpailuasetelman kehittymistä ja verouudistuksen vaikutuksia. Tänä aikana kaasun kulutus on laskenut suurissa kaupungeissa lähes 8 TWh. Toisaalta kiinteiden polttoaineiden kulutus on noussut 6 TWh, jonka seurauksena muun muassa Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen ja Lahden energian tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2014 noin miljoona tonnia (n. 20 %) korke ammat kuin vuonna 2010. Määrä vastaa noin 2,7 prosenttia koko Suomen vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Hintakilpailukyvyn palauttaminen on välttämätöntä, jotta kaasun kulutus kasvaisi ja kaasu saataisiin takaisin yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon suositumpien polttoaineiden joukkoon. Olemme käynnistäneet hankintasopimuksen mukaisesti hintaneuvottelut Gazprom Exportin kanssa. LNG-liiketoiminnassa etenimme isoin askelin Skangass-yrityskaupan myötä kehitämme Pohjoismaista LNG-markkinaa palvelemaan alueen teollisuutta, merenkulkua ja raskasta liikennettä. Gasumin perinteisen markkina-alueen laajentaminen takaa suuremman hankinnan ja toimivamman logistiikan, jolloin voimme toimittaa energiaa tehokkaammin asiakkaillemme. Skangassin Etelä-Ruotsissa sijaitseva Lysekilin LNG-terminaali aloitti toimintansa. Myös Porin LNG-terminaalin rakentaminen aloitettiin heti investointipäätöksen jälkeen. Sinetöimme myös toisen investointipäätöksen Tornion Manga LNG-terminaalin rakentamisesta yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Lisäksi LNG:n saatavuutta erityisesti maa- ja meriliikenteen käyttöön Etelä- Suomessa tulee parantaa. Selvitämme edellytyksiä Etelä-Suomen LNG-terminaalihankkeen eteenpäin viemiseksi. Hankkeen toteutumisen edellytyksenä on, että se on liiketaloudellisesti kannattava, kaasumarkkinat kehittyvät Itämeren alueella ja hankkeelle varmistetaan riittävä taloudellinen tuki. Suomen ja Viron kaasumarkkinat yhdistävän Balticconnector-kaasuputkihankkeen suunnittelu jatkuu myös. Etelä-Suomen terminaalihankkeen toteutuminen ja merkittävien kaasuinfrastruktuurihankkeiden eteneminen Baltian alueella ovat edellytyksiä Balticconnectorin toteuttamiselle. Vuonna 2015 kehitämme biokaasu- ja liikenneratkaisuja Kolmas biokaasulaitoksemme käynnistettiin loppuvuonna Lahdessa. Näemme biokaasun tulevaisuuden mahdollisuutena kaikille vastuullisille yrityksille sekä kotitalouksille. Panostammekin biokaasu- ja liikenneratkaisuihimme, varmistamme biokaasukapasiteetin lisäämisen sekä kehitämme tapoja saada ympäristöystävälliset kaasuajoneuvot liikenteeseen. Uudistimme strategiamme Kehityshankkeidemme ajurina toimii vuoden 2015 alussa uudistettu strategiamme: tarjota asiakkaillemme kilpailukykyisiä ja älykkäitä kaasuratkaisuja sekä hyödyntää tehokkaasti olemassa ja rakenteilla olevaa kaasuinfrastruktuuria. Haluan kiittää asiakkaitamme ja sidosryhmiämme hyvästä yhteistyöstä. Jatkamme aktiivista keskustelua kaasun roolista tulevaisuuden energiaportfolios sa varmistaaksemme asiakkaillemme kilpailukyisen ja puhtaamman energian. Viime vuodesta kuuluu myös iso kiitos henkilöstöllemme siitä, että olemme saaneet muutoshankkeemme hyvin käyntiin. JOHANNA LAMMINEN toimitusjohtaja GASUMIN VUOSI 2014 7
GASUM VUONNA 2014 29,3 TWh MAAKAASUN MYYNTI SUOMESSA (2013: 33,2) 33 877 MWh BIOKAASUN VERKKOON SYÖTETTY MÄÄRÄ SUOMESSA (2013: 31 721) 3,9 TWh LNG:N MYYNTI POHJOISMAISSA (2013: 2,6) GASUM VUONNA 2014 CO 2 -PÄÄSTÖKERTOIMIA (T/TJ) MAAKAASU 55,0 LNG 55,8 BIOKAASU* 56,1 MOOTTORIBENSIINI 69,0 KIVIHIILI 93,3 TURVE 105,9 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 * biopolttoaine, jonka hiilidioksidipäästöjä ei lasketa Suomen kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärään eikä huomioida päästökaupassa Maakaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta keskeytyksettä. 8 GASUMIN VUOSI 2014
GASUM VUONNA 2014 Vertailuhinnat bensiinille 2.2.2015 BIOKAASU 0,928 /l (2014: 0,963) MAAKAASU 0,851 /l (2014: 0,899) Muutosten vuosi kaasumarkkinoilla Vaikka maakaasun myyntivolyymit ja sen myötä konsernin liikevaihto laskivat edellisvuoteen verrattuna, kehitimme vuoden 2014 aikana toimintaamme ja käynnistimme merkittävän määrän kehityshankkeita. LNG-liiketoimintamme merkitys kasvoi Skangass-yrityskaupan myötä ja bio kaasuliiketoimnta sai useita uusia asiakkuuksia. Konsernin tulos oli heikko. Vuoden aikana kirjasimme alas taseemme keskeneräisistä eristä kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa euroa hankintoja. Lue lisää luvuista erillisestä tilinpäätöksestämme: www.gasum.fi LIIKEVOITTO (%) 10 8 6 4 2 0 2011 2012 2013 2014 LIIKEVAIHTO (MEUR) 1 500 1 200 900 600 300 0 2011 2012 2013 2014 307 HENKILÖSTÖMÄÄRÄ (2013: 273) 1 515 MEDIAOSUMAT (2013: 805) Avainluvut 2014 2014 2013 1 079 Milj. euroa 5,1 Milj. euroa LIIKEVAIHTO LIIKEVOITTO 1 150 Milj. euroa 40,5 Milj. euroa TASEEN LOPPUSUMMA 1 621 Milj. euroa 51,5 Milj. euroa INVESTOINNIT 823 Milj. euroa 21,6 Milj. euroa OMAVARAISUUSASTE 28,4 prosenttia 51,8 prosenttia HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 307 273 MAKSETUT VEROT 4,2 Milj. euroa 7,0 Milj. euroa GASUMIN VUOSI 2014 9
VUODEN MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 2014 Vuoden merkittävimmät tapahtumat Toukokuu Tammikuu Kaasuvuoden huippukulutus 24.1.2014 (185 GWh/vrk). Maaliskuu Uusi toimitusjohtaja Johanna Lamminen aloittaa tehtävässään 1.3.2014. SIVU 6 Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin sijoituspaikaksi valitaan Porin Tahkoluoto. SIVU 22 Gasum ja LYSE-konserni saattavat päätökseen Skangass-yritys kaupan 2.5.2014. Skangass täydentää Gasumin LNG-tarjonnan ja mahdollistaa LNG-infrastruktuurin nopean kehityksen. SIVU 20 10 tutkijalle ja opiskelijalle myönnetään kaasurahaston apurahoja yhteensä lähes 100 000 euron arvosta. Helmikuu Huhtikuu Kesäkuu Gasum ostaa enemmistön (51 prosenttia) norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta Lyse-konsernilta. Yhtiöstä tulee Pohjoismaiden suurin LNG-toimija. Gasum ja Huntsman solmivat sopimuksen maakaasun toimituksesta. Kaasun toimitusta varten Gasum rakentaa 12 kilometrin mittaisen yhdysputken Porin LNG-terminaalista. Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva TURVA aloittaa liikennöinnin Suomen meriliikenteessä. Skangass toimittaa LNG:tä TURVAn polttoaineeksi neljän vuoden sopimuksella. Juha Rantanen valitaan Gasumin hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Gasum liittyy Inspired in Finland -yhteistyöohjelmaan, Savonlinnan Oopperajuhlien käynnistämään kulttuurin ja liiketoiminnan yhteenliittymään. 10 GASUMIN VUOSI 2014
