MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 45/06 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS ELÄINTUKIEN VALVONNASTA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 45/06 24.5.2006 Dnro 2380/01/2006 Voimassaoloaika 31.5.2006 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 50/05 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS ELÄINTUKIEN VALVONNASTA Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään, Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1100/1994) 11 :n nojalla sellaisena, kuin se on muutettu lailla 273/2003, 12 päivänä maaliskuuta 1999 annetun maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 11 :n ja 64 :n 3 momentin sekä maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä 18 päivänä joulukuuta 1992 annetun lain (1336/1992) 8 :n ja 13 :n sekä maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun lain (1559/2001) 10 :n 7 momentin nojalla: 1 1 luku 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee Euroopan yhteisön kokonaan ja osittain rahoittamien eläinpalkkioiden sekä kansallisten kotieläintukien valvontaa. Tähän asetukseen sisältyvät säännökset: 1) EU-eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien valvonnasta yleensä; 2) tilavalvontakäynteihin liittyvistä toimenpiteistä; 3) EU-eläinpalkkioiden (sonni-, härkä-, ja uuhipalkkio sekä emolehmien tuotantopalkkio, urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkio), ja alkuperäisrotusopimusten valvonnasta; 4) kansallisten kotieläintukien valvonnasta; 5) ristiintarkastuksista; 6) valvonnan seuraamuksista; sekä 7) valvontapöytäkirjoista. 2 luku Vastaavat EY-säännökset Neuvoston asetus (EY) N:o 1782/2003, EYVL N:o L270, 21.10.2003 s.1 Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/1999, EYVL N:o L160, 26.6.1999, s.80 Komission asetus (EY) N:o 796/2004, EYVL N:o L141, 30.4.2004, s 18. Komission asetus (EY) N:o 817/2004, EYVL N:o L153, 30.4.2004, s.31 Komission asetus (EY) N:o 1973/2004, EYVL N:o L345, 20.11.2004, s.1 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1760/2000, EYVL N:o L216, 26.8.2000, s. 8

YLEISET SÄÄNNÖKSET EU-ELÄINPALKKIOIDEN JA KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN VALVONNASTA 2 Valvontavelvoite EU-eläinpalkkioiden valvontavelvoitteesta on säädetty yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004, jäljempänä valvonta-asetus, 26 artiklassa. Tuotantopalkkiot rinnastetaan EUeläinpalkkioihin, joten niiden osalta sovelletaan samoin mainittujen asetusten mukaisia valvontamääriä. Täydentäviin ehtoihin kuuluvan eläinten merkinnän ja rekisteröinnin osalta valvontavelvoitteesta on säädetty valvonta-asetuksen 44 artiklassa. Eläinpalkkioiden tilallapitoaikaisesta valvontavelvoitteesta on säädetty valvonta-asetuksen 34 artiklassa. Maitokiintiöjärjestelmän valvontavelvoitteista on säädetty komission asetuksen 595/2004 22 artiklassa. Suomessa valvonta-asetuksen mukainen tilallapitoaikainen valvontavelvoite täytetään vuonna 2006 valvomalla tilallapitoaikana vähintään 5 % sonni- ja härkäpalkkiohakemuksilla olevien nautojen lukumäärästä. Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevista sopimuksista on valvottava vähintään 10 % tilakäynnein. Kansallisia kotieläintukihakemuksia jättäneistä tiloista on valvottava vähintään 5 % tilakäynnein. Valvontaa painotetaan tiloille, jotka ovat hakeneet kansallista kotieläintukea, mutta eivät EU-eläinpalkkioita. Näistä tiloista (sika-, siipikarja-, hevos- ja kuttutilat) on valvottava vähintään 10 %. Nuorten siitossikojen tukea hakeneista tiloista on valvottava vähintään 30 prosenttia. EU-eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien valvontaa tekevät työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosastot, jäljempänä maaseutuosasto sekä Ahvenanmaan maakunnassa lääninhallitus. 3 Valvontaotannat Valvottavien tilojen otannat tehdään keskitetysti maa- ja metsätalousministeriössä. EU-eläinpalkkioiden valvontaotannan tekemisestä on säädetty valvonta-asetuksen 27 artiklassa. Keskitetyn otannan lisäksi maa- ja metsätalousministeriö voi ohjeistaa maaseutuosastoja tekemään omia otantoja. Tehdyistä otannoista on kuvattava kirjallisesti otannan teon menettelytavat, perusjoukon ja otannan suuruus sekä valvontaotokseen poimitut tilat. Ilmiantojen perusteella valvottavat tilat lasketaan maaseutuosaston oman otannan lukumäärään. Valvontaan valitut tilat on merkittävä viipymättä valvontasovelluksen avulla keskusrekisteriin. Maaseutuosaston omaan otantaan poimittuja tiloja ei saa poistaa valvontasovellukselta ilman valvonnan tekemistä. Jos tilalla tehtävässä eläinpalkkiovalvonnassa havaitaan puutteita eläinten merkinnässä ja rekisteröinnissä on tilalla tehtävä nautojen merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnasta annetun maa- ja metsätalousministeriön päätöksen 12/EEO/1998 mukainen valvonta. Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta sekä naudanlihan ja naudanlihatuotteiden pakollisesta merkitsemisestä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 kumoamisesta annetussa

