ESIPUHE Tämä Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueen käyntikohteiden tietopaketti on koottu FENIKS- hankkeessa (Luontomatkailuyritysten toimintaedellytysten parantaminen Merenkurkun saaristossa) Lena Wargénin toimesta. Tämä tietopaketti sisältää myös tietoa kahdesta retkikohteesta maailmanperintöalueen ulkopuolella: Västerö ja Öjen. Projektia on hallinnoinut Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut ja rahoittajina ovat olleet Pohjanmaan liitto (EAKR- tavoite 2 ohjelma), Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut, Mustasaaren kunta, Maalahden kunta, Vöyri- Maksamaan kunta, VASEK (Vaasan seudun kehitys Oy) ja EU (Euroopan Unioni). Projektin yhteistyökumppaneita ovat olleet Länsi- Suomen ympäristökeskus, Geologian tutkimuskeskus, Pohjanmaan matkailu ja Björköbyn jakokunta. Tietopaketti on tarkoitettu ensisijassa oppaille ja muille Merenkurkun maailmanperintöalueella toimiville yrittäjille. Toivottavasti siitä on myös hyötyä kouluille ja muille oppilaitoksille. Alueen monia luontopolkuja on parannettu uusilla infotauluilla, taukopaikoilla ja laitureilla. Nämä panostukset sekä tämä tietopaketti tulevat varmasti edesauttamaan pienimuotoisen luonto- ja kulttuurimatkailun kehitystä Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueella. Merenkurkun luontopoluilla voit sekä rentoutua että tutustua luontoomme ilman että vaarannat alueen suuria luonto- ja kulttuuriarvoja. Muista, että meillä on ainutlaatuinen maailmanperintö säilytettävänämme. Tuija Warén projektikoordinaattori FENIKS Suuri osa materiaalista löytyy myös: www.kvarkenguide.org www.luontoon.fi www.kvarken.fi Kuvitus: Teija Lehto, Lise-Lott Nyström ja Päivi Anttila Taulujen layout: Heikki Järvinen
TERRANOVA - Merenkurkun luontokeskus Terranovassa esitetään Merenkurkun saaristoa, joka vuonna 2006 valittiin Suomen ensimmäiseksi maailman luonnonperintökohteeksi. Terranova sijaitsee samassa rakennuksessa Pohjanmaan museon yhteydessä. Metsähallituksen asiakaspalvelupisteessä, Pohjanmaan Museon infon vieressä, saat tietoa Merenkurkun luonnosta, luonnonsuojelualueista ja retkikohteista. Täältä voit myös varata Metsähallituksen huollossa olevia tupia ja luontoasemia. Terranovassa saat kokea Merenkurkun kauniin saaristoluonnon kaikilla aisteillasi! Sisäänpääsy 2008: Aikuiset 5, lapset 2 Opastus 20 /ryhmä Erikoisopastus 40 YHTEISTIEDOT Osoite: Terranova - Merenkurkun luontokeskus, Museokatu 3, 65100 Vaasa Metsähallituksen asiakaspalvelupiste puhelin: 0205 64 5281 sähköposti: terranova@metsa.fi kotisivu: www.luontoon.fi/asiakaspalvelu/terranova Pohjanmaan museo ja Terranova puhelin: (06) 325 3800 sähköposti: terranova@vaasa.fi kotisivu: museo.vaasa.fi/ Aukioloajat 2008 Ti, to ja pe klo 10-17, ke klo 10-20, la ja su klo 12-17. Maanantaisin suljettu.
YLEISIÄ PERIATTEITA Metsähallituksen rakennuksia vuokrataan ensisijassa yhteistyöyrittäjille ja luontoopetukseen. Muut tahot ja yksityishenkilöt voivat varata tiloja aikaisintaan 2 viikkoa ennen ajateltua käyttöä. Koulut ja vastaavat ryhmät saavat kuitenkin varata ilman aikarajausta. Koululaisryhmille 50 % alennus. HINNAT 2008 Kvicksund/Björkören Sommarö Rönnskär/Docket Rönnskär/asemarakennus Moikipää Mikkelinsaaret Mikkelinsaaret, sauna 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 60 /vrk (sisältää saunan käytön) 20 / yö/henkilö lapsilta 10 /yö, (sisältää saunan) Pelkkä saunan käyttö 3 /henkilö, kuitenkin vähintään 10 /lämmityskerta Edellä mainitut hinnat ovat voimassa myös, kun rakennus vuokrataan vain päivä- ja iltakäyttöön eikä siellä yövytä. Jos käyttö tapahtuu keskellä päivää ja on lyhytaikaista (2-3 h) voidaan harkinnan mukaan periä alempi maksu 30. Kaikki kohteet on luovutettava siivottuina. Yöpyjillä on oltava omat liinavaatteet tai makuupussit. Sopimusyrittäjän tulee kuljettaa pois toiminnastaan syntynyt jäte tai olla sopimus Pidä Saaristo Siistinä ry:n kanssa jätepisteiden käytöstä. Varausaika on klo 12 12, jos ei muuta sovita etukäteen.
MERENKURKUN SAARISTON MAAILMANLUONNONPERINTÖ Merenkurkun saaristo hyväksyttiin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon heinäkuussa 2006 Suomen ensimmäisenä maailmanluonnonperintökohteena. Merenkurkun saaristo ja Ruotsin Korkea Rannikko muodostavat kahden valtion yhteisen maailmanperintökohteen, jossa Suomen matala moreenisaaristo ja Ruotsin jyrkät kalliorannat antavat yhdessä täydellisen kuvan n. 10 000 vuotta sitten päättyneen jääkauden aiheuttamasta maankohoamisilmiöstä ja sen vaikutuksista luontoon ja kulttuuriin. Viimeisen jääkauden aikana 3 km paksu jäätikkö painoi maanpintaa alaspäin 800m. Mannerjään sulamisvaiheessa maanpinta alkoi palautua. Merenkurkussa vuotuinen noin 8 mm maankohoaminen muuttaa saaristomaisemaa jo yhden sukupolven aikana. Uusia saaria nousee merestä ja merenlahdet kuroutuvat järviksi. Satamat ja väylät mataloituvat. Maankohoamisen seurauksena maa-ala lisääntyy Merenkurkun saaristossa joka vuosi noin 1 km 2 : n verran, mikä vastaa esimerkiksi 150 jalkapallokenttää. Laajat de Geer-moreeni- eli pyykkilautamoreenikentät ovat Merenkurkun saariston erikoisuus. Ne syntyivät sulavan mannerjään reunavyöhykkeessä jäämassojen liikkeen seurauksena. Parhaiten De Geer-moreenikentät ovat nähtävissä Björköbyn Svedjehamnin edustalla. De Geer-moreenien synty (piirros: Harri Kutvonen 2003).
Arvokkaaseen maailmanperintöluetteloon valitaan tarkan harkinnan perusteella kohteita, jotka edustavat ihmiskunnan arvokkainta luonto- ja kulttuuriperintöä. Suomessa on Merenkurkun maailmanluonnonperintöalueen lisäksi kuusi kulttuuriperintökohdetta. MAAILMANPERINTÖKOHTEET SUOMESSA: 1. Suomenlinna 2. Vanha Rauma 3. Petäjäveden vanha kirkko 4. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas 5. Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue 6. Merenkurkun saaristo 7. Struven ketju MAAILMANPERINTÖ NUMEROINA Pinta-ala: 194 400 ha, josta 85 % on merta Rantaviiva: 2416 km Saaria: 5600 Asukkaita: 2500 Kunnat: Korsnäs, Maalahti, Vaasa, Mustasaari, Vöyri-Maksamaa Mikä on Merenkurkku?: Pohjanlahden kapein merialue Suomen ja Ruotsin välillä, jossa suolapitoisuus on vain 4-5 ja maksimisyvyys 25 metriä. Merenkurkun ruotsinkielinen nimi Kvarken periytyy vanhasta ruotsalaisesta sanasta Kvark, joka tarkoittaa kurkkua tai nielua. Kauan kauan aikaa sitten jättiläispoika leikki Merenkurkussa. Hän täytti kouransa Ruotsin puolella olevilla kivillä ja pudotti ne Suomen puolelle. Tällä tavoin Korkeasta rannikosta tuli syvä ja vähäkivinen kun taas Pohjanmaan edustalla oleva saaristo on täynnä saaria, karikoita ja kiviä.
