PÄÄTÖS 1 (8) Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Hakemuksenne 15.2.2012, täydennys 5.4.2012 Asia Uraanin talteenottolaitos, muutos Tukesin lupapäätökseen 6.6.2008, 30114/36/2008. Kohde ja sen sijainti Päätös Talvivaara Sotkamo Oy:n metallien talteenottolaitos sijaitsee kaivospiirin alueella Sotkamossa. Metallit kupari, sinkki, uraani, nikkeli ja koboltti saostetaan selektiivisesti omiksi tuotteiksi. Kaivoksen yhteydessä olevan metallien talteenottolaitoksen toiminta on turvallisuusselvitystasoista. Toiminnanharjoittajalla on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lupa vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin (päätös 6.6.2008, 30114/36/2008). Turvallisuus- ja kemikaalivirasto on päättänyt, että Talvivaara Sotkamo Oy saa alkaa aiemman toiminnan lisäksi rikastaa kaivostoiminnan sivutuotteena saatavaa luonnonuraania Talvivaarassa. Tukes katsoo, että teollisuuskemikaalisäädösten mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Päätöstä koskeva toiminta Toiminnanharjoittaja saa muuttaa toimintaansa sillä ehdolla, että se noudattaa tässä päätöksessä kuvattuja toimia onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja toimii muulta osin hakemuksessa esitetyllä tavalla. Alkuperäisestä lupahakemuksesta (6.6.2008, 30114/36/2008) poiketen uraani liukenee kasaliuotuksessa Talvivaaran päämetallien tapaan. Uraani voidaan ottaa talteen uraanilaitoksella, kun uraani uutetaan neste-neste uuttomenetelmällä PLS-liuoksesta orgaaniseen faasiin. PLSliuos on vesiliuos, joka tulee sinkkisaostuksen selkeyttimen ylitteenä tulevasta prosessiliuoksesta. Orgaaninen faasi koostuu reagenssista (DEPHA), modifiointiaineesta (Cyanex 923) sekä liuottimesta (Nessol LIAV 270 tai vastaava). Tämän jälkeen uraanipitoinen orgaaninen liuos käsitellään laimennetulla rikkihapolla, jolloin rauta ja alumiini poistuvat. Seuraavassa vaiheessa happojäämät pestään pois orgaanisesta liuoksesta puhtaalla vedellä. Uraani poistetaan orgaanisesta liuoksesta takaisinuuttamalla se laimeaan natriumkarbonaattiliuokseen. Uraanivapaa orgaaninen liuos palautetaan takaisin PLS-uuttoon. Uraani poistetaan natriumkarbonaattiliuoksesta saostamalla se vetyperoksidia käyttäen. Syntyvä tuote (ns. yellow-cake asteen uraanioksidi) on
PÄÄTÖS 2 (8) kiinteä puolituote ja se erotetaan liuoksesta sakeuttamalla ja linkoamalla, jonka jälkeen se kuivataan ja pakataan tynnyreihin. Tuotteen (uraanioksidi) säteilytaso ei muutu prosessin aikana, mutta se on myrkyllistä ja ympäristölle vaarallista. PLS-liuos tulee uraanilaitokselle PLS-altaaseen ja uraanin erottamisprosessin jälkeen se siirtyy raffinaattiliuosaltaaseen. Altaat on katettu kelluvalla katteella, jonka alle kertyy hönkäkaasuja, kuten rikkivetykaasuja. PLS-liuosaltaaseen kertyy sakkaa n. 2000 t vuodessa ja raffinaattiliuosaltaaseen n. 500 t vuodessa. Sakan poisto on suunniteltu tapahtuvaksi joko imuruoppauksella tai kaavarilla. Sakkaliete viedään bioliuotuskasalle, koska se on käytännössä sinkkisulfidia, tai toimitetaan suoraan sinkkiselkeyttimeen. Prosessissa on tarkoitus käsitellä myös Norisk Nickel Harjavalta Oy:n prosessista erotettuja uraaniyhdisteitä, natriumdiuranaattia. Uraanilaitokseen liittyvien kemikaalien varastointi: Rikkihappo, lipeä ja natriumhydroksidi johdetaan alueelle putkisiltaa pitkin nykyisistä metallien talteenottolaitoksen varastosäiliöistä ja varastoidaan uraanilaitoksella olevissa säiliöissä. Putkisiltaa pitkin tuodaan myös puhdasta vettä ja typpeä (suojakaasu ja laitteiden huuhtelu). Orgaaninen reagenssi (DEPHA) ja modifiointiaine (Cyanex 923) tuodaan IBC-konteissa ja annostellaan suoraan niistä prosessiin. Liuotin (Nessol LIAV 270 tai vastaava) varastoidaan uraanilaitoksen alueella olevassa säiliössä ulkona (50 m 3 ). Orgaaniselle uuttoliuokselle on kierrätyssäiliö (960 m 3 ) ulkona uraanilaitoksen alueella. Natriumkarbonaatti varastoidaan kiinteänä varastosiilossa (65 m 3 ), josta se laimennetaan välisäiliössä (8 m 3 ). Saostuneen uraanin erotuksen apuaineena käytetään flokkulanttia, jota laitoksella käytetään muutamia kymmeniä kiloja vuodessa. Muutoksen johdosta tehtaan kemikaalimäärät muuttuvat.