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1760/2000, jäljempänä rekisteröintiasetus, on säädetty nautojen tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmästä. Jos tilalla tehtävässä nautojen merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnassa havaitaan sellaisia puutteita, jotka vaikuttaisivat tilalle maksettaviin eläinpalkkioihin, on valvontaa laajennettava EU-eläinpalkkiovalvonnaksi ja kansallisten nautatukien valvonnaksi. 4 Kotieläinvalvonnan laadun ja määrän seuranta maaseutuosastoilla Maaseutuosaston on seurattava EU-eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien valvonnan kokonaismäärän ja EU-nautapalkkioiden ja uuhipalkkion tilallapitoaikaisen valvontavelvoitteen täyttymistä alueellaan ja ilmoitettava välittömästi maa- ja metsätalousministeriöön, jos valvontavelvoitteen täyttyminen on epävarmaa. Valvonta-asetuksen 26 artiklan 3 kohdan mukaan valvontamäärää on lisättävä, jos valvonnassa havaitaan epäsäännönmukaisuuksia. Maaseutuosaston on seurattava valvonnoissa havaittujen epäsäännönmukaisuuksien määrää. Jos valvonnoissa ilmenee merkittäviä epäsäännönmukaisuuksia, maaseutuosaston on ilmoitettava asiasta maa- ja metsätalousministeriöön. Maaseutuosaston on seurattava valvontahavaintoja tarkastajittain. Jos valvontahavainnoissa on eroa eri tarkastajien välillä, on maaseutuosaston selvitettävä syyt eroihin ja tehtävä tarvittaessa uusintatarkastuksia. 5 Suojavarusteiden käyttö kotieläinsuojissa tehtävien valvontakäyntien aikana Valvontakäynneillä on käytettävä tilakohtaisia suojavarusteita (kengänsuojat, suojatakki tai -haalari) tai tilan omia suojavarusteita. Kertakäyttöiset suojavarusteet on jätettävä tilalle hävitettäväksi. Eläinvalvontatarkastuskäyntejä ei pidä tehdä, jos ulkomaanmatkasta on alle 48 tuntia. Tilalla oleva eläintauti ei estä valvontaa, ellei eläinlääkäri ole sitä erikseen kieltänyt. Jos tiedetään, että tilalla on tarttuva eläintauti, suojaustoimenpiteitä ja eläinlääkärin tilalle antamia ohjeita on noudatettava erityisen huolellisesti. Valvontoja tekevä viranomainen voi pyytää läänineläinlääkäriltä luettelon niistä alueensa tiloista, joilla on annettu eläintautien takia rajoittavia määräyksiä. 3 luku TILAVALVONTAAN LIITTYVÄT TOIMENPITEET 6 Hakemusten tarkastaminen Tilavalvonnan yhteydessä on tarkastettava, ennen tilalle menoa hakemusten oikeellisuus. Hakemusten tarkastuksessa selvitetään, että: 1) hakemus on jätetty ajoissa ja vastaanottomerkinnät on tehty säädösten mukaisesti; 2) hakemus on oikein ja huolellisesti täytetty; 3) hakemukseen jälkikäteen tehdyt muutokset on asianmukaisesti dokumentoitu; 4) hakemustiedot on tallennettu oikein keskusrekisteriin ja pöytäkirjan esitäytetyt tiedot vastaavat hakemustietoja; 5) hakemuksen mukana ovat tarvittavat liitteet; 6) alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset ja maksatushakemukset ovat kunnossa;

7) tilallapitoaika on merkitty sonni- ja härkäpalkkioissa oikein; 8) asianmukaiset muutosilmoitukset pitopaikoista on tehty säädösten mukaisesti. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi korjata hakemusten tarkastusvaiheessa hakemuslomakkeella todettuja ilmeisiä virheitä. Jos virheellisiä tietoja ei voida katsoa ilmeisiksi virheiksi, tulee asia siirtää maaseutuosastolle mahdollista valvontaa varten. 7 Nautojen korvamerkkien tarkastaminen EU-eläinpalkkioiden ja kansallisten kotieläintukien valvonnassa tarkastetaan, että tilan naudat on korvamerkitty siten kuin siitä rekisteröintiasetuksen 4 artiklassa säädetään. Korvamerkit on tilavalvonnassa tarkastettava yksilöllisesti erikseen kaikilta naudoilta, joista on haettu sonni- tai härkäpalkkiota ja joilla on tilallapitoaika meneillään. Muilta tilalla olevilta naudoilta, mukaan lukien hakemuksien ulkopuoliset eläimet, korvamerkit voidaan tarkastaa otantana siten kuin siitä on säädetty tämän asetuksen 15 :ssä. Tilalla olevien nautaeläinten on oltava korvamerkittyjä. Korvamerkinnän oikeellisuus tarkistetaan vertaamalla eläimen korvamerkeissä olevia EU- tunnuksia keskenään. Eläintä ei saa tunnistaa karjantarkkailun korvanumeron tai tuen hakijan ilmoituksen perusteella, vaan EUtunnus on aina tarkastettava eläimen korvassa olevasta korvamerkistä. Jos ainoa korvamerkki on irronnut (eläin syntynyt ennen vuotta 1998) tai molemmat korvamerkit ovat irronneet, voidaan eläin hyväksyä, jos; 1) nauta pystytään valvonnassa tunnistamaan; 2) nauta on rekisteröity nautarekisteriin; 3) nauta on merkitty tilan nautaeläinluetteloon; 4) naudalle on tilattu korvausmerkki/ -merkit ennen valvonnasta ilmoittamista; 5) naudan korvassa/ korvissa on nähtävissä korvamerkin jättämä reikä / reiät; 6) tukiehdot täyttyvät palkkionaudoilla. Edellä mainitut eläimet eivät ole palkkioon oikeutettuja, jos korvausmerkkitilaus on tehty valvonnasta ilmoittamisen jälkeen eikä ole ilmeistä, että korvamerkki on pudonnut valvonnasta ilmoittamisen jälkeen. Jos valvonnassa tilalla todetaan olevan korvamerkitön yli 20 päivän ikäinen nauta, jonka tietoja ei ole esitäytetty valvontapöytäkirjalle, on naudan tiedot lisättävä pöytäkirjalle merkinnällä "korvamerkitön". 8 Nautojen rekisteröinnin tarkastaminen Valvonnassa on tarkastettava, että tilalla olevat naudat on rekisteröity nautarekisteriin siten kuin siitä on säädetty rekisteröintiasetuksen 7 artiklassa. Rekisteröityjen eläinten lukumäärän on vastattava tilalla olevien eläinten lukumäärää rekisteröinnille annettu ilmoitusaika huomioon ottaen. Rekisteröinti on tarkastettava kaikilta pitovelvoitteen alaisilta sonni- ja härkäpalkkioeläimiltä. Muilta tilalla olevilta naudoilta, mukaan lukien hakemuksien ulkopuoliset naudat ja naudat, joista on jätetty palkkiohakemus 12 kuukautta ennen valvontaa, rekisteröinti voidaan tarkastaa otantana siten kuin siitä on säädetty tämän asetuksen 15 :ssä. Nautarekisterin tiedot tarkastetaan ristiintarkastuksella. Valvontapöytäkirjaan on erikseen merkitty eläimet, jotka ovat ristiintarkastuksen mukaan puutteellisesti rekisteröityjä. Valvonnassa ei hyväksytä, 1) tilalla olevaa rekisteröimätöntä nautaa, jos rekisteröinnin tulisi olla kunnossa ilmoitus- ja rekisteriviiveet sekä valvonnan ajankohta huomioon ottaen;