KORKEA RANNIKKO sijaitsee Selkämeren rannalla, Västernorrlandin läänissä Ruotsissa. Maailmanperintökomitea hyväksyi Korkean Rannikon maailmanperintökohteeksi vuonna 2000. Korkean Rannikon maailmanperintöalue on pinta-alaltaan 1425 km 2 ja sen rantaviivan pituus on noin 100 km. Alueeseen sisältyy yksi kansallispuisto ja kolmisenkymmentä luonnon- ja linnustonsuojelualuetta. Geologisesti merkittävän nopea maankohoaminen viimeisen jääkauden jälkeen on ollut kriteerinä Korkean Rannikon nimeämiselle maailmanperintökohteeksi. Viimeisen jääkauden aikana kolmen kilometrin paksuinen jääkerros peitti rannikkoa ja sen keskus oli Korkean Rannikon päällä. Jäämassa oli uskomattoman raskas ja painoi maankuorta alas. Kun jäämassat alkoivat sulaa noin 20000 vuotta sitten, myös maankuori alkoi nousta takaisin. Siellä missä maankuori oli eniten painunut sisään, on myös maankuoren nouseminen ollut nopeinta. Jäiden sulamisen jälkeen pääsi meren aallot ja jää jatkamaan maiseman muokkausta. Maa on nyt kohonnut 286 metriä ylimmän merirajan yläpuolelle Korkealla Rannikolla ja kohoaminen jatkuu vielä tänä päivänä 8 mm vuodessa. Selvimmät merkit jääkauden jälkeisestä maankohoamisesta korkealla Rannikolla ovat kalottivuoret, muinaisrannat ja luolat. Tunnusomaista Korkealle Rannikolle on ylimmän merirajan sijaitseminen lähelle nykyistä merenpintaa. Toinen tunnusomainen piirre on alueen kallioissa ja kivissä esiintyvä punainen Nordingrå graniitti. LUONNONSUOJELU MAAILMANPERINTÖLALUEELLA Merenkurkun saaristo on kansainvälisesti arvokas luontokohde, jonka alueella tavataan monia tärkeitä luontotyyppejä sekä uhanalaisia lajeja. Alueen erityispiirteitä ovat biologinen ja geomorfologinen monimuotoisuus sekä pienimuotoisuus. Luonnonsuojelulla pyritään säilyttämään saaristo ja sen luontotyypit luonnontilaisina sekä estämään vesiympäristön heikentyminen. Luonnonarvoja uhkaavat esimerkiksi metsien hakkuut, kontrolloimaton matkailu ja virkistys sekä vapaa-ajan asuntojen rakentaminen. Eräs uhkakuvista on myös perinteisen maankäytön myötä syntyneiden luontotyyppien, kuten laidunmaiden, katoaminen. Suomen valtioneuvosto on tehnyt päätöksiä luonnonsuojeluohjelmista, joihin kuuluvat kaikki ne alueet, joiden kasvi- ja eläinlajistoa halutaan suojella ja säilyttää tuleville sukupolville. Luonnonsuojeluohjelmien toteutus tapahtuu hoito- ja käyttösuunnittelun avulla sekä luonnonsuojelualueita muodostamalla. Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvat alueet suojellaan luonnonsuojelulain mukaisesti, kunnes luonnonsuojeluohjelmat ovat toteutuneet. Vastuu Merenkurkun luonnonsuojelun toteuttamisesta ja hoitamisesta on Länsi-Suomen ympäristökeskuksella ja Metsähallituksella. Nämä tekevät yhteistyötä maanomistajien, monen eri yhdistyksien sekä paikallisten etujärjestöjen kanssa.
KUNNIOITA LUONTOA Suomessa jokamiehenoikeus takaa kaikille oikeuden liikkua luonnossa. Jokamiehenoikeus on ikivanha tapaoikeus, joka on ainutlaatuinen maissamme. Lue enemmän jokamiehen oikeudesta oheisesta esitteestä. Merenkurkun luonnonsuojelualueilla on yleensä opasteita, jotka kertovat mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Eri alueiden säännöt vaihtelevat joskus toisistaan, ja sen takia onkin tärkeää, että sinä vierailijana otat selvää mitkä säännöt ovat voimassa juuri sillä saarella tai niemellä, jolla vierailet. Kunnioita eläimiä! Lintujen pesimäaikana 1.4 31.7 ei pidä ajaa liian lähellä pieniä kareja tai luotoja eikä myöskään nousta niille maihin. Vaikka lintuemot jättäisivätkin pesänsä vain lyhyeksi aikaa, antaa se petoeläimille tilaisuuden ryöstää pesä. Jos näet lintupesueen, kierrä se vähintään sadan metrin etäisyydeltä. Kunnioita saariston asukkaita; älä nouse maihin muiden laitureilla, äläkä kävele pihojen tai peltojen poikki. Pidä riittävä etäisyys rantoihin veneellä ajaessasi. Muista, että joillakin saarilla ja luodoilla on myös lampaita kesälaitumella.
