WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARITOJEN SELITYKSET LEHTI 4112 + 4111 EXPLANATION TO THE MAPS OF SHEET 4112 + 4111 PRE-QUATERNARY ROCKS Osmo Nykanen ja Kauko Merilainen Imatran kartta-alueen kalliopera Summary: Pre-Quaternary rocks of the Imatra map-sheet area GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND ESPOO 1991
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 Kallioperakarttojen selitykset, Lehti %x112 + -=1111 Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 1112 + 4111 Osmo Nykanen ja Kauko Merilainen IMATRAN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA Summary : Pre-Quaternary rocks of the Imatra map-sheet area Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland Espoo 1991
2 Nykanen, 0 & Merilainen, K, 1991 Imatran kartta-alueen kalliopera Sununary : Pre- Quatirnaia- rocks of the Imatra ntap-sheet area Geological map of Finland 1 : 100 000 Lvplanation to the neaps of Pre-Quuternart reeks, sheet 4 112 + 4111 Into/ u -i i pages 10 ligurcs and 12 tahles 'I Ire area of the Imatra map sheet is located in southeastern Finland in the Svecok irelian orogenic belt in the eastern pit of the Svecofennian schist hell The \% ihorg rapakivi pluton extends to the southern part of the area A good half of the rock types of the area are supracrustal schists the majority being intensely metamorphosed kinzigitic gnetsses with garnet, sillimanite and cordierite Thice-' alternate suith fine-grained mica gneisses that are (1"1% '-sand sediments in origin "I'he lower part of the schist formation contains quartz-feldspar gneisses derived from metamorphosed sandstone's, metavolcanic amphiholites and metasapropelic black schists Most of the schist" exhibit veined gneiss structures and brecciation and are migmatized by granite Metamorphism took place under arnphiholite and granulite facies conditions The plutonites of the reap-sheet area are divided into orogenic and postorogenic rocks, and the orogenic rocks further into synorogenic and late-orogenic rocks The svnorogenic plutonites (age group 1900-1860 Ma) comprise quartz diorites and granodiorites with minor peridotites gabbros and diorites The late-orogenic rocks (age group 1830-1800 Ma) contain granites and pegmatites The postorogenic plutonites Gage group 1700-1530 Ma) consist of rapakivi granite ss ith even-grained rapakivi granite, ovoidstructuted viborgite and a granite porphyn dyke as variants Key words : areal geology, explanatory text bedrock, Proterozok, Imatra, Finland Osnio Nykdnen Geological Survey of Finland SL-021 S0 Lspoo, Finland Present address : Osnio A 'kanen Kuninikaankatu 211334 S1-70100 Kuopio, Finland Kauko Alerthiineti Geological Szti-i cy of Finland SF-02150Espoo Finland Present address : Kauko Merilaineii Itniranla 11 B 10 SF-02150 Fspoo Finland ISBN 951-690-393-2 Vanvnala 1991 S ii a ialan Kirj ipaino c)
3 Nykanen, O & Meriainen, K, 1991 imatran kartrt-alueen kallioperi Summary : Pre- rocks of the Inrttra map-sheet area Soonest geologirten kartta 1 100 000 Ketllioperakarttnjeuselit(kset lebti,il12+ i1 I1 Iotalra i%i sivua, 10 kuvaa ja 1 2 taulukkoa Imatran karttaalue sijaitsee Kaakkois-Suomessa\n ekokarjalaisessa vuorijonossa, Svekofennisen liuskrvvohykkeen itaosassa Kartta-alueen etelaosaan ulottuu postorogecnincn v'iipurin rapakivi Runsaat puolet kaittaalucen kivilajeista on suprakrustisia liuskcita Ne ovat suurimmaksi osaksi voimakkaasti metamorfr>ituneita, kintsigiittisi t granaatti- sillimaniitti-, ja kordieriittipiu»sia gneisseja Kintsigiittiset gneissit coot ttelevat picnirakeisten peliittistcn kiillegneissien I m i Ne ovat alkumm o]leet raven-ja hiekansekaisia sedimentteja Liuskemuodostuman al, s on hiekkakivesta metamorloituneita kvartsimaasalpagneissej(i, vulkaamssvntvisi(i amtiholiitteja seka mi t(lliejusvntvisia rnustaliuskeita t]seimntat liuslieet ovat suomgneissirakenteisia, hreksioaunena ja grime ii m nugmattsomua Metamortoost on tapahtunut amtiholiittilasieksen ja granuliittilasieksen olosuhteissa Imatran karnaalueen Syn-(Ikivet jaetaan orogeenisiin ja post orogeenisiin seka orogeeniset edelleen synorogeenisiin ja myohaisoroge(!nisiin Svnorogeenisun svvakiviin (ikaryhma 1900-1860 Sla) kuuluvat kvartsidioriitit ja granodioriitit, joihin luttyv vih(iisia periclotiitti-, gahro- ja dionittivaihettumia Mv6h'iisoiogeenisiin Iikatvhma 1830-1800 Ma) kuuluvat graniitit ja pegmatiitit Postorogeenisiin syvakiviin (ikaryhma 1700-1»0 Ma) kuuluu latja-alainen Viiptn- in rapakivi, jonka muunnoksia mat tasarakeinen rapakivigranhtti ja ovoidirakenteinen vihorgiitti seka juonena esiintyva graniittiportvyri Onno Nykanen Geologiart Iulkinuiskesktis 02150 Espoo nvkvinen osoite : O eto :\vkoinen Knninkaankatn 21 13 34 70100 Kuopio Kcttiko flerilaineii Geologian lulkinniskeskus 02150 Espoo nykyinen osoite : Kanko Merilainen llaranla 1113 10 02110 Espoo
SISALTO - CONTENTS Tutkinusvaleet Morfologia ja Ullioperan paljasttincisulis KaUiopw5n yleispiirteet 9 Pintakivilajit 11 Kiillegneissit, kintsigiitit ja kvartsiiiiaasall),igneissit 11 Kalkkikivet, kalkkigneissit ja pyrokseenigneissit 1/1 Amfiholiitit Uralfittiporfyrfitit ja klliiiiiiingtc)niittiai -iifit -)()Iiitit 16 Orogeeniset syv,ikivilajit 18 Ilericlotiitit, gabrot ja clioriitit 18 Kvartsichorfitit la gntnodioriitit 20 Graniitit 24 Diabaasit 26 Postorogeeniset syvdkivilajit 27 Rapakivet 27 Racliometriset ianmhiritykset 31 Tektoniikka ja stratigrafia 32,Nlalmiiiiitici- alis,iatioit,i ja kivilotihoksia 33 Kivilajien tihcyksia - Density (?frocks 36 Summary : Pre-Quaternary rocks of the Imatra map-sheet area 38 Introduction 38 Supracrustal rocks 38 Mica gneisses, kinzigites and quartz-feldspar gneisses 38 Lit-nestones and pyroxene gneisses 39 AmphibOliteS, uralite porphyrites and cummingtonite amphibolites 39 Orogenic plutonic rocks 40 Peridotites, gabbros and diorites 40 Quartz diorites and granodiorites 40 Granites Postorogenic plutonic rocks 41 Rapakivi granites 11 Structure and stratigniphy 42 Kirjallismitta - Lileratlin I '' 44 -,I I