VUODEN MERKITTÄVIMMÄT TAPAHTUMAT 2014 Syyskuu Heinäkuu LNG-hankkeet ovat esillä Porin SuomiAreenalla, muun muassa LNG-terminaalihanke ja Rajavartiolaitoksen uusi LNG:llä kulkeva TURVA-alus. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antaa myöntävän investointitukipäätöksen Porin LNG-tuontiterminaalille. Skangass tekee investointipäätöksen ja aloittaa Porin LNG-terminaalin ja maakaasun logistiikkaketjun rakennustyöt. SIVU 22 Gasum liittyy suomalaisten kärkiyritysten perustamaan Climate Leadership Counciliin. Helsinkiläisten kaasuliedet toimivat kuukauden maakaasun sijaan biokaasulla. Hiilidioksidipäästö vähennys kuukauden aikana on yli 140 000 kiloa. Tampereen Lielahteen avataan bio- ja maakaasutankkausasema. Marraskuu Suomen valtio ostaa Fortumin ja E.ONin osuudet Gasumista, nostaen omistusosuutensa 75 prosenttiin. Turkuun suunnitellun maakaasuputken (Länsi laajennuksen) lunastusluvasta luovutaan. Suomi ja Viro saavuttavat yhteis ymmärryksen LNG-terminaalien sijoitus paikoista. Skangass tekee LNG:n toimitus sopimuksen italialaisen energiayhtiö Enin kanssa. Elokuu Lokakuu Joulukuu Gasumin Biokaasu liikenteen poltto aineeksi -konsepti valitaan ehdolle Tekniikka & Talous -lehden Vuoden energiateko -tunnustuksen saajaksi. Gasum myy Viron paikallis - jakeluyhtiönsä Alexela Energialle. Järjestely on osa Gasumin strategiaa keskittyä kaasumarkkinoiden kehittämiseen Suomessa ja Pohjoismaissa. Ruotsin hallitus myöntää Skangassille luvan rakentaa Gävlen satamaan LNG-terminaalin. SIVU 22 Gasum lanseeraaa Hyvän ilman lintu -innovaatiokilpailun puhtaamman maantieliikenteen puolesta. SIVU 30 Skangass avaa LNG-terminaalin Ruotsin Lysekilissä, ja samalla Pohjoismaiden LNG-infra struktuuri vahvistuu. SIVU 22 Manga LNG Oy:n tytäryhtiö Manga Terminal Oy tekee investointipäätöksen Tornion LNG-terminaalista. Hankkeessa ovat mukana Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass. Skangass ja North European Oil Trade (NEOT) solmivat sopimuksen LNG:n toimittamisesta yhtiön käyttöön tuleviin aikarahdattuihin aluksiin. Markkinointikampanja Bensaa biokaasun hinnalla voittaa European Excellence Awards -kilpailussa energia kategorian ainoana suomalaisena yhtiönä. GASUMIN VUOSI 2014 11
STRATEGIA KESTÄVÄSTI KOHTI POHJOISMAISTA KAASUEKOSYSTEEMIÄ Toimintaympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Skangass-yrityskaupan myötä Gasumista on tullut ja tulossa entistä merkittävämpi kaasualan toimija Pohjoismaissa. Jatkamme muutostyötämme uudella strategialla, jonka keskiössä on tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. 12 GASUMIN VUOSI 2014
STRATEGIA Uuden strategian tarkoituksena on edistää liiketoimintojen kasvua, vahvistaa yhtiön tuloksentekokykyä ja arvon kehittymistä sekä parantaa kannattavuutta. Missio ja visio kirkastettiin Pystyäksemme vastaamaan toimintaympäristöömme vaikuttavien megatrendien kuten resurssiviisauden, kuluttajan vallan ja digimurroksen muu tokseen, muotoilimme Gasumin mission ja vision uudelleen sekä uudistimme strategiamme. Uusi strategiamme esiteltiin henkilöstölle tammikuussa 2015. Missiomme on Puhtaampaa energiaa tehokkailla kaasuratkaisuilla ja visiomme Pohjoismainen kaasuekosysteemi kestävän kehityksen edistäjänä. Pohjoismainen kaasuekosysteemi muodostuu kaasun ympärillä tapahtuvasta toiminnasta Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ekosysteemin keskiössä on Gasum, mutta mukana on myös toimijoita, jotka yhdessä tekemällä saavat aikaan enemmän kuin kukaan yksin. Ekosysteemi muuttuu ajan kuluessa ja synnyttää uusia mahdollisuuksia siinä mukana oleville toimijoille. Strategiamme koostuu neljästä osa-alueesta Visioomme pohjoismaisesta kaasuekosysteemistä tähtäämme toteuttamalla strategiaamme tarjota asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Meidän on onnistuttava neljällä osaalueella, jotta strategiamme toteutuisi käytännössä: 1. Edistämme kestävää kehitystä 2. Tarjoamme kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja 3. Kehitämme älykästä kaasujärjestelmää 4. Rakennamme uutta Gasumia Osa-alueet keskittyvät Gasumin vaikuttamiseen, asiakastyöhön, kaasujärjestelmän rakentamiseen ja mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen sekä oman osaa misemme ja hyvinvointimme kehittämiseen. Arvot määriteltiin yhdessä henkilöstön kanssa Uudistimme myös arvomme, jotka muodostavat vahvan perustan strategian toteuttamiselle uudessa toimintaympäristössä. Uudet arvot muotoiltiin koko henkilöstölle tehdyn kyselyn perusteella yhteen arvo lauseeseen: Määrätietoisesti ja vastuullisesti kohti uusia mahdollisuuksia. Pohjoismaisen kaasuekosysteemin aikaansaaminen edellyttää uusien mahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoisuutta mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Vastuullisuus pitää sisällään sekä yrityksen että jokaisen yksittäisen työntekijän vastuullisuuden. Gasumin tahtotilana on olla esimerkillinen toimija niin taloudel lisista, sosiaalisista kuin turvallisuus- ja ympäristönäkökohdistakin katsoen. Yhtiössämme jokaista kohdellaan oikeudenmukaisesti. Jokainen gasumlainen myös toimii omassa työssään vastuullisesti suhteessa asiakkaisiin, työkavereihin ja muihin sidosryhmiimme. MEGATRENDIT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Gasumin toimintaympäristön muuttumista kuvaavat parhaiten seuraavat kolme megatrendiä: Resurssiviisaus Väestönkasvu ja ilmaston muutos edellyttävät entistä tehokkaampaa resurssien käyttöä. Energiatehokkuuden parantaminen ja kiertotalous nousevat keskeiseen rooliin. Kuluttajan valta Yksittäiset ihmiset ja yhteisöt haluavat ja voivat itse kuluttajina päättää omasta energiantuotantomuodostaan ja ohjata energiankulutustaan, mikä johtaa energiateknologioiden määrän lisääntymiseen ja energian tuotannon hajautumiseen. Tarjoamme asiakkaillemme älykkäitä ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja. Digimurros Mobiiliteknologia ja digi taalisten palveluiden lisääntyminen muuttavat energia-alaa. GASUMIN VUOSI 2014 13
