OHJEITA TEKNIIKAN YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖHÖN

OHJEITA TEKNIIKAN YKSIKÖN OPINNÄYTETYÖHÖN Ohjeistus 23.8.2005 Tekniikan yksikkö Oulun seudun ammattikorkeakoulu

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TYÖN TAVOITTEET, AIHE JA LAAJUUS... 2 3 OPINNÄYTETÖIDEN TYYPPEJÄ... 3 3.1 Tutkimustyö... 3 3.2 Tuotekehitystyö... 3 3.3 Suunnittelutyö... 4 4 TYÖN VAIHEET... 5 4.1 Informaatiotilaisuus... 5 4.2 Aiheen hankinta... 6 4.3 Aiheen hyväksyntä ja lähtötietomuistio... 6 4.4 Työn suoritus... 6 4.5 Perehtyminen tehtävään... 7 4.6 Projektisuunnitelman laatiminen... 7 4.7 Lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen... 7 4.8 Tehtävän tekeminen... 8 4.9 Edistymisen raportointi... 8 4.10 Työpäiväkirja... 9 4.11 Ohjaus... 9 4.12 Dokumentointi... 9 4.13 Kirjallisen loppuraportin luovutus ja esittely... 10 4.14 Työn arviointi... 10 5 KIRJALLINEN LOPPURAPORTTI... 11 5.1 Dokumentoinnin tavoite... 11 5.2 Raportin rakenne... 11 5.2.1 Kansilehti, nimiösivu ja nimen valinta... 12 5.2.2 Tiivistelmä... 12 5.2.3 Alkulause... 13 5.2.4 Sisällysluettelo... 13 5.2.5 Merkkien selitykset... 13 5.2.6 Johdanto... 13 5.2.7 Käsittelyosa... 14 5.2.8 Yhteenveto... 15 5.2.9 Lähteet... 15

5.2.10 Liitteet... 15 5.3 Raportin ulkoasu ja havainnollistaminen... 16 5.3.1 Marginaalit ja riviväli... 16 5.3.2 Sivunumerointi... 16 5.3.3 Kappalejako... 16 5.3.4 Tekstityypit ja tehosteet... 17 5.3.5 Otsikot... 17 5.3.6 Taulukot, kuvat, kaavat ja liitteet... 18 5.4 Lähdemerkinnät... 21 5.4.1 Lähdeviittaustekniikka... 21 5.4.2 Lähdeluettelon laatiminen... 22 6 KYPSYYSNÄYTE... 24 7 KUSTANNUKSET, PALKKIO JA TEKIJÄNOIKEUDET... 25 LIITTEET... 26

1 JOHDANTO Keväällä 2005 Tekniikan yksikön johtaja nimesi työryhmän Seppo Alasalmi, Timo Heikkinen, Heidi Hedström, Tuula Hopeavuori, Pekka Knuuti ja Pekka Nykyri kokoamaan tekniikan yksikön tarpeita palvelevan opinnäytetyöohjeistuksen. Työn aikana tutustuttiin laajasti muiden ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöohjeisiin, joita hyödynnettiin soveltuvin osin. Oulun seudun ammattikorkeakoulun opinnäytetyöohjeesta otettiin mukaan yhteisesti hyväksyttyjä kohtia. Lisäksi yhdistettiin Tekniikan yksikön osastojen omia opinnäytetöiden toteuttamisohjeita yhteiseksi malliksi. Opinnäytetyöohjeessa tarkennettiin työn prosessia, rakennetta ja arviointia sekä kirjattiin jo olemassa olevia käytänteitä. Ohjeistuksesta piti tulla mahdollisimman tiivis ja selkeä mutta sellainen, että yksistään sen avulla opinnäytetyöntekijä, ohjaaja ja työn tilaaja saavat tarvittavat tiedot. Työryhmä oli tietoinen siitä, että parhaillaan ollaan valmistelemassa valtakunnallisia ammattikorkeakoulujen eri koulutusaloja koskevia opinnäytetyöohjeita. Näiden valmistuminen on vielä niin kaukana, ettei niistä tähän ohjeistukseen saatu mitään tietoja. Tämä opinnäytetyöohje otetaan käyttöön syksyllä 2005, ja sitä muokataan käyttökokemusten perusteella. 1

2 TYÖN TAVOITTEET, AIHE JA LAAJUUS Opinnäytetyö on itsenäinen projektimuotoinen opiskelun päättötyö, jonka tavoitteena on valmentaa valmistuva opiskelija soveltamaan teoriaa käytäntöön käyttämään ammattialan työtapoja ja -menetelmiä yhdistämään koulutuksensa osa-alueita ratkaisemaan ongelmia kokonaisvaltaisesti, johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti työskentelemään projektimuotoisesti hakemaan tietoa ja käyttämään lähdeaineistoja tekemään yhteistyötä. Työ toimii siltana opiskelun ja työelämän välillä ja auttaa opiskelijan siirtymistä ammattialansa tehtäviin. Yritykselle tehtävän opinnäytetyön tärkeänä tavoitteena on myös lopputulos, jota yritys voi hyödyntää. Opinnäytetyön aihe voi olla esimerkiksi teknisen tuotteen, rakennuksen, rakenteen, laitteen, laitteiston tai järjestelmän suunnittelu- tai kehitystyö valmistus-, asennus- tai kunnossapitomenetelmän valinta tai kehitystyö projektin, tuotantolinjan, työmaan tai organisaation suunnittelu- tai kehitystyö laatutekninen työ tietotekninen työ (CAD, CAM, ohjelma, tietojärjestelmän osa) markkinatutkimus teknis-taloudellinen selvitystyö. Työn laajuus on 15 opintopistettä eli 400 tuntia. 2