2) tilalle rekisteröityä nautaa, joka ei ole valvontahetkellä tilalla. Tarkastelussa on otettava ilmoitus- ja rekisteriviiveet ja valvonnan ajankohta huomioon; 3) nautaa jonka rekisteröinti on tehty myöhästyneenä valvonnasta ilmoittamisen jälkeen. Naudan tiedot ovat nautarekisterin osalta EU-eläinpalkkiojärjestelmän ja kansallisten kotieläintukien kannalta kunnossa, kun: 1) nauta on rekisteröity nautarekisteriin korvamerkissä olevalla EU- tunnuksella; 2) nauta on rekisteröity tuen hakijan tilatunnukselle; 3) naudan syntymäaika, sukupuoli, rotu, ja mahdollinen osto- ja/tai poistopäivä on ilmoitettu oikein nautarekisteriin. Nauta, jonka edellä mainituissa nautarekisteriin ilmoitetuissa tiedoissa on virheitä tai puutteita, hylätään valvonnassa seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta: 1) jos tuen hakijalla ei ole ollut mahdollisuutta tarkastaa rekisteriin tekemäänsä ilmoitusta Maatalouden Laskentakeskus Oy:n lähettämästä rekisteriotteesta; 2) jos urospuolisen naudan rotu tai käyttötapa on ilmoitettu virheellisesti nautarekisteriin; 3) ennen 1 päivänä tammikuuta 1996 syntyneet tai R-tunnuksella rekisteröidyt naudat, joilta puuttuu syntymäaika; 4) ennen 1 päivänä tammikuuta 1996 ostetut naudat, joilta puuttuu ostopäivä. 9 Nautaeläinluettelon tietojen tarkastaminen Tilavalvonnan yhteydessä tarkastetaan, että tilan naudat on merkitty nautaeläinluetteloon siten kuin siitä on säädetty rekisteröintiasetuksen 7 artiklassa. Kaikki nautaeläinluettelon puutteet tulee havainnoida ja merkitä valvontapöytäkirjaan. Nautaeläinluetteloon merkittyjen ja tilalla olevien nautojen lukumäärän on vastattava toisiaan. Nautaeläinluettelon tiedot on tarkastettava kaikilta pitovelvoitteen alaisilta sonni- ja härkäpalkkioeläimiltä. Muilta tarkastuksen kohteena olevilta palkkionaudoilta sekä hakemuksen ulkopuolisilta naudoilta nautaeläinluettelon tiedot voidaan tarkastaa otantana siten kuin siitä on säädetty tämän asetuksen 15 :ssä. Tuen hakija voi käyttää ja päivittää nautaeläinluettelonaan: 1) Maatalouden Laskentakeskus Oy:n tilalle lähettämää nautaeläinluetteloa; 2) Ammu & Elmer- ohjelmistolla tulostettua nautaeläinluetteloa; tai 3) viljelijäselailupalvelu-ohjelmalla tulostettu luettelo, jossa on otsikko "Nautaeläinluettelo" Tilan nautaeläinluettelossa on oltava seuraavat tiedot: 1) eläimen EU- tunnus; 2) eläimen syntymäaika; 3) eläimen sukupuoli, rotu ja käyttötapa; 4) mahdollinen osto- ja poistopäivä; 5) sonneilla ja härillä tieto palkkion hakemisesta. Jos merkintä naudan rodusta tai käyttötavasta puuttuu tai on virheellisesti merkitty nautaeläinluetteloon, voidaan nautaeläinluettelon tiedot hyväksyä, mutta merkinnät on korjattava valvonnassa. Tilan nautaeläinluettelon virheelliset tai puutteelliset tiedot voidaan hyväksyä, kun ne havaitaan ensimmäisen kerran tilavalvonnassa. Tästä aiheutuu kuitenkin EU-eläinpalkkioissa 24 kuukauden ajanjakso, jonka aikana ei vastaavia virheitä hyväksytä. Jos tilan nautaeläinluettelossa havaitaan tämän ajanjakson aikana tehtävissä valvonnoissa toistamiseen vastaavia virheitä, hylätään virheellisesti nautaeläinluetteloon merkityt eläimet toisessa valvonnassa. 10

Osto- ja myyntitositteiden sekä muiden asiakirjojen tarkastaminen Osto- ja myyntitositteiden sekä muiden asiakirjojen, kuten teurastustodistusten tai eläinlääkärin antamien todistusten perusteella valvotaan nautarekisteritietojen ja tilan nautaeläinluetteloon merkittyjen tietojen oikeellisuutta. Osto- ja myyntitositteet voidaan tarkastaa otantana naudoilta, joista on jätetty tukihakemus 12 kuukautta ennen valvontaa, siten kuin siitä on säädetty tämän asetuksen 15 :ssä. Tositteeseen merkityn osto- tai poistopäivän on oltava sama kuin nautaeläinluetteloon merkitty ja nautarekisteriin ilmoitettu päivä. Tarkastuksessa havaituista virheistä on aina tehtävä merkintä pöytäkirjaan. Tosite, johon ei ole merkitty eläimen EU- tunnusta, voidaan hyväksyä valvonnassa, jos eläinlaji, lukumäärä, sukupuoli ja teuraspaino täsmäävät. Puutteet tositteissa tai tositteiden puuttuminen kokonaan voi aiheuttaa eläimen hylkäämisen. Puuttuvat tositteet/puutteet tositteissa käynnistävät 24 kuukauden ajanjakson, jonka aikana ei vastaavia puutteita hyväksytä. Jos tositteissa havaitaan vastaavia puutteita tämän ajanjakson aikana tehtävissä valvonnoissa toistamiseen, naudat, joilta tositteet puuttuvat/ovat puutteelliset, hylätään toisessa valvonnassa. Tuen hakijalle on tarvittaessa annettava määräaika tositteiden toimittamiselle. 11 Tilallapitoajan ja pitopaikan tarkastaminen sonni- ja härkä, sekä uuhipalkkioissa Tilavalvonnan yhteydessä on tarkastettava sonni- ja härkäpalkkion, sekä uuhipalkkion tilallapitoaikojen noudattaminen. Pitovelvoitteen alaisten palkkioeläinten on oltava hakijan maatilalla hakemuksessa tai siirtoilmoituksessa ilmoitetussa pitopaikassa. Pitovelvoitteen alainen nauta hylätään, jos se ei ole hakemuksessa tai siirtoilmoituksessa ilmoitetussa pitopaikassa. Tilallapitoajan noudattaminen ja pitopaikka tarkastetaan kaikilta pitovelvoitteen alaisilta sonni- ja härkäpalkkioeläimiltä. Tilallapitoaikaa ei tarvitse erikseen valvoa naudoilta, joiden tilallapitoaika on päättynyt. Jos kuitenkin palkkioeläinten tietojen tarkastuksessa tai ristiintarkastuksessa käy ilmi, että nauta on poistettu tilallapitoaikana, on eläin hylättävä valvonnassa. Jos tuen hakija on vuokrannut parsipaikkoja toiselta maatilalta, parsipaikkojen vuokrauksesta on oltava sopimus molempien tilojen nautaeläinluettelon liitteenä. Sopimuksesta tulee käydä ilmi niiden eläinten EU- tunnukset, joita hoidetaan vuokratuilla parsipaikoilla. 12 Iän, sukupuolen, rodun ja poikimisen tarkastaminen Tilavalvonnassa on tarkastettava tilalla olevilta palkkionaudoilta, että naudat ovat tukikelpoisia iän, sukupuolen, rodun ja poikimisen suhteen. Jos tukiehtojen täyttyminen ei selviä silmämääräisen tarkastelun perusteella, on apuna käytettävä asiakirjoja, tositteita sekä nautarekisteristä saatavia tietoja. Nautarekisteriin ilmoitettu ikä, sukupuoli, rotu ja poikiminen tarkastetaan ristiintarkastuksella. Valvontapöytäkirjassa on merkintä eläimistä, jotka eivät ristiintarkastuksen mukaan täytä tukiehtoja. Virheellinen rekisteritieto tai tukiehtojen täyttymättömyys aiheuttaa eläimen hylkäämisen.