GASUMIN LIIKETOIMINNOT Gasumin liiketoiminnot Gasum toimi vuonna 2014 neljällä liiketoimintaalueella, jotka edistivät luonnonkaasuratkaisujen myyntiä eri asiakassegmenteissä. ENERGIA KAUPPA Luonnonkaasun hankinta ja myynti Biokaasu- ja liikenneratkaisut Kaupankäynnin palvelut Energiakauppa hankkii ja myy luonnon kaasua sekä tarjoaa kaupankäynnin palveluita tukkuasiakkaille. Liiketoiminta-alueeseen kuuluvat myös biokaasu- ja liikenneratkaisut. LNG Hankinta ja myynti Varastointi Jakelu LNG-liiketoiminta eli Gasumin tytäryhtiö Skangass hankkii, varastoi, myy ja jakelee nesteytettyä maakaasua. SIVU 15 SIVU 20 ENERGIAPALVELUT Luonnonkaasun myynti ja kaasuratkaisut Laitteiden myynti Energiapalvelut tarjoaa maa- ja biokaasua sekä kaasuratkaisuja kotitalouksille, ravintoloille ja yrityksille lämmitykseen ja ruoanlaittoon sekä myy kaasulaitteita. SIIRTOPALVELUT Kaasuverkon kehitys ja ylläpito Biokaasun jalostus ja verkkoon syöttö Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille siirtoverkostossa, verkoston kehittämisestä ja ylläpidosta sekä verkoston turvallisuudesta. Liiketoimintaan kuuluu myös biokaasun jalostus sekä Finngulf- ja Balticconnector-hankkeet. SIVU 24 SIVU 26 14 GASUMIN VUOSI 2014
ENERGIAKAUPPA ENERGIAKAUPPA PALVELEE Luonnonkaasuvuosi 2014: Lämmin sää, edullinen pörssisähkö, halpa kivihiili ja päästöoikeudet vähensivät kaasun käyttöä. Maakaasun kokonaiskäyttö vuonna 2014 oli 29,3 TWh, joka oli 12 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna (33,2 TWh). Vuosi 2014 oli ilmastollisesti Suomen mittaus historian toiseksi lämpimin, mikä osaltaan vaikutti merkittävästi maakaasun kulutukseen. Gasum tekee aktiivisesti töitä maakaasun kilpailukyvyn parantamiseksi. Sähkön hintataso pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli varsin edullinen vähentäen maakaasuun perustuvaa sähkön ja lämmön yhteistuotantoa. Samaan aikaan myös päästöoikeuksien ja kivihiilen alhaiset maailmanmarkkinahinnat sekä viimeisen viiden vuoden aikana tapahtunut maakaasuverotuksen moninkertaistuminen ovat heikentäneet maakaasun kilpailukykyä tällä maakaasun perinteisellä käyttösegmentillä. Maakaasu on kuitenkin edelleen tärkeä kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon polttoaine Suomessa 22 prosentin markkinaosuudella. Maakaasun kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat vuoden 2013 syksyllä käynnisty neet monivaiheiset maakaasun hankintasopimusneuvottelut, kotimainen sääntely ja verotus. Maakaasun hintakehitys kääntyi laskuun syksyllä Maakaasun hinta on sidottu raskaan polttoöljyn ja maahantuodun kivihiilen hintaan sekä koti markkinoiden energiahintaindeksiin. Voimakkaimmin maakaasun hintakehitystä ohjaa raskaan poltto öljyn hinta. Viime kesänä käynnistynyt raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan merkittävä lasku näkyi loppuvuoden aikana myös maakaasun hinnassa. Tammikuussa 2015 maakaasun energiamaksu oli jo 12 prosenttia vuodentakaista matalammalla tasolla. Yhtiön ennusteen mukaan maakaasun energiamaksu jatkaa selkeää laskua vielä koko vuoden 2015 alkupuoliskon ajan. VUOSI 2014 Maakaasun 40 vuotta Suomessa juhlittiin asiakkaiden kanssa helmikuussa. Vuoden 2014 loppuun mennessä Suomeen tuodun maakaasun kokonaismäärä oli 109,5 miljardia kuutiometriä. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä alkoi valmistella maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista. Maakaasun kokonaiskäyttö oli 29,3 TWh, noin 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013 (33,2 TWh). Biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi, ja verkkoon syötettiin 33,9 GWh biokaasua. GASUMIN VUOSI 2014 15
ENERGIAKAUPPA Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa. MAAKAASU OSANA BIOPOLTTOAINEIDEN VALMISTUSKETJUA Laskeva hintakehitys on saanut myös entistä useamman maakaasuasiakkaan pohtimaan tilanteen hyödyntämistä ja tulevan maakaasuhankintansa hinnan suojaamista Gasumin tähän tarkoitukseen sovel tuvilla hintasuojaus tuotteilla. Vuoden 2014 aikana käytiinkin erityisen aktiivisesti suojauskauppaa tuleville vuosille. Moni maakaasuasiakas on ottanut myös käyttöönsä Gasumin oman Raporttipalvelun, josta löytyy ajankohtaista tietoa maakaasun hintaan vaikuttavista tekijöistä markkina-analyysien ja hintaennusteiden muodossa. Gasumin toiminnan keihäänkärkenä kaasumarkkinan kehittäminen Lokakuussa julkistetun energia- ja ilmasto tiekartta 2050:n esityksessä linjattiin, että maakaasun käyttöä puoltaa infrastruktuurin säilyttäminen muun muassa biokaasun siirtämistä varten. Myös biopolttoaineiden Perinteisemmän maakaasun energiakäytön rinnalle on kehittynyt merkittä vää maakaasun raaka-ainekäyttöä. Maakaasusta tuotetaan vetyä neljällä paikka kunnalla Suomessa. Näissä tuotantoprosesseissa käytetään maakaasua vuosittain noin 4 TWh, ja tämän kaasunkäyttösegmentin odotetaan edelleen jatkavan kasvuaan. Vedyn kysyntää on lisännyt erityisesti korkealaatuisten liikennepolttoaineiden valmistus. Tästä uusimpana esimerkkinä on UPM-Kymmenen biojalostamo Lappeenrannassa, jossa biodieselin valmistus käynnistyi loppuvuodesta 2014. Bio dieselin raaka-aineena käytetään selluntuotannon yhteydessä syntyvää raakamäntyöljyä. tuotannossa tarvitaan maakaasusta valmistettavaa vetyä. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan maakaasumarkkinalain uudistamista sekä maakaasun tukku- ja vähittäismarkkinoiden avaamista kilpailulle. Gasum on aktiivisesti mukana vaikuttamassa uuden maakaasumarkkinalain valmisteluun. Luotettavaa ja pitkäaikaista yhteistyötä asiakkaiden kanssa Gasum teetti syksyllä laajan asiakassuhde tutkimuksen. Yhtiön toimin- nassa arvostetaan luotettavuutta, yhteistyön helppoutta ja henkilöstön ammattitaitoa. Kiitosta saivat ajankohtainen tiedottaminen ja asiakassuhteen hoito. Kriittisinä tekijöinä tulivat esiin maakaasun korkea hinta sekä moninkertaiseksi kiristynyt maakaasun energia verotus. Asiakkaat pitävät tärkeänä yhtiön panostusta LNG- ja biokaasumarkkinan kehittämiseksi ja toivovat yhtiön jatkavan aktiivista tiedottamista näistä asioista. 16 GASUMIN VUOSI 2014
ENERGIAKAUPPA Maakaasun kuukausikäyttö (TWh) 5 4 3 2013 (Yhteensä 33,2 TWh) 2014 (Yhteensä 29,3 TWh) Lähde: Gasum 2 1 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Maakaasun käyttö Suomessa (TWh) 50 40 30 Kaukolämpö ja sähköntuotanto Teollisuus Lähde: Gasum 20 10 0 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Sähköntuotanto energialähteittäin 2014 Kaukolämmön tuotanto energialähteittäin 2014 Maakaasun myynnin jakautuminen tuotteittain 2014* Maakaasu 8 % (2013: 10 %) Ydinvoima 35 % (33 %) Vesivoima 20 % (19 %) Biomassa 17 % (17 %) Kivihiili 13 % (15 %) Turve 5 % (5 %) Tuulivoima 2 % (1 %) Jäte 1 % (1 %) Maakaasu 22 % (2013: 26 %) Puu ja muu bio 31 % (29 %) Kivihiili 24 % (26 %) Turve 13 % (13 %) Sekundäärilämpö 3 % (2 %) Öljy 3 % (2 %) Muut 4 % (4 %) Vuosi- ja kuukausituote 89 % Pienkulutustarifi sis. Gasumin oman kulutuksen 1 % Gasum Plussa ja jälkimarkkinakauppa 6 % Avoin toimitus 4 % *Raportointimuutoksen vuoksi vuoden 2013 vertailudataa ei ole saatavilla Lähde: Energiateollisuus Lähde: Energiateollisuus Lähde: Gasum GASUMIN VUOSI 2014 17
ENERGIAKAUPPA: BIOKAASU- JA LIIKENNERATKAISUT Biokaasu kasvuvauhdissa Biokaasu tekee tuloaan maanteille. Biokaasun osuus Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä kaasusta oli jo 40 prosenttia vuonna 2014. Samaan aikaan biokaasuratkaisut yleistyvät lämmityksessä ja teollisuuden prosesseissa. Biokaasu saavutti monta merkkipaalua vuonna 2014. Vuoden aikana biokaasu tuli osaksi jokaisen 24 kaasutankkausaseman valikoimaa Suomessa. Biokaasun volyymi Gasumin asemilla kasvoi 50 prosenttia edellisvuodesta jo kaksi viidesosaa Gasumin julkisilla tankkausasemilla myydystä liikennekaasusta oli biokaasua 2014. Suunnitelmissa on 35 uutta tankkausasemaa liikenteellisesti keskeisille paikoille. Biokaasua on nyt mahdollista hyödyntää erilaisissa teollisuuden prosesseissa, kiinteistöjen lämmityksessä ja kotitalouskäytössä kaasuliesissä. Muutos näkyy myös yhtiön sisällä. Biokaasu- ja liikenneratkaisut yhdistyivät yhdeksi liiketoimintayksiköksi syksyllä 2014. Kuluttajien syventynyt ympäristötietoisuus ja tiukkenevat päästötavoitteet kasvattavat kiinnostusta kustannustehokkaita biokaasuratkaisuja kohtaan. Syyskuun ajaksi Gasum vaihtoi kaikki helsinkiläiset kaasuliedet biokaasulle. Kampanjasta saatu palaute oli erittäin positiivista. Tuotantokapasiteetti kasvaa Loppuvuodesta Gasum-biokaasun tuotantokapasiteetti kasvoi merkittävästi, kun Lahden Kujalassa avattiin Gasumin ja LABIO Oy:n uusi biokaasun tuotanto- ja jalostuslaitos. Kujalan vuotuinen 50 gigawattitunnin tuotantopotentiaali on huomattava lisäys, sillä Gasumin verkkoon syötetyn biokaasun määrä vuonna 2014 oli yhteensä noin 34 gigawattituntia. Kujalan lisäksi Gasum tuottaa biokaasua Kouvolan Mäkikylässä ja Espoon Suomenojalla, missä tehtiin biokaasun tuotantoennätys 2014. Biokaasumarkkinoiden kehittyminen avaa tulevaisuudessa mahdollisuuksia uusien tuotantotapojen käyttöönotolle. Biohajoavien jätteiden lisäksi biokaasua on mahdollista tuottaa esimerkiksi kesantopellolla kasvavasta nurmesta tai metsäteollisuuden sivuvirroista kertyvästä puusta. Gasumilla on suunnitelmat kesantonurmea raaka-aineena käyttävälle laitokselle, jonka vuosituotanto olisi noin kaksinkertainen Lahden Kujalaan verrattuna. Gasum on myös selvittänyt puupohjaista biokaasua eli bio-sng:tä valmistavan biojalostamon rakentamista Joutse noon yhdessä Helenin ja Metsä Fibren kanssa. Valmistettua bio-sng:tä olisi mahdollista siirtää kaasuverkossa esimerkiksi Helenin Vuosaaren voimalaitokselle. Biojalostamon vuotuiseksi kapasiteetiksi on kaavailtu 1 600 gigawattituntia. GASUM PANOSTAA TANKKAUS ASEMA VERKOSTOON Tankkausasemaverkoston kehit täminen on yksi Gasumin keskeisistä tavoitteista. Vuonna 2014 Tampere sai toisen tankkausaseman Lielahteen alkusyksystä. Tällä hetkellä Suomessa on yhteensä 24 kaasutankkausasemaa, joista 18 on Gasumin omistamia. Loppuvuodesta asemien maksujärjestelmä uudistui. Nyt yhtiön tankkausasemilla on mahdollista maksaa GasCardin lisäksi kotimaisilla pankki- ja Visa Electron -korteilla sekä Mastercard- ja Visa-luotto korteilla. Gasumin tavoitteena on laajentaa verkostoa merkittävästi tulevina vuosina: suunnitteilla on tiekartta 35 uudelle tankkausasemalle, jotka sijaitsevat liikenteellisesti keskeisillä paikoilla Suomessa. Biokaasun ja tulevaisuudessa nesteytetyn maakaasun eli LNG:n infrastruktuuri ratkaisut auttavat tankkausasemaverkoston kasvattamista kaasu verkon ulkopuolella. Tätä kehitystä tukee myös tavoite biokaasun yleistymisestä kaupunkien joukkoliikenteen käyttövoimana. 18 GASUMIN VUOSI 2014