MERENKURKUN MAAILMANLUONNONPERINTÖKOHDE
MIKKELINSAARTEN LUONTOASEMA (Kummelskär, Vöyri-Maksamaa) Mikkelinsaarten luontoasema sijaitsee Vöyri- Maksamaan kunnan ulkosaaristossa, 20 km Köklotin kalasatamasta pohjoiseen. Luontoasema on saavutettavissa vesitse. Merivartiosto toimi Kummelskäretillä vuosina 1950 1993. Metsähallitus hoitaa nykyään entistä merivartiostorakennusta, joka on kunnostettu luontoasemaksi. Aseman huoneet ja sa una ovat vapaasti vuokrattavissa. Kummelskäretin 1,1 km pituinen luontopolku kiemurtelee vaihtelevassa saaristoluonnossa. Mikkelinsaarten saaristo on laaja ja käsittää lähes 300 saarta ja luotoa. Suurimmat saaret ovat nimeltään Källskär ja Villskär. Alueelle ovat tyypillisiä kiviset ja syvät rannat. Fladojen ja kluuvijärvien kalasto ja linnusto on monipuolinen. Aivan koskemattomia metsäalueita on vähän, mutta maankohoamisen seurauksena paljastuu jatkuvasti uutta maata, ja tällä tavoin syntyy vähitellen täysin koskematonta metsää. Mikkelinsaarilla oli vakituista asutusta vuodesta 1830 vuoden 1980 loppuun. Villskäretin saarella oli enimmillään 35 asukasta, pääasiassa saaren isoimmassa taloryhmässä, jonka nimi on Gårdarna. Mikkelinsaarista lounaaseen sijaitsee Punakarit, ryhmä pieniä luotoja ja kalliosaaria. Yhdestä ryhmän korkeimmista kalliosaarista on hakattu graniittia Vaasan moniin rakennuksiin. Punakareista pohjoiseen sijaitsee Ritgrund, joka on yksinäinen pieni luoto. Siellä on pooki, joka toimii vielä tänäkin päivänä majakkana. Ritgrundilla on myös laituri ja grillikatos. Lisätietoja kirjassa: Marita Bagge 1996: Mickelsörarna. Maxmo Hembygdsförening. Scriptum Vanha kalastustukikohta 1400 1500 luvulta Kummelskäretillä
INFOA MIKKELINSAARTEN MAJOITUS- JA KOKOUSTILOISTA Majoituskapasiteetti ja koko Yleiskuvaus Hinta (2008) 20 hlö, 10 makuuhuonetta, 2 keittiötä ja ruokasali, kokoustiloja, torni ja rantasauna. Matkailukäyttöön remontoitu entinen merivartioasema. Luontoasema vuokrattavissa 1.6-30.9. Asemalla yöpymisen hinta on aikuisilta 20 /yö ja lapsilta (alle 15 v.) 10 /yö, kuitenkin vähintään 60 /ryhmä. Hintoihin sisältyy saunan käyttöoikeus, mutta liinavaatteet eivät sisälly hintaan. Kahvilan ja kokoustilan lyhytaikainen käyttö (2-3 h) päiväsaikaan 30. Varustus Mikkelinsaarten luontoasemalla tuotetaan sähköä aurinkopaneeleilla, tuulivoimalla ja dieselgeneraattorilla. Sähkö on normaalia 230 voltin vaihtojännitettä, jolla voi huoletta mm ladata matkapuhelimia. Majoituspalvelut 10 kpl 2 hengen makuuhuonetta. Huoneisiin on mahdollisuus saada lisävuode. Liinavaatteet vuoteisiin tilauksesta, hinta 10 / henkilö. Aseman 2. kerroksen keittiössä voivat yöpyjät valmistaa aamiaista. o sähkölevy, kahvinkeitin, mikroaaltouuni, ruokailuastioita
Sauna Puulämmitteinen rantasauna. Tilaa 5 henkilölle kerrallaan. Lämminvesipata. Erityispalvelut ryhmille Luontoaseman siivessä ruokasali noin 30 henkilölle ja keittiö. Keittiössä iso kaasuhella, astiat 20:lle ja keittiövälineet. Kokoustilaa 20 henkilölle. o varataan etukäteen Metsähallituksen Vaasan toimistosta o kokoustiloissa on pöydät ja tuolit Huomautukset Tuo oma juomavesi mukanasi. Aseman kaivossa on makeaa vettä, mutta sitä ei tule käyttää juomavetenä. Asemalla on Pidä Saaristo Siistinä ry:n jätepiste. Luontoasemalla saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Aseman pihalla on vapaassa käytössä laavu tulentekopaikkoineen sekä kuivakäymälä. Tulenteko on sallittua vain tarkoitukseen osoitetulla paikalla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta. Laiturissa tilaa noin 10 veneelle. Kummelskäretin satama on 1-4 metriä syvä. Luontopolku kulkee paikoitellen vaikeakulkuisessa maastossa. Jalkineiksi suositellaan tukevia kenkiä tai kumisaappaita. Liiku varovaisesti alueilla, joilla on muinaismuistoja. KALASTUS - Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeuden nojalla - Verkkokalastus, 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta. - Viehekalastus, 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta tai läänikohtainen viehekalastusmaksu.
SNIPANSGRUND MEDELKALLANIN HYLKEIDENSUOJELUALUE Snipansgrund - Medelkallan on yksi seitsemästä Suomen rannikolla sijaitsevista hylkeidensuojelualueista. Hylkeidensuojelualueet on perustettu erityisesti harmaahylkeen ja sen elinympäristöjen suojelemiseksi (asetus 736/2001). Snipansgrund-Medelkallanin hylkeidensuojelualue koostuu kivistä ja hiekkasärkistä, jotka ovat suurimmaksi osaksi merenpinnan alapuolella. Hylkeidensuojelualueella liikkumisvapautta on rajoitettu. Liikkuminen ja oleskeleminen ilman Metsähallituksen lupaa on kielletty ympäri vuoden. Kielto koskee puolen merimailin (926 m) sisään jäävää aluetta niistä suojelualueen luodoista, jotka muodostavat alueen ytimen. Liikkuminen puolen merimailin säteellä luotojen ulkopuolella on kielletty 1.2 15.6 ilman Metsähallituksen lupaa. Ainoastaan ammattikalastajien harjoittama kalastus on sallittu suojelualueella puolen merimailin säteen ulkopuolella alueen ytimestä. Metsästys on kielletty koko hylkeidensuojelualueella. Harmaahylje (Halichoerus grypus) on isoin hyljelajimme. Uros voi kasvaa 3-metriseksi ja se voi painaa noin 300 kg. Naaraat ovat pienempiä. 1900-luvun alussa hylje oli yhä yleinen ja tärkeä riistaeläin. Hylkeet vähenivät vähitellen tehokkaasta metsästyksestä ja ympäristömyrkyistä johtuen. 1980-luvulta lähtien hylkeet ovat taas lisääntyneet ja niistä on tullut vitsaus kalastajille, koska ne oppivat nopeasti mistä ne saavat helposti lempiruokaansa eli kalaa. Harmaahylje kuuluu silmälläpidettäviin lajeihin ja EU:n lainsäädäntö edellyttää, että harmaahylkeille perustetaan hylkeidensuojelualueita.
VALASAARET (Björkö, Mustasaari) Valassaarten saariryhmä sijaitsee Merenkurkun ulkosaaristossa, noin 15 km Björkööstä luoteeseen. Saariryhmän suurin saari muodostuu Ebbskäretistä ja Storskäretistä, jotka maankohoamisen seurauksena ovat kasvaneet yhteen. Saariston vanhassa kulttuurimaisemassa näkyy vielä jälkiä björköbyläisten ja saarella asuneiden majakanvartijoiden heinänteosta ja eläintenpidosta. Monien vuosisatojen ajan Valassaaret on ollut björköbyläisten tärkein kalastustukikohta. Björköbyläisten aloitteesta Valassaaret rauhoitettiin lintujensuojelualueeksi vuonna 1948. Jo aiemmin rauhoitettu Björkögrundet liitettiin alueeseen vuonna 1977 ja näin muodostui Valassaarten- Björkögrundetin luonnonsuojelualue. Alue sisältää kokonaisuudessaan 600 ha maata ja 17200 ha vettä. Björkön jakokunta omistaa koko alueen. Valassaarten tunnusmerkkinä on vuonna 1886 rakennettu, 36 m korkea, punaiseksi maalattu rautamajakka. Majakan miehitys lopetettiin vuonna 1964. Nykyinen merivartioasema otettiin käyttöön vuonna 1984, mutta merivartijoiden historia Valassaarilla ulottuu 1940-luvulle asti. Pesivä saaristolinnusto on erittäin monipuolinen. Sen lisäksi ohittavat suuret määrät lintuja alueen sekä kevät- että syysmuutolla ja käyttävät sitä levähdysalueenaan. Lintuasemalla, jonka omistaa Ostrobothnia Australis ry- niminen luonnontieteellinen yhdistys, seurataan ja tutkitaan alueen linnustoa. Saaren vaihtelevaan luontoon voit tutustua luonto- ja kulttuuripolulla. Polun pituus yhteen suuntaan on 2,5 km. Koivumetsän halki kulkevaa polun osaa kutsutaan Rakkauden poluksi.
OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Saarella saa liikkua vain polkua pitkin merivartija-aseman, majakan, Båtsvikenin ja Östergårdsin välillä. 2. Yleinen maihinnousukielto vallitsee lintujen pesimisaikana 1. toukokuuta 31. heinäkuuta lukuunottamatta seuraavia alueita: merivartija-asema Ebbskärillä, Båtsviken, Östergårds, Malskärörenin länsipuoli sekä Malskäretin ankkuripaikka. Maihinnousukielto ei koske björköbyläisiä. 3. Koko saaristoalueella vallitsee kahdeksan solmun nopeusrajoitus ja alueella saa liikkua vain merkityillä väylillä. 4. Koirat on aina pidettävä kytkettyinä. 5. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 6. Huomioi lampaat, jotka laiduntavat Valassaarilla ja sulje portit kunnolla perässäsi. 7. Lyhytaikainen telttailu on sallittua 1. elokuuta ja 30. huhtikuuta välisellä ajalla Ebbskärillä, Storskäretillä Malskärsörenilla ja Malskäretillä niille karttaan merkityillä alueilla. 8. Roskaton retkeily! Valassaarilla ei ole jäteastioita, joten ota kaikki tuottamasi jäte mukanasi takaisin. 9. Aluetta hoitaa Björköbyn jakokunta.