13 Muutosilmoitusten tarkastaminen Tilavalvonnan yhteydessä on tarkastettava, että kaikki tarkastuksen kohteena oleviin EU-palkkioeläimiin kohdistuvat peruutus- ja muutosilmoitukset on tehty kirjallisena kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle siten kuin niistä on säädetty valvonta-asetuksen 16 (pitopaikan muutos), 22 (peruuttaminen), 61 (luonnonolosuhde), 68 ja 69 (oma-aloitteinen virheen ilmoitus) sekä 72 (ylivoimainen este) artikloissa. Jos peruutus- ja muutosilmoituksia ei ole tehty hyväksyttävästi, kirjallisesti ja säädetyissä aikarajoissa, eläimet hylätään valvonnassa. 14 Tavanomainen tuotantotapa Tilavalvonnan yhteydessä tarkastetaan, että tuotantoa harjoitetaan tuotantosuunnalle tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti. Kotieläimistä maksettavan kansallisen tuen edellytyksenä olevasta tavanomaisesta tuotantotavasta on erikseen säädetty vuoden 2006 maa- ja puutarhatalouden kansallisten tukien hallinnosta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 184/2006, jäljempänä hallintoasetus, 15 :ssä. 15 Otantana tehtävät tarkastukset Korvamerkkien, nautarekisterin, tilan nautaeläinluettelon sekä osto- ja myyntitositteiden tarkastus voidaan tehdä otantana. Otoksen on taattava valvonnan luotettava ja edustava taso. Otanta tehdään seuraavasti: 1) jos valvottavia eläimiä on enintään 20, tarkastetaan kaikki eläimet; 2) jos valvottavia eläimiä on 21-66, tarkastetaan vähintään 20 eläintä; 3) jos valvottavia eläimiä on yli 66, tarkastetaan eläimistä vähintään 30 %. Korvamerkit ja nautarekisterin tiedot on tarkastettava kaikilta pitovelvoitteen alaisilta sonni- ja härkäpalkkioeläimiltä. Korvamerkkien tarkastus on laajennettava kattamaan kaikkien tilalla olevien nautojen korvamerkit, jos 1) jollakin otantaan valitulla eläimellä todetaan sääntöjenvastainen korvamerkintä, josta aiheutuu seuraamuksia; 2) tilalla on merkitsemättömiä, yli 20 päivän ikäisiä, nautoja. Jos otantana tehtävässä nautaeläinluettelon, nautarekisterin sekä osto- ja myyntitositteiden tietojen tarkastuksessa havaitaan sääntöjenvastaisuuksia, on otoksen laajuutta lisättävä.

4 luku EU:N RAHOITTAMIEN PALKKIOIDEN VALVONTA 16 Naudoille maksettavien palkkioiden valvonta Naudoille maksettavien EU-eläinpalkkioiden tilavalvontakäynnillä valvotaan kaikki nautapalkkiot, joita tila on hakenut 12 kuukautta ennen valvontahetkeä. Urospuolisten teurasnautojen ja teurashiehojen tuotantopalkkiossa palkkioeläimiä ovat kaikki valvontaa edeltävien 12 kuukauden ajanjakson aikana teurastetut naudat, joista tuen hakija on saamassa/saanut tuotantopalkkiota. Tuen hakuajankohdaksi katsotaan eläimen teurastuspäivä. Tilavalvontakäynnillä valvotaan: 1) sonnit ja härät, joilla on pitoaika meneillään; 2) tilalla olevat muut palkkionaudat, joiden palkkiohausta on kulunut enintään 12 kuukautta; 3) emolehmien tuotantopalkkiota valvontahetkeä edeltävän 12 kuukauden aikana kerryttäneet eläimet; 4) tilalla olevat muut naudat, joista ei ole haettu EU-eläinpalkkioita; sekä 5) valvontahetkeä edeltävien 12 kuukauden aikana poistetut palkkionaudat. Tilavalvontakäynnillä on tarkastettava: 1) palkkiohakemusten tiedot; 2) tilan nautojen korvamerkintä; 3) nautarekisterin tiedot; 4) nautaeläinluettelon tiedot; 5) osto- ja myyntitositteet; 6) nautojen pitoaika ja paikka; 7) palkkioehtojen täyttyminen (ikä, sukupuoli, rotu, poikiminen); 8) muutosilmoitukset. 17 Tuottajien ja ostajien väliset maidon kuljetukset Komission asetuksen (EY) N:o 595/2004 artiklan 22 mukaisena edustavana otoksena valvontaan valitaan 10 % tuottajista, joilta valvontaan valittu keräilyauto on maitoa kyseisen reitin varrelta keräillyt, kuitenkin siten, että valvottavia tuottajia on vähintään kolme. Valvontaan valittujen tuottajien osalta tarkastetaan, että tilalta keräillyn maidon määrä vastaa meijeriin purettavan maidon määrää. Tuottajien ja ostajien välisten maidon kuljetusten valvonnassa verrataan keräilyauton tuottajilta keräämää maidon määrää lastin purun yhteydessä meijerin vastaanottamaan maitomäärään. Tiloilla tehtävässä maidon keräilyn valvonnassa tarkastetaan annettiinko tuottajalle kirjallinen selvitys kerätyn maidon määrästä. 18 Uuhipalkkio Uuhipalkkion valvonnassa on tarkastettava, että tila rekisteröitynyt maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 4 mukaiseksi lampaidenpitäjäksi. Puutteista ei aiheudu seuraamuksia, mutta tuki voidaan maksaa vasta, kun tilan rekisteröinti on kunnossa.