3 OPINNÄYTETÖIDEN TYYPPEJÄ Ammattikorkeakoulun tekniikan alan opinnäytetyö voi olla tyypiltään tutkimustyö tuote- tai menetelmäkehitystyö suunnittelutyö. Valtaosa opinnäytetöistä voidaan luokitella johonkin näistä ryhmistä. Pääosa tekniikan alan töistä voidaan luokitella tuote-, menetelmäkehitys- tai suunnittelutöiksi, mutta myös tutkimustyyppisiä selvityksiä tehdään jonkin verran. Puhtaat tieteelliset työt ovat harvinaisia, mutta muuntyyppiset työt voivat sisältää suppeampia tieteellisiä osia. Jäljempänä kuvataan erityyppisiä töitä ja esitetään niistä muutamia esimerkkejä. 3.1 Tutkimustyö Tutkimustyössä selvitetään asioiden olemassa olevaa tilaa eli tutkimus on deskriptiivinen. Tutkimuksen tarkoituksena voi olla yksittäisen asiantilan tai jonkin ilmiön yleisen lainalaisuuden selvittäminen. Edellisessä tapauksessa tutkimusta kutsutaan usein selvitykseksi, ja se voi olla esimerkiksi jonkin laitteen toiminnan selvittäminen vaihtelevissa olosuhteissa, rakennuksen ääneneristyksen mittaaminen tai tuotteen markkinatutkimus. Varsinaisilta (tieteellisiltä) tutkimuksilta edellytetään yleisten lainalaisuuksien selvittämistä ja teorian luomista sekä tieteellisen menetelmän käyttöä päättelyprosessissa. Tieteellisen menetelmän ydin on tutkimushypoteesin testaaminen ja hypoteesia tukevien tai hylkäävien päätelmien tekeminen tulosten perusteella. 3.2 Tuotekehitystyö Tuote- ja menetelmäkehitystyölle on tyypillistä, että sen avulla pyritään aktiivisesti vaikuttamaan ja muuttamaan toimintaa, kun taas puhtaaseen 3

tutkimustyöhön ei liity aktiivista osaa. Tuotekehityksellä parannetaan tuotetta ja jatketaan sen elinkaarta tai kehitetään kokonaan uusi tuote määrättyyn tarpeeseen. Opinnäytetyö voi olla itsenäinen, suppea tuotekehityshanke tai se voi olla pieni osa laajemmasta hankkeesta. Tästä syystä tuotekehityshankkeiden sisältö voi vaihdella suuresti. Menetelmäkehitystyö on periaatteiltaan samanlainen kuin tuotekehitystyö, mutta kehitettävä tuote on esimerkiksi valmistus- tai työmenetelmä. Menetelmäkehitykseen voi liittyä työyhteisön toimintatapojen selvittäminen ja niiden kehittäminen, jolloin voidaan lähestyä toimintatutkimusta ja toiminnan kehittämistä. 3.3 Suunnittelutyö Suunnittelutyössä tehdään ammattialaan liittyvä suunnittelutyö, esimerkiksi tietokoneohjelma tai rakenne- tai LVI-suunnitelma. Opinnäytetyöksi hyväksyttävän suunnittelutyön pitää olla riittävän laaja ja vaativa ja sisältää vaihtoehtoisten ratkaisujen vertailua ja valintojen perusteluja. 4

4 TYÖN VAIHEET Opinnäytetyön etenemistä voidaan kuvata kuvan 1 kaaviolla. OPINNÄYTETYÖINFO AIHEEN HANKINTA AIHEEN ALUSTAVA HYVÄKSYNTÄ LÄHTÖTASOKARTOITUS (VIERASKIELISET TYÖT) LÄHTÖTIETOMUISTION LAADINTA AIHEEN LOPULLINEN HYVÄKSYNTÄ TYÖN SUORITUS Kielen ohjaus Sisällön ohjaus Työpäiväkirja Perehtyminen tehtävään Lähtötietojen ja aineiston kerääminen Dokumentointi Projektisuunnitelman laatiminen Tehtävän tekeminen Kirjallisen raportin luovutus EDISTYMISEN RAPORTOINTI TYÖN ESITTELY KYPSYYSNÄYTTEEN SUORITTAMINEN TYÖN ARVIOINTI KUVA 1. Opinnäytetyön eteneminen 4.1 Informaatiotilaisuus Opinnäytetyöprosessi käynnistetään keväällä osastoittain kolmannen vuoden opiskelijoille järjestettävissä tilaisuuksissa. Tällöin kerrotaan suullisesti tämän ohjeen sisällöstä ja varataan opiskelijoille mahdollisuus tehdä asiaa koskevia kysymyksiä. Myös viestinnän opintojaksoilla käsitellään opinnäytetyön kirjoittamista. Kolmatta opiskeluvuotta seuraava kesä on yleensä sopiva ajankohta varsinaisen työn käynnistämiselle. 5

4.2 Aiheen hankinta Opiskelija hankkii tavallisesti itse opinnäytetyön aiheen esim. harjoittelupaikastaan. Poikkeustapauksissa opettajat avustavat opinnäytetöiden hankinnassa tai nimeävät oppilaitokselle tehtävän työn aiheen. Valitun aiheen tulee liittyä suuntautumisvaihtoehdon keskeisiin opintojaksoihin. Mikäli joku opiskelija haluaa tehdä opinnäytetyön muulla kuin suomen kielellä, tulee hänen saada lupa vieraskielisten töiden kielen ohjaajalta. Tällaisissa tapauksissa opiskelijalta edellytetään vähintään hyviä valmiuksia kyseisessä kielessä, ja osaaminen voidaan kartoittaa arvosanojen ja tekstinäytteen perusteella. 4.3 Aiheen hyväksyntä ja lähtötietomuistio Opinnäytetyön voi aloittaa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun opiskelija on suorittanut opintoja 150 op. Osastonjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö hyväksyy työn aiheen ja nimeää sille ohjaavan opettajan. Työn teettäjä nimeää työlle yhdyshenkilön, työn valvojan, joka huolehtii siitä, että työ etenee teettäjän tavoitteiden mukaisesti. Työn tekijä ja teettäjä laativat työstä nk. lähtötietomuistion (liite 1), jonka allekirjoittaa kumpikin osapuoli ja joka toimitetaan osaston nimeämälle henkilölle ennen työn aloittamista aiheen lopullista hyväksymistä varten. Myös opinnäytetyön seurantalomake (liite 2) otetaan käyttöön tässä vaiheessa. Lähtötietomuistio liitetään työn loppuraporttiin. Aiheen hyväksymisen jälkeen työ etenee aiemmin tässä luvussa kuvatulla tavalla, pääsääntöisesti liitteen 3 mukaista aikataulua noudattaen. 4.4 Työn suoritus Työn suorittaminen aloitetaan normaalisti lähtötietomuistion laatimisen jälkeen pidettävällä aloituspalaverilla, jossa työn tekijä, ohjaava opettaja ja työn valvoja yhdessä tarkentavat mm. työn tavoitteet ja aikataulun. Tässä 6