PÄÄTÖS 3 (8) Vaarallisia kemikaaleja saa muutoksesta aiheutuen, aiempien kemikaalien lisäksi, olla yhtiön tiloissa enintään seuraavat määrät: Kemikaali luokitus varastointimäärä t ja säiliökoko m 3 laitteistossa oleva määrä t laitoksessa oleva kokonaismäärä t Uraanioksidi, uraaniperoksidin hydraatti, yellowcake T;N, R:45-39, R23/25-50/53 50 t, 200 litran tynnyreitä kontissa 8 58 t H304, H312, H340, H350, H370, H410 Nessol LIAV 270 (tai vastaava) Xn; R65-66, H304 26 t, säiliö 50 m 3 1143 1169 muu palava neste (lp 90 ⁰C) BAYSOLVEX D2EHPA (tai vastaava) Xn; R21, C; R34 H312, H314, H318 4 t, 5 kpl 1 m 3 kontteja 75 79 CYANEX 923 Extractant C; R34, Xi; R36, N; R50 H314, H400 4 t, 5 kpl 1 m 3 kontteja 54 58 Natriumkarbonaatti (sooda) Xi; R36 132 t, siilo 65 m 3 162 294 Lipeä (50 %) C; R35 7 t, säiliö 6,3 m 3 1 Rikkihappo (93 %) C; R35 17 t, säiliö 12,3 m 3 34 51 Vetyperoksidi O; R5, C; R35, Xn R20/22 3 t, säiliö 2,7 m 3 0 3 t Natriumdiuranaatti (Harjavallan prosessista poistama uraaniyhdiste) T+; R26/27-33- 52/53 H331, H301, H412 24,9 t, 30 m 3 0,1 t 25 t PLS-liuos T;N R: 45-46, 52/53, H330, H340, 350i, H360, H317, H412 28800 m3 (32500 t) 1365 m3 (1550 t) 30165 m3 (34050 t) PLS-liuoksen sakka, 2000 m 3 /v pääosin on sinkkisulfidia T;N R: 45-46, 52/53, H330, H340, 350i, H360, H317, H412 2000 m3 2000 m3
PÄÄTÖS 4 (8) Tuotantoprosessista johtuen vähäisiä määriä liuoksesta vapautuvaa rikkivetyä H 2 S esiintyy orgaanista uuttoliuosta sisältävien prosessilaitteiden sisäosissa ja prosessin ja allasalueen hönkäkaasuissa. Hönkäkaasut sisältävät orgaanista liotinta ja rikkivetyä. T; R23, C; R34 H331, H314 liuoksesta vapautuu vähäisiä määriä liuoksesta vapautuu vähäisiä määriä Typpikaasu, tulee putkea pitkin metallien talteenottolaitokselta kuivaa sakkaa, LIAVin/veden ja sinkkisulfidin 80 m-% seos, erottuu linkouksessa orgaanisesta ja vedestä, viedään kontissa bioliuotuskasalle 1 m3 kontti Päätöksen määräykset ja ehdot 1. Kaikista työpaikalla käytettävistä kemikaaleista tulee olla luettelo ja suomenkieliset käyttöturvallisuustiedotteet. Käyttöturvallisuustiedotteet tulee pitää ajan tasalla, henkilökunnan saatavilla ja ne tulee säännöllisesti huomioida koulutuksessa ja opastuksessa. 2. Toiminnalla tulee olla nimettynä toimintaperiaatteista vastaava henkilö sekä vaarallisten kemikaalien käytönvalvoja, jotka todetaan muutosten käyttöönottotarkastuksessa. 3. Toiminnanharjoittaja on huomioinut toiminnan säteily- ja kemikaaliturvallisuuteen liittyvät vaarat. Vaarat ja inhimillisten tekijöiden vaikutukset ja toimintovirhemahdollisuudet tiedostetaan ja huomioidaan suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa, käytössä ja koulutuksessa. 4. Pohjois-Suomen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lausuntoon viitaten työssä esiintyvien kemiallisten tekijöiden aiheuttamia vaaroja ja niiden seurauksia arvioitaessa huomioidaan teollisuuskemikaalilainsäädännön ja prosessiturvallisuuden lisäksi mm. VNas kemiallisista tekijöistä työssä 9.8.2001/715, VNas työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta 3.8.2000/716 ja VNp perimälle, sikiölle ja lisääntymiselle työssä aiheutuvan vaaran torjunnasta 4.7.1991/1043. 5. PLS-liuoksen selkeytysaltaan ja raffinaattialtaan tyhjennys ja lietteen käsittely tulee ohjeistaa ja järjestää niin, että tyhjennyksestä ja siinä vapautuvista hönkäkaasuista ei aiheudu vaaraa altaan rakenteelle, ympäristölle eikä työntekijöille. Erityisesti tulee varmistaa mm. tuot-
