KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN OHJELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ YHTEISTOIMINTA-ALUEEN

KALAJOEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEEN OHJELMA ELÄINTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN VALVONNASTA SEKÄ YHTEISTOIMINTA-ALUEEN JÄRJESTÄMISTÄ ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUISTA VUOSILLE 2015-2019

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Kuntien suunnitelmat 3. Voimavarat 4. Tietojärjestelmät 5. Yhteistyö ja viestintä 6. Maksut 7. Valvonnan toimeenpano 8. Eläinten terveyden valvonta 9. Eläinten merkitseminen ja rekisteröinti 10. Eläinten lääkitsemisen valvonta 11. Sisämarkkinakauppa, vienti ja tuonti 12. Eläinten hyvinvoinnin valvonta 13. Eläimistä saatavat sivutuotteet 14. Täydentävien ehtojen valvonta 15. Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen 16. Seuranta, arviointi ja raportointi 17. Lainsäädäntö LIITE1 Eläinlääkintähuollon painopistealueet 2015 ja suunnitelma vuosien 2016-2019 painopistealueista LIITE 2 Resurssitarpeen kartoitus

3 1. JOHDANTO EHO (ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläinlääkäripalveluista) on osa ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmaa ja se laaditaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laatiman valtakunnallisen ohjelman mukaisesti. Ohjelmasta säädetään eläinlääkintähuoltolaissa (765/2009) ja eläinlääkintähuoltoasetuksessa (1031/2009). Eläinlääkintähuollon soveltamisalaan kuuluvasta valvonnasta säädetään lisäksi elintarvikelaissa, eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa, eläinten kuljetuksesta annetussa laissa, eläinten lääkitsemisestä annetussa laissa, sivutuotelaissa ja maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa. Suunnitelmassa yhteistoiminta-alue tarkoittaa Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta, johon kuuluvat Raahen ja Kalajoen kaupungit sekä Siikajoen, Pyhäjoen ja Merijärven kunnat. Yhteistoiminta-alue hoitaa kunnan tehtäviä. Lainsäädäntö on kirjoitettu kursiivilla. 2. KUNNAN SUUNNITELMA Yhteistoiminta-alueen on laadittava suunnitelma järjestämistään eläinlääkäripalveluista sekä eläinten terveyden- ja hyvinvoinnin valvonnan järjestämisestä alueellaan. Suunnitelman tulee sisältää tiedot eläinlääkäripalvelun tuottamistavasta, saatavuudesta, laadusta ja mitoituksesta sekä valvontaan kuuluvista tarkastuksista, näytteenotoista ja muista toimenpiteistä. Yhteistoiminta-alueen suunnitelma on arvioitava ja tarkastettava vähintään kolmen vuoden välein. Aluehallintovirasto ohjaa kunnan suunnitelman laatimista sekä valvoo ja arvioi sen toteutumista. 3. VOIMAVARAT 3.1. henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Eläinlääkintähuoltolain mukaisten tehtävien hoitamista varten kunnassa on oltava tarpeellinen määrä kunnaneläinlääkärin virkoja. Jos kunnassa on useampia kuin yksi kunnaneläinlääkärin virka, kunnan on määrättävä kunnaneläinlääkäreiden keskinäisestä tehtävänjaosta. Yhteistoiminta-alueen kaikki kuusi praktikkoeläinlääkärin virkaa on täytetty. Pohjoisella alueella toimii kolme vakinaista eläinlääkäriä samoin kuin myös eteläisellä alueella. Praktikkoeläinlääkärit hoitavat sekä virka-aikana että päivystyksissä niin hyöty- kuin ei- hyötyeläinpotilaat. Pieneläinpäivystystä ei ole alueella eriytetty. Kalajoen kaupungin Himangan alueelle ostetaan eläinlääkintähuollon palvelut Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollolta. Vuoden 2015 alkupuolella Himangan alue siirtyy Kalajoen kaupungin eläinlääkäreiden hoidettavaksi. Raahen kaupungin Vihannin alueelle (Vihanti liittyi kuntaliitoksessa Raaheen 1.1.2013) eläinlääkintähuollon palvelut ostetaan ympäristöpalvelut Helmeltä.

4 Praktikkoeläinlääkärit hoitavat suurimman osan alueen terveydenhuoltokäynneistä. Pohjoisen alueen tuottajilla on terveydenhuoltosopimuksia myös yksityisen palveluntarjoajan kanssa. Yhteistoiminta-alueella ei ole yksityisiä eläinlääkäripalvelujen tuottajia. Ympäristöterveydenhuollon johtajan ja valvontaeläinlääkärin tehtäviin kuuluvat elintarvikelain mukaiset tuotantotilojen hygieniatarkastukset. Valvontaeläinlääkärin palvelut on ostettu peruspalveluyhtymä Kalliolta 40% osuudella. Vuoden 2015 alusta Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue alkaa tuottaa omat valvontaeläinlääkäripalvelunsa. Valvontaeläinlääkärin lomien ja vapaiden aikana praktikkoeläinlääkärit ja ympäristöterveydenhuollon johtaja hoitavat eläinsuojeluun ja eläintautivalvontaan liittyvät tehtävät. Päivystävä eläinlääkäri hoitaa akuutit tehtävät. Eläintautivalvonnan tehtäviä ja ilmoitettavan seura- ja harraste-eläinten pidon valvontatehtäviä voidaan teetättää tarpeen vaatiessa praktikkoeläinlääkäreillä. Vastaanotoilla ei ole avustavaa henkilökuntaa. Tilojen perussiivouspalvelut ostetaan Kalajoen kaupungilta ja Raahen hyvinvointikuntayhtymältä. 3.2henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Valvonta-asetuksen mukaan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että kaikki sen virallista valvontaa harjoittava henkilöstä pysyy ajan tasalla toimivaltansa alalla ja säännöllistä lisäkoulutusta tarvittaessa. Laki eläinlääkärin ammatin harjoittamisesta määrää, että eläinlääkärin ammatin harjoittaja on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Eläinlääkäriammatin harjoittajan työnantajan tulee luoda edellytykset sille, että ammatinharjoittaja voi osallistua tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnaneläinlääkärin tulee olla laillistettu eläinlääkäri ja perehtynyt virkaan kuuluviin tehtäviin. Ympäristöterveydenhuollon yhteisessä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa suositetaan, että ympäristöterveydenhuollon henkilökunnan tulisi päästä osallistumaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen vähintään kahdeksana päivänä vuodessa. Eläinlääkäreiden koulutukseen on varattu budjetissa rahaa, jota eläinlääkäreitä ohjataan käyttämään. Eläinlääkäreillä on myös mahdollisuus osallistua omalla kustannuksellaan koulutuksiin, joita he katsovat tarvitsevansa. Myös edellä mainituissa tapauksissa työnantaja myöntää palkallista virkavapaata ja pääsääntöisesti maksaa matkustus ja majoittumiskulut. Eläinlääkärit saavat itse esittää toiveita tarvitsemastaan koulutuksesta. Eläinlääkäreiden kouluttautumista pyritään ohjaamaan siten, että alueella olisi riittävää tietämystä nautojen, sikojen, hevosten, turkiseläinten ja lemmikkieläinten eläinlääkinnällisestä hoidosta ja terveydenhuollosta. Koulutussuunnitelmat laaditaan edellisen vuoden lopussa seuraavaa vuotta varten.