TUTKIMUSVAIHEET Imatran kartta-alue sijaitsee Kaakkois-Suomessa Karttalehti liittyy Geologian tutkimuskeskuksen 1 : 100 000 -mittakaavaiseen kallioperakarttasarjaan ja vastaa Maanmittaushallituksen kantakartaston lehtiii 4112 ja 4111 Kartta-alue ktsittaa Imatran kaupungin kokonaan seka osia Joutsenon, Nuijamaan, Rautjarven ja Ruokolahden kunnista Alueen aikaisemmista tutkimuksista mainittakoon, etta se sisaltyy 1 : 400 000 -mittakaavaiseen Suomen geologisen ylciskartan Savonlinnan kivilajikarttaan 1) 2 (Hackman & Bergh4ll, 1931 ja Hackman, 1933) 1 : 100 000 kallioperakartan kartoitust6ita johti ja suoritti Kauko Merilainen vuosina 1960 1964 Kenttat6ihin osallistuivataimo Hiltunen 1960, Jaakko Kylasalo 1964, Rolf Lappalainen 1961 1962 Seppo Lavikainen 1962-1964, Erkki Lehto 1961, Kv6sti Lumiaho 1963, 1Icikki Niini 1961 ja Pentti y ahasaija 1960 Kenttaty6alueet sclviavat kartakkcesta (kuva 1) Lisaksi Olavi Selonen kerasi vuonna 1986 Iniatran karttaalueelta I ivtteita kemiallisia analyyseja ja ohuthictutkimuksia varten Seppo Lavikainen (1966) teki alueen kartoitust6iden yhtevdessa pro grade-tutkielman Ruokolahden Salonsaaren kallioperasta Olavi Kouvo tekijoutsenon Kotakorven granodioriitista radiometrisen ianmaarityksen seka karttalehtiselitvksen luvun»radiometriset ianmaaritvkset» XRF silikaattianalyysit teki Vain6 Hoffren ja an dyysien normit laski Seppo 1 Lahti Kivilajien mineraalikoostumukset maarittiv ;it point counting -menetelmalla Heikki Lukkarincn, Bengt Sjohlom ja Osmo Nykanen Analysoitujen naytteiden ottopaikat ilmcncvat kartakkeesta (kuva 2) Maastokarttoina k6vtettiin 1 : 20 000 -mittakaavaisia pitajankarttoja, mutta karttapohja piirrettiin Ma anmittaushallituksen 1 : 100 000 -mittakaavaisesta topografikartasta Kallioperakartan puhtaaksipiirtamistyon suoritti Elsa J4 vimaki Ilkka Laitakari toitnitti kasikirjoituksen painokuntoon molempicn tekij6iden siirryttva elakkeelle Tekstin englanninkieliset osat kaansi Mrs Gillian 1Iakli MORFOLOGIA JA KALLIOPERAN PALJASTUNEISUUS Imatran kartta-aluetta luonnehtii luotcesta kaakkoon kulkeva maaston juovaisuus, joka ilmenee pitkanomaisina harju- ja moreeniselanteina, kalliokkoina, jokilaaksoina, jawing, niemina ja lahtina Maaston juovaisuus on huomattavan selva kartta-alueen
6 Kuva 1 Eri tutkijoiden kartoittamat alueet Fig 1 he areas mapped by different persons AH = Aimo Hiltunen JK = Jaakko Kylasalo RL = Rolf Lappalainen SL = Seppo Lavikainen EL = Erkki Lehto KL = Kyosti Lumiaho KM = Kauko Merilainen HN = Heikki Niini PV = Pentti Vahasarja lansi- ja keskiosissa Joutsenossa, synorogeenisten granitoidien ja pel ittisten huskeiden alueella Sen sijaan rapakivialue varsinkin Konnunsuon tienoilla edustaa maisemallisesti toisenlaista, tasankomaista maisematyyppia Konnunsuon ja valtakunnanrajan valilla, viborgiittisen rapakiven alueella vallitsee makimaa, jota myos luonnehtii maaston luoteis-kaakkoinen juovaisuus
7 Kuvt 2 Imatran kartta-alue Fig 2 The Imatra map-sheet area A = mineraalikoostumus, numero - mineral composition, number B = kemiallinen analyysi, numero - chemical analysis number Kuuluisa Imatrankoski on uurtanut uomansa pohjois-etelasuuntaiseen murroslaaksoon, joka ',halkaisee,, Imatran seudun pegmatiittigraniitin kahteen osaan Luoteiskaakkosuuntainen maaston juovaisuus tulee esille myos kartta-alueen pohjoisosien suurten saarten Salonsaaren, Aitsaaren, Mietinsaaren ja Harskiansaaren rantaviivan, niemien ja lahtien suunnissa Kartta-alueen koillisosassa Immalanjarvesta Rautjarvelle
8 saakka on maaston juovaisuus edelleen luoteesta kaakkoon ja on samalla lahella kallioperan kintsigiittien ja charnockiittien liuskeisuuden suuntaa Kartta-aluetta Saimaan jarvialtaan etelapuolella halkova ensimmainen Salpausselka muodostaa yleisesta juovaisuudesta poikkeavan itakoillisesta lansilounaaseen suuntautuvan selanteen Kartta-alueen vesipinta-ala on noin kuudesosa alueen koko pintaalasta Eniten on vetta kartta-alueen pohjoisosassa, johon ulottuu monisaarinen Saimaa Imatran kartta-alueen kalliopera on suhteellisen hyvin paljastunut Varsinkin koillisosan kintsigiitti-charnockiittialueella Rautjarvella seka Suokumaan syvakivialueella Joutsenon etelaosissa on kalliopaljastumia runsaasti Sen sijaan Salpausselan tienoot ovat heikosti paljastuneita Kartta-alueen luoteis- ja pohjoisosien suuret saaret (Aitsaari, Salonsaari ja Mietinsaari) ovat osaksi kohtalaisen hyvin paljastuneita, mutta paikoin on paijastumia niukasti Rapakivialue on epatasaisesti paljastunut Varsinkin Konnunsuon rapakivigraniitin alueella on niukalti paljastumia Sen sijaan Nuijamaan viborgiittialue on melko runsaskallioista Kuva 3 Migmatiittinen granaattibiotiittigneissi (77-SL-64) Fig 3 Migmatitic garnet-biotite gneiss Salonsaari, Ruokolahti x = 6795,93; y = 4437,21 Valok Seppo Lavikainen Photo
9 KALLIOPERAN YLEISPIIRTEET Imatran kartta-alue (4112 + 4111) sijaitsee svekofennisen liuskevyohykkeen itaosassa Alueen etelaosaan ulottuu postorogeeninen Viipurin rapakivi Kartta-alueen kivilajeista runsas puolet on pintasyntyisia peliittisia kiillegneissejd ja A1 2 O 3 -porfyroblastisia kintsigiittisia gneisseja Liuskemuodostuman alaosassa on hiekkakivesta metamorfoituneita kvartsimaasalpagneisseja, kalkkirikkaita merkelisyntyisia diopsidigneisseja seka vulkaanissyntyisid amfiboliitteja Osa liuskeista on sapropelisyntyisia mustaliuskeita Kiteytyminen on tapahtunut osaksi amfiboliittifasieksessa ja osaksi granuliittifasieksessa Monet liuskeista ovat suonigneissirakenteisia, graniitin migmatisoimia ja paikoin breksioituneita Liuskeisuuden kulku samoin kuin muodostumajaksojen suunta yleensakin on luoteesta kaakkoon Myos syvakivi-intruusiot ovat enimmakseen luoteis-kaakkosuuntaisia, t s rapakivialueen koillisreunan suuntaisia Poimuakselien kaade on etelaan tai etelakaakkoon Kuva 4 Poimuttunut suonigneissi, O-SL-64) Fig 4 Folding in veined gneiss Varissaari, Ruokolahti x = 6793,97 ; y = 4435,70 Valok Seppo Lavikainen Photo
1 0 Alueen syvakivet jaetaan kahteen eri-ikaiseen suurryhmaan : orogeenisiin ja postorogeenisiin Orogeenisia ovat svekokarjalaiset synorogeeniset (ikaryhma 1900-1860 Ma) kvartsidioriitit ja granodioriitit, joita on noin kuudesosa alueen kivilajeista Niihin liittyy vahaisia peridotiitti-, gabro- ja dioriittivaihettumia Myohaisorogeenisia (ikaryhma 1830-1800 Ma) graniitteja on n 10 % alueen kivilajeista Niista huomattavin on Vuoksenlaakson seudun pegmatiittigraniitti Salonsaaren kalkkigneissijakson liuskeita lavistaa harmaa tasarakeinen graniitti Postorogeenista graniittia (ikaryhma 1700-1550 Ma) edustaa kartta-alueen etelaosaan Joutsenon Konnunsuolle ja Nuijamaalle ulottuva laaja-alainen Viipurin rapakivi Rapakivea on kaksi muunnosta Kartta-alueen rapakiviosan pohjoisreunalla vallitsee tasarakeinen rapakivigraniitti, joka muistuttaa lannempana olevaa -Lappeen graniittia» Etelampana Nuijamaalla vallitsee ovoidirakenteinen, viborgiittinen rapakivi Kuva 5 Trondhjemiitin (T) migmatisoima gneissi (G) (11-SL-64) Fig 5 Gneiss (G) migmatized by trondhjemite (T) Salonsaari, Ruokolahti x = 6795,08; y = 4437,26 Valok Seppo Lavikainen Photo