ENERGIAKAUPPA: BIOKAASU- JA LIIKENNERATKAISUT Kivijalka on tehty nyt muurataan ylöspäin Sain tarttua syksyllä 2014 hienoon haasteeseen: vastaan Gasumilla biokaasu- ja liikenneratkaisuista. Tehtävä ei voisi olla mieleisempi. Bio- ja liikennekaasun kasvulle on luotu aiempina vuosina tukeva kivijalka, nyt on aika muurata vauhdilla ylöspäin. Kuluttaja on liiketoimintamme ydin. Biokaasuratkaisujen tulee olla ympäristöystävällisiä, monipuolisia, helppoja ja kustannustehokkaita. Tämän tulee toteutua sekä maantieliikenteessä, teollisuudessa että kotitalouksissa. Osin olemme jo onnistuneetkin: monissa tapauksissa kuluttaja ei huomaa muutosta maakaasusta biokaasuun siirryttäessä ei edes laskusta. Gasum on sitoutunut kaasuautoilun pitkäjänteiseen kehittämiseen. Yhä useammista henkilöautomalleista on tullut markkinoille kaasuversio, eikä hinta-eroa bensaja kaasuautojen välillä enää juurikaan ole. Lisäksi Gasumin julkisilla tankkausasemilla yksityisautoihin tankatun kaasun määrä kasvoi 20 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. JUKKA METSÄLÄ liiketoimintayksikön päällikkö, Biokaasu- ja liikenneratkaisut KAASUAUTOJEN TANKKAUSASEMAT LIMINKA Gasumin tankkausasema (kpl) Muun toimijan tankkausasema Suunnitteilla/rakenteilla muun toimijan tankkausasema GASUMIN BIOKAASUPROJEKTIT JA YHTEISTYÖKUMPPANIT 1. KSS Energia PIETARSAARI ja Kymen Bioenergia 2. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) 3. LABIO VAASA JEPUA SUOMI 4. 5. Biovakka Suomi 6. Joutsan Ekokaasu 7. MetsäFibre ja Helen 8. KSS Energia LEPPÄVESI Toiminnassa olevat laitokset Suunnitteluvaiheessa KITEE 6. JOUTSA LEMPÄÄLÄ 2 TAMPERE JOUTSENO 7. IMATRA LAHTI 3. KOUVOLA LAPPEENRANTA FORSSA RIIHIMÄKI 1. 8. 5. VEHMAA HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ KOTKA HAMINA 4. TURKU LOHJA 2 PORVOO 2. 6 PÄÄKAUPUNKISEUTU GASUMIN VUOSI 2014 19
LNG SKANGASS LNG-KEHITYKSEN KÄRKEEN Gasum osti enemmistön norjalaisen Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta keväällä 2014. LNG mahdollistaa merkittävät päästövähennykset kustannustehokkaasti. VUOSI 2014 Gasumin tytäryhtiö Skangass tarjoaa kilpailukykyistä ja ympäristöystävällistä LNG:tä meriliikenteen, teollisuuden ja raskaan maantieliikenteen tarpeisiin. Skangassin toimitusjohtajana toimii Tor Morten Osmundsen ja hallituksen puheenjohtajana Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen. Yhtiö työllisti 44 henkilöä. Skangass toimitti Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa LNG:tä 284 000 tonnia (eli 3,9 TWh), 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2013. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNG-markkinaa. Gasum jatkoi pitkäjänteistä nesteytetyn maakaasun strategiaansa ostamalla 51 prosentin osuuden Skangassin LNG-jakeluliiketoiminnasta norjalaiselta Lyse-konsernilta. Energia-, infrastruktuuri- ja tietoliikennealoilla toimiva Lyse jäi Skangassin osakkaaksi 49 prosentin osuudella. Gasumilla ja Skangassilla on vankka kokemus LNG:n markkinoista. Gasum on ollut mukana LNG-liiketoiminnassa vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2007 perustettu Skangass käynnisti LNG-toimintansa vuonna 2011. Kaupan myötä Gasumin LNG-liiketoiminnot, kuten Porvoon tuotantolaitos siirtyi Skangassille. Skangassin tuotantolaitos Norjan Risavikassa on Lysen omistuksessa, mutta Skangassilla on pitkäaikainen toimitussopimus laitoksen käytöstä. Yhtiön Norjassa sijaitseva Öran terminaali ja Ruotsin Lysekilin terminaali sekä suunnitteilla oleva Gävlen terminaali siirtyivät uuteen yhtiöön. Lisäksi Skangassilla on rakenteilla LNG-terminaali Porin Tahkoluotoon. Tämän lisäksi yhtiöllä on rakenteilla oleva LNG-terminaalihanke Tornion Röytässä yhdessä Outokummun, SSAB:n ja EPV Energian kanssa. Yhteispohjoismainen markkina Yrityskauppa yhdisti maantieteellisesti Suomen, Norjan ja Ruotsin LNG-markkinat. Skangass kehittää aktiivisesti pohjoismaista LNGinfra struktuuria, ja yhtenäinen mark kina-alue edistää hankintaja jakelupalve luiden kehittämistä, parantaa logistiikkaketjun tehokkuutta ja lisää LNG:n kokonaisvarastointikapasiteettia. Muun muassa Itä- ja Pohjan merellä tammikuussa 2015 kiristyneet päästörajoitukset parantavat LNG:n kokonaiskilpailukykyä. LNG:tä käyttämällä hiilidioksidipäästöt alenevat noin 25 prosenttia raskaaseen poltto öljyyn verrattuna. LNG ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja, eikä sen käytöstä synny haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Energianlähteen vaihto perinteisistä polttoaineista LNG:hen avaa myös mahdollisuuden tuleville kehitysaskelille: nesteytettyä biokaasua LBG:tä voidaan käyttää LNG:tä vastaavalla tavalla. 20 GASUMIN VUOSI 2014
LNG SKANGASS TOIMITTAA LNG:TÄ TURVALLISESTI Skangass toimittaa LNG:tä merenkulun asiakkailleen joko rekasta laivaan, terminaalista laivaan tai laivasta laivaan riippuen siitä, mikä toimitustavoista on asiakkaalle sujuvin ja paras ratkaisu. Skangassilla on nyt charter-sopimukset kolmeen LNG-tankkeriin. Lisäksi yhtiöllä on käytössään yli 20 LNG-säiliöautoa, ja kalustoa lisätään tarpeen mukaan. Tankkeri voi bunkrata eli tankata LNG:tä suoraan toiseen alukseen merellä. Bunkrausalus Coralius tulee käyttöön vuonna 2017. Bunkraus alukset helpottavat LNG:n saatavuutta asiakkaille ja vähentävät laivojen käyntejä satamassa. Laivasta laivaan -toimitusmahdollisuus on olennainen osa LNG:n jakeluinfrastruktuurin kehitystä. Skangassin käytössä olevat alukset toimittavat LNG:tä asiakkaille merellä joustavasti ja turvallisesti. LNG tarjoaa vaihtoehdon puhtaampaan meriliikenteeseen TOR MORTEN OSMUNDSEN toimitusjohtaja, Skangass AS Skangass on johtava toimija Pohjoismaiden LNG-markkinoilla. Yhtiö toimittaa LNG:tä merenkulun, teollisuuden ja raskaan maaliikenteen tarpeisiin. Autamme asiakkaitamme vastaamaan ympäristöön liittyviin ja operatiivisiin tavoitteisiin tarjoamalla tehokkaita ja vakaita LNG-toimituksia. LNG:tä käyttämällä teollisuudessa ja liikenteessä saavutetaan huomattavia hiilidioksidi-, rikki-, typpioksidi- ja