5 Evira pitää yllä tiedostoa, jossa eläinlääkärin ammatin harjoittamiseen oikeutetut henkilöt on luetteloitu. Ennen rekrytointia varmistetaan henkilön pätevyys (sisältää myös harjoittelun vakinaisen kanssa) ja lupa ammatin harjoittamiseen. 4. TIETOJÄRJESTELMÄT Eläinlääkäreillä on käytössään kannettavat tietokoneet ja tulostimet. Kalajoen, Raahen ja Siikajoen vastaanotoilla on myös ns. pöytätietokoneita, joilla pääsee nettiin. Kaikilla eläinlääkäreillä on Provet - asiakastietojärjestelmä (yhdellä eläinlääkärillä on oma Kuusivet), jonka päivityskustannuksista vastaa Kalajoen kaupunki. Sijaisilla on mahdollisuus käyttää sijaistamansa eläinlääkärin kannettavaa tietokonetta. Kalajoen kaupunki vastaa myös koneiden uusimis- ja korjauskustannuksista. Varsinainen käyttöopastus tapahtuu harjoittelun aikana. TRACES on komission ylläpitämä, internetissä toimiva järjestelmä mm. elävien eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden jäljitettävyyden ja valvonnan varmistamiseksi sisämarkkinakaupassa sekä tuonnissa EU:n ulkopuolisista maista. TRACES järjestelmän käyttöön on oikeutettu (salasanat) yksi praktikkoeläinlääkäri pohjoiselta alueelta ja yksi eteläiseltä alueelta. Lisäksi oikeudet ovat valvontaeläinlääkärillä ja ympäristöterveydenhuollon johtajalla. Kartturi-sovelluksella hallinnoidaan helposti leviävien eläintautien vastustustoimenpiteitä. Kartturi-sovellus tulee olemaan valmiuseläinlääkärin, valvontaeläinlääkärin ja ympäristöterveydenhuollon johtajan käytössä. Eläintenpitäjärekisteri on Eviran omistama eläintenpitäjien ja pitopaikkojen rekisteröintiin tarkoitettu tietojärjestelmä. Valvontaeläinlääkärillä ja ympäristöterveydenhuollon johtajalla on pääsy eläintenpitäjärekisteriin. Valvonnan viranomaisekstranet eli Eviranet on vain viranomaisille suunnattu, suljettu verkkopalvelu, joka tehostaa Eviran toimialan viranomaisten välistä viestintää. Ympäristöterveydenhuollon johtajalla ja valvontaeläinlääkärillä on pääsy Eviranettiin. Naseva eli nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä on ETT:n omistama ja ylläpitämä selainpohjainen sovellus. Nasevaan tallennetaan terveydenhuollon sopimustilojen toimenpiteet. Praktikkoeläinlääkäreillä on pääsy Nasevaan niiden tilojen osalta, joiden kanssa heillä on terveydenhuoltosopimus. Sikava eli sikaloiden terveysluokitusrekisteri on ETT:n omistama ja ylläpitämä selainpohjainen sovellus. Praktikkoeläinlääkäreillä on pääsy Sikavaan. Eläinlääkäreiden tulee osallistua käyttämiensä järjestelmiin liittyviin koulutuksiin, jotta järjestelmien käyttö on tehokasta.

6 Hallintolaki edellyttää, että viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin. Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa ja asian vaatimassa laajuudessa avustettava toista viranomaista tämän pyynnöstä hallintotehtävän hoitamisessa sekä muutoinkin pyrittävä edistämään viranomaisten välistä yhteistyötä. Viranomaisten välisestä virka-avusta säädetään erikseen. Eläintautilaissa ja eläinsuojelulaissa on säännöksiä eri viranomaisten velvollisuuksista ilmoituksiin ja yhteistyöhön eläintauti ja eläinsuojelutapauksissa. Viranomaisen toiminnan julkisuudesta säädetään valvonta-asetuksessa ja julkisuuslaissa. Viestinnästä on erillinen osio ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmassa ja valmiussuunnitelmassa, jotka on laadittu yhteistyönä peruspalvelukuntayhtymä Kallion, peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja ympäristöpalvelut Helmen terveysvalvonnasta vastaavien viranhaltijoiden kanssa. Vakinaisilla eläinlääkäreillä (ja pitkäaikaisilla sijaisilla) ja terveystarkastajilla on oikeudet päästä tähän tiedostoon. Terveysvalvontaa ja eläinlääkintähuoltoa koskevassa tiedotuksesta vastaa ympäristöterveydenhuollon johtaja tai hänen varahenkilönsä (kuvattu hälytyskaaviossa). Pääasialliset yhteydenpitokanavat muihin viranomaisiin ovat puhelin (vastaanotoilla myös lankapuhelimet) ja sähköposti. Ympäristöterveydenhuollolla ei ole käytettävissään Virveä. Varmistetut zoonositapaukset ympäristöterveydenhuollon johtaja ilmoittaa Kalajoen terveyskeskuksen tai Raahen aluesairaalan tartuntatautilääkärille. Jos tartuntatautilääkäri ei ole tavattavissa, tapaukset ilmoitetaan tartuntatautiyhteyshenkilölle /päivystävälle lääkärille. Jos eläinsuojelutapauksissa tarvitaan virka-apua, poliisin saa varmimmin kiinni soittamalla numeroon 112 (poliisin antama ohje). Jos tapaus ei ole kiireellinen, voidaan yhteydenpito hoitaa sähköpostitse. Virka-apupyyntö tehdään mielellään etukäteen. 6. MAKSUT Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunta voi periä maksun kunnan järjestämistä toimitiloista ja työvälineistä sekä avustavan henkilökunnan palkkauksesta aiheutuvista kustannuksista, kun eläimiä hoidetaan eläinlääkärin vastaanotolla. Kunta voi osallistua peruseläinlääkäripalvelusta ja kiireellisestä eläinlääkärinavusta kotieläinten omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Eläinlääkintähuoltolaissa ja eläinlääkintähuoltoasetuksessa on säädetty eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan ja kunnallisiin eläinlääkäripalveluihin liittyvistä maksuista ja korvauksista. MMM:n asetuksessa kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista säädetään eläintautilakiin perustuvista kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista. Yhteistoiminta-alue ei osallistu, eivätkä myöskään kunnat osallistu peruseläinlääkäripalvelusta ja kiireellisestä eläinlääkärinavusta kotieläimen omistajalle tai haltijalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Yhteistoiminta-alue ei osta praktiikkapalveluja yksityisiltä eläinlääkäripalvelujen tuottajilta.