Uuhipalkkion tilavalvontakäynnillä on tarkastettava: 1) uuhipalkkiohakemuksen tiedot; 2) tilallapitoajan ja pitopaikan noudattaminen; 3) uuhien lukumäärä, ikä, sukupuoli ja karitsointi; 4) muutosilmoitukset; 5) eläimistä pidettävä kirjanpito. Tilallapitoaikana tehtävässä valvonnassa on tarkastettava, että palkkiokelpoisten uuhien määrä vastaa hakemuksessa ilmoitettua uuhien määrää ja uuhet ovat hakemuksella ilmoitetussa pitopaikassa. Tilallapitoajan jälkeen tehtävässä valvonnassa selvitetään kirjanpidon ja tositteiden avulla, että tilalla on ollut hakemuksessa ilmoitettu määrä palkkiokelpoisia uuhia koko tilallapitoajan. Vähintään 5 prosenttia uuhipalkkiota hakeneista tiloista on valvottava valvonta-asetuksen 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti tilallapitoaikana. Uuhista on pidettävä lampaiden ja vuohien rekisteröinnistä ja merkitsemisestä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (469/2005) 10 :ssä säädetyn mukaista kirjanpitoa. Uuhet eivät ole palkkioon oikeutettuja, jos tilalla ei ole eläinmääräluetteloksi kelpaavaa selvitystä lampaiden määristä. 19 Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevat sopimukset Alkuperäisrotujen kasvattamista koskevien sopimusten tilavalvontakäynnillä on tarkastettava: 1) sopimus ja vuosittainen maksatushakemus; 2) tilalla olevien sopimuseläinten lukumäärä; 3) muutosilmoitukset (palkkioeläinten korvaus tai ilmoitus eläinmäärän vähenemisestä) 4) sopimuseläinten käyttö rodun lisäämiseen; 5) sopimuseläinten rotu; 6) eläinten ikä; 7) tilalla olevien nautojen EU- tunnusten vertaaminen sopimuksessa ilmoitettuihin EU- tunnuksiin; 8) nautojen nautarekisterin tiedot; 9) nautojen nautaeläinluettelon tiedot. Alkuperäisrotujen valvontaotanta tehdään otantahetkellä voimassa olevista sopimuksista. Ennen tilavalvontakäyntiä on tarkastettava, että tuen hakija on jättänyt maksatushakemuksen kyseiseltä vuodelta. Maksatushakemuksen tekemättä jättäminen katsotaan sopimuksesta luopumiseksi, jos syynä ei ole ylivoimainen este. Maksettu erityistuki on perittävä takaisin koko sopimuskaudelta, jos sopimuksesta luovutaan tai maksatusta ei haeta vuosittain, paitsi jos sopimuksesta luopumisesta on tehty kirjallinen ilmoitus maaseutuosastolle ja luopumisen syynä on ylivoimainen este tai tuen hakijan sopimus on ollut voimassa vähintään kolme vuotta ja hän lopettaa kokonaan maatalouden harjoittamisen. Tilavalvonnassa on eläinten polveutumistietojen perusteella varmistuttava, että eläinten rotu on tukiehtojen mukainen. Tuottaja on voinut sopimuskaudella korvata alkuperäisessä sopimuksessa ilmoitetun sopimuseläimen toisella tukikelpoisella sopimuseläimellä. Korvauksesta on tehtävä muutosilmoitus maaseutuosastolle. Jos asianmukaisia muutosilmoituksia ei ole tehty, eläimet hylätään valvonnassa.

20 Tilatuen sonni- ja härkälisäosahakemusten valvonta Tilatuen muutos- ja varantohaun sonni- ja härkälisäosahakemuksista valvotaan 5 % tilakäynnein. Valvontaotannan ja valvonnan tekevät maaseutuosastot. Valvonnassa tarkastetaan sonni- ja härkälisäosahakemuksessa ilmoitettujen tietojen oikeellisuus sekä lisäosan myöntämisen edellytysten täyttyminen. Maaseutuosastojen tulee raportoida tehdyistä valvonnoista maa- ja metsätalousministeriöön. 5 luku KANSALLISTEN KOTIELÄINTUKIEN VALVONTA 21 Kirjanpidon tarkastaminen Valvonnassa tarkastetaan, että eläimistä ja kuttujen maidontuotannosta on pidetty hallintoasetuksen 24 :n (naudat) 25 :n (siat), 26 :n (siipikarja), 27 :n (uuhet, kutut ja hevoset) ja 28 :n (kuttujen maidontuotannosta pidettävä kirjanpito) mukaista kirjanpitoa. Tukieläimistä pidettävästä kirjanpidosta on käytävä ilmi eläinten lukumäärä laskentapäivinä tai muuna tuen määräytymisajanjaksona, lukumäärässä tapahtuneet muutokset (syntymät, kuolemat, ostot ja myynnit) ja eläinten lukumäärässä tapahtuneiden muutosten ajankohdat. Kirjanpidon oikeellisuutta tarkastetaan tilavalvonnassa vertaamalla kirjanpitoa tilalla oleviin tositteisiin, kuten osto- ja myyntitositteisiin. Osto- ja myyntitositteet voidaan tarkastaa otantana. 22 Uuhi-, kuttu-, emakko-, karju-, broileri-, kana- ja siipikarjaemotuki Uuhille, kutuille, emakoille, karjuille, broilereille, kanoille ja siipikarjaemoille maksettavan kansallisen kotieläintuen tilavalvonnassa on tarkastettava: 1) tukihakemuksen tiedot ja liitteet; 2) eläimistä pidettävä kirjanpito; 3) eläinmäärä laskentapäivinä; 4) eläinten ikä ja sukupuoli; 5) uuhien karitsointi/kuttujen poikiminen; 6) kuttujen maidontuotannosta ja maitotuotteista pidettävä kirjanpito. Laskentapäivien eläinmäärän perusteella määräytyvien kansallisten kotieläintukien valvonnassa on eläimistä pidetyn kirjanpidon avulla tarkastettava, että tilalla on ollut laskentapäivänä hakemuslomakkeella ilmoitettu määrä eläimiä ja eläimet ovat tukikelpoisia. Eläimet voidaan toimittaa teuraaksi tai ne voidaan myydä eloon jo laskentapäivänä. Tukeen on oikeutettu tuen hakija, jonka tilalla eläimet ovat olleet laskentapäivän alkaessa. Kansallisen uuhituen valvonta tehdään EU-uuhipalkkiovalvonnan yhteydessä. Uuhien pitoaikana tehtävässä valvonnassa on tarkastettava, että tukikelpoisten uuhien määrä vastaa hakemuksessa ilmoitettua uuhien määrää. Pitoajan jälkeen tehtävässä valvonnassa on selvitettävä kirjanpidon ja tositteiden avulla, että tilalla on ollut hakemuksessa ilmoitettu määrä tukikelpoisia uuhia koko pitoajan. Jos uuhia kuolee tai niitä on poistettu pitoaikana, on valvonnan yhteydessä tarkastettava, että lukumäärän muutoksesta on