1 1 PINTAKIVILAJIT Kiillegneissit, kintsigiitit ja kvartsimaasalpagneissit Imatran kartta-alueen kivilajeista on runsas puolet liuskeita Niista suurin osa on peliittissyntyisia kiillegneisseja tai A120 3porfyroblastisia kintsigiitteja (sillimaniitti-, granaatti- ja kordieriittipitoisia gneisseja) Laaja kintsigiittisten gneissien vyohyke on kartta-alueen koillisosassa Rautjarven Kirkonkylan ja Imatran valisella alueella, jossa metamorfoosiaste on suhteellisen korkea, lahinna granuliittifasiesta vastaava Granaattikintsigiittisiin gneisseihin liittyy pienia hypersteeni- ja diopsidipitoisia charnockiittis - noriittisia tai gabroiidisia intruusioita tai pyrokseenigneissikerroksia Ne ovat ainakin osaksi alkuaan magmaattissyntyisia juonia, joihin on assimiloitunut liuskeainesta Taulukko 1 Kvartsimaasalpagneissien, kiillegneissien ja kinzigiittien mineraalikoostumuksia Maarittanyt B Sjoblom Table 1 Mineral compositions of quartz feldspargneisses, mica gneisses and kinzigites Determined by B Sjoblom 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Plagioklaasi - Plagioclase 56,4 25,4 33,6 29,7 44,0 33,3 49,2 56,7 28,9 27,1 17,4 10,8 (An) (28) (28) Kalimaasalpa - (45) (28) (25) (30) (28) (35) (20) (28) (25) (26) Potassium feldspar - 15,6 14,6 15,6 11,0 26,3 31,6 Kvartsi - Quartz 32,5 59,8 47,2 52,9 26,5 27,1 27,7 22,2 21,4 Biotiitti (ja kloriitti) - 17,5 22,5 19,5 Biotite (and chlorite) 9,6 6,3 16,9 15,2 12,4 20,5 21,1 20,3 15,2 18,7 9,0 10,2 Muskoviitti - Muscovite 1,2 - Granaatti - Garnet 4,0 9,1 8,3 Kordieriitti - Cordierite 18,2 23,0 14,5 18,4 Titaniitti - Sphene 1,0 0,8 Epidootti - Epidote 0,7 Apatiitti - Apatite 0,9 Karbonaatti - Carbonate 2,0 - - Opaakki - Opaque 0,9 1,0 0,6 3,5 2,5 Aksessorit - Accessories 0,5 0,4 0,8 1,2 0,7 1,0 1,1 0,8 0,7 0,2 1,2 1,2 1 Kvartsimaasalpagneissi - Qua rtzfeldspargneiss Mietinsaari, Joutseno x = 6793,02 ; y= 4422,10 (322-SL-63) 2 Kvartsimaasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss Poyhianniemi, Karsturanta, Joutseno x = 6782,66 ; y = 4419,50 (654-SL-63) 3 Kvartsimaasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss Haapasaari, Ruokolahti x = 6795,70; y = 4421,76 (290D-SL-63) 4 Kvartsimaasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss Kilteinen, Anola, Joutseno x = 6776,80 ; y = 4423,60 (16-HN-61) 5 Biotiittiplagioklaasigneissi - Biotite plagioclasegneiss Janhiala, Joutseno x = 6786,64; y = 4424,96 (317-KM-63) 6 Biotiittiplagioklaasigneissi - Biotite plagioclase gneiss Lehmisaari, Janhiala, Joutseno x = 6786,46; y = 4425,20 (316a-KM-63) 7 Biotiittiplagioklaasigneissi - Biotite plagioclase gneiss Hetonniemi, Joutseno x = 6785,72 ; y = 4423,24 (312- KM-63) 8 Biotiittiplagioklaasigneissi- Biotiteplagioclasegneiss Arposenniemi, Joutseno x = 6785,18 ; y = 4419,46 (293- KM-63) 9 Kordieriittigneissi - Cordierite gneiss Vitsaluoto, Hetoniemi, Joutseno x = 6786,58 ; y = 4425,76 (287-KM-63) 10 Kordieriittigneissi - Cordierite gneiss Ahola, Joutseno x = 6780,40 ; y = 4429,86 (149-RL-61) 11 Granaattikordieriittigneissi- Garnet-cordierite gneiss Lassila, Ruokolahti x = 6790,36 ; y = 4447,20 (164-SL-63) 12 Granaattikordieriittigneissi - Garnet-cordierite gneiss Korpijarvi, Rautjarvi x = 6793,60 ; y = 4449,98 (135-SL-63)
1 2 Kuva 6 Kalkkigneissi Konformeja kvartsi- ja graniittijuonia Fig 6 Calc-silicate gneiss with conform quartz and granite veins Kouvolanlahti, Ruokolahti Valok Kauko Merilainen Photo Kintsigiittisia gneisseja on lisaksi Joutsenon Karsturannassa Ne ovat voimakkaasti poimuttuneita ja siskltkvkt runsaasti emkksisia breksiamurskaleita, jotka ovat mahdollisesti perkisin lkvisthvista gabro- tai diabaasijuonista Suonigneissirakenteisia kiillegneisseja on kartta-alueen pohjoisosassa, Ruokolahden Salonsaaressa (kuvat 3, 4 ja 5) Niissk on graniittista ainesta vaihtelevan kokoisina linsseink, suonina, luiroina ja juonina Paikoin graniittia on niin runsaasti, etta alkuperaisesta kivestk on jkljellk vain»haamumaisia,,, biotiittijuovien muodostamia jkknteita (Lavikainen 1966) Paikoin peliittisessa kiillegneississk on kuitenkin nkhtavissk alkuperkista sedimenttistk kerrallisuutta (kuvat 4 ja 5) Imatran kartta-alueen kiillegneissit ovat harmaita tai tummanharmaita pienirakeisia liuskeita Ne ovat alkuperkltakn hiekan ja saven sekaisia sedimenttejk Pkkmineraalit ovat plagioklaasi (An 20 _ 4 ), kvartsi ja biotiitti Kalimaasalpka on vaihtelevasti Hivenmineraaleina on yleisesti kloriittia, muskoviittia, titaniittia, epidoottia, apatiittia, zirkonia, karbonaattia ja malmimineraaleja Kiillegneissejk karkearakeisemmissa kintsigiittisissk muunnoksissa (kuva 3) on vallitsevana mineraaliyhtymk : granaatti - sillimaniitti - kordieriitti - kalimaasklpk - biotiitti - kvartsi Plagioklaasiakin on usein mukana, samoin grafiittia ja spinellik Kiillegneissien ja kintsigiittien mineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 1
1 3 Taulukko 2 Pyrokseenigneissien, amfiboliittien ja kalkkikivien mineraalikoostumuksia Maarittanyt H Lukkarinen Table 2 Mineral compositions ofpyroxene gneisses, amphibolites and limestones Determined by H Lukkarinen 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 Plagioklaasi - Plagioclase 15,6 15,5 29,6 15,4 8,4 18,7 51,4 34,4 0,9 6,1 (An) (25) (40) (40-53) (35) (50-60) (60) (72) Kalimaasalpa - Potassium feldspar 18,5 27,1 21,9 2,6 51,2 18,7 4,1 Kvartsi - Quartz 22,5 28,0 23,1 26,0 28,1 43,2 17,4 26,1 15,8 10,8 Hypersteeni - Hypersthene 23,9 20,8 Diopsidi - Diopside 9,0 11,0 3,0 8,6 7,6 13,9 2,8 Sarvivalke Hornblende 3,9 5,6 4,4 8,6 1,7 2,1 1,8 Kummingtoniitti - Cummingtonite 16,1 Biotiitti - Biotite 1,1 0,7 4,1 2,2 14,5 Kloriitti - Chlorite 6,0 0,4 Serisiitti - Sericite 0,5 2,8 2,1 1,3 3,3 2,4 7,4 Titaniitti - Sphene 0,8 0,3 1,7 0,7 1,4 0,5 Epidootti - Epidote 2,8 2,1 0,1 8,6 0,2 Skapoliitti - Scapolite 1,0 0,3 1,8 13,5 Zirkoni - Zircon 1,0 0,7 0,6 0,3 Apatiitti - Apatite 0,4 0,3 0,4 0,3 Karbonaatti-Carbonate 23,1 7,8 7,4 23,2 35,5 71,9 Opaakki - Opaque 0,4 1,4 0,4 6,5 3,7 0,8 2,0 13 Diopsidigneissi - Diopside gneiss Suikkala, Ruokolahti x = 6797,90 ; y = 4432,40 (55-SL-64) 14 Pyrokseenigneissi - Pyroxene gneiss Suikkala, Ruokolahti x = 