7 Pieneläinklinikan käytöstä peritään lemmikkien omistajilta Kalajoen kaupungin perusturvalautakunnan hyväksymän maksutaksan mukainen maksu, joka on porrastettu tehdyn toimenpiteen mukaan. 7. VALVONNAN TOIMEENPANO Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan on huolehdittava eläintautilaissa, eläinsuojelulaissa, eläinten lääkitsemislaissa sekä sivutuotelainsäädännössä kunnaneläinlääkärille säädettyjen tai näiden lakien nojalla määrättyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä alueellisen suunnitelman ja valtakunnallisen ohjelman mukaisesti. 8. ELÄINTEN TERVEYDEN VALVONTA 8.1. eläintautivalmius Yhteistoiminta-alueella on nimetty valmiuseläinlääkäri. Poikkeustilanteissa yhteistoiminta-alueen eläinlääkärit ovat velvollisia liikkumaan yhteistoiminta-alueen sisällä. Tarvittaessa apua pyydetään myös viereisten yhteistoiminta-alueiden eläinlääkäreiltä. Koska Raahen kaupungin sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien alueella päivystys hoidetaan ainoastaan kolmen eläinlääkärin voimin, pystytään poikkeustilanteissa vapauttamaan korkeintaan yksi eläinlääkäri eläintautien vastustustehtäviin ja ainoastaan muutamaksi päiväksi kerrallaan. Kalajoen kaupunki ja Merijärven kunta kuuluvat Ylivieskan kaupungin ja Alavieskan kunnan kanssa samaan päivystyspiiriin, joten Kalajoen eläinlääkäreistä voidaan valmiuseläinlääkärin lisäksi vapauttaa toinen eläinlääkäri eläintaudin vastustustehtäviin. Jäljelle jääneet eläinlääkärit hoitavat tällöin ainoastaan kiireelliset tapaukset. Valmiuseläinlääkärin pääsy koulutuksiin varmistetaan poikkeustapauksissa jopa erityisjärjestelyin. Kaikki kunnaneläinlääkärit osallistuvat AVI:n järjestämiin eläintautivalvontaa ja eläinsuojelua käsitteleviin koulutuksiin. Kalajoen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle on laadittu erityistilanne ja valmiussuunnitelma yhdessä peruspalvelukuntayhtymä Kallion ja Selänteen sekä ympäristöpalvelut Helmen kanssa. Aluehallintovirastoilla on omat valmiussuunnitelmansa ja jokaisella toimipisteellä on eläintautitapauksen sattuessa käytettävissään tilat ja varusteet sekä ajantasaiset tiedot käytettävissä olevista resursseista. Läänineläinlääkärillä on oikeus tarvittaessa määrätä kunnaneläinlääkäri toimimaan myös muun kunnan alueella saman aluehallintoviraston toimialueella. Eviralla on vastaava oikeus koko maan osalta määrätä kunnaneläinlääkäri toimimaan muun kunnan.

8 8.2. eläintautiepäilyt - ja tapaukset Tarttuvat eläintaudit jakautuvat lakisääteisesti vastustettaviin, ilmoitettaviin ja muihin tarttuviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavat eläintaudit jaetaan edelleen helposti leviäviin, vaarallisiin ja valvottaviin eläintauteihin. Lakisääteisesti vastustettavien eläintautien vastustustoimenpiteistä vastaa yleensä kunnaneläinlääkäri, aluehallintovirasto tai Evira, siten kuin eläintautilaissa on tarkemmin säädetty. Joidenkin lakisääteisesti vastustettavien eläintautien vastustustoimenpiteistä on säädetty eläintautilain nojalla erillissäädöksin. Ilmoitettavia eläintauteja koskee velvollisuus ilmoittaa eläintaudin esiintymisestä tai epäilystä MMM:n eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta antaman asetuksen mukaisesti. Samaiseen asetukseen on kirjattu myös kunnaneläinlääkärin velvoitteesta ilmoittaa zoonooseista tartuntataudeista vastaavalle lääkärille. P-S AVI ohjeistaa alueensa kunnaneläinlääkäreitä eläintautiepäilyissä ja - tapauksissa. Zoonoositapaukset praktikkoeläinlääkärit ilmoittavat ympäristöterveydenhuollon johtajalle ja hänen poissa ollessaan sijaiseksi määrätylle henkilölle. Ympäristöterveydenhuollon johtaja ilmoittaa zoonoositapaukset tartuntataudeista vastaavalle terveyskeskuksen lääkärille. 8.3. eläintaudeista ilmoittaminen Eläinlääkäri ilmoittaa vastustettavan eläintaudin epäilystä tai todetusta taudista viipymättä P-S AVI:n läänineläinlääkärille, valvontaeläinlääkärille ja ympäristöterveydenhuollon johtajalle. Helposti leviävästä, vaarallisesta ja uudesta vakavasta eläintaudista on ilmoitettava kaikille edellä mainituille, myös virka-ajan ulkopuolella. Valvottavista ja MMM:n eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta antaman asetuksessa luetelluista eläintaudeista on ilmoitettava samaisille henkilöille seuraavana arkipäivänä. Muista ilmoitettavista eläintaudeista ilmoitetaan vain kuukausiyhteenvedossa. Kukin praktikkoeläinlääkäri laatii oman kuukausiyhteenvetonsa ja toimittaa sen P-S AVI:iin seuraavan kuukauden 15. päivään mennessä. 8.4. eläintauteja tutkivat laboratoriot Praktikkoeläinlääkäreiden ottamat näytteet tutkitaan joko EVIRA:ssa (tai Eviran määräämässä laboratoriossa), Eurofins Scientific Finland Oy:n Kokkolan laboratorio- ja ympäristöanalytiikkayksikössä tai sitten Ramboll Analytics `n laboratoriossa Lahdessa. 8.5. pakollinen ja vapaaehtoinen terveysvalvonta Joillekin lakisääteisille vastustettaville eläintaudeille on erillislainsäädännöllä säädetty terveysvalvonnan vähimmäistasosta. Kana-, broileri- ja kalkkunaparvia, kanaloita, uudistuseläimiä tuottavia sikaloita ja keinosiemennyssonneja sekä yli 2500 kg raakamaitoa suoraan kuluttajille myyviä nautojen pitopaikkoja koskee pakollinen salmonellavalvonta. Pitopaikat voivat liittyä vapaaehtoiseen terveysvalvontaan lampaiden ja vuohien maedi-visna sekä scrapien varalta, tarhattujen hirvieläinten tuberkuloosin tai kalojen BKD:n varalta Praktikkoeläinlääkärit ottavat pakolliset salmonellavalvonnan näytteet. Valvontaeläinlääkäri hoitaa vapaaehtoiseen terveysvalvontaan kuuluvat lammas- ja vuohitilat.

9 Valvontaeläinlääkäri säilyttää tiedostoja vapaaehtoisiin ja pakollisiin terveysvalvontaohjelmiin liittyvistä pitopaikoista. Praktikkoeläinlääkärit lähettävät kopiot tekemistään näytteenottokäynneistä valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkärin tulee tiedottaa Kalajoen ympäristöterveydenhuollon johtajalle, mikäli käynnit saattavat jäädä tekemättä. Ympäristöterveydenhuollon johtaja on velvollinen hankkimaan lisäresursseja. 8.6. vesiviljelylaitosten terveysvalvonta Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ylläpitää Pyhäjoella hautomoa, jonka avulla ylläpidetään mm. Siika-, Pyhä-, Kala- ja Lestijoen siikakantoja. Liiton toimesta istutetaan vuosittain noin 20 miljoonaa vastakuoriutunutta siian poikasta toimialueen vesiin. Hautomolla on käytössään myös kaksi luonnonravintolammikkoa, joissa poikaset kasvatetaan ennen kuin ne päästetään vesistöihin. Valvontaeläinlääkäri tekee tarkastuskäynnit ja ottaa näytteet aluehallintoviraston ohjeiden mukaisesti. Hän lähettää tarkastuskertomuksen (tekee riskinarvioinnin) ja tiedot näytteenotoista Pohjois- Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri osallistuu toimialasta järjestettäviin koulutuksiin. Valvontaeläinlääkäri tarkastaa vesiviljelylaitokset P-S AVI:n määräämällä tavalla. 8.7 muu eläintautivalvonta Valvontaeläinlääkäri/praktikkoeläinlääkärit ottavat seurantanäytteet. Näytteenottaja huolehtii tietojen toimittamisesta aluehallintovirastoon. Valvontaeläinlääkäri arkistoi tiedot. Eläinten keinolliseen lisäämiseen liittyvät valvontatoimenpiteet eivät koske yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueella ei ole kyyhkyslakkoja. 9. ELÄINTEN MERKITSEMINEN JA REKISTERÖINTI ELY- keskusten tarkastajat tekevät tilatarkastukset ja aluehallintoviraston läänineläinlääkärit vastaavat valvonnan johtopäätösten tekemisestä sekä mahdollisten seuraamusten antamisesta. 10. ELÄINTEN LÄÄKITSEMISEN VALVONTA Uusi lääkitsemislaki (387/2014) astuu voimaan 1.12.2014. Lain nojalla annetut asetukset ovat vielä valmisteltavina. 11. SISÄMARKKINAKAUPPA, VIENTI JA TUONTI