tilaisuudessa voidaan myös täyttää opinnäytetyöohjeen liite 4, Sopimus opinnäytetyöstä. Työ on projekti, joka tehdään omatoimisesti valvojaan ja ohjaavaan opettajaan yhteyttä pitäen. Projekti on kertasuoritus, jolle on selvästi määritelty tavoitteet, kestoaika ja suoritusresurssit. Suorituksessa on useita tyypillisiä päävaiheita, jotka menevät ajallisesti osittain limittäin. Ne ovat perehtyminen tehtävään projektisuunnitelman laatiminen lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen tehtävän tekeminen ja edistymisen raportointi dokumentointi loppuraportin luovutus ja esittely. 4.5 Perehtyminen tehtävään Tekijä alkaa perehtyä tehtävään jo sopiessaan työstä tilaajan kanssa, jolloin täytyy sopia työn rajaus ja laajuus. Lähtötietomuistion avulla tekijä analysoi tilaajan tarpeet ja selvittää samalla opinnäytetyön tekemiseen liittyvät kysymykset. 4.6 Projektisuunnitelman laatiminen Tekijä laatii työn alussa työpäiväkirjaansa projektisuunnitelman, joka sisältää päävaiheet ja aikataulun. Tekijä tarkentaa projektisuunnitelmaa työn kuluessa. Tekijä esittää projektisuunnitelman ohjaavalle opettajalle ensimmäisessä väliraportoinnissa ja valvojalle sopimallaan tavalla. Loppuraportin alustava sisällysluettelo ja johdantohahmotelma voidaan laatia jo tässä vaiheessa. 4.7 Lähtötietojen ja alkuaineiston kerääminen Tekijä alkaa kerätä lähtötietoja ja alkuaineistoa heti sovittuaan työstä ja sen laajuudesta. Ensimmäiset, työhön orientoivat tiedot antaa tilaaja. Työn teoriaosan tietolähteinä ovat kirjat, ammattilehdet, julkaisut ja luotettavat 7

verkkolähteet. Tekijän on syytä olla kriittinen lähteiden käytössä ja suosia alkuperäislähteitä. Työn käytännön osuuden kirjallisia tietolähteitä ovat edellä mainittujen lisäksi muun muassa tuote-esitteet, tekniset erittelyt, muistiot, raportit, piirustukset ja kuvat. Huomattava osa työn käytännön osuuteen liittyvistä tiedoista voi olla suullisia, henkilöitä haastattelemalla hankittuja, jotka tekijän on itse kirjoitettava työpäiväkirjaansa. Aineistoa kannattaa kerätä mieluummin liikaa kuin liian vähän, sillä osaa siitä voi tarvita vasta myöhemmin. 4.8 Tehtävän tekeminen Annetun tehtävän suorittamisen vaiheet riippuvat työn luonteesta ja laajuudesta. Lähtötiedot eivät ehkä riitä, jolloin tekijän on hankittava lisätietoa. Tehtävään sisältyvä teoria on selvitettävä ennen ratkaisujen tekemistä. Tekijä saattaa joutua myös pohtimaan annettua tehtävää. Voi esimerkiksi olla, että alun perin ratkaistavaksi annettu ongelma ei ole uusien tosiasioiden valossa täysin sama kuin todellinen ongelma. Uusien ratkaisujen hakemisessa, ongelmanratkaisussa ja vaihtoehtojen punnitsemisessa kannattaa soveltaa luovan työn tekniikoita. Tässä vaiheessa kertyy pääosa dokumenttiin tulevasta aineistosta. 4.9 Edistymisen raportointi Tekijän täytyy raportoida työn edistymisestä ohjaavalle opettajalle ja muille tämän ohjattaville yhteisessä tilaisuudessa liitteen 3 yleisaikataulun mukaisesti. Tällöin tekijä esittelee projektistaan liitteen 5 mukaisen raporttimallin sisältämät asiat ja kertyneen aineiston sekä luovuttaa mallin mukaisen raportin. Tekijä raportoi lisäksi tilaajan valvojalle sopimallaan tavalla. 8

4.10 Työpäiväkirja Tekijän täytyy pitää henkilökohtaista työpäiväkirjaa, koska osaa asioista, varsinkaan yksityiskohtia ja numerotietoja, ei muista jonkin ajan kuluttua. Työpäiväkirjaa pidetään vihkoon, johon kirjoitetaan selkeästi ja tiivistetysti kaikki työn merkittävät tapahtumat päivittäin aikajärjestyksessä. Näitä ovat muun muassa keskustelut, neuvottelut ja sovitut asiat arvioinnit, pohdiskelut, valinnat, ratkaisujen luonnokset, ratkaisut, niiden perustelut, laskelmat ja päätökset työssä esiintyneet ongelmat ja vaikeudet työhön käytetty aika. Työpäiväkirjasta on helppo poimia tiedot väliraportteihin ja työn dokumenttiin. Tekijän täytyy esittää työpäiväkirja vähintään yleisaikatauluun merkittyinä ajankohtina ohjaavalle opettajalle tarkastettavaksi ja luovuttaa se työn dokumentin kanssa arviointia varten. 4.11 Ohjaus Ellei tekijän ja tilaajan välillä toisin sovita, opinnäytetyö tehdään liitteen 3 mukaisessa yleisaikataulussa. Muussakin tapauksessa noudatetaan sen päävaiheita toisilla päivämäärillä. Ohjaava opettaja ohjaa työn ammatillisissa ratkaisuissa ja on yhteydessä tilaajaan. Hän ohjaa myös kirjallisen loppuraportin sisällön ja rakenteen muotoutumista. Aikatauluun sisältyy vähintään kaksi kielen ohjaus- ja tarkastusajankohtaa. 4.12 Dokumentointi Dokumentointi tarkoittaa tässä ohjeessa työn kirjallisen esityksen, loppuraportin, laatimista. Dokumentointi kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa laatimalla loppuraportin sisällysluettelo. Tämä pitää olla tehtynä viimeistään ensimmäiseen väliraportointiin mennessä. 9