hiukkaspäästöjen vähennyksiä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Pyrimme johdonmukaisesti parantamaan nesteytetyn maakaasun houkuttelevuutta kehittämällä aktiivisesti Pohjoismaiden LNG-infrastruktuuriamme. LNG on tapa ulottaa kaasun ympäristöedut myös kaasuputkiverkoston ulkopuolelle, ja investoimmekin tulevina vuosina voimakkaasti LNG-terminaaliverkoston ja saumattomien LNG-toimitusratkaisujen kehittämiseen Pohjoismaissa. Infrastruktuurin vahvistuminen mahdollistaa LNG:tä käyttävien rahti- ja matkustajaalusten yleistymisen Itä- ja Pohjanmerillä, mikä vähentää päästöjä erityisesti meriliikenteessä. Lisäksi uskomme vahvasti siihen, että ympäristönäkökulmat nostavat päätään myös raskaan maantieliikenteen polttoainevalinnoissa. Useat kuorma-auto valmistajat ovat jo reagoineet uuteen markkinatilanteeseen tuomalla markkinoille kaasukäyttöistä raskasta kalustoa. LNG:tä käyttämällä yritys tekee valinnan, josta on hyötyä heti ja myös tulevaisudessa, sillä kaasualan seuraava mullistus, nesteytet ty biokaasu eli LBG, on jo nurkan takana. GASUMIN VUOSI 2014 21
LNG-INFRASTRUKTUURI Skangassilla vireillä useita terminaali hankkeita Pohjoismaissa Skangass kehittää aktiivisesti Pohjoismaiden ja Suomen LNG-infrastruktuuria. Porin Tahkoluodon LNG-terminaali on jo Skangassin kolmas terminaali Pohjoismaissa. Vastaavan kokoinen Lysekilin terminaali avattiin Ruotsissa 2014. Skangass toimittaa maakaasua suoraan asiakkaalle Lysekilin terminaalista yhdysputken kautta. Terminaalista toimitetaan LNG:tä myös lähialueella toimivalle teollisuudelle LNG-säiliöautokuljetuksilla sekä meriliikenteelle. Skangass on investoinut terminaaliin reilut 85 miljoonaa euroa. Øran LNG-terminaali Norjassa Etelä-Norjassa sijaitseva Øran terminaali on varastointikapasiteetiltaan 6 500 kuutiota. Terminaali on suunniteltu noin 100 000 tonnille LNG:tä vuosittain. Yhtiö jakelee suurimman osan kaasusta LNG-säiliö autoilla asiakkaille pisimmillään noin 350 kilometrin päähän. Kolmannes kaasusta jaellaan suoraan yhdysputken välityksellä lähialueen teollisuusasiakkaille. Gävleen suunnitteilla LNG-terminaali Skangass sai luvan Ruotsin hallitukselta (Taalainmaan lääninhallitus) elokuussa 2014 LNG-terminaalin rakentamiseen Gävleen. Suunniteltu terminaali on tärkeä osa LNG-infrastruktuurin laajentamista Ruotsissa. Investointi päätös tehdään näillä näkymin vuonna 2015. Terminaalia kehitetään yhteistyössä Gävlen sataman kanssa, joka investoi satama-alueen infrastruktuurin rakentamiseen. Tuotantolaitokset tehostavat yhtiön LNG-toimituksia Skangassilla on myös pitkäaikainen toimitussopimus Lysen kanssa Norjan Risa vikassa sijaitsevan LNG-tuotantolaitoksen käytöstä. Vuonna 2011 käynnistetyn laitoksen varastointikapasiteetti on 30 000 kuutiota ja tuotantokapasitteetti 300 kilo tonnia. Lisäksi Skangassilla on vuonna 2010 käynnistetty 20 kilo tonnin LNG-tuotantolaitos Porvoossa, jonka varastointikapasiteetti on 2 000 kuutiota. YHTEISHANKE TORNION MANGA LNG-TERMINAALI Manga Terminal Oy rakentaa Tornion Röyttään LNG- tuontiterminaalin, jonka ympärille luodaan tehokas logistiikkaketju. Manga LNG Oy:n osakkaina ovat Outokumpu Oyj, SSAB Oy, Skangass Oy ja EPV Energia Oy. Valmistuessaan terminaali tarjoaa LNG:tä alueellisesti sekä Pohjois-Suomen että Pohjois-Ruotsin teollisuuden ja meriliikenteen tarpeisiin moni puolistaen samalla Suomen kaasu- ja polttoainemarkkinoita myös Pohjois-Suomessa. Terminaalin säiliön koko on 50 000 kuutiota ja kustannusarvio noin 100 miljoonaa euroa. Yhtiö on saanut työ- ja elinkeinoministeriön LNG-terminaalien investointitukea noin 33 miljoonaa euroa terminaalin rakentamiseen. Terminaalin toimittaa Wärtsilä Oyj. Rakennushankkeen arvioitu työllis tämis vaikutus on 260 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan 7 henkeä ja välillisesti noin 30 henkeä. Rakennamme Suomen ensimmäistä LNG-terminaalia Poriin STANISLAV LYSAK projektipäällikkö, Porin LNG-terminaali Toimin projektipäällikkönä Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin rakennushankkeessa, joka rakentuu kovaa vauhtia Satakuntaan, Porin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamaan. Samassa yhteydessä toteutamme tehokkaan logistiikkaketjun sekä maakaasun yhdysputken terminaalilta teollisuusalueelle. Yhdysputki palvelee sataman lähistöllä olevaa M20-teollisuusaluetta ja Skangassin asiakkaita. Hankkeen kokonaisinvestointi on yhteensä noin 80 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi terminaalihankkeelle energiatukea 23 miljoonaa euroa. Tuen avulla Skangass rakentaa terminaalin, jonka kautta saadaan laivaliikenteen ja teollisuuden käyttöön pääosin poltto öljyjä ja nestekaasua korvaavaa ympäristö ystävällistä ja rikitöntä energiaa. Samalla Skangass luo vaihtoehtoisia hankintaväyliä kaasua käyttävälle teollisuudelle. LNG:n käytölle sekä meriliikenteessä että teollisuudessa arvioidaan olevan erityisen suuri markkina potentiaali Satakunnassa. Terminaalista käsin voidaan palvella koko Länsi-Suomen aluetta. Suomen ensimmäisen terminaalin arvioitu valmistumisajankohta on syksy 2016. Skangassin Safety irst -ajattelutapa on nostettu tärkeään rooliin projektin läpiviennissä. Turvallisuus on huomioitu suunnittelussa, eri rakennusvaiheiden työnsuunnittelussa ja huomioidaan rakennusvaiheessa, käyttöön otossa ja käytössä. Turvallisuusvaatimukset ovat tiukat, ja tavoitteena on nolla työtapaturmaa. Terminaali työmaalla työskentelee päivittäin noin 40 200 henkeä. Terminaalin valmistuttua käyttöä ohjataan ja valvotaan keskusvalvomosta. Rakennushankkeen arvioitu työl listämisvaikutus on 250 henkilötyövuotta. Valmistuttuaan terminaali työllistää suoraan 10 henkeä ja välillisesti noin 50 henkeä. 22 GASUMIN VUOSI 2014