10 Toimijoiden, jotka siirtävät jäsenvaltiosta toiseen tiettyjä eläinlajeja tai tuotteita on haettava rekisteröintiä tai tuontilupaa Evirasta. Suomeen saapuvien erien mukana tulee seurata lähtömaassa virkaeläinlääkärin myöntämä TRACES - järjestelmässä laadittu terveystodistus ja muut tarvittavat asiakirjat. Toimijan velvollisuutena on tarkastaa kaikki vastaanottamansa erät. Jos määräpaikka on päivittäin virkaeläinlääkärin valvonnassa, tuontitarkastuksen tekee valvova virkaeläinlääkäri. Jos vastaanotetuissa eläimissä on havaittavissa eläintaudin oireita tai asiakirjoissa ilmenee puutteita, on toimija velvollinen ilmoittamaan asiasta valvovalle virkaeläinlääkärilleen. Virkaeläinlääkäri voi tehdä saapuville erille tarkastuksia ja ottaa näytteitä. Virkaeläinlääkäri raportoi sisämarkkinatuontierille tekemänsä tarkastukset TRACES -järjestelmään täyttämällä terveystodistuksen valvonta- eli III-osion. Sisämarkkinaviennissä toimijan on pyydettävä valvovalta kunnaneläinlääkäriltä lähetettävien erien tarkastamista. Kunnaneläinlääkäri tarkastaa lähetyksen ennen vientiä ja laatii tarkastuksen perusteella kyseisen eläinlajin ja tuotteen tiedot sisältävän terveystodistuksen TARACES järjestelmässä. EU:n ulkopuolisiin maihin vietäessä viejä pyytää kunnaneläinlääkäriltä tarkastusta ja selvittää vientiehdot. Viejän on varmistettava, että viennin kohdemaan vaatimat ehdot viennille täyttyvät. Jos kyseisten eläinten tai tuotteiden viennistä on tehty sopimus kohdemaan Suomen tai EU:n välillä, viennissä on noudatettava tämän sopimuksen ehtoja. Evira voi määrätä sellaisen eläimen tai tavaran, joka on tuotu maahan ja jonka osalta havaitaan tai on syytä epäillä olevan eläintautien leviämisen vaaraa, vietäväksi maasta, asetettavaksi eristykseen tai karanteeniin, käytettäväksi tai käsiteltäväksi Eviran hyväksymällä tavalla taikka lopetettavaksi tai hävitettäväksi. Samaa menettelyä sovelletaan myös mainituilla tavalla maahan tuodun eläimen jälkeläisiin, alkioihin, sukusoluihin sekä eläimestä saataviin tuotteisiin. Jos eläimen tai tavaran todetaan aiheuttavan tai sen osalta on syytä epäillä aiheutuvan eläintautilain nojalla määriteltyjen vastustettavien eläintautien leviämisen vaaraa, on aluehallintoviraston ja kunnan eläinlääkärin ryhdyttävä asiassa annettujen säännösten ja Eviran määräysten mukaisesti eläintautilain mukaisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi. Aluehallintovirasto seuraa EU:n sisältä saapuvia eriä TRACES - järjestelmän avulla ja määrää kunnaneläinlääkärin tarvittaessa tarkastamaan saapuneet erät. Kaikki Suomeen saapuneet märehtijät ja siat tarkastetaan Eviran ohjeiden mukaisesti kahden arkipäivän sisällä saapumisesta ja eläimiltä otetaan verinäytteet. Kunnaneläinlääkäri voi seurata saapuvia eriä TRACES -järjestelmässä ja tehdä saapuneiden erien tarkastuksia myös ilman aluehallintoviraston kehotusta. Kunnaneläinlääkäri ryhtyy toimenpiteisiin, jos epäilee alueellaan olevan laittomasti tuotuja eriä. Aluehallintovirasto ohjeistaa toimenpiteistä. Kunnaneläinlääkäri (jolla TRACES - oikeudet) raportoi sisämarkkinatuonnin tarkastukset täyttämällä valvontaosion TRACES- järjestelmään. Myös pelkkä asiakirjatarkastus raportoidaan. Saapuneiden sivutuote-erien osalta täytetään valvontaosio kaupalliseen asiakirjaan TRACES järjestelmään. Sisämarkkinaviennissä kunnaneläinlääkäri (jolla TRACES - oikeudet) tarkastaa lähetyksen ennen vientiä ja laatii terveystodistuksen TRACES - järjestelmässä.

11 1.1.2015 alkaen Evirasta voidaan tilata turvapaperille laadittuja eläinlääkintätodistuksia kolmansiin maihin tapahtuvaa vientiä varten. Jos EU:n ulkopuoliseen maahan tarkoitettu vientierä, jolle vaaditaan TRACES -todistus sisämarkkinakaupassa, kulkee muiden EU-maiden kautta ennen vientiä EU:n ulkopuolelle, tulee niille tehdä sisämarkkinatodistus TRACES järjestelmään. Jos aluehallintovirasto epäilee, että yksikön alueelle saapuu kolmansista maista eläin- tai tuote-eriä, joissa on syytä epäillä eläintautiriskiä, tai jos epäillään, että eläin- tai tuote-erä on tuotu maahan laittomasti, yksikössä toimitaan aluehallintoviraston antamien ohjeiden mukaisesti. Mahdolliset tarvittavat karanteenitilat katsotaan tapauskohtaisesti (esim. käytöstä poistetut eläintenpitotilat). 12. ELÄINTEN HYVINVOINNIN VALVONTA Eläinsuojelulain mukaan voimassa olevaa lainsäädännön noudattamista valvotaan eläinsuojelutarkastuksissa. Jos tarkastuksissa havaitaan, että eläinten suojelusta annettuja säädöksiä on rikottu, eläinsuojeluviranomainen ryhtyy lainsäädännön edellyttämiin pakkokeinoihin. Jos eläinsuojeluviranomaisella on syytä epäillä, että eläinsuojelulainsäädäntöä on rikottu ja kun hän tekee eläinsuojelupäätöksen, hän on velvollinen tekemään asiasta ilmoituksen poliisille. 12.1. epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Yhteistoiminta-alueella eläinsuojelusta vastaa pääsääntöisesti valvontaeläinlääkäri. Akuuteissa tapauksissa ja valvontaeläinlääkärin ollessa vapaalla eläinsuojelulain 39 mukaisia tarkastuksia tekevät ja 42 mukaisia määräyksiä antavat myös praktikkoeläinlääkärit ja ympäristöterveydenhuollon johtaja. Tarvittaessa ryhdytään eläinsuojelulain 44 mukaisiin välittömiin toimenpiteisiin. Tarkastuksista tehdään aina tarkastuspöytäkirja ja se laitetaan tiedoksi läänineläinlääkärille. Eläinsuojelupäätökset laitetaan aina tiedoksi sekä läänineläinlääkärille että poliisille. Praktikkoeläinlääkäreiden tekemät eläinsuojelutarkastusten ja päätösten asiakirjat säilytetään vastaanotoilla (Kalajoki, Raahe ja Siikajoki). Tarkastuksista lähetetään kopiot valvontaeläinlääkärille. Kehotusten ja määräysten noudattamista seurataan tekemällä tarkastus määräajan päätyttyä. Mikäli määräyksiä ei ole noudatettu, neuvotellaan jatkotoimenpiteistä läänineläinlääkärin kanssa. Ennen eläinsuojelulain 44 mukaisiin pakkotoimenpiteisiin ryhtymistä neuvotellaan aina läänineläinlääkärin kanssa. Valvontaeläinlääkärin ja alueen praktikkoeläinlääkärin tulee tarvittaessa olla puhelinyhteydessä toisiinsa. 12.2. tiloilla tehtävät otantaan perustuvat eläinsuojelutarkastukset Läänineläinlääkäri tekee tarkastukset.