BODVATTNET RUNT-luontopolku (Björkö, Mustasaari) Svedjehamnin kalasatamasta alkaa Bodvattnetin ympäri kiertävä luontopolku. Tämä noin 3,8 km pitkä kierros kulkee Bodbackin kautta, jossa ennen sijaitsi Björkön satama. Polku kiemurtelee vaihtelevissa maankohoamismaisemissa ja ylittää useita de Geer - moreeniselänteitä. Polku yhtyy Svedjehamnista alkavaan Björkö Panike vaellusreittiin, joka johtaa Långgrundetiin. 1920-luku oli Bodbackin kukoistusaikaa. Se oli tuolloin Björkön tärkein kalasatama, ja täältä lähtivät myös monet kuljetukset Merenkurkun yli. Kuljetusmatkojen muistoksi vietetään nykyään vuosittaista Postisoututapahtumaa. Maankohoamisen seurauksena satama kävi vähitellen liian matalaksi, ja 1940-luvulla kyläläiset siirsivät veneensä ja kalavajansa uuteen Svedjehamnin satamaan. Nykyään Bodback vanhoine venevajoineen on museoalueena. Bodvattnet on tärkeä alue sekä pesiville vesilinnuille että keväällä kutemaan nouseville kaloille. Bodvattnet, patoalue, kanava ja niiden ulkopuolella oleva Svartbådevattnet on rauhoitettu kaikelta kalastukselta 1.3 31.5, jotta kalat saisivat rauhassa nousta kutemaan. Lisäksi kalastus on kielletty ympäri vuoden padon vieressä ja kanavassa. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Luontopolku kulkee yksityisomistuksessa olevalla maalla. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa luontopolun hoidosta. 2. Käytä ainoastaan merkittyjä polkuja, jotta maasto ei turhaa kuluisi. 3. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 4. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 5. Koirat on pidettävä kiinni. Vapaana kulkevat koirat saattavat pelästyttää muita kulkijoita, villieläimiä tai laiduntavia lampaita. 6. Maasto on paikoitellen kivinen ja epätasainen, joten jalkineiksi suositellaan tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Polun kosteimpien painanteiden yli on rakennettu pitkospuita, jotka voivat olla sadesäällä liukkaita.
TIETOA BJÖRKÖSTÄ Björkön korkeimmat paikat nousivat esiin merestä 800- ja 900-luvuilla. Vuoden 1000 tienoilla saarta alettiin käyttää leiripaikkana kalastusmatkoilla, ja pysyvän asutuksen oletetaan syntyneen 1300-luvun aikana. Kerrotaan, että Björkön ensimmäiset asukkaat tulivat lännestä ja että he olivat nimeltään Brådd, Skägg ja Galt. Björkön maanomistajat omistavat yhdessä kylän vesialueet ja ne maa-alueet, jotka paljastuvat maan kohoamisen vuoksi. Näitä alueita hallinnoi Björkön jakokunta. Björkössä on runsaasti suojelualueita: kylän kokonaispinta-alasta 78 prosenttia kuuluu rantojensuojeluohjelmaan tai Natura 2000 -alueisiin taikka näihin molempiin. Björkön saaristo sijaitsee Merenkurkun kapeimmassa kohdassa. Alueella onkin ollut suuri merkitys Merenkurkun yli tapahtuvassa liikenteessä. Esimerkiksi 1500- ja 1800-luvun välisenä aikana saaristolaisten oli kyydittävä kuninkaan virkamiehiä Suomen ja Ruotsin välillä. Lisäksi Björkö oli lähtöpisteenä postikuljetuksille, venäläisen kenraalin Barclay de Tollyn Uumajaan vuonna 1809 tekemälle ryöstöretkelle ja talvisodan aikaiselle jäätielle vuonna 1940. Bodbackissa sijaitseva satama oli vielä 1930-luvulla täydessä käytössä, mutta maan kohoamisen vuoksi satama mataloitui mata loitumistaan. Jo 1940-luvulla rakennettiin uusia venevajoja Svedjehamniin, jonne sa tamatoiminta tämän jälkeen siirtyikin. Suolaamoa, joka rakennettiin Svedjehamniin vu onna 1920, käytettiin kalan käsittelyyn 1980-luvulle asti. Uusi satama suuremmille kalastusaluksille rakennettiin Vikarskatiin vuonna 1994. Vuosittain järjestetään postisoutu ensimmäisenä juhannuksen jälkeisenä sunnuntaina. Tällä tapahtumalla halutaan kunnioittaa niiden saaristolaisten muistoa, jotka vuosisatojen aikana kuljettivat sekä matkalaisia että postia Merenkurkun yli.
BJÖRKÖ-PANIKE VAELLUSREITTI (Mustasaari) Björkö-Panike vaellusreitin voi aloittaa joko Svedjehamnin kalastajakylästä Björköbystä tai Hamnskatanin kalastajakylästä Panikesta. Hamnskatanista lähdettäessä tarvitsee venekyydin salmen yli. Vaellusreitti, joka on 12 km pitkä, on merkitty maastoon oransseilla puuristeillä. Slåttskäretissä ja Långgrundetissa on tulisijoilla varustetut taukopaikat. Björko Panike vaellusreitin monipuolinen luonto muuttuu jatkuvasti maan kohoamisen seurauksesta. Pyöreät kumpumoreenit ja pyykkilautaa muistuttavat moreenimuodostumat, ns. De Geer -moreenit, antavat maisemalle omintakeisen leiman. Långgrundin ja Slåttskärin alueella laidunnetaan edelleen lampaita perinteiseen tapaan. Alueen koivumetsissä on runsaasti tuulenkaatoja ja kolopuita, minkä ansiosta metsät ovat arvokkaita elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille. Alueella on tavattu jopa valkoselkätikka, joka on Suomessa uhanalainen laji. Myös merikotkat pesivät alueella, ja usein voikin nähdä merikotkan kaartelevan saarten yllä. Vaellusreitin varrella on myös runsaasti erilaisia kosteikkoja: fladoja ja kluuvijärviä sekä lampia ja soita. OHJEITA VAELTAJILLE 1. Maasto on paikoittain kivinen ja epätasainen, joten on suositeltavaa käyttää tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Märissä paikoissa on pitkospuut, jotka saattavat olla liukkaita kostealla säällä. 2. Vaellusreitti kulkee enimmäkseen yksityismailla. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa vaellusreitin kunnossapidosta. 3. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Pysy merkityillä poluilla, jotta välttäisit turhaa maaston kulutusta. 4. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 5. Noudata roskattoman retkeilyn periaatetta: vie omat roskasi mukanasi. 6. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Vapaana juoksentelevat koirat voivat pelästyttää muita vaeltajia, luonnonvaraisia eläimiä ja laiduntavaa karjaa.
BJÖRKÖRENIN MÖKKI (Panikivi, Mustasaari) Täällä Björkörenissä on entisellä Heinosen pihamaalla tupa, varastorakennus ja venevaja. Aluetta hoitaa nykyään Metsähallitus, ja tupa on vuokrakäytössä. Matti Heinonen vuokrasi toisen maailmansodan jälkeen maata Björkörenistä Richard Wargilta, joka asui Kvicksundetin toisella puolella. Heinonen rakensi alueelle nyt olevat rakennukset. Hänen aikomuksenaan oli ryhtyä kalastamaan, mutta kertoman mukaan hän harjoitti myös muita elinkeinoja. Heinonen salakuljetti Gröna döden -veneellään (Vihreä kuolema) Ruotsista mm. kahvia, sakariinia ja polkupyörän renkaita. Wargiksessa, joka on toisella puolella Kvicksundetia, on 0,8 km pituinen luontopolku. Niille, jotka mieluummin patikoivat pitempiä reittejä, voi suositella vaellusreittiä Björkö Panike, jonka päätepisteet ovat Paniken satama ja Björköbyn Svedjehamn. Vaellusreitti on 12 km pitkä. Koko reitin kiertäminen edellyttää venekuljetusta.
