ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS

ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS 2017-2018

SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1 JOHDANTO... 4 2 ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET... 5 2.1 TERVEYDENHUOLTOLAKI 1326/2010... 5 2.2 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA 340/2011... 7 3 ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET... 12 3.1 KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKUNTAYHTYMÄN ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT, TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAAN:... 12 3.2 KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKUNTAYHTYMÄN ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT, STM:N ASETUS ENSIHOITOPALVELUSTA MUKAAN:... 12 3.3 KESKI-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKUNTAYHTYMÄN ENSIHOITOPALVELUN STRATEGISET TAVOITTEET... 13 4 ENSIHOITOPALVELUN TARPEEN MÄÄRITTÄMINEN... 15 4.1 RISKIANALYYSI JA RISKIALUELUOKITUKSEN PERIAATTEET... 15 4.2 RISKIANALYYSI KESKI-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA... 16 4.3 YHTEENVETO SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEEN ERITYISKOHTEISTA JA RISKIALUEISTA... 16 4.4 VARAUTUMINEN POIKKEUS- JA HÄIRIÖTILANTEISIIN... 18 5 ENSIHOITOPALVELUN SAATAVUUS JA JÄRJESTÄMISTAPA... 19 5.1 VÄESTÖN TAVOITETTAVUUS ENSIHOITOPALVELULLE KUULUVISSA TEHTÄVISSÄ... 19 5.2 ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISTAPA... 20 5.3 KOHTEESSA ANNETTAVA HOITO JA ENSIHOITOPALVELUUN KUULUMATTOMAT TEHTÄVÄT... 22 6 ENSIHOITOPALVELUN HENKILÖSTÖN PÄTEVYYSVAATIMUKSET... 23 6.1 ENSIVASTE... 23 6.2 PERUSTASO... 23 6.3 HOITOTASO... 23 6.4 VAATIVA HOITOTASO... 23 6.5 KENTTÄJOHTAJA... 24 6.6 OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA TÄYDENNYSKOULUTUS... 24 7 ENSIHOITOPALVELUN JOHTAMINEN... 26 Sivu 2 / 34

7.1 ENSIHOITOPÄÄLLIKKÖ... 26 7.2 ENSIHOIDON VASTUULÄÄKÄRI... 26 7.3 PÄIVYSTÄVÄ ENSIHOITOLÄÄKÄRI... 27 7.4 KENTTÄJOHTAJA... 27 8 MUUT ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEN KANNALTA OLENNAISET SEIKAT... 29 8.1. VIRKA-APU... 29 8.2 VIRANOMAISTEN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 29 9 KUSTANNUKSET... 33 10 RAPORTOINTI JA PALVELUTASOPÄÄTÖKSEN SEURANTA... 34 Sivu 3 / 34

1 JOHDANTO Terveydenhuoltolaissa ja sen nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta säädetään, että sairaanhoitopiiri vahvistaa ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen. Tässä palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, päätetään tavoiteajoista, joiden sisällä ensihoitopalvelun tulisi tavoittaa potilaat sairaanhoitopiirin eri osissa erikseen kuvatun riskialuejaottelun mukaisesti sekä kuvataan tarkemmin palvelun sisältöä. Palvelutasopäätöksessä tulee huomioida seuraavat seikat (STM Opas Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen tekemisestä 2011) Turvataan palvelutarpeeltaan (riskiluokaltaan) samanlaisille alueille samantasoinen ensihoitopalvelu Tuotetaan käytössä olevilla resursseilla ensihoitopalvelua mahdollisimman tehokkaasti Tavoitetaan valtaosa alueen ensihoitoa tarvitsevista potilaista tavanomaisesta elinympäristöstään (koti, työpaikka yms.) alueellisesti määritellyssä vasteajassa. Ensihoidon palvelutasopäätöksen lähtökohtana on turvata mahdollisimman tasa-arvoisen ensihoitopalvelujen saanti Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella. Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun lähtökohdat ja tehtävät määritellään terveydenhuoltolaissa sekä asetuksessa ensihoitopalvelusta. Sivu 4 / 34