12 12.3. luvan ja ilmoituksenvaraisen toiminnan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Luvan ja ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastuksista vastaa valvontaeläinlääkäri ja tarpeen vaatiessa praktikkoeläinlääkärit/ympäristöterveydenhuollon johtaja. Tällaisia paikkoja ovat mm. sirkukset, eläintarhat ja - näyttelyt, eläinkaupat, pieneläinhoitolat, suuret kennelit sekä ravi- ja ratsastustallit, riistaeläintarhat ja lihan, munien ja siitoseläinten tuotantotarhat. Ilman epäilyä tarkastuksia valvontaeläinlääkäri (tarpeen vaatiessa praktikkoeläinlääkäri) voi tehdä myös eläinkilpailuihin ja muihin vastaaviin paikkoihin. Tavoitteena on, että luvan- ja ilmoituksenvaraiset toiminnat tarkastetaan vuosittain. Mikäli toiminta on asianmukaista, käyntejä voidaan harventaa. Luvan- ja ilmoituksenvaraisista toimijoista saadaan pyydettäessä lista aluehallintovirastosta. Kaikki toimijat eivät valitettavasti ole listoilla, joten valvontaeläinlääkärin joutuu tekemään myös salapoliisityötä saadakseen selville sellaiset toimijat, jotka eivät ole tarvittavaa ilmoitusta tehneet. Valvontaeläinlääkäri toimittaa tarkastuspöytäkirjat tiedoksi läänineläinlääkärille. Praktikkoeläinlääkärit toimittavat tarkastuspöytäkirjat tiedoksi läänineläinlääkärille ja valvontaeläinlääkärille. Valvontaeläinlääkäri raportoi valvontakäynneistään (eläinsuojelukäynnit ja ilmoituksen varaisen toiminnan tarkastukset) kolmesti vuodessa ympäristöterveydenhuollon johtajalle. 13. ELÄIMISTÄ SAATAVAT SIVUTUOTTEET Sivutuotelaki on muuttumassa. Lakiluonnoksen mukaan Evira laatii valtakunnallisen valvontasuunnitelman ja AVI ohjaa suunnitelman toteutumista alueellaan. Sivutuoteasetus ja sen täytäntöönpanosta annettu asetus, että sivutuotteita käyttävillä, käsittelevillä, varastoivilla ja hävittävillä laitoksilla ja toimijoilla on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä ja rekisteröinti. Aluehallintovirastot ja kunnaneläinlääkärit valvovat hyväksymiään ja rekisteröimiään laitoksia ja toimijoita Eviran vuosittaisen valvontaohjeen mukaisesti. Valvontaeläinlääkäri/ympäristöterveydenhuollon johtaja hyväksyy polttolaitokset, rinnakkaispolttolaitokset ja johdettujen tuotteiden varastointilaitokset silloin, kun tuotteet on tarkoitus hävittää polttamalla tai hyväksytylle kaatopaikalle toimittamalla. Valvontaeläinlääkäri/ympäristöterveydenhuollon johtaja rekisteröi osan teknisistä laitoksista, johdettujen tuotteiden varastointilaitokset silloin, kun tuotteet on tarkoitettu tekniseen käyttöön sekä toimijat, jotka käyttävät sivutuotteita erityisiin ruokintatarkoituksiin. Hyväksyntä- ja rekisteröintipäätökset ilmoitetaan välittömästi Eviraan, joka ylläpitää luetteloa laitoksista ja niiden sijainnista.

13 Evira laatii vuosittaisen valvontaohjeen, jonka mukaan aluehallintovirasto laatii suunnitelman kunnille sivutuotealan laitosten tarkastamiseksi. Valvontaeläinlääkäri/ympäristöterveydenhuollon johtaja toteuttavat tätä aluehallintoviraston laatimaa suunnitelmaa. 13.1. sivutuotteita käyttävät toimijat Haaskakäytöstä tulee tehdä aloitusilmoitus. Eläintenpitäjärekisterin osana toimii haaskarekisteri, johon valvontaeläinlääkäri rekisteröi haaskapaikan aloitusilmoituksen ja haaskan pitäjät. Haaskapaikka saa tällöin virallisen numeron. Luonnonvaraisia eläimiä ruokittaessa on jokaisesta käyttökerrasta ilmoitettava (lomake löytyy Eviran sivustoilta ) valvontaeläinlääkärille. Ilmoitusmenettely on kuitenkin hoidettava siten, että valvontaeläinlääkärin, jonka alueelta sivutuotteet ovat peräsin, on pystyttävä tarvittaessa tarkastamaan sivutuotteet ennen niiden käyttöä. Haaskanpitäjän tulee siis varmistua asiasta soittamalla valvontaeläinlääkärille/ ympäristöterveydenhuollon johtajalle ennen kuin vie haaskan haaskapaikalle. Tällöin haaskan käyttö voidaan tarpeen vaatiessa vielä evätä (tautiriski, lääkejäämät). Valvontaeläinlääkäri tekee tarkastuskäyntejä haaskoille uuden toimijan aloittaessa ja jatkossa perustuen havaintoihin ja tehtyihin ilmoituksiin. Mikäli haaskan käytössä havaitaan lainvastaisuuksia, haaskan pitäjä määrätään kustannuksellaan hävittämään haaska lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Sivutuotteita eläintarhaeläinten, sirkuseläinten sekä muiden matelijoiden ja petolintujen kuin eläintarhaeläinten ruokinnassa käyttävien toimijoiden on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnan aloittamisesta valvontaeläinlääkärille, joka rekisteröi käyttäjät ja toimittaa tiedon välittömästi Eviraan. Valvontaeläinlääkäri valvoo edellä mainittuja toimipaikkoja aluehallintoviraston laatiman valvontasuunnitelman mukaisesti. 13.2. sivutuotteiden hautaaminen Keräilyalueella (johon myös yhteistoiminta-alue kuuluu) nautojen, lampaiden, vuohien ja biisonien raatojen hautaaminen on kielletty. Kuolleina syntyneet eläimet saa kuitenkin haudata. Sikojen ja siipikarjan raatoja ei saa haudata keräilyalueella (yhteistoiminta-alueelta ainoastaan Kalajoki kuuluu sikojen ja siipikarjan osalta keräilyalueeseen). Tämä koskee kaiken ikäisiä kuolleita eläimiä. Raadot on toimittava hyväksyttyyn käsittelylaitokseen, tai hävitettävä ne polttamalla hyväksytyssä polttolaitoksessa. Kuolleena syntyneet porsaat voidaan kuitenkin haudata koko Suomen alueella. 1.1.2012 alkaen alle 20 linnun pitopaikkojen raatojen hävittämisen osalta koko Suomi on syrjäistä aluetta. Turkiseläinten raadot voidaan haudata koko Suomessa lukuun ottamatta Oulun läänin ja Länsi-Suomen läänin turkiseläintiheitä alueita, joissa raadot on toimitettava destruktiolaitokseen tai polttolaitokseen. Muut kuin nahkontaruhot on mahdollista hävittää polttamalla ruho tilalla hyväksytyssä poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksessa. Tautitapauksissa toimijan on ilmoitettava aluehallintovirastolle aikomastaan sivutuotteiden hautaamisesta. Sivutuotteita hautaamalla hävittävän on pidettävä kirjaa haudattujen raatojen tai muiden sivutuotteiden määristä, luokista ja lajeista