Loppuraporttiin kerätään ja tiivistetään kaikki oleellinen aikaisemmissa vaiheissa kertyneestä kirjallisesta aineistosta ja kirjoitetaan tarvittavasta kokonaisuudesta vielä puuttuvat osat. Teksti, piirustukset ja kuvat viimeistellään julkaisukuntoon. Loppuraporttia on viisasta koota koko ajan työn edistyessä. 4.13 Kirjallisen loppuraportin luovutus ja esittely Opiskelija huolehtii loppuraportin sidottamisesta. Raportti sidotaan koviin kansiin, jotka ovat väriltään siniset (PMS 540 U), ja tekstit painetaan kullanvärisin kirjaimin. Työn loppuraportti luovutetaan sidottuna kirjana sekä irtolehtipainoksena ohjaavalle opettajalle ja esitellään ohjaaville opettajille sekä muille opiskelijoille liitteessä 3 esitetyn aikataulun mukaisesti. Työn tilaajalle raportti luovutetaan sovitulla tavalla. Ohjaava opettaja toimittaa loppuraportit kirjastoon tutkinnon suorittamisen jälkeen ja tekijä syöttää tiivistelmän itse opinnäytetietokantaan kirjaston sivujen kautta. Tekijä esittelee noin 15 minuutin esityksessä työnsä oleelliset asiat luokan muille opiskelijoille ja ohjaaville opettajille yhteisissä tilaisuuksissa osaston käytänteiden mukaisesti. Esittely on työn suullinen ja kuvallinen tiivistelmä, jossa esitetään työn tausta ja tavoitteet, työn vaiheet ja menetelmät, tulokset ja niiden arviointi sekä työn arviointi. 4.14 Työn arviointi Arviointiperusteet on esitetty liitteessä 6. Työn arvioi lopullisesti ohjaava opettaja tarvittaessa yhdessä osaston muiden ohjaavien opettajien kanssa. Arvioinnin apuna opettaja voi käyttää liitteen 7 lomaketta. Arviointiin osallistuvat myös opiskelija itse (liite 8) sekä työn valvoja (liite 9). Ohjaava opettaja toimittaa arvosanan opintotoimistoon opinnäytetyön seurantalomakkeella. 10

5 KIRJALLINEN LOPPURAPORTTI 5.1 Dokumentoinnin tavoite Kirjallisen opinnäytetyöraportin tulee esittää työn tavoitteet, suoritettu työ, työn tulokset ja niiden arviointi yksikäsitteisesti, selkeästi ja tiiviisti. Selostukseen sisällytetään vain oleelliset asiat ja se kirjoitetaan alan ammattilaisille. Loppuraportin kielen tulee olla sujuvaa ja ymmärrettävää yleiskieltä. Asiatyylin mukaisesti esitystavan tulee olla havainnollista mutta tiivistä. Johdonmukaiselle esitykselle on tyypillistä selkeä rakenne ja jaksotus. Sidosteisuudella luodaan tekstiin yhtenäisyyttä. Hyvä teksti perustuu hyvin ajateltuun asiaan ja on yleensä useaan kertaan muokattu. Ammattialan käsitteitä ja termejä on käytettävä täsmällisesti ilman ammattislangia. Aina, kun käsitteelle on vakiintunut suomenkielinen termi, sitä käytetään. 5.2 Raportin rakenne Opinnäytetyönä julkaistava raportti sisältää seuraavat osat: alkuosa, runkoosa ja loppuosa. Alkuosan muodostavat etukansi, nimiölehti, tiivistelmä, mahdolliset alkusanat, sisällysluettelo ja tarvittaessa termi- ja symboliluettelo. Raportin loppuosaan kuuluvat liitteet. Opinnäytetyön tyyppi vaikuttaa runko-osan rakenteeseen. Tutkimustyön raportin osat ovat johdanto tutkimusaineiston ja menetelmien kuvaus sekä teoria tulokset tulosten analyysi 11

kriittinen arviointi (= päätelmät) lähdeluettelo. Tätä rakennetta voidaan soveltaa useimmissa tutkimus- ja selvitystöissä ja tutkimusta sisältävissä tuotekehitystöissä. Suunnittelutöissä opinnäytetyön varsinainen tuotos on laaditut suunnitelmat ja niiden sisältö sekä niiden soveltaminen kehittämistehtävään. Työssä pitää kuitenkin tuottaa suunnitteluasiakirjojen lisäksi opinnäytetyön vaatimukset täyttävä kirjallinen raportti. Suunnittelutöiden raportti on enemmän prosessikuvaus kuin tutkimusraportti. Raportin rakenne voi olla seuraava: johdanto suunnittelutehtävän kuvaus, menetelmät ja standardit sekä teoria suunnitteluprosessin kuvaus vaiheittain, vaihtoehtoiset ratkaisut, valintojen perustelut suunnittelun tulosten kriittinen arviointi = päätelmät lähdeluettelo. Tätä rakennetta voidaan hyvin soveltaa tuote- ja menetelmäkehitystöissä, jos niissä korostuvat suunnittelutehtävät. 5.2.1 Kansilehti, nimiösivu ja nimen valinta Opinnäytetyön tunnistetiedot käyvät ilmi kansilehdeltä ja nimiösivulta. Kansilehdellä tarkoitetaan sidotun työn kantta (sitomoon annettava malli liitteessä 10) ja nimiösivulla ensimmäistä paperisivua, jossa on liitteen 11 mukaiset tiedot. Työn nimen tulee olla riittävän informoiva ja tiivis. Se on muotoiltava tarkkaan, sillä alkuperäinen nimi saattaa olla lähinnä työnimi. Lopullisen nimen on vastattava aina sisältöä. 5.2.2 Tiivistelmä Tiivistelmä kirjoitetaan omalle sivulleen liitteen 12 mallin mukaan. Se on suppea, itsenäinen esitys, joka antaa ulkopuoliselle kuvan työstä. Tiivistelmä 12