PÄÄTÖS 5 (8) teen pölyhaitat, liuosaltaiden hönkäkaasujen käsittely ja niiden aiheuttamat vaarat sekä sakan poiston turvallisuus liuotusaltaista. 6. Alueelle sijoitetaan tarvittava määrä kiinteitä kaasunhaistelijoita. Työntekijöillä tulee olla käytettävissään lisäksi kannettavia kaasunhaistelijoita. 7. Kuorma-autojen lastaus- ja purkutilanteiden riskit on huomioitava. Säiliöiden täyttöpaikan ja Harjavallasta tulevan natriumdiuranaattikontin purkupaikan vuodoille tulee olla vuodonohjaus/keräily. Laitoksella on asianmukaista torjuntakalustoa vuodon nopeaa keräämistä, siivousta ja ympäristöön leviämisen estämistä varten. Kemikaalien kuljetuksen, käsittelyn tai varastoinnin yhteydessä (tuotantotilat, varastointi, lastaus- ja purkupaikat) mahdollisesti tapahtuvat vuodot pystytään ottamaan talteen ja estetään niiden pääsy maaperään, viemäriin tai vesistöön. 8. Varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huomioida kemikaalien keskinäinen reagoivuus, ainetaseet ja päästöt. Vaarallisten kemikaalien teollinen käsittely ja varastointi tulee järjestää niin, että toiminta ei aiheuta vaaraa ympäristölle. 9. Ilmanvaihto järjestetään niin, että valvomotilan ilma voidaan pitää ylipaineisena ja puhtaana ainakin niin kauan kuin prosessin alasajo vaatii ja valvomotilaa voidaan tarvittaessa käyttää suojatilana. Valvomosta tulee olla mahdollista poistua turvallisesti. Ilmanvaihdon mitoituksessa tulee ottaa huomioon kemikaalien terveysvaikutuksista aiheutuvat vaatimukset. Toiminnanharjoittajan on varmistettava, että ilmanvaihdon poistohönkien kautta ei aiheudu terveydelle ja ympäristölle vaarallisia päästöjä. 10. Kemikaalien varastosäiliöt täyttävät asetuksessa (59/1999, 8. luku) esitetyt vaatimukset ja soveltuvat kemikaalikohtaisesti varastointiin. Säiliöt sijoitetaan suoja-altaisiin, joihin mahdolliset vuodot mahtuvat kaikissa tilanteissa. Säiliötiedot kootaan säiliökohtaisesti säiliökirjaksi. 11. Laitoksella on riittävästi hätäsuihkuja ja silmähuuhtelupisteitä helposti luokse päästävissä paikoissa. 12. Prosessien ohjaus ja valvonta on varmistettu luotettavasti automaatiolla. Prosessiautomaatioon liittyvät hälytykset ja lukitukset testataan dokumentoidusti. 13. Painelaitteet sekä vaarallista kemikaalia sisältävät putkistot dokumentoidaan, sijoitetaan, suunnitellaan, mitoitetaan, tarkastetaan ja niiden käyttö ohjeistetaan vähintään painelaitelain (869/1999) nojalla annetuissa säännöksissä säädetyn painelaitteiden luokan I vaatimustasoa vastaavasti huomioiden valmistajan/laitetoimittajan antamat tekniset spesifikaatiot ja vaaran arvioinnit.