14 hautaamispäivämääristä ja -paikoista. Kirjanpito on säilytettävä kaksi vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Kirjanpitovelvollisuus ei koske lemmikkieläinten eikä hevoseläinten kokonaisten raatojen hautaamista. Valvontaeläinlääkäri tekee epäilyyn (AVI, kuntalainen) perustuvia tarkastuksia tiloille. 14. TÄYDENTÄVIEN EHTOJEN VALVONTA Euroopan yhteisen maatalouspolitiikan keskeinen osa ovat viljelijöitä velvoittavat ns. täydentävät ehdot. Näiden ehtojen noudattaminen on EU:n viljelijöille maksamien suorien tukien ja EU:n osittain rahoittamien ympäristötuen, luonnonhaittakorvauksen ja eläinten hyvinvointituen maksamisen edellytyksenä. Kunnan tehtäviin kuuluvat maitohygieniatarkastukset, salmonellavalvonta, munantuotantotilojen hygieniavalvonta, vierasainevalvontaohjelman ja kasvinsuojeluaineiden jäämävalvontaohjelman mukainen näytteenotto. Edellä mainitut tehtävät hoitaa valvontaeläinlääkäri ja ympäristöterveydenhuollon johtaja. Munantuotantotilojen salmonellanäytteenoton ja hygieniavalvonnan voi tehdä myös praktikkoeläinlääkäri. Kopiot siipikarjatilan salmonellakäyntiraportista tulee toimittaa sekä läänineläinlääkärille että valvontaeläinlääkärille. Tarkastuspöytäkirjat tehdään huolella ja lähetetään mahdollisimman pian läänineläinlääkärille. Tarkastuskertomuksissa havaitut puutteet indikaattoreissa saattavat johtaa aluehallintoviraston tekemään laajennettuun tarkastukseen ja sen myötä tukien menetyksiin (näin voi käydä myös, jos tilalla on eläinsuojeluongelmia). 15. ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN Kuntien järjestämien ja ostopalveluina hankkimien eläinlääkäripalvelujen on oltava eläinlääketieteellisesti asianmukaisia. Kuntien on seurattava palvelujen saatavuutta, riittävyyttä ja laatua osana ympäristöterveydenhuollon laadunvalvontaa. 15.1. peruseläinlääkäripalvelu Kunnan/ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on järjestettävä arkipäivisin virka-aikana saatavilla oleva peruseläinlääkäripalvelu asukkaidensa pitämiä kotieläimiä varten sekä sellaisten yhteisöjen pitämiä kotieläimiä varten, joilla on kotipaikka sen alueella. Muita kotieläimiä kuin hyötyeläimiä varten tämä palvelu on järjestettävä vain, jos palvelua ei ole muuten saatavilla yhteistoiminta-alueella. Kaikkia kunnan alueella pidettäviä hyötyeläimiä varten kunnan on kuitenkin järjestettävä arkipäivisin virka-aikana eläinlääkärin käynnin eläintenpitopaikassa mahdollistava peruseläinlääkäripalvelu. Eläinlääkintähuoltolain mukaan hyötyeläimiä ovat alkutuotannossa ja muussa elinkeinotoiminnassa sekä ihmisille tarpeellisissa työsuorituksissa käytettävät eläimet. Yhteistoiminta-alueella ei ole tällä hetkellä yksityisiä eläinlääkäripalvelujen tarjoajia, joten praktikkoeläinlääkärit hoitavat sekä hyöty että ei-hyötyeläimet.

15 15.2. sisältö Peruseläinlääkäripalvelulla tarkoitetaan eläinlääkäripalvelua, joka annetaan eläinlääketieteellisen yleistutkimukseen tai kliiniseen tutkimukseen perustuen tavanomaisissa vastaanottotiloissa tai eläinsuojissa. puhelinneuvonta Praktikkoeläinlääkärit ovat virka-aikana aina tavoitettavissa puhelimitse. Eläinten omistajien tulisi noudattaa puhelinaikaa, joka on arkiaamuisin klo 8.00-9.30 välillä. Puhelinneuvonta on asiakkaille maksutonta. sairaanhoito Peruseläinlääkäripalveluun kuuluvat hyötyeläinten (lähinnä nautojen) leikkaukset suoritetaan tiloilla. Pieneläinten leikkauksia voidaan tehdä Kalajoen, Raahen ja Siikajoen vastaanotoilla. terveydenhuolto Kaikki praktikkoeläinlääkärit tekevät NASEVA-, SIKAVA- ja terveydenhuoltokäyntejä ja pyydettäessä terveystarkastuksia. Kaikki praktikkoeläinlääkärit tekevät märehtijöiden, sikojen ja hevosten hedelmällisyyteen liittyviä tarkastuksia ja hoitoja. eläinten lopetus Kaikilla praktikkoeläinlääkäreillä on käytössään pulttipyssyt ja pistopuukot hyötyeläinten lopetusta varten. Ei-hyötyeläimet lopetetaan lääkkeellisesti (hevoset voidaan lopettaa käyttäen tainnuttamiseen pulttipistoolia ja pistoon puukkoa). Luonnonvaraiset eläimet tulisi toimittaa eläinlääkärin vastaanotolle. Lopettamisesta syntyneet kulut kunta laskuttaa aluehallintovirastolta. todistukset Kaikki praktikkoeläinlääkärit kirjoittavat terveystodistuksia vakuutusyhtiötä, vientiä, tuontia tai sisämarkkinakauppaa varten. 15.3. tuotantoeläinten terveydenhuolto Kunnan on peruseläinlääkäripalveluun kuuluvana järjestettävä terveydenhuollon palvelut kotieläimille, joita varten on olemassa valtakunnallinen terveydenhuolto-ohjelma ja asianmukaisen toteutumisen seurantajärjestelmä. Tällä hetkellä tällaisia ohjelmia ovat nautatiloille tarkoitettu Naseva ja sikatiloille tarkoitettu Sikava. terveydenhuoltopalvelujen kysyntä Maatiloilla on usein taloudellisesti merkittäviä tuotantosopimuksia, joissa yhtenä ehtona on terveydenhuoltosopimuksien solmiminen eläinlääkärien kanssa ja sopimuksen velvoittamien terveydenhuoltokäyntien tekeminen ajallaan ja sovitussa laajuudessa. Nasevan ja Sikavan kautta voidaan hoitaa alkutuotantoasetuksen (134/2006) vaatima ketjuinformaatio ennen eläimen teurastamoon lähettämistä. Uusi joulukuussa voimaan astuva lääkkeenluovutuslaki sallii poikkeuksia niille tiloille, joilla terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. terveydenhuoltotyön resurssitarve Terveydenhuoltosopimukset yhteistoiminta-alueella Yhteistoiminta-alueen nautatiloista 60%:lla ja sikatiloista 100%:lla on terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa.