6979,90 ; y = 4432,40 (56-SL-64) 15 Diopsidigneissi - Diopsidegneiss Kouvolanlahti, Suikkala, Ruokolahti x = 6778,10 ; y = 4432,74 (498A-SL-63) 16 Sarvivalkediopsidigneissi - Horn blende-diopside gneiss Kouvolanlahti, Suikkala, Ruokolahti x = 6778,10 ; y = 4432,74 (498B-SL-63) 17 Diopsidigneissi - Diopside gneiss Kouvolanlahti, Suikkala, Ruokolahti x = 6778,10 ; y = 4432,74 (498C-SL-63) 18 Hypersteenigneissi Hypersthene gneiss Vatavalkama, Ruokolahti x = 6794,42 ; y = 4435,52 (451-KL-63) 19 Hypersteenigneissi - Hypersthene gneiss Korpijarvi, Rautjarvi x = 6793,90 ; y = 4451,66 (122-SL-63) 20 Kummingtoniittiamfiboliitti - Cumminglonite amphibolite Pirtaluodot, Rautaniemi, Joutseno x = 6782,90; y = 4419,94 (646A-SL-63) 21 Kalkkigneissi - Cale-silicate gneiss Kouvolanlahti, Ruokolahti x = 6779,00 ; y = 4432,90 (244 1-SL-63) 22 Kalkkikivi - Limestone Kouvolanlahti, Ruokolahti x = 6779,00 ; y = 4432,90 (244 2-SL-63) Kartta-alueen ldnsi- ja keskiosissa Joutsenossa, Imatran pegmatiittigraniitin lansipuolella liittyy peliittisiin kiillegneisseihin kiisu- ja grafiittipitoisia kerroksia, jotka ovat alkuperaltkdn mktaliejuja Areniittista kerroksellista grafiitti- ja kummingtoniittipitoista mustaliusketta on Joutsenon Patilassd Alueella on aeromagneettisella kartalla laaja hdirio Taulukossa 3 on kaksi kemiallista analyysia mustaliuskeista Kvartsimaasalpdgneissia on valikerroksina peliittisissa kiillegneisseissa Sitk on kartta-alueen ldnsi- ja luoteisosissa Joutsenon Anolassa ja Saimaan Mietinsaaressa, jossa on myos mustaliusketta ja Ca-pitoisia gneisseja Kvartsimaasdlpagneissit ovat pienirakeisia harmaita tai punertavia liuskeita Paamineraalit ovat plagioklaasi (An i5_45), kvartsi ja biotiitti Hivenmineraaleina on titaniittia, epidoottia, apatiittia, karbonaattia ja malmimineraaleja Myos pienirakeista granaattia tavataano yleisesti Kvartsimaasdlpagneissien mineraalikoostumuksia on taulukossa 1 ja yhden naytteen kemiallinen koostumus taulukossa 3
1 4 Taulukko 3 Pintasyntyisten kivilajien kemiallisia koostumuksia XRF analyysit tehnyt V Hoffren Table 3 Chemical compositions of supracrustal rocks XRF analyses by V Hoffren 1 2 3 4 5 6 7 8 SiO 66,87 51,45 59,45 57,47 58,43 46,58 56,81 49,32 1\1 203 17,08 17,56 19,15 19,42 14,32 13,51 19,13 14,52 Fe,03T 3,51 10,09 7,85 6,84 8,15 11,42 7,07 10,83 MgO 1,34 6,77 2,40 3,82 6,66 4,34 2,72 5,74 CaO 2,84 8,47 2,62 6,72 6,34 21,88 8,05 16,18 Na2O 4,69 0,70 3,55 1,97 0,32 0,00 3,11 1,56 K,O 1,49 1,37 1,13 1,81 1,53 2,00 1,12 1,26 MnO 0,00 0,16 0,12 0,09 0,12 0,23 0,10 0,22 TiO, 0,30 0,96 0,52 0,81 0,69 0,69 0,74 0,66 P20 5 0,07 0,67 0,13 0,22 0,16 0,09 0,25 0,13 98,19 98,18 96,93 99,18 96,70 100,72 99,09 100,41 Nigglin luvut - Niggli numbers si 287,69 132,65 213,57 176,15 178,78 97,17 171,80 109,35 al 43,30 26,68 40,54 35,08 25,82 16,61 34,07 18,97 fm 19,96 45,92 34,42 33,46 49,46 31,82 28,59 37,46 C 13,09 23,40 10,08 22,07 20,78 48,90 26,07 38,43 alk 23,65 4,00 14,95 9,39 3,94 2,66 11,27 5,13 ti 0,97 1,86 1,40 1,87 1,59 1,08 1,68 1,10 p 0,13 0,73 0,20 0,29 0,21 0,08 0,32 0,12 h 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 k 0,17 0,56 0,17 0,38 0,76 1,00 0,19 0,35 mg 0,43 0,57 0,37 0,52 0,61 0,42 0,43 0,51 si 194,60 116,01 159,81 137,57 115,74 110,65 145,08 120,54 qz 93,10 16,64 53,76 38,58 63,04-13,47 26,62-11,19 Normit - Weight norms Q 25,81 12,01 24,07 17,75 25,53 12,56 or 8,99 8,31 6,93 10,83 9,40 6,71 7,47 ab 40,50 6,08 31,15 16,88 2,82 26,68 13,25 an 13,91 38,62 12,60 32,31 31,62 31,00 35,41 29,00 ne - - - leus - - 9,28 C 2,81 1,16 7,92 2,56 1,03 - Ca-ortos - 0,74 wo - 8,48 di wo 22,72 1,43 21,17 en 10,82 0,80 11,91 Kalkkikivet, kalkkigneissit ja pyrokseenigneissit Epapuhdasta kalkkikivea tai kalkkigneissia on Kouvolanlahden ymparistossa, Ruokolahden Salonsaaressa Kerroksellista kalkkikivea on kartta-alueen pohjoisreunalla Pulkinniemessa, misty se jatkuu Virmutjoen (Nykanen, 1987 ja 1988) karttaalueelle Myohdisorogeeninen graniitti katkaisee kalkkikivijakson, joka jatkuu Kouvolanlahden lansirannalla pohjois-etelasuuntaisena lahden suulle saakka Tama epapuhdas kerroksellinen kalkkikivi on osaksi metamorfoosissa kiteytynyt diopsidigneissiksi Vayrynen (1951) mainitsee pyrokseenigneissin (kalkkigneissin) olleen alkuaan kalkkipitoista arkoosia Kalkkikiven karbonaatti on Vayrysen mukaan todettu
1 5 Taulukko 3 jatkuu Table 3 cont 1 3 6 7 8 fs - 11,58 0,57 8,40 en 3,41 17,30 6,20 9,64 17,25 6,07 fs- 1,59 9,18 5,56 4,64 7,08 4,27 - fo - - 1,71 fa - 1,33 mt 2,23 3,85 3,29 3,29 3,50 3,86 3,48 4,19 ii 0,58 1,87 1,56 1,56 1,36 1,31 1,42 1,26 ap 0,17 1,63 0,53 0,53 0,39 0,21 0,60 0,31 DI 75,29 26,39 62,15 45,47 37,75 45,95 20,72 COL 7,99 33,83 17,33 19,65 29,59 59,72 18,64 50,28 en/op 68,12 65,33 52,72 67,50 70,90 58,67 fs/op 31,88 34,67 47,28 32,50 29,10 41,33 fo/ol - - - 56,26 fa/ol - 43,74 wo/di 50,35 51,04 41,04 en/di 23,99 28,72 28,71 NMT p 25,57 86,41 28,80 65,68 91,82-57,03 68,64 Qu 34,28 45,51 38,73 39,04 67,63 27,34 Or 11,93 31,47 11,14 23,83 24,91 14,60 36,06 Ab 100 53,79 23,02 50,13 37,13 7,46 58,06 63,94 Qu 28,93 18,48 32,20 22,82 36,80 15,44 - Or 10,07 12,77 9,26 13,93 13,55 8,25 15,03 Ab 45,40 9,35 41,68 21,71 4,06 32,79 26,64 An 100 15,60 59,40 16,86 41,54 45,58 43,52 58,33 1 Kvartsimasalpagneissi - Quartz-feldspar gneiss Anola, Joutseno x = 6776,50 ; y = 422,45 (205B- OLS-86) 2 Mustaliuske - Black schist Patila, Joutseno x = 6779,95 ; y = 421,60 (216B-OLS-86) 3 Mustaliuske - Black schist Teravala, Ruokolahti x = 6799,05 ; y = 425,05 (234B-OLS-86) 4 Kummingtoniittiamfiboliitti - Cummingtonite amphibolite Vesikkola, Joutseno x = 6778,05; y = 426,25 (215A-OLS-86) 5 Kummingtoniittiamfiboliitti - Cummingtonite amphibolite Karsturanta, Joutseno x = 6782,90 ; y = 419,94 (646A-SL-63) 6 Diopsidigneissi - Diopside gneiss Jaakkola, Ruokolahti x = 6799,35 ; y = 432,50 (289B-OLS-86) 7 Amfiboliitti - Amphibolite Jaakkola, Ruokolahti x = 6798,85 ; y = 432,35 (288B-OLS-86) 8 Uraliittiporfyriitti - Uralite porphyrite Jaakkola, Ruokolahti x = 6798,05 ; y = 432,20 (291B-OLS 86) kalsiitiksi Vahvimmat kalkkikivikerrokset ovat 20-30 cm :n, lohkareissa jopa 50 cm :n paksuisia Salonsaaren rannalle on Vayrysen mukaan rakennettu maauunin pohja kalkinpolttoa varten ja Seppo Lavikaisen paivdkirjan (1964) mukaan on Salonsaaren Suikkalassa, kauan sittm, louhittu kalkkikivea 25 m :n ldpimittaisesta ja 4 m:n syvyisesta louhoksesta Karbonaattikerrosten ohella on Salonsaaren kalkkigneississa vuorottelevia suonimaisia konformeja kvartsikerroksia (juonia) seka kapeita graniittijuonia (kuva 6) Ruokolahden Salonsaaren kalkkikiven tai kalkkigneissin paamineraalit ovat kalsiitti, plagioklaasi, kalimaasalpa ja kvartsi Lisdksi tavataan diopsidia, sarvivalketta, granaattia, titaniittia, apatiittia ja malmimineraaleja Salonsaaren Jaakkolan kylassa on