ilmoitettu kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle siten kuin siitä on säädetty hallintoasetuksen 23 :ssä. Kansallisen kuttutuen tilavalvonnassa on tarkastettava, että tila on pitänyt kirjanpitoa kuttujen tuen määräytymisen perusteeksi hyväksyttävästä maidontuotannosta. Maidon myyntiin liittyviä myyntitositteita on verrattava kirjanpitomerkintöihin. Kutun maidosta valmistettavien tuotteiden myyntitositteita on verrattava tuotteen valmistukseen käytettävään maitomäärään. Kansallisen kanatuen valvonnassa on selvitettävä, että tuotantoa ei ole keinotekoisesti jaettu erillisten tuen hakijoiden nimiin ilmeisenä tarkoituksena tukiehtojen kiertäminen. 23 Emolehmä-, emolehmähieho-, sonni-, lypsylehmä- ja hiehotuki Emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, lypsylehmille ja hiehoille maksettava kansallinen kotieläintuki valvotaan aina EU:n nautapalkkioiden valvontojen yhteydessä. Emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, lypsylehmille ja hiehoille maksettavan kansallisen kotieläintuen tilavalvonnassa tarkastetaan: 1) tilalla valvontahetkellä olevien tukinautojen korvamerkintä; 2) nautaeläinluettelon tietojen oikeellisuus; 3) nautarekisterin tietojen oikeellisuus. Korvamerkkien syntymätunnusten, nautaeläinluettelon sekä nautarekisterin tietojen tulee vastata toisiaan. Jos tilan nautaeläinluettelossa todetaan puutteita tai virheitä, on tietojen oikeellisuus tarkastettava tilan eläimiä koskevista tositteista, kuten osto- ja myyntitositteista. Valvonnassa nauta voidaan hylätä korvamerkinnän tai nautarekisterissä olevien virheiden takia. Valvonnassa hyväksyttyjen tukikelpoisten nautojen tukikelpoisuuspäivien perusteella lasketaan keskimääräinen eläinmäärä uudelleen, huomioiden mitä siitä vuodelta 2006 maksettavien kansallisten kasvintuotannon ja kotieläintukien valvonnasta annetussa valtioneuvoston asetuksen 324/2006, jäljempänä kansallinen valvonta-asetus, 9 :n 3 momentissa säädetään. 24 Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava tuki Teurastetuista hiehoista ja sonneista maksettava kansallinen kotieläintuki valvotaan luvussa 4 säädetyn valvonnan yhteydessä. 25 Hevostuki Hevosille maksettavan kansallisen kotieläintuen tilavalvonnassa on tarkastettava: 1) tukihakemus ja hakemuksen liitteet; 2) tilan pitämä kirjanpito hevosista; 3) tilalla valvontahetkellä olevat hevoset; 4) hevosten hallinta ja rekisteröinti tuenmääräytymisajankohtana. Hallinta on tarkastettava tilan eläinten kirjanpidon, Suomen Hippos ry:n ylläpitämän rekisterin sekä muiden asiakirjojen perusteella;

5) Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin ilmoitettujen tuntomerkkien vastaavuus tilalla oleviin hevosiin. Kansalliseen kotieläintukeen oikeutettujen hevosten on oltava pääsääntöisesti rekisteröityjä tuen hakijan hallintaan Suomen Hippos ry:n ylläpitämään rekisteriin 1.5.2006 mennessä. Jos rekisteröity hevonen ei ole mainitussa rekisterissä hakijan hallinnassa eikä tukihakemuksen liitteeksi ole toimitettu luotettavaa selvitystä hevosen hallinnasta, ei hevosesta makseta tukea. Jos hevosta ei ole rekisteröity Suomen Hippos ry:n rekisteriin, tukihakemuksen liitteenä on oltava luotettava selvitys hevosen hallinnasta. Jos siitostammaksi ilmoitettu hevonen ei täytä varsomisvaatimusta ja kyseinen tamma on suomenhevonen, sen voidaan katsoa olevan suomenhevosista maksettavan tuen piirissä. Jos omalla kantakirjaamattomalla oriilla astutettu tamma on luonut vähintään 12 viikkoa kestäneen tiineysajan jälkeen, on hakijan ennen tuen maksamista toimitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle eläinlääkärin lausunto tamman luomisesta. 26 Lihasikojen ja lihasiipikarjan tuki Lihasioille ja -siipikarjalle maksettavaa kansallista kotieläintukea valvotaan tuen määräytymisvuotta seuraavan vuoden aikana, sekä tilavalvonnalla että teurastamo- ja teurastuspaikkavalvonnalla. Teurastamo- ja teurastuspaikkavalvontaa varten maaseutuosastojen on pyydettävä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta selvitys teurastamoista ja teurastuspaikoista, joissa alueen tuen hakijoiden lihasiat ja lihasiipikarja tai pääosa lihasioista ja lihasiipikarjasta on teurastettu. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen voi pyytää maaseutuosastoa tekemään tilavalvonnan tapauksissa, joissa hän epäilee tukihakemuksen liitteenä olevien asiakirjojen oikeellisuutta. Lihasioille ja -siipikarjalle maksettavan kansallisen kotieläintuen tilavalvonnassa tarkastetaan: 1) eläimistä pidetty kirjanpito; 2) kirjanpidon ja teuraseläinten myyntitositteiden vastaavuus tukihakemuksessa ilmoitettujen eläinmäärien kanssa. Valvottavista teurastamoista ja teurastuspaikoista tehdään otanta maaseutuosastoilla. Maaseutuosaston on valvottava oman alueensa teurastamoista ja teurastuspaikoista 30 % tuen määräytymisvuotta seuraavan vuoden aikana. Teuraseläinten välittäjien valvontaa varten maaseutuosastojen on pyydettävä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisilta selvitys välittäjistä, joiden antamien tositteiden tai yhteenvetojen perusteella työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella on teurastetuista lihasioista ja siipikarjasta haettu tukea. Maaseutuosaston on valvottava tuen määräytymisvuotta seuraavan vuoden aikana kaikki alueensa teuraseläinvälittäjät, joiden antamien tositteiden tai yhteenvetojen perusteella työvoima- ja elinkeinokeskusten alueella on teurastetuista lihasioista ja siipikarjasta haettu tukea. 27 Nuorten siitossikojen tuki Nuorista siitossioista maksettavan kansallisen kotieläintuen tilavalvonnassa on tarkastettava: 1) tilan eläinkirjanpito; 2) osto - ja myyntitositteet; 3) eläinten tukikelpoisuus; 4) että nuoren siitossian tuki on myönnetty eläimelle yhden kerran.