kirjoitetaan täydellisin virkkein ja passiivimuodossa. Siinä selostetaan lyhyesti työn aihe, tavoitteet, työn keskeisin toteutustapa ja olennaiset tulokset. Vieraskielinen tiivistelmä (ABSTRACT) tehdään työn tilaajan niin vaatiessa tai osaston käytänteiden mukaisesti. Se ei ole suora käännös suomenkielisestä tiivistelmästä, vaan kirjoitetaan kansainväliselle yleisölle. 5.2.3 Alkulause Haluttaessa raportissa voi olla alkusanat, joissa kiitetään toimeksiantajaa, ohjaajia ja mahdollisesti muita tukijoita tai avustajia. Alkusanat voi sisältää lyhyesti myös muuta työhön liittyvää, lukijaa kiinnostavaa tietoa, joka ei muuten tule raportissa esiin. 5.2.4 Sisällysluettelo Sisällysluettelo aloitetaan uudelle sivulle. Sen tulee vastata sekä sisällöltään että muodoltaan työn otsikointia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää otsikoinnin hierarkiaan ja toisaalta symmetriaan. Esimerkiksi yksinäinen alaluku ei ole mahdollinen. Ks. tarkemmat ohjeet luku 5.3.5. 5.2.5 Merkkien selitykset Jos työssä toistuvat samat lyhenteet tai suureiden, yksiköiden tai piirrosten merkinnät ja jos niitä on paljon, niistä kootaan tekstin edelle luettelo selityksineen. Luettelo laaditaan aakkosjärjestykseen. Aakkostuksessa noudatetaan SFS-standardia 4600 ja SI-järjestelmää. 5.2.6 Johdanto Johdanto aloitetaan uudelle sivulle. Se on työn ensimmäinen numeroitu pääluku. Johdannossa esitetään opinnäytetyön tavoitteet täsmällisesti. Siinä selostetaan lyhyesti ja kiinnostavasti työn lähtökohdat, kuvataan ongelmakenttää ja rajataan tehtäväalue. Usein on tarpeen tarkastella sitä, mitä asiassa on aikaisemmin tehty. Työn teettäjä voidaan esitellä 13

johdannossa. Tiedot otetaan lähtötietomuistiosta, ellei alkuperäisiä tavoitteita ole projektin aikana muutettu. Johdannon voi jakaa itsenäisiksi luvuiksi, mutta yleensä kappalejako riittää. 5.2.7 Käsittelyosa Työn käsittelyosassa käsittelytapa ja -järjestys sekä jako lukuihin riippuvat kulloisenkin tehtävän sisällöstä. Rakenne perustuu käsiteltävän tekniikan alan vakiintuneisiin työtapoihin ja etenemismalleihin. Tutkimustyö alkaa yleensä tutkimuskohteen, aineiston, menetelmän, laitteiston jne. täsmällisellä esittelyllä. Kehittämistehtävässä esitellään uudelle järjestelmälle tms. ennalta asetetut tavoitteet. Esimerkiksi vaatimusmäärittely eli spesifikaatio on tyypillinen koneen, laitteen, järjestelmän, menetelmän tai ohjelman suunnittelu- ja/tai kehittämistyössä ja vastaa kysymykseen, mitä työn kohteen pitää tehdä. Teoriaosassa selvitetään työn taustaksi tarvittavia menetelmiä, käsitteitä ja työkaluja. Usein jokin niistä valitaan soveltamiskohteessa käytettäväksi ja valinta perustellaan. Jos työ on luonteeltaan selvitys tai tutkimus tai jos työ sisältää laskelmia, näiden perusteet, yhtälöt ja kaavat sekä niiden pätevyysalueet esitetään teoriaosassa. Työn toteutusta vastaava osa vastaa kysymykseen, miten tavoitteeseen päästiin. Tutkimustyön eteneminen kuvataan tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Työmenetelmiä, tehtyjä ratkaisuja, laskelmia, piirustuksia ja kaavioita ja muuta sellaista kuvataan tarpeen mukaan. Yleisesti tunnettuun asiaan viitataan vain lyhyesti. Jos työmenetelmä taas ei ole alalla tunnettu, se on selostettava tarkasti. Tuloksia käsittelevä osuus on työn ydin, sillä työn arvo riippuu siitä, kuinka merkittäviä, uusia ja luotettavia tuloksia on saatu tai kuinka soveltamiskelpoisia ratkaisuja ongelmaan on kehitetty. Tulokset esitetään täsmällisesti mutta lyhyesti. Niitä havainnollisestaan kuvilla, taulukoilla jne. 14

Jos on suunniteltu tai kehitetty kone, laite, järjestelmä, menetelmä tai ohjelma, osoitetaan, miten ongelma on ratkaistu, ja kuvataan toiminta. Toiminnan kuvauksessa edetään suuremmasta kokonaisuudesta pienempään. Kuvataan myös toteutetun koneen, laitteen, järjestelmän, menetelmän tai ohjelman kokeilu. Selostetaan testiolosuhteet ja testiaineisto sekä saadut tulokset. Tulosten tarkastelussa tekijä arvioi, kuinka hyvin ne vastasivat asetettuja tavoitteita ja aikaisempaa tietämystä tai mitä uutta tietoa tutkimus toi. Saatuja tuloksia voidaan verrata teoriaosassa esitettyyn tietoon. Voidaan esittää päätelmiä tulosten yleispätevyydestä ja käyttökelpoisuudesta sekä mahdolliset suositukset ja jatkokehitysideat ja -tarpeet. 5.2.8 Yhteenveto Työn viimeisessä numeroidussa luvussa (yhteenveto, pohdinta, loppusanat) luodaan yleiskatsaus työhön ja pohditaan sen ongelmia, tuloksia ja päätelmiä. Tulosta verrataan tuloksia lähtötietomuistiossa ja johdannossa asetettuihin tavoitteisiin. Tuloksiin vaikuttaneita seikkoja pohditaan kriittisesti. 5.2.9 Lähteet Lähdeluetteloon kootaan tekstin lähdeaineistona käytetyt lähteet. Ks. lähdeluettelon laatiminen ja siihen viittaaminen tämän ohjeen luvusta 5.4 ja liitteestä 13. 5.2.10 Liitteet Liitteinä voi olla esimerkiksi taulukoita, datalehtiä, piirustuksia, kaavioita, ohjelmalistauksia ja muuta työtä havainnollistavaa materiaalia. Liitteet ovat todistus- ja lisäaineistoa, joka ei sovellu tekstiin. Jos liitteeseen ei viitata tekstissä, liite on tarpeeton. (Ks. luku 5.3.6.) 15