1 6 diopsidigneississa karsimineraalina skapoliittia, joka on koostumukseltaan meioniittia (Lavikainen, 1966) Kalkkikivien, kalkkigneissien ja pyrokseenigneissien mineraalikoostumuksia ja kemiallisia koostumuksia on taulukoissa 2 ja 3 Imatran kartta-alueen koillisosassa on pitkanomaisia juonimaisia jaksoja tai intruusioita gabromaista pyrokseenigneissia (kuvaus kappaleessa peridotiitit, gabrot ja dioriitit) Amboliitit, uraliittiporfyriitit ja kuimningtoniittiamfiboliitit Ruokolahden Salonsaaren kalkkikivi-diopsidigneissikompleksin lansiosassa on metabasalttisia, amfiboliittisia ja uraliittiporfyriittisia (kuva 7) kerroksia Ne ovat alkuperaltaan osaksi laavapatjoja, osaksi ilmeisesti vulkaanista tuhkaa Amfiboliittien ja uraliittiporfyriittien paaaineksina ovat plagioklaasi (An5o-6o ), sarvivalke ja biotiitti Hivenmineraaleja ovat kvartsi, apatiitti ja titaniitti, paikoin pyrokseeni Taulukossa 3 on amfiboliittien ja uraliittiporfyriittien kemiallisia koostumuksia Joutsenon seudulla on peliittisten gneissien alueella kapeita amfiboliittisia juonia ja kerroksia Roisossa tallainen amfiboliittinen kivi on rakenteeltaan blasto-ofiittista metadiabaasia Sen paamineraalit ovat plagioklaasi (An 51-6d, biotiitti seka vihrea ja vaalea sarvivalke Lisaksi tavataan diopsidia, kvartsia, kloriittia, apatiittia, karbonaattia ja malmimineraaleja Kuva 7 Uraliittiporfyriitti (500-SL-63) Fig 7 Uraliteporphyrite Suikkala, Ruokolahti x = 6797,88; y = 4432,48 Valok Seppo Lavikainen Photo
1 7 Osa kallioperakartalla vihrealld merkityista valikerroksista on kummingtoniittipitoista amfiboliittia kuten Joutsenon Vesikkolassa, kunnalliskodista noin puoli kilometrid etelddn Myos Joutsenon Karsturannassa Saimaan eteldrannalla on paikoin kummingtoniittiamfiboliittia Joutsenon Pdtildssa on kummingtoniittia myos mustaliuskeessa Kummingtoniittiamfiboliittien pddmineraalit ovat Ca-pitoinen plagioklaasi (An 50-801 Pdtildssd An80), kummingtoniitti, biotiitti ja kvartsi Lisdksi tavataan apatiittia, karbonaattia, grafiittia ja malmimineraaleja Edelld kuvattujen kivilajien mineraalikoostumuksia ja kemiallisia koostumuksia on esitetty taulukoissa 2 ja 3 Taulukko 4 Gabrojen ja dioriittien mineralogisia koostumuksia Maarittaneet H Lukkarinen (23-28) ja O Nykanen (29-32) Table 4 Mineralogical compositions of gabbros and diorites Determined by H Lukkarinen (23-28) and O Nykanen (29-32) 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Plagioklaasi Plagioclase 31,6 41,6 33,8 32,8 43,5 49,9 27,4 35,0 48,1 55,4 (An) (56-71) (50-60) (60) (49) (35-37) (55) (60-70) (50) (60) (35) Kvartsi Quartz 12,0 4,7 13,7 2,1 5,2 8,5 7,9 6,9 Hypersteeni - Hypersthene 8,0 4,2 Augiitti - Augite 8,9 10,1 Sarvivalke - Hornblende 34,3 42,8 20,0 57,8 27,1 18,0 47,9 47,8 50,9 27,7 Kummingtoniitti - Culc/c//r,,tout/// 0,8 Biotiitti Biolite 2,1 7,0 7,8 13,9 16,6 0,2 13,6 0,7 6,9 Kloriitti - Chlorite 6,2 3,4 0,2 0,1 0,2 2,1 Serisiitti - Sericite 2,7 7,2 2,0 7,9 4,6 Titaniitti - Sphene 0,7 0,2 Apatiitti - Apalite 4,0 0,2 0,4 2,0 0,3 Karbonaatti - Carbonate 2,3 Mahnimineraaleja - Oreminerals 1,9 - -0,5 Aksessorit - Accessories 0,4 1,3 4,3 1,7 2,4 2,2 1,5 0,1 23 Gabro - Gabbro Hamesaari, Ruokolahti x = 6795,10 ; y = 4438,16 (165B-KL-63) 24 Saivivalkegabro - Hornblende gabbro Janhialt, Joutseno x = 6786,56; y = 4427,34 (303-KM-63) 25 Kvartsigabro - Quartz gabbro Muukonsaari, Joutseno x = 6783,24; y = 4419,50 (643B-SL-63) 26 Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro Rautaniemi, Joutseno x = 6782,52; y = 4419,26 (650-SL-63) 27 Dioriitti - Diorite Huhtisaari, Joutseno x = 6786,20 ; y = 4419,32 (617D-SL-63) 28 Dioriitti - Diorite Venajansaari, joutseno x = 6785,65 ; y = 4421,06 (635A-SL-63) 29 Gabro - Gabbro Fiskola, Joutseno x = 6777,20 ; y = 4420,10 (202A-OLS-86) 30 Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro Ollivuori, Joutseno x = 6775,90 ; y = 4430,60 (214A-OLS-86) 31 Sarvivalkegabro - Hornblende gabbro Kotakorpi, Joutseno x = 6783,35 ; y = 4428,50 (222A-OLS-86) 32 Dioriitti - Diorite Roiso, Joutseno x = 6780,5 ; y = 4427,60 (220B-OLS-86)
18 OROGEENISET SYVAKIVILAJIT Peridotiitit, gabrot ja dioriitit Alueen kivilajeista on noin prosentin verran ultraemaksisia ja emaksisia syvakivia ; peridotiitteja, gabroja ja dioriitteja Ne ovat joko erkaumina, sulkeumina, breksiana tai pienempina erillisina intruusioina granodioriittien tai kvartsidioriittien yhteydessa Runsaimmin emaksisia syvakivia on Joutsenossa, Imatran kartta-alueen lansiosassa ruuduilla 4112 01 ja 4112 02 Gabromaista charnockiittista pyrokseenigneissia on Taulukko 5 Peridotiittien, gabrojen ja dioriittien kemiallisia koostumuksia XRF analyysit tehnyt V Hoffren Table 5 Chemical compositions ofperidotites, gabbros and diorites XRF,natheses by V Hoffren Nigglin luvut - Niggli numbers 9 10 11 12 13 14 15 16 SiO, 45,74 51,17 46,37 49,01 47,53 53,16 53,05 53,20 A1 20 3 9,32 13,12 16,20 15,06 11,56 18,24 14,65 16,67 Fe,O3T 13,03 16,86 11,82 14,18 17,53 8,23 11,91 9,20 MgO 14,78 5,52 6,09 8,35 7,41 4,83 5,87 5,70 CaO 12,27 10,28 8,48 10,09 10,90 7,48 7,83 7,31 Na,O 1,13 0,73 3,08 0,39 1,92 2,98 2,42 3,00 K,O 0,84 0,95 2,54 1,66 0,92 1,52 1,44 2,00 MnO 0,18 0,24 0,17 0,19 0,24 0,13 0,15 0,13 TiO 1,76 1,64 1,55 1,57 1,63 0,88 2,02 1,15 PA 0,19 0,16 1,00 0,08 0 12 0,27 0,51 0,52 99,24 100,67 97,29 100,58 99,76 97,73 99,85 98,88 9 10 11 12 13 14 15 16 si 87,52 124,29 112,13 110,39 104,74 147,17 139,16 142,38 al 10,51 18,78 23,08 19,99 15,01 29,76 22,65 26,29 fm 61,21 51,28 43,81 52,43 53,86 37,37 46,79 41,55 c 25,16 26,75 21,97 24,35 25,74 22,19 22,01 20,96 alk 3,12 3,19 11,14 3,24 5,39 10,68 8,56 11 20 ti 2,53 3,00 2,82 2,66 2,70 1,82 3,98 2,31 p 0,15 0,16 1,02 0,08 0,11 0,32 0 57 0,59 h - k 0,33 0,46 0,35 0,74 0,24 0,25 0,28 0,30 mg 0 69 0,39 0,50 0,53 0,45 053 0,49 0,55 si 112 49 112,76 144,55 112,95 121,58 142,73 134,25 144,79 qz -24,96 11,52-32,42-2,56-16,84 4,45 4,90-2,41 Normit - Weight norms Q 9,38 2,91 5,13 7,30 3,52 or 5 06 5,60 15,55 9,87 5 53 9,25 860 12,03 ab 9,74 6,22 22,71 3,32 16,52 25,96 20,69 25,84 an 18,21 29,94 23,71 34,64 20,55 32,85 25,12 26,58 ne 2,33 leus C Ca-ortos