LNG-INFRASTRUKTUURI SKANGASSIN LNG-INFRASTRUKTUURI POHJOISMAISSA TORNIO LNG-TERMINAALI Yhteishanke ManGa LNG Oy, Outokumpu, SSAB, EPV Energia ja Skangass Varastointikapasiteetti 50 000 m 3 Rakenteilla Tavoiteltu valmistumisajankohta 2018 RUOTSI SUOMI NORJA GÄVLE LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 Suunniteltu PORI LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 Rakenteilla Tavoiteltu valmistumis ajankohta 2016 RISAVIKA LNG-TUOTANTO LAITOS, LYSE-KONSERNIN OMISTUKSESSA Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 300 kilotonnin tuotantokapasiteetti Käynnistetty 2011 ØRA LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 6 500 m 3 Käynnistetty 2011 LYSEKIL LNG-TERMINAALI Varastointikapasiteetti 30 000 m 3 Käynnistetty 2014 PORVOO LNG-TUOTANTOLAITOS Varastointikapasiteetti 2 000 m 3 20 kilotonnin tuotantokapasiteetti Käynnistetty 2010 GASUMIN VUOSI 2014 23
ENERGIAPALVELUT EDISTYKSELLISIÄ ENERGIARATKAISUJA Energiapalvelut tarjoaa energiatehokkaita kaasuratkaisuja. Puhtaasti palava maakaasu, kotimainen biokaasu ja LNG mahdollistavat uudenlaisten teknisten konseptien kehityksen ja käyttöönoton päästötavoitteiden kiristyessä. VUOSI 2014 Biokaasun jakelumyynti tuli mahdolliseksi kaikille jakelu verkkoon liitetyille asiakkaille. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta asiakasmäärät kasvoivat. Hybridiratkaisujen kehitystyö oli toiminnan keskiössä. Energiapalvelut oli mukana rakentamassa Kirkkonummen Sundsbergiin ekologista asuinaluetta. Energiapalvelut tarjoaa kaasuratkaisuja eri tyyppisille yrityksille, teollisuudesta ravintoloihin, kotitalouksille ja asunto-osakeyhtiöille. Liiketoiminta-alueen rooli on muuttunut viime vuosina energiatehokkaiden ja resurssiviisaiden ratkaisujen kehittäjäksi ja tarjoajaksi. Kaasuputki verkostokaan ei enää rajoita liiketoimintaa: LNG avaa uusia mahdollisuuksia Länsi-Suomen energiasektorille, kun LNG-tuontiterminaali avataan Poriin 2016. Energialajin vaihto kaasuun, laitteiden asennus, huolto ja kunnossapito sekä uusien jakeluverkkojen rakentaminen ovat liiketoiminta-alueen vahvuuksia uudella markkina-alueella. Biokaasun jakelumyynti käyntiin Biokaasu mahdollistaa uusien markkinoiden kehittymisen. Vuonna 2014 biokaasun jakelumyynti tuli mahdolliseksi kaikille jakeluverkkoon liitetyille asiakkaille. Syksyllä toteutettiin biokaasukampanja, jonka aikana 30 000 helsinkiläisliettä kokkasi puhtaasti biokaasulla. Taloyhtiöt voivat siirtyä käyttämään biokaasua taloyhtiökohtaisesti. Tällöin Gasum asentaa omalla kustannuksellaan etäluettavan taloyhtiö kohtaisen mittarin. Myöhemmin julkaistavassa verkkosovelluksessa taloyhtiö voi seurata kaasunkulutustaan lähes reaaliajassa. Asiakasmäärät kasvoivat vuonna 2014 talouden taantumasta ja kaasulle epäsuotuisista veroratkaisuista huolimatta. Hybridiratkaisut markkinoille Liiketoiminta-alue kehittää aktiivisesti erilaisia lämmitysrakaisuja kuten hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiutuvat energiamuodot kaasuun. Käytännössä kyse voi olla esimerkiksi aurinkopaneeleista, -keräimistä tai lämpöpumpuista jotka toimivat ensisijaisena energianlähteenä. Kun uusiutuvaa energiaa ei ole tarpeeksi saatavilla, kaasu tuo järjestelmään tarvittavan lisäenergian. Hybridiratkaisut ovat luonteeltaan skaalautuvia ja sopivat myös teollisuuden energiantehostamistarpeisiin. Vuoden 2015 aikana tulee markkinoille uudentyyppinen, erilaisia lämmönlähteitä hyödyntävä ratkaisu, jonka avulla osto- ja hukkaenergian määrä saadaan minimoitua. Riippuen asiakkaan tarpeesta kaikki lämpöratkaisut ovat toteutettavissa myös lämpöpalveluna, jolloin asiakkaan ei tarvitse tehdä investointia itse ja kaikki lämmön tuotantoon liittyvät valvomopalvelut, huollot sekä kunnossapito hoituvat automaattisesti Gasumin toimesta. Esimerkkinä lämpöpalveluna toimitetusta hybridiratkaisusta on Kirkkonummen Sundsbergin rannan asuntoalueelle rakennettu kaukolämpökeskus, jossa on kaksi kaasukäyttöistä maalämpöpumppua ja kaasulla toimivia kondenssikattiloita. Mikäli maalämmön tuotanto jää talvella vajaaksi, lisälämpö tulee automaattisesti kaasusta. Asukkaat pääsevät nauttimaan energiatehokkaasta lämmitysratkaisusta vailla huolta kunnossapito- tai huoltotarpeista. Myös 24/7 valvomo- ja varallaolopalvelu kuuluvat tuotteen etuihin. 24 GASUMIN VUOSI 2014
ENERGIAPALVELUT Kehitämme aktiivisesti hybridiratkaisuja, jotka yhdistävät uusiuvat energiamuodot kaasuun. Asiakkaidemme tarpeet monipuolistuvat niin myös tarjoamamme ratkaisut Viime vuosina asiakkaidemme tarpeet ovat monipuolistuneet selkeästi. Yksilölliset, tarpeiden mukaan räätälöidyt ratkaisut ovat saapuneet myös energia-alalle. Teemme Gasumin Energiapalveluissa kaikkemme, jotta tarjoamme jatkossakin ennakkoluulottomia energiaratkaisuja niin teollisuuden, kiinteistöjen kuin kotitalouksienkin tarpeisiin. Panostamme asiakassuhteisiin entistä enemmän ja haemme yhdessä sopivat ratkaisut jokaiseen tarpeeseen. Tavoitteen tueksi muutimme toimintatapaamme 2014 ja toimme asiakasryhmäpäälliköt mukaan organisaatioon palvelumme terävöittämiseksi. Nyt pystymme keskittymään kaasun- käyttäjien toimintaympäristön ymmärtämiseen aiempaa paremmin. Uskon, että toimiva resepti muodostuu aktiivisesta kuuntelusta ja tuoreista ideoista. Haluamme kehittää tuotteita ja palveluratkaisuja, joita asiakkaamme tarvitsee ja arvostaa. Energiatehokkuus, toimitusvarmuus, skaalautuvuus ja vähäpäästöisyys ovat luonnonkaasuratkaisujen määreitä. Kotimainen biokaasu tuo puolestaan uusiutuvan ja resurssiviisaan vaihtoehdon energiapalettiimme. Kaasun varaan on kestävää rakentaa tulevaisuudessakin. PETRI NIKKANEN asiakkuus- ja myyntiyksikön päällikkö, Energiapalvelut BIOKAASU LÄMMITTÄÄ HJK-JUNIOREIDEN TREENIHALLIN Juniorijalkapalloilijoiden talviharjoittelumahdollisuudet parantuivat kertaheitolla, kun Helsingin Töölöön pystytettiin uusi ylipainehalli keväällä 2015. Helsingin Jalkapalloklubin junioreille pyhitetty kuplahalli lämpenee energiatehokkaasti ja ympäristö ystävällisesti kotimaisella Gasum-biokaasulla. Biokaasu soveltuu hyvin ison hallin lämmitykseen. Lämmitysjärjestelmä antaa mahdollisuuden nopeaan lämmönsäätelyyn ja kestää tarvittaessa myös pakkasta: tämä mahdollistaa hallin lämpö tilan laskemisen matalalle esimerkiksi öisin, mikä tarkoittaa säästöä energialaskussa. HJK:n 2 500 juniorifutaajan lisäksi uudesta harjoittelutilasta pääsevät nautti maan HJK:n iltapäivätoiminnassa mukana olevat alakouluikäiset lapset sekä HJK:n jalkapallokoululaiset. Kuvassa on Valion Vantaan tehtaan höyrykeskus, joka tuottaa maakaasun voimalla energiaa 12 000 megawattia vuodessa. GASUMIN VUOSI 2014 25