5.3 Raportin ulkoasu ja havainnollistaminen Raportin ulkoasun ja merkintätapojen ohje perustuu OAMK:n julkaisuun Ohjeet opinnäytetyöstä ja kypsyysnäytteestä sekä tekniikan alan ja tieteellisten tekstien yleisiin käytänteisiin. Raportin ulkoasuun ja havainnollisuuteen vaikuttavat marginaalit, tekstityyppi, kappalejako, otsikointi, sivunumerointi, taulukot, kuviot, liitteet ja kaavat. 5.3.1 Marginaalit ja riviväli Sivun marginaalit ovat seuraavat: ylämarginaali: 2,5 cm alamarginaali: 2,5 cm vasen marginaali: 4 cm oikea marginaali: 2 cm sivunumerosta paperin alareunaan: 1,5 cm. Tekstin riviväli on 1,5. Kansilehdillä ja tiivistelmässä noudatetaan liitteiden 10, 11 ja 12 mukaista asettelua. 5.3.2 Sivunumerointi Sivunumero keskitetään sivun alareunaan ja merkitään näkyviin alkaen Tiivistelmä-sivulta, joka on sivu 3. Lähdeluettelosivut (LÄHTEET) ovat viimeiset sivunumeroitavat sivut. Liitteet voidaan luetella omalla numeroidulla sivulla (LIITTEET), jos niitä on enemmän kuin viisi; muuten ne luetellaan sisällysluettelon lopussa. Liitteiden sivut numeroidaan liitteen sisäisesti sivun oikeaan yläreunaan liitteen numero mainiten: LIITE 1/1, LIITE 1/2 jne. 5.3.3 Kappalejako Kappalejaon merkitsemisessä käytetään vasensuora-asettelua. Vasensuorajärjestelmässä kaikki rivit alkavat samalta kohdalta ilman sisennystä ja kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Kirjoitettaessa on syytä 16

muistaa, että kappale on aina pitempi kuin yhden virkkeen mittainen. Yksi kappale sisältää aina yhden asiakokonaisuuden, ja kappaleiden pituutta kannattaa vaihdella. On kuitenkin hyvä välttää liian pitkiä kappaleita. 5.3.4 Tekstityypit ja tehosteet Kirjasinkoon ja kirjainten muodon pitää olla helppolukuisia ja selviä. Muun muassa Times New Roman ja Arial ovat selkeälukuisia ja yleisiä eri ohjelmissa. Leipätekstin pistekoko on 12 pistettä. Tekstin lihavointia tai kursivointia voi käyttää harkiten yksittäisten sanojen korostamiseen (ei mielellään alleviivausta). Kursivointi muissa tapauksissa, ylä- ja alaindeksi, erikoismerkit jne. kirjoitetaan alan vakiintuneen käytännön ja standardien (mm. SFS 4175:1998 Numeroiden ja merkkien kirjoittaminen) mukaan. Tekstin tulisi olla mahdollisimman suorasanaista ja lauseiden täydellisiä; esimerkiksi luetteloiden käyttöä tulee tarkkaan harkita. Luetteloiden tulee noudattaa virkkeen muodostamisen periaatteita niin, että osat ovat symmetrisiä, luetteloon johdatetaan lauseella ja välimerkkejä käytetään lausemuodon mukaisesti. 5.3.5 Otsikot Kaikki otsikot aloitetaan vasemmasta reunasta, samasta kohdasta kuin varsinainen teksti. Otsikoinnin numeroinnissa käytetään hierarkkista numerointia. Otsikon numero-osa ja sanallinen osa erotetaan toisistaan välilyönnillä, ja numero-osan viimeisen numeron perään ei merkitä pistettä. Toiselle riville jatkuva otsikko alkaa ensimmäisen kirjaimen kohdalta eikä numeron kohdalta. Otsikot pitää muotoilla lyhyiksi ja informatiivisiksi. Otsikko ei ole lauseen muodossa eikä kysymysmuodossa. Tekstissä pääotsikoiden pistekoko on 16 pistettä (voidaan lihavoida) ja alaotsikoiden 14 pistettä (voidaan lihavoida). SISÄLTÖ-sivun otsikko ja muut numeroimattomat pääotsikot ovat samannäköisiä kuin numeroidut pääotsikot. Tarvittaessa on mahdollista käyttää myös numeroimattomia 17

väliotsikoita, mutta niitä ei merkitä sisällysluetteloon ja niiden pistekoko on 12. Samantasoisia alaotsikoita on oltava vähintään kaksi: jos on alaotsikko 2.1, pitää olla myös alaotsikko 2.2. Kolme otsikkotasoa yleensä riittää, ja numeroinnit merkitään seuraavasti: Tekstissä Sisällysluettelossa 2 PÄÄOTSIKKO (16 p.) 2 PÄÄOTSIKKO (12 p.) 2.1 Väliotsikko (14 p.) 2.1 Väliotsikko (12 p.) 2.1.1 Alaotsikko (14 p.) 2.2.1 Alaotsikko (12 p.) LÄHTEET LÄHTEET LIITTEET Kukin pääluku aloitetaan omalta sivultaan. Pääotsikon jälkeinen teksti tai alaotsikko erotetaan pääotsikosta kolmella rivinsiirrolla (= kaksi tyhjää riviä kirjainkoolla 12). Luvun sisäinen alaotsikko erotetaan edeltä ja jäljestä kahdella rivinsiirrolla (= yksi tyhjä rivi). Muotoilut voidaan tehdä myös valmiiksi tekstinkäsittelyohjelman tyyleillä, jolloin asemointi helpottuu. 5.3.6 Taulukot, kuvat, kaavat ja liitteet Tekstin ymmärrettävyyttä ja luettavuutta voidaan parantaa taulukoilla, kuvilla ja liitteillä. Taulukot ja kuvat ovat itsenäisiä ja itsensä selittäviä, ja tekstissä niistä kuvataan oleelliset asiat tai johtopäätökset. Mikäli kuvia ja taulukoita on runsaasti, on tarkoituksenmukaista sijoittaa osa niistä liitteiksi. Samaa asiaa ei esitetä sekä kuvana että taulukkona. Yhden tai kahden tiedon esittämiseen ei kannata käyttää kuvaa eikä taulukkoa. Kuvien ja taulukoiden edelle ja jälkeen jätetään tyhjä rivi, samoin otsikon ja kuvan tai taulukon väliin. Kuvat ja taulukot numeroidaan juoksevasti, kummatkin erikseen. Kaikki ne, jotka eivät ole taulukoita, nimetään kuviksi. Kuva-nimitystä käytetään muun muassa valokuvista, kartoista ja piirroksista. Edeltävässä tekstissä tulee viitata aina kuhunkin kuvaan tai taulukkoon. Tekstin otsikosta ei suoraan hypätä kuvaan tai taulukkoon, vaan välissä tulee olla siihen johdatteleva tekstiosuus. Taulukoista ja kuvista löytyy lisää ohjeita esimerkiksi Hirsjärven 18