INFOA BJÖRKÖRENIN MÖKISTÄ Tyyppi ja koko Vuokratupa, 8 hlö / 30 m 2, 1 huone, makuualkovi ja keittiö, erillisessä venehuonerakennuksessa sauna ja saunakamari. Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Länsi-Suomen lääni, Pohjanmaa, Mustasaari, Merenkurkun saariston Natura 2000 -alue. Maastokartta (1:20 000) nro 1332 02 Panike, Merikorttisarja F. Kohteella on värikäs historia jääkäreiden etappipaikkana ja salakuljettajien tukikohtana kieltolain aikana. Mökki sopii hyvin kanoottiretkien tukikohdaksi. Se on kanootti- ja pienvenereitin varrella. Björkörenissä on kunnostettu majoituskäyttöön vanha asuinrakennus ja venehuone-sauna. Hinta (2008) Varustus 60 / vrk, tupaa vuokrataan ensisijaisesti erilaisille opastetuille ryhmille. Koululaisryhmille 30 / vrk. Tuvassa on 3 kerrossänkyä, saunakamarissa yksi kerrossänky. Sängyissä on patjat ja tyynyt, mutta ei huopia. Varustukseen kuuluu lisäksi sähköliesi, ruokailuastiat 10:lle ja keittiövälineitä, sähkövalaistus, sähköliesi ja jääkaappi, puulämmitteinen sauna sekä kuivakäymälä. Huomautukset Juomavesi on tuotava mukana. Liikuntaesteisten palveluita ei ole. Vargisvägenin alussa oleva lukoton puomi on muistettava aina sulkea. Älä aja autolla tuvalle asti vaan jätä tien levennetylle alueelle. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Björkörenissä ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. Tulenteko on sallittua vain venevajan vieressä olevalla
tulentekopaikalla. Sammuta tuli huolellisesti ja vie tuhkat niille varattuun metalliastiaan. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Soutuvene on tarkoitettu vain tuvan vuokranneille vieraille. KALASTUS: - Kalavedet eivät kuulu valtiolle. - Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeuden nojalla. - Verkkokalastus, 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta. - Viehekalastus, 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta tai läänikohtainen viehekalastusmaksu Ajo-ohje Autolla: Vaasasta tietä nro 724 ajetaan 21 km pohjoiseen Raippaluotoon. Raippaluodosta jatketaan länteen 7,5 km tietä nro 7242 Norra Vallgrundiin, josta ajetaan tietä nro 7245 pohjoiseen 20 km Panikeen asti. Paniken kylän jälkeen käännytään oikealle Vargisvägenille, jota ajetaan 870 m ohittaen kaksi vasemmalle kääntyvää sivutietä. Tämän jälkeen käännytään vasemmalle, ajetaan 150 m ja käännytään jälleen vasemmalle. Björkörenin mökki on tämän tien päässä, 500 m:n päässä risteyksestä.
WARGIKSEN PÄIVÄTUPA (Panikivi, Mustasaari) Richard ja Amanda Warg rakensivat Wargiksen tilalle oman, isomman talon Richardin vanhempien talon viereen vuonna 1910. Tontilla oli asuinrakennusten lisäksi liiteri, sauna, navetta ja venevaja. Nykyään on jäljellä vain venevaja. Muiden rakennusten sijainnista kertovat siellä täällä lojuvat kivikasat. Richard Warg oli toimelias ihminen, kuuluisa kauppamies ja peloton aktivisti. Hän auttoi jääkäreiksi aikovia suomalaisia ylittämään Merenkurkun. Ruotsista he jatkoivat matkaansa koulutettavaksi Saksaan. Kieltolain aikana hän salakuljetti viinaa ja myi sitä kymmenen litran peltikanistereissa sekä paikallisille että kaupunkilaisvieraille. Vastapäätä Wargista, Kvicksundetin toisella rannalla, Björkörenissä sijaitsee Heinosen tila. Nykyään sekä Wargista että Björköreniä hallinnoi Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Wargiksen alueella on 0,8 km pituinen luontopolku. Pitempää patikointia haluaville voi suositella vaellusreittiä Björkö Panike, jonka päätepisteet ovat Paniken satama ja Björköbyn Svedjehamn. Reitti on 12 km pitkä. Koko reitin kiertäminen edellyttää venekuljetusta. INFOA WARGIKSEN PÄIVÄTUVASTA Tyyppi ja koko Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Autiotupa, 10 hlö, 1 huone. Länsi-Suomen lääni, Pohjanmaa, Mustasaari, Merenkurkun saariston Natura 2000 -alue. Maastokartta (1:20 000) nro 1332 02 Panike, Merikorttisarja F. Kohteella on värikäs historia jääkäreiden etappipaikkana ja salakuljettajien tukikohtana kieltolain aikana. Mökki sopii hyvin kanoottiretkien tukikohdaksi. Se on kanootti- ja pienvenereitin varrella. Wargiksen mökki on yöpymiskäyttöön kunnostettu
vaatimaton huone vanhassa venevajassa. Hinta (2008) Tupa on tarkoitettu vain opastettujen ryhmien käyttöön. Näiltä ryhmiltä ei peritä vuokraa tuvan käytöstä. Venevaja toimii erämajana. On kuitenkin toivottavaa, että isommat ryhmät ilmoittavat oleskelustaan Metsähallituksen asiakaspalvelupisteeseen Terranovaan. Varustus Wargiksen mökissä on yöpymistilaa 10 hengelle lavereilla, ei patjoja. Lämmitykseen kamiina. Kuivakäymälä. Pihalla tulentekopaikka, puuliiteri ja mahdollisuus telttailuun. Huomautukset Mökissä ei ole ruuanvalmistus- eikä tarjoiluastioita. Juomavesi on tuotava mukana. Tuvassa ei ole valaistusta, omat kynttilät tai myrskylyhdyt on tuotava mukana. Vargisvägenin alkupäässä oleva lukoton puomi on pidettävä aina suljettuna. Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Wargiksen alueella ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. Alueella voi liikkua perinteisten jokamiehen oikeuksien mukaisesti. Marjojen ja sienten poiminta sekä tilapäinen telttailu (1 2 vuorokautta) on sallittu. Tulenteko on sallittua tulentekopaikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Sammuta tuli huolella ja vie tuhkat niille varattuun metalliastiaan. Huomaa että rannassa olevat veneet ovat yksityisomistuksessa. KALASTUS - Onkiminen ja pilkkiminen on sallittu jokamiehenoikeuden nojalla. - Verkkokalastus, 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion
kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta. - Viehekalastus, 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion kalanhoitomaksu ja lupa vesialueen omistajalta tai läänikohtainen viehekalastusmaksu. Ajo-ohje Autolla: Vaasasta ajetaan tietä nro 724 21 km pohjoiseen Raippaluotoon. Raippaluodosta jatketaan 7,5 km länteen tietä 7242 Norra Vallgrundiin, josta ajetaan 20 km tietä nro 7245 pohjoiseen Panikeen. Paniken kylän jälkeen käännytään oikealle Vargisvägenille, jota ajetaan 500 m ja käännytään toisesta risteyksestä vasemmalle. Ajetaan vielä 500 m mökin pysäköintialueelle, josta on noin 150 m kävelymatka mökin pihaan.