PÄÄTÖS 6 (8) 14. Putkisto tulee rakentaa ja sitä tulee käyttää niin, että vaaralliset kemikaalit saadaan vahinkotapauksissa kerättyä talteen ja että putkisto voidaan puhdistaa turvallisesti. Putkiston suunnittelussa tulee huomioida keskenään reagoivien kemikaalien vaikutukset (kuten rikkihappo ja lipeä). 15. Painelaitteiden tarkastukset ja sijoitussuunnitelmat todetaan käyttöönottotarkastuksen yhteydessä. 16. Kemikaalien varastointitilat ja -paikat varustetaan turvallisen käytön ja onnettomuustilanteisiin varautumisen edellyttämillä merkinnöillä. 17. Mahdolliset onnettomuudet, tapaturmat tai läheltä piti -tapaukset tulee dokumentoida ja tehdä korjaavat toimenpiteet kohdennetusti. 18. Ennakkohuoltosuunnitelmalla/kunnossapitojärjestelmällä varmistetaan turvallisuuden kannalta oleellisten laitteiden ja rakenteiden toimivuus. Kunnossapidossa ja poistettaessa laitteita käytöstä huomioidaan laitteiden sisältämät vaarallisten kemikaalien haittavaikutukset. 19. Metallien talteenottolaitoksen räjähdyssuojausasiakirja tulee päivittää tarpeen mukaan. Sähköasennukset ovat tilaluokitusvaatimusten mukaisia. Sähkölaitteiston varmennustarkastuksen pöytäkirja esitetään käyttöönottotarkastuksessa. Päätöksen perustelut Tukes on saanut asianmukaiset selvitykset teollisesta käsittelystä ja varastoinnista. Valtioneuvosto on 1.3.2012 myöntänyt Talvivaara Sotkamo Oy:lle ydinenergialain (8 :ssä ja) 21 :ssä tarkoitetun luvan lain 2 :n 1 momentin 2) kohdan tarkoittamaan kaivos- ja rikastustoimintaan, jonka tarkoituksena on ottaa talteen uraania Talvivaaran kaivoksesta saatavasta malmista. Korkein hallinto-oikeus on 5.12.2013 antamallaan päätöksellä nro 3825/2013 kumonnut valtioneuvoston päätöksen ja palauttanut asian valtioneuvostolle käsiteltäväksi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antanut uraanin talteenottolaitokselle ympäristöluvan muuttamalla Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalouslupaa (lupapäätös 30.4.2014, Nro 36/2014/1, Dnro PSAVI/58/04.08./2011). Sisäinen pelastussuunnitelma ja turvallisuusselvitys on päivitetty huomioiden uraanin erottaminen. Toiminnanharjoittaja käyttää uraanin erotusprosessissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä (BEP). Rikastuslaitoksen pääprosessiliuoksen uraanista otetaan talteen 90 % ja kuljetetaan pois kaivosalueelta, joten koko kaivos- ja rikastustoiminnan terveys- ja säteilyvaikutukset Talvivaaran ympäristöön pienenevät.