ym. teoksesta Tutki ja kirjoita (2004) tai Nykäsen teoksesta Toimivaa tekstiä, opas tekniikasta kirjoittavalle (2002). Taulukot Taulukon tulee olla mahdollisimman selkeä ja itsensä selittävä. Jokaiselle riville ja sarakkeelle annetaan nimi tai otsikko. Taulukot numeroidaan ja otsikosta tulee selvitä, mitä asiaa taulukossa esitetään. Otsikko kirjoitetaan taulukon yläpuolelle. Sana TAULUKKO kirjoitetaan isoilla kirjaimilla ja kursivoidaan; samoin kursivoidaan taulukon nimi. Raportissa voidaan käyttää myös aikaisemmin julkaistuja taulukoita. Tällöin tietolähde mainitaan otsikon lopussa (taulukko 1). Otsikko ja taulukko aloitetaan samasta kohdasta kuin muu teksti. Taulukon alle voidaan tarvittaessa kirjoittaa alaviitteitä. TAULUKKO 1. Rakennusten määrä käyttötarkoituksen mukaan (Rakennuskanta 2004) Rakennusten määrä Rakennukset yhteensä 1 343 490 100,0 Asuinrakennuksia yhteensä 1 150 211 85,6 Muita yhteensä rakennuksia 193 279 14,4 Liikerakennukset 41 273 3,1 Toimistorakennukset 11 140 0,8 Liikenteen rakennukset 50 575 3,8 Hoitoalan rakennukset 7 262 0,5 Kokoontumisrakennukset 13 547 1,0 Opetusrakennukset 9 280 0,7 Teollisuusrakennukset 38 420 2,9 Varastorakennukset 11 397 0,8 Muut rakennukset 10 385 0,8 Osuus kaikista rakennuksista % Kuvat Kuva ja kuvan otsikko aloitetaan samasta kohdasta kuin tekstikin. Kuvan otsikko KUVA kirjoitetaan kuvan alapuolelle ja kursivoidaan, samoin kuvan nimi. Lainatun kuvan lähde ilmoitetaan lähdeviittauksella otsikon perässä. 19

Tummia värejä kannattaa välttää. Värigrafiikkaa käytetään, kun värien käyttö kuvan ymmärtämiseksi on tarpeellista. (Kuva 2.) KUVA 2. Internet-yhteyden tyyppi yrityksissä keväällä 2004 ja osuus eri kokoluokan yrityksissä (Internet ja sähköinen kauppa yrityksissä 2005) Kaavat Kaavat esitetään numeroituina ja niissä esiintyvät suureet selitetään. Kaavat numeroidaan oikeaan reunaan kaavan kanssa samalle riville ja niihin viitataan tekstissä numerolla. Muuttujat ja suureet kursivoidaan; kursivoimattomina esitetään mittayksiköt. (Kaava 1.) Kemialliset kaavat voidaan esittää kuviona, joka numeroidaan ja otsikoidaan normaalisti. Tasaisessa liikkeessä nopeus lasketaan kaavalla 1 (lähdeviittaus). v = s/t KAAVA 1 t = aika s = matka 20

Liitteet Työn liitteeksi voidaan sijoittaa aineistoa, joka liittyy työn tekemiseen mutta joka ei sovellu tekstin sisälle sijoitettavaksi. Kaikkiin liitteisiin viitataan tekstissä. Jokaisella liitesivulla on oltava yksilöivä numero ja otsikko. Mahdollisuuksien mukaan liitteille tehdään ylätunniste, jossa on vasemmassa reunassa liitteen otsikko suuraakkosin kirjoitettuna ja oikeassa reunassa sana LIITE, liitteen numero ja sivunumero (esimerkiksi LIITE 3/1, LIITE 3/2 jne.). Liitteen vasemman marginaalin on oltava riittävän iso, jotta sidonta onnistuu. Iso, taiteltava liite voidaan sijoittaa mukaan sidottuun muovitaskuun ja CD-ROM-liite takakanteen taskuun. Jos liite ei ole tekijän laatima, liitteessä on oltava lähdeluettelo-ohjeen mukainen lähdetieto tai lähdeviittaus lähdeluettelossa olevaan teokseen. 5.4 Lähdemerkinnät 5.4.1 Lähdeviittaustekniikka Lähdeviittausten tarkoituksena on ilmoittaa lukijalle, kenen tekstiin tai ajatuksiin viitataan, ja antaa lukijalle mahdollisuus hakea aiheesta lisätietoa. Tekijänoikeuslaki velvoittaa ilmoittamaan käytetyn lähteen. Lähdetieto osoittaa myös auktoriteetin asian takana ja kirjoittajan perehtyneisyyden opinnäytetyönsä aiheeseen. Viittaukset on merkittävä sekä referoidun että sanasanaisen (ns. suoran) lainauksen yhteyteen. Useimmiten lähdeviitteet liittyvät tiivistettyyn ja vapaamuotoisesti referoituun lähdemateriaalin asiasisältöön. Erityistilanteissa käytetään suoria lainauksia. Suora lainaus vastaa täsmälleen alkuperäistä tekstiä välimerkkejä myöten. Lyhyt suora lainaus (= enintään kolme riviä) merkitään lainausmerkeissä. Yli neljän rivin pituinen suora lainaus sisennetään ja kirjoitetaan tiheämmällä rivivälillä. Lainausmerkkejä ei tällöin tarvita. 21