KIKANBERGET (Klobbskat, Mustasaari) Söderuddenin saaristo on yhteisnimi Karlsön, Kåtön, Kaggörenin, Domarskatenin ja Långörenin taloryhmille sekä Söderuddenin, Paniken, Brändövikenin ja Vistanin kylille. Yli tuhat vuotta sitten Söderuddenin saariston ensimmäiset luodot alkoivat nousta merestä. Aluksi saaristo koostui vain yksittäisistä karikoista ja saarista. Maankohoamisen seurauksesta saaret kasvoivat isommiksi ja vähitellen Söderuddenin saaristo liittyi Vallgrundetiin. Löydetyt muinaismuistot, esim. kalamajojen pohjat, viittaavat siihen, että kalastusta ja hylkeenpyyntiä on harjoitettu täällä jo 1200 1300-luvuilla. Kalastajat ja pyyntimiehet tulivat joskus pitkienkin matkojen päästä tänne, ja jotta he voisivat viettää pitemmän ajan saaristossa, he rakensivat itselleen jonkinlaisia kalamajoja tai taloja. Esimerkiksi Klobbskat toimi kalastajien tukikohtana. Vakituinen asutus tuli Söderuddenin saaristoon vasta 1700-luvulla. Suojaisen sijainnin ja syvien vesien johdosta Klobbskateniin alettiin vuonna 1972 rakentaa kalasatamaa. Noin 0,7 km pituinen luontopolku alkaa tästä ja nousee Kikanbergetille. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Maasto on paikoittain kivinen ja epätasainen, joten on suositeltavaa käyttää tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita. Märissä paikoissa on pitkospuut, jotka saattavat olla liukkaita kostealla säällä. 2. Luontopolku kulkee Mustasaaren kunnan alueella. Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut vastaa luontopolun kunnossapidosta. 3. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Pysy merkityllä polulla, jotta maasto ei turhaa kulu. 4. Noudata roskattoman retkeilyn periaatetta: vie omat roskasi mennessäsi. 5. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Vapaana juoksentelevat koirat voivat pelästyttää muita vaeltajia ja luonnonvaraisia eläimiä.
SOMMARÖN LINNAKEALUE (Södra Vallgrund, Mustasaari) Sommarön linnake perustettiin Södra Vallgrundin kyläläisten maille vuonna 1940 suojaamaan Vaasan sisääntuloväylää. Puolustusvoimat toimi alueella aina vuoteen 2000 saakka. Armeijan toiminnasta kertovat vielä varastojen ja tykkien betoniset alustat, polut, laivalaituri ja muutamat säilyneet rakennukset. Vaasan sotaveteraanipiiri on pystyttänyt luontopolun varrella sijaitsevalle vanhan Vickers-tykin alustalle linnakealueen muistomerkin. Tätä 54 ha aluetta hoitaa ja hallinnoi nykyisin Metsähallituksen Pohjanmaan luontopalvelut. Entistä vartiotupaa saa vuokrata Metsähallituksen asiakaspalvelupisteestä Terranovasta. Tutustu Sommarön vaihtelevaan luontoon 2,5 km pituisella luontopolulla, joka lähtee pysäköintipaikalta. Polku kiertää Ängsholm-lammen ja jatkuu alas merenrantaan. Voit valita myös pidemmän, noin 3,2 km reitin, joka johtaa Södra Vallgrundin uimarannalle Sommarösundiin. Pidempi reitti kulkee osittain yleisillä teillä. Sen varrella on vanhaa kulttuurimaisemaa ja geologisesti mielenkiintoinen hiidenkirnu. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella liikkumista, marjastamista, sienestystä ja tilapäistä (1 2 vrk) telttailua koskevat jokamiehenoikeudet. 2. Koirat on pidettävä kytkettyinä. 3. Sommarön linnake-alueella on voimassa 20 km/h nopeusrajoitus. Moottorikelkalla ajo ja ratsastus ilman maanomistajan lupaa on kielletty linnake-alueella ja luontopolulla. 4. Sommarösundiin johtava luontopolku kulkee osittain yleisillä teillä. Noudata liikennesääntöjä. 5. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: alueella ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 6. Tulenteko on sallittu vain vartiotuvan pihassa ja laivalaiturin vieressä sijaitsevilla tulentekopaikoilla. Huolehdi sammutuksesta ja vie tuhka tuhka-astiaan. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty.
INFOA SOMMARÖN VUOKRATUVASTA Tyyppi ja koko Sijainti, kartat ja yleiskuvaus Vuokratupa, 12 hlö / 120 m 2, 2 huonetta ja keittiö. Länsi-Suomen lääni, Pohjanmaa, Mustasaaren kunta, Ängesholmenin Natura 2000 -alue. Maastokartta (1:20 000) nro 1331 06 Södra Vallgrund, Merikarttasarja F. Vuosina 1940-2000 alueella toimi puolustusvoimien varikko ja rannikkotykistölinnake. Puolustusvoimien jäljiltä alueella on tie- ja polkuverkosto, sähkö ja vesi, useita purettujen rakennusten pohjia, laituri, tykkien alustoja ja bunkkereita. Rannikkotykistölinnakkeen toiminnan muistoksi on pystytetty muistomerkki. Rakennuksista on jäljellä yksi asuinrakennus sekä vartiotupa ulkorakennuksineen. Hyvä luonnonuimaranta. Hinta ja varaukset 60 / vrk, koululaisryhmille 30 / vrk. Vartiotupaa vuokrataan ensisijaisesti opastetuille ryhmille. Sopii leirikouluille. Varustus Sommarön vartiotuvassa on sähkölämmitys ja - valaistus, wc ja suihku, sähkösauna, kaakeliuuni, juomavesi kunnan vesijohtoverkosta, makuusalissa armeijan kerrossängyt, patjat, viltit ja tyynyt. Omat liinavaatteet tai makuupussi oltava mukana. Keittiössä on ruoanlaittovälineet ja astiasto 10:lle, sähköliesi sekä kahvinkeitin. Pihalla on laavu tulentekopaikkoineen. Huomautukset Tupaan saa tuoda lemmikkieläimiä.