PÄÄTÖS 7 (8) Toiminnanharjoittaja on laatinut muutoksesta HAZOP-analyysin turvallisuussuosituksineen sekä suuronnettomuusvaaran riskianalyysin, joissa on arvioitu mm. työ-, ympäristö-, materiaali- ja tuotanto- sekä toimintahäiriöitä. Suositukset on käsitelty dokumentoidusti ja niissä on huomioitu uraania sisältävän pölyn esiintyminen, paloriskit eri tilanteissa, rikkivety, koulutus, harjoittelu ja käyttöohjeistus, kunnossapito- ja puhdistusohjeet sekä näytteenotto. Toiminnanharjoittaja on laatinut muutoksesta toimintovirheanalyysin. Toiminnalle on laadittu prosessikohtainen turvallisuusseloste, jossa todetaan yleiset turvallisuusperiaatteet, prosessivaiheittain säteilyriskit (kuten uraanipitoisuudet, laitteistojen tilavuudet), onnettomuusriskit (kuten rikkivedyn vapautuminen ilmaan, altaiden ylivuoto, kemikaalien vuodot, pölyt, tulipalot) ja suuronnettomuusriskit (kuten räjähdys-/palovaara). Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuutta varmentaa se, että turvallisuutta valvotaan myös säteilyturvallisuusnäkökulmasta. Riskinarvioinnissa on päivitetty riskinarvioinnit seuraavasti: Ympäristövaikutusten arvioinnit/ FMEA-menetelmä (vika- ja vaikutusanalyysi). Toiminnalle on laadittu YVA-lainsäädännön mukainen arviointi. Prosessilaitokset/ HAZOP, poikkeamatarkastelu, PHA ja niitä edeltävä HAZSCAN. Toimintovirheanalyysi TVA. Sosiaali- ja toimistotilat sijaitsevat omassa siivessään. Ohjaamo ja laboratoriotila ovat suojatiloja. Kokoontumispaikka on ohjaamo. Voimassaolo Tarkastus Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n tulee pyytää käyttöönottotarkastusta Tukesilta. Säännökset, joihin päätös perustuu Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 7, 9, 10-12, 15-20, 27-29 ja 41-44. Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) 8, 18-20, 21a, 27, 38 ja 46, 55. Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003). Leena Ahonen yli-insinööri Taimo Tihinen ylitarkastaja
PÄÄTÖS 8 (8) Liitteet Hakemuksen käsittely Hakemusasiakirjat, lausunnot, valitusosoitus Hakemus on päivätty 15.2.2012 ja saapunut Tukesiin 23.2.2012. Toiminnanharjoittaja on täydentänyt lupahakemusta 5.4.2012. Tukes on ollut yhteydessä toiminnanharjoittajaan sähköpostitse ja käymällä paikan päällä ja saanut pyytämiään lisäselvityksiä (kuten autopurkupaikat, rakenteet, toiminta, riskinarvioinnit sekä raffinaatti- ja PLSlioksen määrä, laatu, altaat ja niiden kattaminen). Lupahakemus on kuulutettu Tukesin kotisivuilla ja 6.3.2012 Sotkamolehdessä ja se on ollut nähtävänä Tukesissa ja Sotkamon kunnanvirastossa 28.2.2012-21.3.2012. Tukes on pyytänyt 24.2.2012 lausunnot Kainuun pelastuslaitokselta ja Kainuun ELY-keskukselta sekä 19.3 Pohjois-Suomen AVI/työsuojelun vastuualueelta. Tukes on saanut lausunnot Kainuun pelastuslaitokselta 2.4.2012, Kainuun ELY-keskukselta 12.3.2012 sekä Pohjois-Suomen AVI/työsuojelun vastuualueelta 18.4.2012. Tukes on antanut päätöksen Talvivaara Sotkamo Oy:lle 18.8.2014. Päätöksestä tiedottaminen Kainuun pelastuslaitos, Pohjois-Suomen AVI, työsuojelun vastuualue Kainuun ELY-keskus Sotkamon kunta, rakennusvalvontaviranomainen Sotkamon kunta, ympäristönsuojeluviranomainen Sotkamon kunta, kemikaalivalvontaviranomainen