6 luku RISTIINTARKASTUKSET 28 Hakemustiedoille tehtävät ristiintarkastukset Tässä asetuksessa mainittujen palkkioiden hallinnollisessa valvonnassa verrataan hakemustietoja ja nautarekisterin tietoja keskenään ristiintarkastuksilla, jotta voitaisiin varmistaa tukiehtojen täyttyminen. Ristiintarkastuksilla selvitetään, että: 1) samalle eläimelle ei ole haettu tukea useammin kuin tukiehdot sallivat; 2) sama eläin ei ole usean tilan tukihakemuksella; 3) eläin on rekisteröity hakijan tilatunnukselle ja nautarekisteristä löytyvät kaikki tiedot; 4) tilallapitoaikaa on noudatettu; 5) eläin on nautarekisterin perusteella tukikelpoinen; 29 Ristiintarkastusten selvitysohjeet Ristiintarkastuksissa todetut epäselvyydet on selvitettävä asiakirjojen tai nautarekisterin avulla sekä tarvittaessa tuen hakijaa kuulemalla. Selvityksestä on tehtävä pöytäkirja. Ristiintarkastuksen tulos tallennetaan tukisovellukseen. Palkkioeläinten hylkäämisestä aiheutuvat seuraamuksista on säädetty valvonta-asetuksen 57 63 artiklassa. 30 Selvityspyyntö ja viranomaisen tekemät virheet Valvontaa tekevällä maaseutuosaston tarkastajalla on oikeus pyytää selvitys valvonnan kohteena olevien eläinten tilanteesta nautarekisteristä, rekisteriin tehdyistä ilmoituksista ja ilmoitusyrityksistä tai vastaavista tarvittavista tiedoista suoraan Maatalouden Laskentakeskus Oy:ltä. Maatalouden Laskentakeskus Oy:n tulee antaa pyydetty selvitys tilanteesta ja tapahtumista. Jos selvitys osoittaa, että kyseessä on viranomaisen (ml. Maatalouden Laskentakeskus Oy) tekemä virhe, ei valvontaasetuksen 68 artiklan 1 kohdan mukaisesti virheestä tai puutteesta aiheudu tuen hakijalle seuraamuksia. Jos tuki on kuitenkin myönnetty viranomaisen tekemän virheen takia perusteetta, tuki peritään ilman korkoa takaisin siten kuin siitä valvonta-asetuksen 73 artiklan 4 kohdassa säädetään. 31 Valvonnassa havaitut ilmeiset virheet Maaseutuosastojen on ilmoitettava tilavalvonnan tai ristiintarkastusten yhteydessä havaitut ilmeiset virheet kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on korjattava maaseutuosaston ilmoituksen mukaisesti hakemuksessa olevat ilmeiset virheet tukisovellukseen.

7 luku VALVONNAN SEURAAMUKSET 32 Valvontaseuraamukset EU-eläinpalkkioissa EU-eläinpalkkioiden valvonnassa havaituista puutteista aiheutuvat seuraamuksista säädetään valvontaasetuksen 57 63 artiklassa. Alkuperäisrotusopimuksen kohteena olevien maatiaiskanojen osalta sovelletaan tämän asetuksen 36 :n määräyksiä. Palkkioeläinten määrä alennetaan hakijan vahvistettua palkkio-oikeusmäärää vastaavaksi valvontaasetuksen 57 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti. Valvonnan perusteella palkkiota alennetaan, jos hyväksyttäviä palkkioeläimiä on valvonnan perusteella tilalla vähemmän kuin hakemuksessa on ilmoitettu. Palkkioiden alennukset lasketaan tukityyppikohtaisesti koko palkkiokaudella haettujen eläinten kokonaismäärästä siten kuin valvonta-asetuksen artikloissa 59 ja 60 säädetään. Valvonnassa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien seuraamukset määritellään tukivuoden päätyttyä, kun koko vuonna haettujen eläinpalkkioiden ja palkkioeläinten tukityyppikohtaiset kokonaismäärät on selvillä. 33 Valvontaseuraamukset maatiaiskanoista ja kukoista maksettavassa erityistuessa Jos sopimuksen hyväksytty kanamäärä on 20 39 kanaa ja valvonnassa todetaan, että tilalla on alle 20 vähintään puolen vuoden ikäistä tukikelpoista kanaa, erityistukea ei kyseiseltä sopimusvuodelta makseta ja aiempien sopimusvuosien erityistuet peritään takaisin. Näiden seuraamusten lisäksi sopimus puretaan. Jos sopimuksen hyväksytty kanamäärä on 40 59 kanaa ja valvonnassa todetaan, että tilalla on alle 20 vähintään puolen vuoden ikäistä tukikelpoista kanaa, erityistukea ei kyseiseltä sopimusvuodelta makseta ja aiempien sopimusvuosien erityistuet peritään takaisin. Näiden seuraamusten lisäksi sopimus puretaan. Jos valvonnassa todetaan, että tilalla on 20 39 vähintään puolen vuoden ikäistä tukikelpoista kanaa, erityistuki alennetaan 50 euroon/sopimusvuosi ja sopimuksen eläinmäärä alennetaan valvonnan tulosta vastaavaksi. Jos sopimuksen hyväksytty kanamäärä on 60 kanaa tai enemmän ja valvonnassa todetaan alle 20 vähintään puolen vuoden ikäistä tukikelpoista kanaa, erityistukea ei kyseiseltä sopimusvuodelta makseta ja aiempien sopimusvuosien erityistuet peritään takaisin. Näiden seuraamusten lisäksi sopimus puretaan. Jos valvonnassa todetaan, että tilalla on 20 39 vähintään puolen vuoden ikäistä tukikelpoista kanaa, erityistuki alennetaan 50 euroon/sopimusvuosi ja sopimuksen eläinmäärä alennetaan valvonnan tulosta vastaavaksi. Jos valvonnassa todetaan 40 59 vähintään puolen vuoden ikäistä tukikelpoista kanaa, erityistuki alennetaan 100 euroon/sopimusvuosi ja sopimuksen eläinmäärä alennetaan valvonnan tulosta vastaavaksi. 34 Valvontaseuraamukset kansallisissa kotieläintuissa Kansallisten kotieläintukien valvonnassa havaituista puutteista aiheutuu seuraamuksia siten kuin siitä maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001), jäljempänä kansallinen tukilaki, 16 ja 20 :ssä sekä kansallisen valvonta-asetuksen 9 ja 10 :ssä säädetään.