Viittaukset merkitään tekstiin ns. tekstiviitteinä tekstikappaleen tarkkuudella. Tekstiviitteet merkitään tekstiin sulkeisiin lainatun asian jälkeen. Jos viittaus kohdistuu vain edelliseen virkkeeseen, viite sisältyy virkkeeseen ja piste tulee sulkumerkin jälkeen. Jos viittaus kohdistuu useampaan kuin yhteen referoituun virkkeeseen, viittaus katsotaan itsenäiseksi lauseeksi. Tällöin viittaus merkitään referoidun asiakokonaisuuden jälkeen ja viittaus päättyy sulkumerkin sisäpuolelle jäävään pisteeseen. (Ks. liitteen 13 kohdan 1 esimerkit.) Viittaustekniikkana voidaan käyttää joko nimi-vuosijärjestelmää tai tekniikan teksteissä yleistä numeroviittausjärjestelmää. Viittauksiin sisällytetään nimivuosijärjestelmässä tekijän nimi tai sen puuttuessa dokumentin otsikko, lähteen julkaisuvuosi ja sivunumero(t). Numeroviittausjärjestelmässä sulkeisiin merkitään lähteen numero ja käytetyn sivun numero. Esimerkkejä erilaisista viittauksista on liitteessä 13. 5.4.2 Lähdeluettelon laatiminen Lähdeluettelo ja tekstissä käytetty lähdeviittaustekniikka ovat yhteydessä toisiinsa. Tekstissä oleva lähdeviittaus ohjaa lukijaa löytämään lähdeluettelosta kyseisen teoksen, artikkelin, verkkosivun yms. Lähdeluettelossa ei mainita sellaisia teoksia, jotka on mahdollisesti luettu mutta joihin ei ole viitattu lopullisessa työssä. Liitteenä 13 on ohjeita lähdeluettelon laatimisesta. Lähdeluettelossa esitetään ne bibliografiset tiedot, jotka ovat julkaisun löytämiseksi tarpeellisia. Lähteet merkitään nimi-vuosijärjestelmää käytettäessä aakkosjärjestykseen ensisijaisesti tekijän nimen mukaan. Saman tekijän eri teokset sijoitetaan aikajärjestykseen. Jos julkaisulla ei ole tekijää, tekijän nimen paikalle merkitään teoksen nimi ja lähde sijoitetaan aakkosjärjestyksen mukaiseen kohtaan. Numeroviittausjärjestelmässä lähteet järjestetään numerojärjestykseen esiintymisjärjestyksessä. Muuten lähdeluettelomerkintä on samanlainen kuin nimi-vuosijärjestelmässä. 22

Elektronisten dokumenttien kirjaaminen lähdeluetteloon eroaa teksti- ja kirjallisuusviitteiden merkitsemistavasta. Elektroninen julkaisu saattaa muuttua ja kadota jo seuraavana päivänä ja viitatun asian oikeellisuuden tarkistaminen muuttuu mahdottomaksi. Siksi tietoverkkojulkaisuihin viitattaessa käytetään saatavuus- ja käyttötapatietoja. Samoin ilmoitetaan viittauksen ajankohta. 23

6 KYPSYYSNÄYTE Ammattikorkeakoulututkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulun rehtori päättää mahdollisuudesta kirjoittaa kypsyysnäyte muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä silloin, kun opiskelija on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai kun hän on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. (Asetus ammattikorkeakouluopinnoista 3.3.1995/256 8 ja 10.) Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen sen jälkeen, kun opinnäytetyö on hyväksytty. Kypsyysnäyte kirjoitetaan valvotussa tilaisuudessa. Opiskelijalle annetaan koetilaisuudessa kaksi ohjaavan opettajan muotoilemaa opinnäytetyöhön liittyvää aihetta ja hänen on kirjoitettava jommastakummasta esseetyyppinen kirjoitus ilman lähdeaineistoa. Kirjoittamiseen varataan aikaa kolme täyttä tuntia. Tekstin ohjepituus on noin yksi isoruutuinen konseptiarkki (9 mm) eli noin neljä sivua jokaiselle riville kirjoitettuna. Kirjoituksen on oltava johdonmukaisesti etenevä, rakenteeltaan jäsentynyt kokonaisuus. Kirjoittaja ei saa edellyttää, että lukija on tutustunut hänen opinnäytetyöhönsä. Kirjoituksen lukijaksi on ajateltava henkilö, joka tuntee kyseisen alan yleistä ajattelutapaa, mutta ei ole erityisesti perehtynyt käsiteltävään ongelmaan. Kirjoitus on voitava lukea itsenäisenä työnä. Sen on edettävä pääosin tekstin varassa. Kypsyysnäytteellä on oltava otsikko, joka on merkittävä näkyviin, sekä selvä aloitus ja lopetus. Käsialan on oltava selkeää. Opinnäytetyön ohjaaja ja kielentarkastaja tarkastavat kypsyysnäytteen. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty - hylätty. Hyväksytty vastaa vähintään arvosanaa H3. Jos kypsyysnäyte hylätään, opiskelijalla on mahdollisuus pyytää palautetta kirjoituksestaan ennen uusintaa. 24

7 KUSTANNUKSET, PALKKIO JA TEKIJÄNOIKEUDET Opinnäytetyö saattaa aiheuttaa tekijälle ja oppilaitokselle sellaisia kustannuksia, joita kohtuudella voidaan pitää tilaajan maksettaviksi kuuluvina. Tekijälle voi aiheutua kustannuksia muun muassa matkoista ja tiedonhankinnasta. Oppilaitokselle voi aiheutua kustannuksia muun muassa tietopalvelujen ja laboratoriolaitteiden käytöstä. Tekijälle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopivat tekijä ja tilaaja keskenään. Oppilaitokselle aiheutuvien kustannusten korvaamisesta sopivat ohjaava opettaja ja tilaaja. Työn tilaaja voi maksaa tekijälle työstä palkkion. Tilaaja ja tekijä sopivat keskenään palkkioperusteista ja palkkion suuruudesta. Sopimuksen voi tehdä esimerkiksi liitteen 4 mallin mukaisesti. Tilaajan on joissakin tapauksissa mahdollista maksaa opinnäytetyön tekeminen apurahana Oulun teknillisen oppilaitoksen säätiön kautta. Tarkempia ohjeita kyseisen menettelyn käyttämiseen saa yksikön johtajan sihteeriltä. Opinnäytetyöt ovat julkisia. Ne voivat tekijänoikeuslain tarkoittamina itsenäisinä ja omaperäisinä tuotoksina saada tekijänoikeudellista suojaa. Opinnäytetyössä on otettava huomioon myös muut immateriaalioikeudet, kuten patentti (PatenttiL 550/1967), mallisuoja (MallioikeusL 221/1971) ja tavaramerkki (TavaramerkkiL 7/1964). 25

LIITTEET Liite 1. Lähtötietomuistio Liite 2. Opinnäytetyön seurantalomake Liite 3. Yleisaikataulu Liite 4. Sopimusmalli Liite 5. Väliraportti Liite 6. Opettajan arvio opinnäytetyöstä Liite 7. Opinnäytetyön itsearviointi Liite 8. Toimeksiantajan arviointi opinnäytetyöstä ja opinnäytekäytännöistä Liite 9. Opinnäytetyön arviointiperusteet Liite 10. Raportin kansi Liite 11. Raportin nimiösivu Liite 12. Tiivistelmäpohja Liite 13. Ohjeita lähdeluettelon tekemiseen 26