SIIRTOPALVELUT ENERGIAA LIIKKEELLÄ Siirtopalvelut vastaa kaasun siirrosta asiakkaille sekä kaasuverkoston ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Kehittämisen painopisteenä oli toiminnan tehokkuuden parantaminen. Biokaasun syöttöön liittyviä kehitystoimenpiteitä, kuten biokaasun tasehallintaa ja sertifikaattijärjestelmän ylläpitäjän tehtäviä kehitettiin. VUOSI 2014 Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin. Tampereella Santalahdessa toteutettiin kaasuputken siirtohanke ja Turkuun suunnitellun maakaasuputken lunastusluvasta luovuttiin. Maakaasun toimitusvarmuuteen liittyviä suunnitelmia päivitettiin ja mahdollisten kaasun toimitushäiriöiden vaikutuksia analysoitiin laajasti. Balticconnector-kaasuputken ja Etelä-Suomen LNG-terminaalin suunnittelu jatkui. Energiavirasto aloitti siirtoverkkotoiminnan sääntelyn valmistelun valvontajaksoille 2016 2023. Gasum omistaa Suomen kaasun siirto putkiston ja on järjestelmävastuussa Suomen maakaasun siirtojärjestelmästä. Putkisto on yhtiön suurin omaisuuserä, ja merkittävä osa henkilöstöstä työskentelee kunnossapitotehtävissä. Kaasuputkistoa huolletaan säännöllisesti Imatran ja Kouvolan vuonna 1997 rakennettujen kompressoriasemien automaatiojärjestelmän uusintaa selvitettiin vuoden 2014 aikana ja sen mahdollista toteutusta valmistellaan vuonna 2015. Biokaasun korkea laatu Kaasuverkostoon syötetään biokaasua kolmesta syöttöpisteestä, Kouvolasta, Espoosta ja Lahdesta. Verkossa voidaan siirtää vain biokaasua, joka vastaa ominaisuuksiltaan maakaasun siirtoverkostoon syötettävän kaasun koostumisvaatimuksia. Biokaasun määrää ja laatua sekä biokaasutasetta seurataan tarkasti, jotta tarjolla olevan ja toimitetun biokaasun määrä on selvillä. Biosertifikaattijärjestelmä käyttöön Osana kaasumarkkinoiden kehitystoimintaa Gasum on kehittänyt markkinoille biokaasusertifikaattijärjestelmän. Yhtiö on ottanut käyttöön biokaasusertifikaattijärjestelmän maakaasuverkoston alueella Suomessa. Kaasunkäyttäjä voi hankkia sertifikaattijärjestelmästä biokaasusertifikaatteja, joiden avulla voidaan kohdistaa käytetty kaasu ympäristöystävälliseksi biokaasuksi. Turkuun suunnitellun maakaasuputken lunastusluvasta luovutaan Maakaasuputkihankkeesta Mäntsälästä Turun talousalueelle luovutaan. Maakaasuputken rakentamisen edellytyksenä olisi ollut riittävä maakaasun käyttö reitin varrella. Potentiaaliset asiakkaat ovat investoineet muihin energiamuotoihin tai tehneet muita tuotannollisia ratkaisuja. Alueiden mahdollinen kaasun tarve pk-teollisuudessa ja energian lämmöntuotannossa on mahdollista hoitaa tulevaisuuden LNG-ratkaisuilla. 26 GASUMIN VUOSI 2014
SIIRTOPALVELUT Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin Kaasun siirtoverkoston valvontajärjestelmä uudistettiin vaiheittain kesällä 2014. Uusi järjestelmä tehostaa maakaasun valvonnan ja siirtoliiketoiminnan toimintaedellytyksiä. Uusinnalla varmistetaan kaasun siirron toimivuutta ja uusien tarpeiden toteuttamista, ja siten se tukee Gasumin strategisia tavoitteita. Järjestelmä oli kokonaisuudessaan käytössä lokakuussa. Otimme myös käyttöömme online-simuloinnin, jolla voidaan jäljittää kaasun laatu, valvoa verkoston mahdollisia vuotoja entistä tehokkaammin sekä laskea siirtokapasiteetit. Keskusvalvomomme valvoo ja ohjaa kaasuverkoston toimintaa keskeytyksettömästi ympäri vuorokauden. Valvomon päätehtävänä on siirtää kaasua asiakkaille toimitusvarmasti ja turvallisesti. JANNE GRÖNLUND valvomopäällikkö, Siirtopalvelut KAASUN SIIRTOVERKOSTO SUOMESSA KAASUPÖRSSI Gasumin tytäryhtiö Kaasupörssi Oy on verkossa toimiva markkinapaikka maakaasun jälkimarkkinoita ja yhtiön lyhyen kaupan tuotteita varten. Vuonna 2014 Kaasupörssin kaupankäynnin kokonaisvaihdoksi muodostui 1 891 GWh (2013: 2 035 GWh). Kaupan käyntivolyymi vastasi 6,4 prosentin osuutta koko maakaasun käytöstä Suomessa (2013: 6,1 %). Kauppoja syntyi 99 000 (2013: 101 000 kpl). Pääsyy vähentyneeseen kaupankäynnin volyymiin oli vuoden 2014 helmi- ja maaliskuussa vallinnut lauha sää. Gasumin osittain omistamassa liettualaisessa GET Baltic kaasupörssissä vuosivaihto oli 1 013 GWh, 89 prosenttia enemmän kuin ensimmäisenä toiminta vuonna (2013: 536 GWh). Se vastasi 4,3 prosentin osuutta koko Liettuan kaasun käytöstä. GET Baltic kaasupörssissä on käytössä Kaasupörssin kehittämä liiketoimintamalli ja Suomessa asiakkaiden kanssa yhteistyössä kehitetty kaupankäyntijärjestelmä. GET Baltic kaasupörssin omistavat Gasum (34 %), Lietuvos Dujos (34 %) ja Amber Grid (32 %). Gasum omistaa Suomen kaasusiirtoputkiston ja vastaa kaasun siirrosta asiakkaille. Maakaasu siirretään maan alaisissa putkissa, jotka asennetaan 1 2 metrin syvyyteen. Verkostoon kuuluu putkiston lisäksi venttiili- ja kompressori asemia sekä maakaasun luovutus pisteissä sijaitsevia paineenvähennys asemia, joiden kautta kaasu luovutetaan asiakkaiden verkkoon. Kaasua on virrannut Suomeen jo 40 vuotta. SIIRTOPUTKISTO Pituus 1 287 km Tilavuus 289 202 m 3 JAKELUPUTKISTO Pituus 562 km TAMPERE LOHJA HYVINKÄÄ ESPOO KOMPRESSORIASEMAT Imatra, Kouvola ja Mäntsälä Kompressoriyksiköt 9 kpl HELSINKI SUOMI MÄNTSÄLÄ KOUVOLA KOTKA IMATRA VENÄJÄ TALLINNA NARVA VIRO GASUMIN VUOSI 2014 27