16 Yksityiset eläinlääkärit tarjoavat jonkin verran terveydenhuoltopalveluja varsinkin Raahen ja Siikajoen alueella. Praktikkoeläinlääkäreille järjestetään mahdollisuus osallistua täydennyskoulutuksiin. 15.4. yksityinen palveluntarjonta Yhteistoiminta-alueella ei toistaiseksi ole yksityisiä praktiikka harjoittavia eläinlääkäreitä. 15.5. kiireellinen eläinlääkärinapu Kunnan on järjestettävä kiireellistä eläinlääkärinapua kaikkia alueellaan vakinaisesti tai tilapäisesti olevia kotieläimiä varten kaikkina vuorokauden aikoina. Kiireellisen eläinlääkärinavun tavoitteena on ensiaputyyppinen toiminta, jolla pyritään hoitamaan eläimen henkeä ja hyvinvointia uhkaavat tapaukset ja varmistamaan, että potilaan tila ei kohtuuttomasti heikkene sen odottaessa virka-aikana annettavia palveluja. Kotieläinten ja eläinlääkärin vastaanotolle tuotujen luonnonvaraisten eläinten lopettaminen eläinsuojelullisin perustein kuuluu kiireelliseen eläinlääkäriapuun. Virka-aikana kiireellinen eläinlääkärinapu pyritään järjestämään niin nopeasti kuin mahdollista. Yhteistoiminta-alueella toimii kaksi päivystyspiiriä. Raahen kaupungin sekä Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien muodostamassa päivystyspiirissä toimii kolme vakinaista eläinlääkäriä, jotka päivystävät vuorotellen. Kalajoen kaupunki ja Merijärven kunta sekä Ylivieskan kaupunki ja Alavieskan kunta (peruspalvelukuntayhtymä Kallio) kuuluvat omaan päivystyspiiriinsä, jossa toimii 5 eläinlääkäriä. Remissiomahdollisuutta ei alueella toistaiseksi ole, eikä sopimuksia näin ollen ole voitu solmia. Pieneläinpäivystyksen eriyttäminen ei ole järkevää tilanteessa, jossa kunnaneläinlääkäreitä alkaa olla liikaa tarpeeseen nähden. Päivystysaikana eteläisellä alueella on käytössä yhteinen puhelinnumero Ylivieskan ja Alavieskan kanssa. 15.6. saatavuus- ja laatutavoitteet Ajanvaraus Kalajoen vastaanotolla on työt pyritty jakamaan niin, että yksi eläinlääkäriä hoitaa ajanvarauksen aamuisin klo 8.00 9.30 välisenä aikana ja yksi eläinlääkäri keskittyy kiiretapauksiin. Kolmas eläinlääkäri voi ottaa vastaan ei-kiireettömiä pieneläinpotilaita. Pohjoisella alueella eläinten omistajat soittavat Siikajoen vastaanoton numeroon. Eläinlääkärit vastaavat myös mobiilipuhelimiinsa. Saatavuus Peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkäriavun tulee olla saavilla palvelujen käyttäjien kannalta kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisella etäisyydellä maantieteelliset olosuhteet huomioon ottaen.

17 Päivystysalueet halutaan pitää kohtuullisen kokoisina. Vuonna 2010 alueella järjestettiin sekä tuottajajärjestöjen että alueen eläinlääkäreiden kuuleminen. Yhteinen tahtotila oli, että päivystyspiiriä ei laajennettaisi koskemaan koko yhteistoiminta-aluetta. Yhteistoiminta-alueen maantieteellisen muodon vuoksi, etäisyydet ja ajoajat olisivat nousseet kohtuuttoman pitkiksi. Yhteistoiminta-alue ei maksa subventioita. Palautteen kerääminen ja valitusten käsittely Ympäristöterveydenhuollossa toimitetaan vuoro vuosin asiakastyytyväisyyskysely terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon asiakkaille. Palautteista tehdään yhteenveto, joka menee perusturvalautakuntaan käsiteltäväksi. Palautteita käsitellään myös terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden kesken. Palautteen perusteella toimintaa voidaan kehittää ja palvelua parantaa. Kalajoen kaupungilla on sopimus If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n kanssa. Lähinnä kysymykseen tulevat vastuuvahingot. Eläinlääkintävahinkojen arviointilautakunnalta pyydetään lausunto sellaisissa tapauksissa, joissa vahinkovastuun syntyminen kaupungin palveluksessa olevalle eläinlääkärille on epäselvä. Sellaiset valitukset, joihin ei liity varsinaista vahinkoa, käsitellään eläinlääkäreiden kesken. Muiden yhteistoiminta-alueiden kanssa tehdyissä sopimuksissa tulee sopimustekstissä määritellä vastuut erikseen. 15.7. toimitilat Jos kunta huolehtii peruseläinlääkäripalvelun ja kiireellisen eläinlääkäriavun järjestämisestä tuottamalla itse palveluja joko kokonaan tai osittain, kunnan on järjestettävä palveluja varten toimitilat ja työvälineet ottaen huomioon eläinlääkintähuoltolain ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteet työnantajana sekä kunnan suunnitelma ja kunnan alueella pidettävien kotieläinten lajit ja lukumäärät. Lääkkeet on lainsäädännön vaatimusten mukaisesti pystyttävä säilyttämään ja hävittämään asianmukaisesti. Huumausaineiksi luokiteltaville lääkeaineille on oltava lukittava tila. Yhteistoiminta-alueella on 3 vastaanottoa. Kalajoen vastaanoton yhteydessä on lämmin autotalli kahta autoa varten. Siikajoella on lämmin autotallitila vain yhtä autoa varten. Raahessa on vain lämmityspaikat. Kaikilla vastaanotoilla on jääkaapit/jääkaappeja sekä lukollisia kaappeja lääkkeiden säilytystä varten. Siikajoella ja Kalajoella on pesukoneet ja kuivausrummut vaatehuoltoa varten. Kaikilla vastaanotoilla on välineiden huoltopisteet. Pakkopilttuuta ei vastaanotoilla ole. Hevoset hoidetaan tiloilla. Siikajoen ja Kalajoen vastaanottojen yhteydessä on asunnot, joita käytetään sekä taukotiloina että sijaisten asuntona. Raahen vastaanoton kunnostuksen yhteydessä eläinlääkäreille saadaan samassa kerroksessa olevat sosiaalitilat. Kaikilla vastaanotoilla on odotushuone, mutta erillinen leikkaushuone on vain Kalajoen vastaanottotiloissa. Raahen vastaanottotiloihin saadaan uudistuksen myötä erillinen leikkaushuone. Lisäksi saadaan röntgenlaitteelle tilat.