1 9 kartta-alueen koillisosassa Rautjarven kirkonkylan lahiymparistossa ruudulla 4112 12 pienina juoni-intruusioina, joihin on sekoittunut liuskeainesta Tumman vihreaa keskirakeista, oliviinipitoista sarvivalkeperidotiittia on pienena paljastumana Kouvolanlahden suun lansipuolella Ruokolahden Salonsaaressa Sen paamineraalit ovat sarvivalke ja oliviini, joka on osaksi muuttunut iddingsiitiksi Lisaksi tavataan magnetiittia Pienia gabropahkuja on Joutsenon Eiskolassa, Suokumaalla, Ollivuorella, Kotikorvessa, Jdnhidlassa, Muukonsaarella seka Ruokolahden Hdmesaarella Ne ovat tumman vihreita, karkearakeisia, paikoin suunnittuneita kivilajeja Paamineraalit ovat plagio- Taulukko 5 jatkuu Table 5 cont 9 10 11 12 13 14 15 16 wo di wo 17,76 8,51 5,48 6,34 14,05 1,48 4,50 2,87 en 11,96 3,61 3,23 3,52 6,90 0,88 2,58 1,77 fs 4,45 4,93 1,98 2,57 6,88 0,53 1,72 0,93 en 1,51 10,24 17,40 7,12 11,51 12,20 12,68 fs 0,56 13,98 12,71 7,10 6,94 8,16 6,67 fo 16,84 8,75 3,32 fa 6,91 5,90 3,65 mt 3,13 4,02 4,85 3,53 4,95 3,09 4,04 3,62 ii 3,40 3,14 3,05 3,00 3,15 1,72 3,88 2,22 ap 0,46 0,38 2,45 0,19 0,29 0,66 1,22 1,25 DI 14,80 21,25 40,59 16,09 22,05 40,34 36,59 41,40 COL 66,99 48,81 35,70 49,26 57,41 26,80 38,29 32,02 en/op 72,87 42,28 57,79 50,09 62,39 59,93 65,54 fs/op 27,13 57,72 42,21 49,91 37,61 40,07 34,46 fo/ol 70,90 59,72 47,66 fa/ol 29,10 40,28 52,34 - wo/di 51,97 49,93 51,27 50,99 50,47 51,29 51,13 51,50 en/di 35,00 21,17 30,23 28,33 24,81 30,39 29,29 31,79 NMT p 65,15 82,79 51,08 91,26 55,43 55,86 54,83 50,71 MDI MCI Qu 44,11 18,06 12,72 19,95 8,51 Or 34,17 26,61 40,65 61,31 25,07 22,92 23,50 29,06 Ab 100 65,83 29,98 59,35 20,63 74,93 64,35 56,55 62,42 Qu 18,32 5,73 7,01 11,82 5,19 Or 15,32 11,05 25,10 19,45 12,98 12,64 13,93 17,70 Ab 29,51 12,06 36,64 6,54 38,78 35,47 33,53 38,01 An 100 55,17 58,48 38,26 68,28 48,24 44,88 40,71 39,10 9 Peridotiitti - Peridotite Pajuniemi, Ruokolahti x = 6796,65 ; y = 4432,60 (295C-OLS-86) 10 Gabro - Gabbro Eiskola, Joutseno x = 6777,20 ; y = 4420,10 (202B-OLS-86) 11 Gabro - Gabbro Ollivuori, Joutseno x = 6775,90 ; y = 4430,60 (214B-OLS-86) 12 Gabromainen pyrokseenigneissi - Gabbroidic pyroxene gneiss Hiivaniemi, Rautjarvi x = 6794,00 ; y = 4451,70 (227C-OLS-86) 13 Gabro - Gabbro Salosaari, Ruokolahti x = 6796,50 ; y = 4433,70 (284B-OLS-86), 14 Dioriitti - Diorite Roiso, Joutseno x = 6780,05 ; y = 4427,60 (220C-OLS-86) 15 Dioriitti - Diorite Huhtisaari, Joutseno x = 6786,20 ; y = 4419,32 (617D-SL-63) 16 Dioriitti Diorite Venajansaari, Joutseno x = 6785,65 ; y = 4421,06 (635A-SL-63)
20 klaasi (An,,_,) ja satviviilke Pyrokseeneja - niin hypersteenia kuin diopsidiakin esiintvy vaihtelevissa maarin, sanx)in hiotiittia Hivenmineraaleina on kloriittia, kummingtoniittia, titaniittia, apatiittia, karhonaattia ja nalminineraalcia I'aulukossa 4 on em,iksistcn ja ultraem;iksistcn svvakivien nincraalikoostumuksia ja taulukossa 5 kemiallisia koostumuksia Gahromaista pyrokseenigneissiii on Inatran kartta-alueen koillisosassa Partilassa, Korptarveila, Purnuj irvciki, Rnutj'irven kirkonkyliin tienoilla seka Mietttlasa Se on karkearnkeista tunman ruskehtavaa tai vihertavaia helposti rapautuvaa kivilnjia Gahromaista tai oikeastaan charnockiittis-noriittista pyrokseenigneissia on lisaksi kalkkigncissijaksossa Ruokokahden Salonsaaressa ja \ ttavalkamassa Gahronainen pyroksecnigneissi nwodostaa pitkanomaisia kilometrin tai parin pituisia juonimaisia tai kaarevia fakoliittisia intruu0ioita kintsigiittigneississzi Niissa on ilneisesti runsaasti liuskeainesta, mutta emaksinen magnasyntvinen nines Hence vallitseva A1etamorfoosi on tapahtunut granuliittifasieksessa Paanineraalit oval plagioklaasi (An,(, hypersteeni ja diopsicli Sarvivalkkeen, hiotiitin ja kvartsin m iar ;i vaihtelce Hivennineraaleina on apatiittia ja malmimineraaleja Paikoin on metamorioosissa syntynyt nv6s granaattia ja kordieriittia Kyartsista on muodostunut juonia ja suonia Magneettikiisua on yleisesti pirotteena tai juonina gabromaisessa sely anti suunnittuneessa gneissim iisessa kivessa Gahrojen mineraalikoostunuksia on taulukossa I ja vhden iayttccn kemiallinen koostumus taulukossa 5 Dioriittia on vaihettumina Joutsenon Suokumaan (4112 01) ja Janhralan (i 112 02C), grano- ja kvartsic] ioriiteissa seka pienina intruttsioina Sainiann saarissa Joutsenon edustalln kuten Ven1lansaarella ja Huhtisaarella (4112 02B) Dioriitit mat tumnan harmaita tai vihertaviii, keski- tai karkearakeisia kivilajeja Paikoin niissa on ofiittista rakennetta Paamineraaleina on 40-55 (~o plagioklaasia (An j15), 20-30 6 sarvivalkettii, 1015 ) hiotiittia ja 5 10 % kvartsin Lisaksi tavataan titaniittia, apatiittia, karhonaattia ja malminineraaleja Dioriittien nineraalikoostumuksia on esitetty taulukossa 4 ja kemiallisia koostunuksia taulukossa ~) Kvartsidioriitit ja granodioriitit Synorogeenista kvartsidioriittia ja granodioriitha on h\ vin paljastuneena suurehkona (n 50 kn') intruusiona Joutsenon Suokunaan ja Lipiiilan seuduilla rapakivialueen koillispuolella L ihrymp<iristbssa Joutsenon Anolassa, Linnanaella, Vesikkolassa, Janhialassa, Arposennienella ja Kotikorvessa on kvartsidioriittia ja granodioriittia edellista pienenpina, muutaman neli6kilometrin laajuisina intruusioina Ne mat peliittisten gneissien aluecll t, missii on In ustaiiuskevalikerroksia la hiaja acromagnecttinen anomalianaksini itse kv artsi-ja granodioriitteja luonnehtivat kuitenkin anomalianininit Isossa Suokumaan intruusiossa on pdakivilajina harmaa porfyyrinen kvartsich oriitti Sun paanineraaleina on 5060 % plagioklaasia (An ),, ;d 20 % biotiittia ja 20-25