RÖNNSKÄRIN LUONTOASEMA (Fäliskäret, Maalahti) Noin 40 km Vaasasta länteen sijaitseva Fäliskäret on Rönnskäretin saariston keskipiste. Saari toimi alueen luotsitoiminnan keskuksena vuodesta 1752 vuoteen 1983. Uusi luotsiasema valmistui vuonna 1966. Kun luotsitoiminta loppui vuonna 1983, merivartiosto otti rakennukset haltuunsa. Vuonna 1997 koko saari rakennuksineen siirtyi Metsähallituksen omistukseen. Nykyään vanhoja asuintaloja vuokrataan mm. venekerhoille ja sukellusseuroille. Luotsiasemaa on kunnostettu ja muutettu luontoasemaksi. Asemalla on yöpymistilaa noin 10 hengelle. Aiemmin valkoinen rakennus on vuorattu punaisilla laudoilla, jotta se sopisi paremmin ympäristöön. Rannassa oleva telakka on sekin kunnostettu ja siellä on nyt makuupaikkoja 8 hengelle, rantasauna ja näyttelytila. Vuonna 1784 rakennettu punainen tunnuspooki on Suomen vanhin säilynyt puupooki. Rönnskäretin saaristo koostuu sadoista saarista ja luodoista. Fäliskäretistä pohjoiseen sijaitseva Storskäret on tämän saariston suurin saari, josta myös on eniten tarinoita ja kertomuksia. Saariston linnusto on hyvin monipuolinen. Kivikkoisilla ja puuttomilla ulkoluodoilla pesivät ruokit, riskilät ja lapintiirat, kun taas pilkkasiivet, tukkakoskelot ja harvinaistuneet lapasotkat viihtyvät suojaisemmilla alueilla. Lisätietoa Rönnskärin historiasta saa kirjasta Söderholm,V. 2001: I storm och stiltje - Rönnskärs lotstation 1752 1983
INFOA RÖNNSKÄRIN MAJOITUS- JA KOKOUSTILOISTA Majoituskapasiteetti ja koko Yleiskuvaus Hinta ja varaukset (2008) Tilat 20 hlö. Asemarakennus: 5 makuuhuonetta, keittiö ja ruokasali Telakkarakennus: makuuhuone, näyttely-/ kokoustila, sauna Matkailukäyttöön remontoitu entinen luotsiasema ja telakkarakennus. Asemarakennus 60 /vrk, telakkarakennus 60 /vrk, koululaisryhmille 50 % alennus. Rönnskärin luontoasema on vuokrattavissa 16.5-30.9. Telakkarakennus on vuokrattavissa ympäri vuoden. Majoitushuoneet Asemarakennuksessa on 4 kpl 2 hengen makuuhuoneita ja yksi 4 hengen makuuhuone. Telakkarakennuksessa on 8 hengen makuuhuone. Vuoteissa on patjat, tyynyt ja täkit. Mukana on oltava omat liinavaatteet tai makuupussi. Ruokailutilat Luontoasemalla on ruokasali 20 henkilölle ja keittiö. Keittiössä on kaasuhella, astiasto 20 hengelle Kokoustilat Kokoustila telakkarakennuksessa. Pirttipöydät ja fläppitaulu. Kokoustilan seinillä on valokuvanäyttely. Sauna telakkarakennuksessa Puulämmitteinen kiuas Tilaa 5 henkilölle kerrallaan Lämminvesipata Uintimahdollisuus
Huomautukset Luontoasemalla ei ole henkilökuntaa. Juomavesi on tuotava mukana. Luontoasemalle saa tuoda lemmikkieläimiä. Koirat on pidettävä kytkettyinä. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Vie tuottamasi roskat mennessäsi tai lajittele ne Fäliskäritillä oleviin jäteastioihin. Keväällä ja kesällä tulisi liikkua vain poluilla, jotta lintujen pesintä ei häiriinny. Rönnskärin luontoaseman telakkarakennuksessa on saaren historiasta ja luonnosta kertova valokuvanäyttely. Telakkarakennus on lukittu, joten sinne on pääsy vain luontoaseman vuokranneilla opastetuilla ryhmillä. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetulla paikalla. Metsäpalovaroituksen aikana tulenteko on kielletty. Palopumppu ja letkut löytyvät Meripelastusseuran vajasta. Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta, tilaa noin 5 veneelle. Luontoaseman piha-alue on kaikkien käytössä. KALASTUS Bergön ja Maalahden Valtion vesialueet jakokuntien vesialueet Valtion yksityinen vesialue (Storskäretin ympärillä) Onkiminen ja sallittu jokamiehenoikeudella sallittu sallittu pilkkiminen jokamiehenoikeudella jokamiehenoikeudella Verkkokalastus 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion 18 64-vuotiaat henkilöt: Kalastuslupa on vuokrattu kalastushoitomaksu sekä lupa valtion kalastushoitomaksu. ammattikalastajille ja vesialueen omistajalta. mökinomistajille. Viehekalastus 18 64-vuotiaat henkilöt: valtion 18 64-vuotiaat henkilöt: 18 64-vuotiaat henkilöt: kalastushoitomaksu sekä lupa valtion kalastushoitomaksu valtion vesialueen omistajalta tai sekä lupa vesialueen kalastushoitomaksu sekä läänikohtainen omistajalta tai lupa vesialueen viehekalastusmaksu. läänikohtainen omistajalta tai viehekalastusmaksu. läänikohtainen viehekalastusmaksu. Huomaa, että valtion yksityisellä vesialueella on rajoitusalueita.
STORSKÄR Storskär on Rönnskäretin saariston suurin saari. Se on 2,5 km pitkä ja noin 1 km leveä. Alunperin saari koostui kahdesta saaresta: Lillskäret ja Storskäret. Saaria erottava salmi on maankohoamisen seurauksena kuivunut. Kasvillisuus on lajistoltaan monipuolista ja paikoitellen hyvin vehreää. Kasvien suuri määrä johtuu siitä, että Storskäretin kiviaines on diabaasia, joka on monelle kasville parempi kuin graniitti tai gneissi. Storskäretin kalastustukikohta edustaa alueen perinteistä kalastusmökkiasutusta, jossa luontoa ovat muovanneet sekä niitto että eläintenpito. Saari oli jo 1500-luvulla ulkosaariston kalastajille tärkeä tukikohta. Siihen aikaan ei ollut oikeita kalastusmökkejä vaan kalastajat hakivat suojaa ja lepoa kivimajoista. Kalastajat alkoivat rakentaa itselleen varsinaisia kalamajoja 1600-luvulla. Storskäretin kiehtovin muinaismuisto on vanha hautuumaa, joka 1500-luvulla antoi saarelle nimen Kirkegårdsskär (Kirkkomaansaari). Hautuumaa sijaitsee saaren korkeimmalla kohdalla, noin 12 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen perustamisajankohtaa ei tiedetä varmuudella. Saarella on myös muita muinaismuistoja, esim. jatulintarhoja, majojen pohjia, kompassiruusuja ja kiviuuni. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Storskäretillä ovat voimassa jokamiehenoikeudet. 2. Koirat on pidettävä kytkettyinä. 3. Käytä lintujen pesimäaikana ainoastaan olemassa olevia polkuja. 4. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: Storskäretillä ei ole jäteastioita, joten vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 5. Kaikki Storskäretin laiturit ovat yksityiskäytössä.
MOIKIPÄÄN LUONTOASEMA (Moikipää, Korsnäs) Moikipään luontoasema sijaitsee Korsnäsin kunnan Molpen kylän ulkosaaristossa. Merimatkaa Bredskärin kalasatamasta on 6 km ja ravintola Strandmöllestä 8 km. Molpen kalasatamasta matkaa on 8,5 km. Luontoasema on saavutettavissa vesitse. Luontoasemaa vuokrataan ensisijaisesti luontomatkailuyrittäjien opastamille ryhmille ja kouluille. Luontoaseman piha-alue on kuitenkin kaikkien käytössä. Luontoasemalla ei ole henkilökuntaa. Vähän yli kaksi kilometriä pitkä Molpehällorna on aikaisemmin koostunut neljästä eri saaresta, jotka maankohoamisen seurauksesta ovat yhdistyneet. Saaren luonto on monipuolista; pieniä lampareita, kallioalueita, katajakivikoita, matalia ruovikkorantoja sekä harmaaleppä- ja koivumetsikköjä. Asemalta lähtee saarta kiertävä luontopolku. Pohjoiseen kääntyvä polku johdattelee kävelijän Pohjanlahden ensimmäisen pookin muistomerkille, joka tiettävästi rakennettiin 1668. Pooki, joka oli miehitettynä vuoteen 1681 asti, oli luultavasti ns. vipupooki ja sen korkeus oli noin 10 12 metriä. Lintujen pesintäaikana, toukokuun ensimmäisestä päivästä heinäkuun viimeiseen päivään, tulee saarella liikkua vain polkuja pitkin. Koirat on pidettävä kytkettyinä.