18 Kalajoen ja Siikajoen toimitilat siivotaan kolmesti viikossa ja Raahen pieneläinvastaanoton tilat siivotaan päivittäin. Palvelut ostetaan kaupungilta (Kalajoki) ja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä (Siikajoki, Raahe). 15.8. välineresurssit Kalajoen ja Siikajoen vastaanotoilla on hevosen kaatovälineet ja, hammasvälineet ja astutusliinat. Kaikilta vastaanotoilta löytyy ultraäänilaite rektaalianturalla. Kaikilla eläinlääkäreillä on pulttipistooli ja normaalit synnytysapuun tarvittavat välineet sekä perussetti sekä pieneläinten että suureläinten kirurgiaan tarvittavista välineistä. Budjetissa on varattu rahaa kullekin eläinlääkärille jalkineiden ja vaatteiden ostoa varten. Kertakäyttöisiä suojavaatteita ostetaan tarvittaessa ja niitä on aina saatavilla ympäristöterveydenhuollon johtajan ja Raahen terveystarkastajien toimistosta. Kalajoen ja Raahen vastaanotoilla on pienlaboratoriolaitteisto. Kaikilla vastaanotoilla on mikroskoopit. Raahen vastaanotolle tullaan hankkimaan röntgen- ja kuvantamislaitteisto vuoden 2015 alkupuoliskolla. Eläinlääkäreillä on käytössään kannettavat tietokoneet ja tulostimet. Kalajoen, Siikajoen ja Raahen vastaanotoilla on lisäksi ns. pöytätietokoneet, joilla on pääsy nettiin. Kaikilla vakinaisilla eläinlääkäreillä on Provet-asiakastietojärjestelmä ( yhdellä eläinlääkärillä oma Kuusivet), jonka päivityskustannuksista vastaa Kalajoen kaupunki. 15.9. ostopalvelut Raahen Vihannin alueelle ostetaan eläinlääkintähuollon palvelut Ympäristöpalvelut Helmeltä. Yksityisiltä palveluntuottajilta ei osteta palveluita, joten palvelujen laatua tai asiakasmaksujen suuruutta ei tarvitse seurata (kunnallinen eläinlääkäritaksa). 15.10. perustason ylittävät palvelut Erikoiseläinlääkäripalvelut ja remissiomahdollisuus Erikoiseläinlääkäripalveluja tai remissiomahdollisuutta ei pystytä järjestämään. Laboratoriopalvelut Eviraan tutkittavaksi lähetettävät näytteet menevät joko matkahuollon kautta tai postitse. Näytteen lähetyksessä noudatetaan aina Eviran ohjeita. Ympäristöterveydenhuolto maksaa lähetyskustannukset. Ulostenäytteitä voidaan tutkituttaa Eurofins Scientific Finland Oy:n laboratoriossa Kokkolassa. Kalajoen terveyskeskuksesta näytteitä viedään taksilla Kokkolaan joka arkipäivä. Ulostenäytteet voidaan lähettää myös Ramboll Analytics n laboratorioon Lahteen. Ramboll`n Raahen yksikkö hoitaa näytteiden lähetyksen. Laboratoriovastaukset tulevat yleensä eläinlääkäreiden sähköpostiin. Terveyskeskusten ulkopuolella on näytelaatikoita, joihin maitonäytteet (Maitest) voidaan jättää. Näytteet voidaan lähettää myös postitse (Mast-test). Tuottajat voivat lähettää maito- ja vesinäytteitä myös maitoauton mukana meijeriin tutkittavaksi.

19 Viranomaisnäytteet tutkitutetaan aina Eviran hyväksymässä akkreditoidussa laboratoriossa. 16. SEURANTA, ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valvontasuunnitelma ja sen osana eläinlääkintähuollon suunnitelma hyväksytään Kalajoen kaupungin perusturvalautakunnassa. Eläinlääkintähuollon suunnitelma tulee päivittää vähintään kolmen vuoden välein. Kalajoen kaupungin perusturvalautakunta arvioi suunnitelman toteutumista toimintavuoden päätyttyä. Hyväksytty raportti lähetetään Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuun loppuun mennessä. Kunnan suunnitelman toteutumisen arviointia hyödynnetään paikallisen valvonnan ja eläinlääkäripalvelujen kehittämisessä, niiden toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Toteutumisen arvioinnissa on tarkasteltava seuraavia asioita: 1. valvonnan kattavuus 2. eläinlääkäripalvelujen laatu ja saatavuus 3. tarkastusten määrä suhteessa valvontasuunnitelmaan 4. voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus 5. toiminnan mahdolliset puutteet 6. tehdyt toiminnan tarkastukset /auditoinnit Toteutumista arvioidaan kolmesti vuodessa seuraavien lukujen osalta: 1. hyötyeläinkäynnit 2. pieneläinten käynnit vastaanotolla 3. terveydenhuoltokäynnit 4. tautivalvontakäynnit 5. eläinsuojelukäynnit Arvioinnit käsitellään Kalajoen kaupungin perusturvalautakunnassa. Lisäksi kunta ylläpitää tilastoa hyötyeläinkäynneistä ja pieneläinvastaanottokäynneistä virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella. 17. LAINSÄÄDÄNTÖ JA EVIRAN OHJEET 1. Eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) 2. Eläinlääkintähuoltoasetus (1031/2009) 3. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 4. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 (Valvonta-asetus) rehu- ja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta virallisesta valvonnasta 5. Laki eläinlääkärinammatin harjoittamisesta (29/2000) 6. Evira:n ohje 10051 7. MMM:n asetus kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista (1012/2013) 8. Evira:n ohje 15901/1

9. Eläintautilaki (441/2013) 10. Evira:n ohje 15809 11. Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläintautien ilmoittamisesta ja mikrobikantojen toimittamisesta (1010/2013) 12. Valtioneuvoston asetus eläinten terveysvalvonnasta sekä eläintautien vastustamisesta eläinten keinollisessa lisäämisessä (838/2013) 13. Evira:n opas 15303 14. MMM:n asetus sonnin spermalle eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista 1026/2013 15. MMM:n asetus naudan alkioille ja munasoluille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista 1027/2013 16. MMM:n asetus karjun spermalle eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista 1029/2013 17. MMM:n asetus lampaiden ja vuohien sukusoluille ja alkioille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista 1032/2013 18. MMM:n asetus hevoseläinten sukusoluille ja alkioille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista 1034/2013 19. MMM:n asetus hevosten keinosiemennysaseman toimintaa koskevista vaatimuksista 41/EEO/2006 20. MMM EEOp Viestikyyhkysten rokottaminen Newcastlen tautia vastaan 33/EEO/95 21. Lääkitsemislaki (387/2014) 22. Laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010) 23. MMM:n asetus eläintautien vastustamiseen liittyvistä yleisistä vaatimuksista siirrettäessä eläviä eläimiä, alkioita ja sukusoluja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä (1024/2013) 24. MMM:n asetus Euroopan unionin ulkopuolelle vietäville eläimille ja eläimistä saaduille tuotteille asetettavista eläintautivaatimuksista ja tehtävistä tarkastuksista (832/2013) 25. Laki eläinlääkinnällisistä rajatarkastuksista (1192/1996) 26. Eläinsuojelulaki (247/1996) 27. Evira:n ohje 18150 28. Laki eläinten kuljetuksesta (1429/2006) 29. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 854/2004 ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden virallisen valvonnan järjestämistä koskevista erityissäännöistä 30. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä ja täytäntöönpanosta annettu komission asetus (EU) 142/2011 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 täytäntöönpanosta 31. MMM:n asetus eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita ja niistä johdettuja tuotteita käsittelevien toimijoiden valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (1193/2011) 32. MMM:n asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011) 33. MMM:n asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (1368/2011) 34. Huumausainelaki (373/2008) 35. Huumausaineasetus (548/2008) 20

36. Evira:n ohje 15908/2 21