2 1 Taulukko 6 Kvartsidioriittien ja granodio tien mineraalikoostumuksia Maarittaneet H Lukkarinen (33-36) ja O Nykanen (37 44) Table 6Mineral composit ons of quartz diorites and granodiorites Determined by H Lukkarinen (33-36) and O Nykanen 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 Plagioklaasi - Plagioclase 68,4 39,9 36,5 40,4 53,7 50,5 49,4 53,3 61,7 64,9 65,7 61,1 (An) (30-33) (24 44) (29-30) (20-23) (25) (20-25) (20-30) (20-25) (20) (20-25) (20) (20) Kalimaasalpa - Potassium feldspar 11,0 21 6 1,9 1,0 0,5 0,9 3,3 1,2 Kvartsi - Quartz 9,2 15,9 34,8 30,5 23,5 26,5 26,7 20,1 24,9 24,8 25,0 26,9 Hypersteeni - Hypersthene Diopsidi - Diopside - 0,8 1,8 Sarvivalke - Hornblende 9,2 6,6 0,1-2,0-0,1 3,5 Biotiitti - Biotite 3,0 14,4 14,1 7,3 19,6 20,5 21,8 24,6 6,9 8,1 7,4 7,0 Kloriitti - Chlorite 0,5 9,5 0,3-0,5 0,4 0,4 1,5 Serisiitti-Sericite 8,0 10,1 2,7 Titaniitti - Sphene 0,4 0,3 0,3 0,1 Apatiitti - Apatite - 0,6 0,6 0,4 0,8 0,2 Zirkoni-Zircon - 0,1 0,1 0,1-0,2 Karbonaatti - Carbonate 0,6 1,6 0,4 Malmimineraaleja 0,2-0,1 Ore minerals- 0,1-0,2-0,6 Aksessorit - Accessories 1,4 2,0 0,2 0,2-33 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Laaksola, Suokumaa, Joutseno x = 6776,36 ; y = 4429,74 (22-EL-61) 34 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Leppala, Joutseno x = 6771,54; y = 4425,34 (56-SL-61) 35 Granodioriitti - Granodiorite Muurasuo, Pera-Anola, Joutseno x = 6777,26 ; y = 4428,52 (68-KM-61) 36 Granodioriitti - Granodiorite Hyvattisaari, Mietinsaari, Joutseno x = 6796,86 ; y = 4421,58 (254A-KL-63) 37 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Anola, Joutseno, x = 6775,70 ; y = 4419,20 (203A-OLS-86) 38 Porfyyrinen kvartsidioriitti - Porphyritic quartz diorite Suokumaa, Joutseno, x = 6772,75 ; y = 4426,80 (209A- OLS-86) 39 Porfyyrinen kvartsidioriitti - Porphyry 'c quartz diorite Suokumaa, Joutseno x = 6772,80 ; y = 4427,75 (210A- OLS-86) 40 Porfyyrinen kvartsidionrtti - Porphyritic quartz diorite Linnamaki, Joutseno x = 6776,35 ; y = 4431,90 (212A- OLS-86) 41 Granodioriitti - Granodiorite Kotakorpi, Joutseno x = 6784,45 ; y = 4428,20 (223A-OLS-86) 42 Trondhjemiittinen granodioriitti - Trondhjemitic granodioritie Kirkonkyla, Rautjarvi x = 6798,90 ; y = 4454,20 (229A-OLS-86) 43 Charnockiittinen granodioriitti - Charnockitic granodiorite Kirkonkyla, Rautjarvi x = 6799,00 ; y = 4454,00 (230A-OLS-86) 44 Granodioriitti - Granodiorite Savilahti, Aitsaari, Ruokolahti x = 6796,20 ; y = 4428,20 (236-OLS-86) kvartsia Hajarakeet ovat pddasiallisesti plagioklaasia Lisaksi tavataan kalimaasalpaa, sarvivalketta, kloriittia, titaniittia, apatiittia, karbonaattia, zirkonia ja malmimineraaleja Granodioriittisissa muunnoksissa esim Joutsenon Janhialassa ja Hyvattisaaressa on plagioklaasin, kvartsin ja biotiitin ohella huomattavasti kalimaasalpaa Joutsenon Kotikorvessa on liuskemuodostumassa granodioriitista kvartsidioriittiin vaihtelevaa syvakivea muutaman neliokilometrin laajuisella alueella Sen paamineraalit ovat
2 2 Taulukko 7 Kvartsidioriittien ja granodioriittien kemiallisia koostumuksia XRF analyysit tehnyt V Hoffren Table 7 Chemical compositions of quartz diorites and granodiorites XRF analyses by V Hoffren 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 SiO 63,64 63,92 62,54 64,26 64,49 66,18 71,96 68,93 67,67 70,11 70,06 69,09 Al,O3 16,33 16,27 15,79 17,72 17,00 16,05 15,26 15,55 16,69 16,26 16,08 16,21 Fe,O 3T 5,30 5,66 6,16 5,05 4,40 3,89 2,87 2,95 3,18 2,98 2,80 3,01 MgO 1,89 1,99 2,09 1,52 1,73 2,12 1,00 1,04 1,53 1,22 1,06 1,11 CaO 3,12 3,42 3,55 3,65 3,99 3,37 3,36 3,28 3,19 3,02 2,54 2,83 Na,O 3,16 3,54 3,59 4,25 4,09 4,68 3,82 4,96 4,47 5,31 4,92 4,97 K,O 2,84 2,17 2,38 2,18 1,98 2,36 1,27 1,29 1,24 0,95 1,22 1,40 MnO 0,04 0,06 0,07 0,03 0,04 0,05 0,00 0,04 0,03 0,04 0,04 0,05 TiO, 0,76 076 0,78 0,66 0,67 0,49 0,45 0,32 0,37 0,35 0,32 0,39 P,O 0,34 0,21 0,23 0,30 0,28 0,19 0,14 0,10 0,18 0,11 0,04 0,12 97,41 98,01 97,18 99,62 98,67 99 40 100,14 98,46 98,55 100,36 99,07 99,19 Nigglin luvut - Niggli numbers si 257,83 252,19 241,36 247,59 253,45 262,18 346,69 311,75 293,27 309,34 326,29 310,41 al 38,99 37,83 35,91 40,23 30,37 37,47 43,32 41,44 42,62 42,28 44,13 42,92 fm 27,72 28,72 30,12 23,47 23,28 24,29 17,59 17,19 20,36 18,06 17,36 17,80 c 13,54 14,46 14,68 15,07 16,80 14,30 17,34 15,89 14,81 14,28 12,67 13,62 alk 19,75 19,00 19,29 21,23 20,55 23,94 21,74 25,47 22,21 25,39 25,84 25,66 ti 2,32 2,25 2,26 1,91 1,98 1,46 1,63 1,09 1,21 1,16 1,12 1,32 p 0,55 0,35 0,38 0,49 0,47 0,32 0,29 0,19 0,33 0,21 0,08 0,23 h - - k 0,37 0,29 0,30 0,25 0,24 0,25 0,18 0,15 0,15 0,11 0,14 0,16 mg 0,41 0,41 0,40 0,37 0,44 0,52 0,41 0,41 0,49 0,44 0,42 0,42 si 179,00 176,00 177,16 184,93 182,18 195,75 186,98 201,87 188,83 201,54 203,35 202,63 qz 78,83 76,19 64,20 62,66 71,27 66,43 159,72 109,88 104,44 107,80 122,94 107,78 Normit - Weight norms Q 24,96 24,12 21,23 20,65 21,88 19,19 35,77 26,40 27,77 26,68 29,33 26,84 or 17,29 13,14 14,53 12,97 11,89 14,07 7,51 7,76 7,45 5,61 7,29 8,36 ab 27,55 30,68 31,39 36,22 35,18 39,94 32,34 42,71 38,46 44,86 42,09 42,48 an 13,80 15,98 16,65 16,26 18,26 15,61 15,76 15,89 14,90 14,24 12,48 13,39 ne leus - - C 3,25 2,44 1,45 2,47 1,57 0,13 1,83 0,27 2,67 1,27 2,17 1,68 Ca-ortos - - - wo di wo en fs en 4,85 5,08 5,38 3,81 4,38 5,33 2,49 2,64 3,88 3,03 2,67 2,79 fs 3,55 4,00 4,39 3,22 2,81 2,34 1,84 2,02 2,26 1,94 1,90 1,94 fo - - - fa oligoklaasis-andesiininen plagioklaasi, kvartsi ja biotiitti Lisbksi tavataan kalimaasdlp66, sarvivdlkettd, pyrokseenia, apatiittia ja titaniittia Kived on jonkin verran louhittu rakennuskiveksi Siitd on kallioperdosaston isotooppigeologian yksikossd tehty idnmddritys, jota selostetaan luvussa "Radiometriset idnmddritykseb' Ruokolahden Salonsaaren granitoidi muodostaa yhten5isen sarvivdlkepitoisen trondhjemiittisen intruusion (Lavikainen, 1966), jonka pddmineraalit ovat plagioklaa-
2 3 Taulukko 7 jatkuu Table 7 cont 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 mt 2,49 2,58 2,88 2,42 2,06 2,00 1,26 1,45 1,47 1,45 1,36 1,48 ii 1,49 1,48 1,53 1,26 1,29 0,94 0,86 0,62 0,71 0,66 0,61 0,75 ap 0,78 0,51 0,56 0,72 0,67 0,45 0,33 0,24 0,43 0,26 0,10 0,29 DI 69,80 67,94 67,15 69,84 68,94 73,20 75,62 76,87 73,68 77,15 78,71 77,68 COL 13,16 13,65 14,75 11,43 11,23 11,06 6,79 6,96 8,75 7,34 6,65 7,25 en/op 57,75 55,69 55,04 54,23 60,88 69,47 57,47 56,60 63,21 61,05 58,40 59,02 fs/op 42,25 44,04 44,96 45,77 39,12 30,53 42,53 43,40 36,79 38,95 41,60 40,98 fo/o1 fa/ol wo/di en/di NMT p 33,37 34,24 34,66 30,99 34,17 28,10 32,77 27,12 27,92 24,10 22,86 23,97 MDI MCI Qu 35,76 35,50 31,61 29,56 31,73 26,22 47,30 34,35 37,69 34,59 37,26 34,55 Or 24,77 19,33 21,64 18,58 17,25 19,22 9,93 10,09 10,11 7,27 9,26 10,76 Ab 100 39,47 45,16 46,75 51,86 51,02 54,57 42,77 55,56 52,20 58,15 53,48 54,69 Qu 29,86 28,74 25,33 23,98 25,09 21,61 39,14 28,46 31,35 29,10 32,16 29,47 Or 20,69 15,65 17,34 15,07 13,64 15,84 8,22 8,36 8,41 6,13 7,99 9,18 Ab 32,96 36,56 37,46 42,06 40,34 44,97 35,39 46,04 42,43 49,09 46,16 46,65 An 100 16,50 19,04 19,87 18,89 20,94 17,58 17,25 17,14 16,82 15,58 13,68 14,70 17 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Anola, Joutseno x = 