7BINFOA MOIKIPÄÄN LUONTOASEMASTA Majoituskapasiteetti ja koko Yleiskuvaus 20 hlö, 7 makuuhuonetta, keittiö ja ruokasali, sauna. Matkailukäyttöön remontoitu entinen merivartioasema. Hinta ja varaukset Aseman vuokra on 60 /vrk, koululaisryhmille 50 % alennus. Moikipään luontoasema on vuokrattavissa 15.6 30.9. Varustus Moikipään luontoasemalla on aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä. Sähkö on normaalia 230 voltin vaihtojännitettä, jolla voi mm ladata matkapuhelimia. Sähkö-, vesi- ja lämmitysjärjestelmät kytketään päälle asemalle tultaessa ja sammutetaan lähdettäessä. Asemalla on ohje järjestelmien käyttöön. Majoitushuoneet Vuoteissa on patjat ja tyynyt. Lisäksi asemalla on jonkin verran täkkejä Mukana on oltava omat liinavaatteet tai makuupussi Sauna asemarakennuksessa Puulämmitteinen kiuas Tilaa 5 henkilölle kerrallaan Suihku Ruokailutilat Luontoasemalla on ruokasali 16 henkilölle ja keittiö. Keittiössä kaasuhella, ruokailuvälineet 20 hengelle, ruoanvalmistusastiat.
Huomautukset Aseman hanasta saa makeaa vettä, mutta vesi sopii vain talouskäyttöön. Tuo oma juomavetesi mukanasi. Luontoasemalle saa tuoda lemmikkieläimiä. Piha-alue ja ranta Luontoaseman laiturissa voi yöpyä maksutta, tilaa 10 15 veneelle. Alueelle on viitoitettu noin kilometrin pituinen monipuolinen luontopolku, josta johtaa pistopolku kesällä 2001 uudelleen pystytetylle pookille ja muistomerkille. Pooki on puusta rakennettu tunnusmajakka. Luontoaseman pihassa on kuivakäymälä, tulentekopaikka ja pöytäpenkki. Merenpohjan mutaisuuden ja kivisyyden takia rannat eivät sovellu kahlailuun, mutta laiturilta pääsee hyvin uimaan. 12BJätehuolto Moikipään luontoasemalla ei ole järjestettyä jätehuoltoa. Tämä tarkoittaa sitä, että retkeilijä ottaa vastuun omista jätteistään tuomalla ne mantereelle lajitteluun. 13BLiikuntaesteisten palvelut Aseman pihapiiri on laaja ja tasainen. Asema on yksikerroksinen, tornia lukuun ottamatta. Ovella on kiinteä ramppi pyörätuoleja varten. Sisäwc, mutta ei invawc:tä. Asemalla ja pihapiirissä pyörätuolilla liikuttaessa avustaja on tarpeellinen.
VÄSTERÖN VAELLUSREITTI (Vöyri-Maksamaa) Västerö sijaitsee Vöyri- Maksamaan kunnassa noin 49 km etäisyydellä Vaasasta, mikäli ajat lyhintä reittiä Maksamaan kirkonkylän läpi Öjskatasillan yli Österötielle. Voit myös ajaa valtatietä 8 Kaitsoriin ja kääntyä sieltä Österöhön. Matka Kaitsorista Västeröhön on n 26 km. Vaellusreiteille pääset kääntymällä Västerö-Österö -tieltä Equity-kyltin kohdalla. auton voit jäättää joko Söderskatatien tai Equitytien päissä oleville pysäköintialueille. Västerön vaellusreitti polveilee vaihtelevassa luonnossa avomeren tuntumassa. Reitin varrella on sekä vanhaa metsää että talousmetsää ja jäkälän peittämiä kalliopälviä, merenrantoja ja järviä. Suurin osa alueesta kuuluu rantojensuojelu- ja/tai Natura 2000 -ohjelmaan. Vaellusreitti kulkee sekä yksityisillä että valtion omistamilla mailla. Valittavissa on monia erilaisia ja eripituisia polkuja. Vehreällä Söderskatanilla on kunnostettu kalastajamaja, jossa voi yöpyä. Polku ohittaa myös yli 5 ha:n suuruisen Söderskataträsketin, jolla on runsas vesikasvillisuus. Reitti jatkuu pohjoiseen ja ylittää Jätteholmsbrunnenin, joka ennen on ollut avonainen merenlahti, mutta on nyt maankohoamisen myötä muuttumassa järveksi. Storsandvikenissä on Equity-aluksen muistoksi pystytetty muistomerkki. Tällä paikalla laivasta purettiin vuonna 1917 aseita ja ampumatarvikkeita vapaussotaa varten. Storsandvikenin jälkeen polku nousee Gråbergetille, josta on kaunis näköala avomerelle. Malklovenissa on taukopaikka ja Mastvikenin rantametsässä pieni taukotupa. Reitin kääntöpisteestä Lillsandvikenista avautuu hieno näköala Ryssbergetille. Paikka on saanut nimensä venäläisestä aluksesta, joka murskautui kallioita vasten syysmyrskyssä vuonna 1714. EQUITY Englantilaisella rahtihöyryalus Equityllä kuljetettiin loppusyksyllä 1917 aseita Saksan Danzigista Suomen länsirannikolle. Equityn päällikkönä toimi nuori saksalainen meriväen upseeri Gustav Petzold. Raippaluotolainen Karl Rönnholm auttoi luotsaamaan aluksen karikoiden ohi. Koska vaarana oli, että venäläinen sotaväki huomaa kuljetuksen, kaikki
tapahtui pimeässä. Täällä Storsandvikenissä paikalliset kalastajat ja paikalle lähetetyt jääkärit purkivat aluksesta noin 80 tonnia aseita ja ampumatarvikkeita. Aseet piilotettiin eri paikkoihin ja toimitettiin myöhään syksyllä salaisia reittejä pitkin suojeluskuntalaisille. Suojeluskuntalaiset riisuivat Mannerheimin määräyksestä 27. tammikuuta 1918 venäläisten vartiopaikat aseista Maalahdessa ja Oravaisissa. Seuraavana päivänä hyökättiin venäläisten varuskuntaan Vaasassa. Vapautussota oli alkanut. SÖDERSKATANIN TAUKOPAIKKA Kaikki Västerön länsipuoliset alueet ovat hyviä kalavesiä. Kalastus on vuosisatojen ajan seurannut eri kalalajien kutuaikoja; on pyydetty silakkaa, lohta, siikaa ja syyssilakkaa. Verkot laskettiin iltaisin ja koettiin aamun koitteessa. Sen jälkeen verkot kuivatettiin ennen kuin ne taas laskettiin veteen. Aikoina, jolloin vielä liikuttiin purje- ja soutuveneillä, miehet joutuivat yöpymään lähellä kala-apajia ja rakensivat sitä varten rannan läheisyyteen kalamajoja. Yön aikana kalastajat lepäsivät kojuissaan ja kertoivat tarinoita lämmittävän takkatulen ääressä. Moottoriveneiden yleistyessä kalamajojen merkitys väheni. Samankaltaisia majoja on ollut myös mm. Räsbådavikenissä, Skönhamnissa, Storsandvikenissä ja Lillsandvikenissä. Majan ympäristö hakattiin avoimeksi, jotta tuuli pääsisi vapaasti kuivaamaan kuivatustelineille ripustetut verkot. OHJEITA KÄVIJÄLLE 1. Alueella ovat voimassa jokamiehenoikeudet. Huomaa että suurin osa vaellusreitistä kulkee suojelualueilla. 2. Maasto on paikoitellen kivinen ja epätasainen, joten jalkineiksi suositellaan tukevia vaelluskenkiä tai kumisaappaita 3. Polun kosteimpien painanteiden yli on rakennettu pitkospuita, jotka voivat olla sadesäällä liukkaita. Myös kallioalueet ovat kostealla säällä liukkaita. 4. Kulje polkua pitkin, jotta maasto ei turhaan kulu. Varsinkin jäkäläpeitteiset kallioalueet ovat kulumiselle herkkiä. 5. Tulenteko on sallittu vain siihen osoitetuilla paikoilla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kielletty myös merkityillä tulentekopaikoilla. Kielto ei koske keittokatoksia tai muita hormilla varustettuja tulisijoja. 6. Noudatathan roskattoman retkeilyn periaatetta: vie kaikki tuottamasi roskat mennessäsi. 7. Koirat on pidettävä kiinni. Vapaana kulkevat koirat saattavat pelästyttää