Jos tuenhakija ei ole pitänyt tuen piirissä olevista kotieläimistä ja kuttujen maidontuotannosta kirjanpitoa tai kirjanpidosta ei luotettavasti voida selvittää tuen määräytymisen perusteena olevaa eläinmäärää, ei kyseisiä eläimiä voida pitää tukeen oikeutettuina siten kuin siitä kansallisessa valvonta-asetuksessa säädetään. Sonneista, hiehoista ja emolehmähiehoista maksettavan kansallisen kotieläintuen valvonnassa havaituista puutteista lasketaan seuraamukset ikäryhmittäin. Hevosista maksettavan kansallisen kotieläintuen valvonnassa havaituista puutteista aiheutuvat seuraamukset lasketaan hevoslajeittain (siitostammat, suomenhevoset, 1-3 -vuotiaat muut hevoset ja ponit). Vakavasta laiminlyönnistä tai tahallisuudesta johtuva virheellinen ilmoitus tukihakemuksessa aiheuttaa tuen alennuksen siten kuin siitä kansallisen tukilain 16 :n 2 momentissa säädetään. 35 Eläinsuojelurikokset ja -rikkomukset Tilavalvonnan yhteydessä havaitut eläinsuojeluun liittyvät ongelmat on ilmoitettava välittömästi kunnan eläinlääkärille, terveystarkastajalle tai poliisille siten kuin siitä kansallisessa valvonta-asetuksessa säädetään. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle on tiedotettava epäillystä eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta ja pyydettävä häntä seuraamaan asian etenemistä syyteharkintaan. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on keskeytettävä kansallisen kotieläintuen ja EU-eläinpalkkioiden maksatukset, kun hän saa tietoonsa, että tuen hakijaa epäillään eläinsuojelurikoksesta tai eläinsuojelurikkomuksesta ja asia on saatettu syyttäjän harkittavaksi. 36 Kiellettyjen aineiden käyttö kotieläintuotannossa Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (743/1997) eräiden lääkeaineiden käytön kieltämisestä eläimille 2 pykälässä on määritelty aineet, joiden käyttö on kielletty kotieläintuotannossa. Kiellettyjen aineiden käyttöä ei erikseen eläinvalvonnassa tarkasteta. Jos tilavalvonnassa havaitaan kielletyiksi luokiteltuja aineita, on tästä ilmoitettava läänineläinlääkärille. Tilalle on tehtävä uusintatarkastus, jossa on mukana läänineläinlääkäri tai hänen määräämänsä kunnaneläinlääkäri. EU-eläinpalkkioiden osalta kiellettyjen aineiden käytöstä aiheutuvista seuraamuksista on säädetty Euroopan yhteisön kokonaan rahoittamista eläinpalkkioista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (8/2006) 8 :ssä ja kansallisten tukien osalta kansallisen tukilain 16 :ssä. 8 luku VALVONTAPÖYTÄKIRJAT 37 Valvontapöytäkirjan täyttäminen Valvonnasta laaditaan aina pöytäkirja, siten kuin asiasta säädetään valvonta-asetuksen 28 ja 39 artiklassa. Valvontapöytäkirjasta on käytävä ilmi tarkastuksessa tehdyt havainnot, tarkastuksen syy ja läsnä olleet henkilöt. Tuen hakijalle tai hänen edustajalleen on annettava tilaisuus allekirjoittaa valvontapöytäkirja ja lisätä haluamansa huomautukset suoritetusta valvonnasta ja valvontapöytäkirjan sisällöstä.

Valvontapöytäkirjasta on toimitettava allekirjoitettu kopio tuen hakijalle. Valvontapöytäkirjasta on toimitettava allekirjoitettu kopio myös kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jos valvonnan seurauksena tuen hakijan tuki on haettua pienempi. Valvontakäynnin yhteydessä tilalle on jätettävä tiedote, jossa kerrotaan valvonnan perusteista ja valvonnassa mahdollisesti esille tulleiden poikkeamien seuraamuksista. Maaseutuosasto arkistoi valvottujen tilojen alkuperäiset valvontapöytäkirjat siten kuin arkistolaissa (1994/831) säädetään ja maaseutuosaston arkistonmuodostussuunnitelmassa on todettu. 38 Valvontapöytäkirjan tarkistaminen Vähintään viisi prosenttia valvontapöytäkirjoista on tarkastettava. Valvontapöytäkirjat tarkastetaan otannalla, josta vastaa maaseutuosasto. Tarkistuksia on tehtävä kaikkien tarkastajien tekemiin pöytäkirjoihin. Kokeneen ja säännöt hyvin tuntevan tarkastajan on tehtävä valvontapöytäkirjojen tarkistus. Kyseisen valvonnan tehneet tai siinä mukana olleet tarkastajat eivät saa tarkastaa valvontapöytäkirjaa. Valvontapöytäkirjan tarkastus dokumentoidaan merkitsemällä valvontapöytäkirjaan päivämäärä, milloin tarkastus on tehty ja tarkistajan allekirjoitus Valvontatietojen tarkastuksessa havaitut virheet on korjattava pöytäkirjaan ja tukisovellukseen. Jos tuen hakijalle on toimitettu virheellinen pöytäkirja, tulee hänelle antaa kuulemismenettelyllä mahdollisuus kommentoida ja allekirjoittaa korjattu valvontapöytäkirja. Valvontatietojen tarkastuksessa havaitut virheet on korjattava maaseutuosastolla tukisovellukseen. Tuen hakijalle on lähetettävä kopio korjatusta valvontapöytäkirjasta ja selvitettävä erillisessä kuulemiskirjeessä siihen tehdyt muutokset sekä annettava hänelle määräaika, jona hän voi palauttaa pöytäkirjan. Kuulemiskirjeessä on todettava, että asia voidaan ratkaista ilman tuen hakijan allekirjoitusta tai selvitystä siten kuin asiasta hallintolain (434/2003) 33 pykälässä säädetään. Kuulemiskirjeen mukana on tuen hakijalle lähetettävä palautuskuori. 39 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tällä asetuksella kumotaan 1 päivänä kesäkuuta 2005 eläintukien valvonnasta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (50/05). Poistuvien tukimuotojen valvonnan osalta sovelletaan edelleen asetusta (50/05) kalenterivuoden 2006 loppuun saakka. Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä toukokuuta 2006. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2006 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Tommi Kämpe