6775,70 ; y = 419,20 (203B-OLS-86) 18 Porfyyrinen kvartsidioriitti - Porphyritic quartz diorite Suokumaa, Joutseno x = 6772,75 ; y = 426,80 (209B-OLS-86) 19 Porfyyrinen kvartsidioriitti - Porphyritic quartz diorite Suokumaa, Joutseno x = 6772,80 ; y = 427,75 (210 B-OLS-86) 20 Porfyyrinen kvartsidioriitti - Porphyritic quartz diorite Linnamaki, Joutseno x = 6776,35 ; y = 431,90 (212B-OLS-86) 21 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Reikonmaki, Joutseno x = 6782,05 ; y = 436,35 (219B-OLS-86) 22 Kvartsidioriitti - Quartz diorite Salosaari, Ruokolahti x = 6795,25 ; y = 435,60 (285C-OLS-86) 23 Trondhjemiittinen granodioriitti - Trondhjemitic granodiorite Ollivuori, Joutseno x = 6775,90; y = 430,60 (214D-OLS-86) 24 Trondhjemiittinen granodioriitti - Trondhjemitic granodiorite Kotakorpi, Joutseno x = 6784,45 ; y = 428,20 (223B-OLS-86) 25 Trondhjemiittinen granodioriitti - Trondhjemitic granodiorite Kirkonkyla, Rautjarvi x = 6798,90 ; y = 454,20 (229B-OLS-86) 26 Trondhjemiittinen granodioriitti - Trondhjemitic granodiorite Kirkonkyla, Rautjarvi x = 6799,00 ; y 454,00 (230B-OLS-86) 27 Trondhjemiittinen granodioriitti - Trondhjemitic granodiorite Aitsaari, Ruokolahti x = 6797,90 ; y = 426,95 (235-OLS-86) 28 Trondhjemiittinen granodioriitti - Trondhjemitic granodiorite Aitsaari, Ruokolahti x = 6795,70 ; y = 430,40 (237C-OLS-86) si, kvartsi, sarvivklke, biotiitti ja paikoin kalimaasklpk Hivenmineraaleina on biotiittia, magnetiittia, kloriittia, apatiittia, zirkonia, titaniittia ja monokliinista pyrokseenia Salonsaaren granitoidia luonnehtii aeromagneettisella kartalla anomaliamaksimi Salonsaaren intruusiosta lknteen sijaitseva Aitsaaren granitoidi on pddasiassa biotiittipitoista trondhjemiittia tai granodioriittia Siink on noin 60 % plagioklaasia (An20-25), 20 % kvartsia ja 10 % biotiittia Kalimaasklvan ja sarvivklkkeen mkkrk
2 4 vaihtelee Lisaksi tavataan apatiittia Kartta-alueen koillisosassa, Rautjarven kirkonkylan tienoilla vallitsee oligoklaasipitoinen trondhjemiittis - charnockiittinen granodioriitti tai enderbiitti Sen vari vaihtelee punaisesta harmaaseen tai harmaan ruskeaan Paamineraaleina on 60-65 plagioklaasia (An20-25 ), 25 % kvartsia ja 5-10 % biotiittia Lisaksi tavataan kalimaasalpaa, sarvivalketta, titaniittia, apatiittia, karbonaattia, malmimineraaleja ja paikoin myos pyrokseenia Kvartsidioriittien mineraalikoostumuksia on taulukossa 6 ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 7 Kuvasssa 9 on Imatran kartta-alueen syvakivien kemiallisia koostumuksia esittava diagrammi Graniitit Tasarakeista graniittia on Imatran kartta-alueen pohjoisosassa Ruokolahden Salonsaaressa ja Suikkalassa (4112 06B) Graniitti on karkea- tai keskirakeista vaalean harmaata kivea, joka monin paikoin lavistaa Salonsaaren kalkkikivi - diopsidigneissijakson liuskeita Harmaata tasarakeista graniittia on myos etelampana, Saimaan Mikonsaaressa ja Haapasaaressa Gneisseissa ja kinzigiiteissa juonina oleva graniitti on useissa paikoissa voimakkaasti suunnittunutta (kuva 8) Graniitin paamineraaleina on 3040 % kalimaasalpaa, 30-35 % plagioklaasia Kuva 8 Pilsteinen graniitti (439-SL-63) Fig 8 Oriented granite Salonsaari, Ruokolahti x = 6796,02 ; y = 4434,22 Valok Seppo Lavikainen Photo
2 5 Taulukko 8 Graniittien mineraalikoostumuksia Maarittaneet H Lukkarinen (45 49) ja O Nykanen (50-54) Table 8 Mineral compos ions of granites Determined by H Lukkarinen ja O Nykanen Plagioklaasi - Plagioclase (An) Kalimaasalpa - Potassium feldspar Kvartsi Quartz Biotiitti-Biotite Kloriitti - Chlorite Serisiitti - Sericite Granaatti Garnet 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 34,0 (20) 32,7 30,7 2,2 0,3 Kelyfiitti - Kelyphite Serpentiini - Serpentine Karbonaatti - Carbonate Aksessorit - Accessories 0,1 23,8 (23) 45,9 26,8 0,4 0,2 2,6 22,4 (20) 43,1 23,0 9,4 0,2 1,8 45 Graniitti - Granite Suurienmaki, Rautjarvi x = 4798,20 ; y = 4454,06 (19-SL-63) 46 Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite Hytsuo, Jakka, Imatra x = 6787,24 ; y = 4441,58 (21-PV-60) 47 Graniitti - Granite Pekonsaari, Imatra x = 6793,00 ; y = 4432,80 (576-SL-63) 48 Graniitti Granite Mikonsaari, Imatra x = 6792,40 ; y = 4432,70 (578A-SL-63) 49 Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite Huhtisaari, Joutseno x = 6786,20 ; y = 4419,32 (617-SL-63) 50 Pegmatiittigraniitti - Pegmatite granite Jakka, Imatra x = 6787,25 ; y = 4442,50 (224A-OLS-86) 51 Apliittigraniitti - Aplite granite Huhtasenkyla, Ruokolahti x = 6790,65; y = 4444,60 (225A-OLS-86) 52 Pegmatiittigraniitti Pegmatite granite Mustalampi, Imatra x = 6790,85 ; y = 4434,05 (280A- OLS-86) 53 Graniitti - Granite Suikkalanniemi, Ruokolahti x = 6794,90 ; y = 4431,55 (286A-OLS-86) 54 Graniitti Granite Kivimaki, Suikkala, Ruokolahti x = 6797,15 ; y = 4432,55 (294A-OLS-86) 38,3 (22) 24,7 31,7 5,1 0,2 27,9 (23) 32,2 27,4 8,1 0,3 3,8 0,3 0,1 0,1 0,3 30,3 19,8 (15-20) (15) 24,5 44,5 45,2 31,6 2,0-1,7 0,4 12,5 (15) 51,8 34,1 1,6 32,4 (15-20) 32,3 31,7 3,5 0,1 34,3 (20) 28,8 31,1 5,6 - - 0 2 (An15-25) ja 30 % kvartsia Hivenmineraaleina on biotiittia, granaattia, kloriittia, zirkonia ja muskoviittia Karkeaa punertavaa pegmatiittigraniittia on Imatran kaupungin seuduilla Vuoksenlaakson ymparistossa pitkanomaisena intruusiona noin 100 km 2 alalla Se on osaksi jakautunut erillisiin pienempiin intruusioihin Pegmatiittigraniitti muodostaa migmatiitteja kiillegneissin kanssa Alueella on pegmatiittigraniitin lisaksi keskirakeista graniittia ja apliittigraniittia, jotka useissa tapauksissa vaihettuvat toisikseen samoilla paljastumilla Pegmatiittigraniitin paamineraalit ovat kalimaasalpa, plagioklaasi (An15_20) ja kvartsi Hivenmineraaleina on kordieriittia, granaattia, biotiittia, zirkonia, titaniittia, muskoviittia, kloriittia, apatiittia ja magnetiittia seka paikoin turmaliinia Graniittien ja pegmatiittien mineraalikoostumuksia on taulukossa 8 ja kemiallisia koostumuksia taulukossa 10 Ruokolahden kirkonkylan lahella on graniitissa dumortieriittia, jonka on loytanyt Juhani Nuutilainen (Laitakari, 1949) Se on booripitoinen alumiinisilikaatti, joka esiintyy pienina kirkkaan sinisina saloina Ruokolahden graniitin paamineraalit ovat mikrokliini ja kvartsi Lisdksi se sisaltaa vahan biotiittia, granaattia ja turmaliinia Imatrankoski on puhkaissut uomansa pohjois-etelasuuntaiseen halkeamaan pegmatiittigraniitissa Kurun seinamassa nakyy loivakaateisia liuskekerroksia tai pegma-