2 ENSIHOIDON PALVELUTASOON LIITTYVÄT SÄÄDÖKSET JA OHJEET Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymää tekemään alueensa ensihoidon palvelutasosta päätöksen. Terveydenhuoltolain nojalla annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa ensihoitopalvelusta (340/2011) säädetään yksityiskohtaisemmin palvelutasopäätöksen laatimisesta. Sairaanhoitopiirin Valtuusto vahvistaa palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen toteutumista on seurattava säännöllisesti, muun toiminnan ja talouden seurannan ohessa ja palvelutasopäätöstä on päivitettävä tarvittaessa. Terveydenhuoltolain mukaan palvelutasopäätöksessä tulee määrittää ensihoitopalvelun järjestämistapa, johtamisjärjestelmä, palvelun sisältö, henkilöstön koulutus- ja pätevyysvaatimukset, tavoitteet potilaan tavoittamisajoista sekä muut ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta olennaiset seikat. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan. Perustuslaki velvoittaa noudattamaan yhdenvertaisuusperiaatetta julkisten terveyspalvelujen järjestämisessä. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) mukaan potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kohteluun niiden voimavarojen rajoissa, jotka kulloinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä. Jo kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on ollut velvoite suunnitella terveydenhuollon palvelut siten, että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Terveydenhuoltolain tavoitteena on vahvistaa palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja lisätä yhteistyötä terveydenhuollon toimijoiden, kunnan eri toimialojen ja muiden toimijoiden välillä. Terveydenhuoltolain tavoitteena on myös kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja ja edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta. Terveydenhuollon palvelut on järjestettävä sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän asukkaiden hyvinvointi, potilasturvallisuus, sosiaalinen turvallisuus ja terveydentila sekä niihin vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti arvioitu perusteltu tarve edellyttävät. Terveydenhuoltolain mukaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien sairaanhoitopiirien on laadittava erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Näissä asiakirjoissa sovitaan muun muassa yhteistyöstä terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä. Säännöksiä täydentää valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta (377/2011). Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa on sovittava miten kiireellinen sairaanhoito toteutetaan sairaanhoitopiirin alueella. Päivystyspisteistä päätettäessä on otettava huomioon alueen ensihoitopalvelu. Sairaanhoitopiirin tulee myös seurata ja valvoa yhdessä sen alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa, että yhtenäiset hoidon perusteet toteutuvat alueella. Ensihoitopalvelujen järjestämisessä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelujen saanti edellyttää nopeaa ja oikeaa hoidon tarpeen arviota ja väestön tarpeisiin oikein suunnattua resursointia. 2.1 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 2.1.1 Ensihoitopalvelun järjestäminen 39 Sivu 5 / 34

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun alueellaan tai osassa sitä hoitamalla toiminnan itse, järjestämällä ensihoitopalvelun yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun järjestämistapa, palvelun sisältö, ensihoitopalveluun osallistuvan henkilöstön koulutus, tavoitteet potilaan tavoittamisajasta ja muut alueen ensihoitopalvelun järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat. Palvelutasopäätöksessä on määriteltävä ensihoitopalvelun sisältö siten, että palvelu on toteutettava tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ja siinä on otettava huomioon ensihoidon ruuhkatilanteet. 2.1.2 Ensihoitopalvelun sisältö 40 Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 5) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan tavoittamisviiveen lyhentämiseksi ja yksikön henkilöstön antamaa hätäensiapua, joka on määritelty ensihoidon palvelutasopäätöksessä. 2.1.3 Ensihoitokeskus 46 Sivu 6 / 34

Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 1) vastata alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä; 2) suunnitella ja päättää lääkärihelikopteritoiminnasta erityisvastuualueellaan; 3) sovittaa yhteen alueensa hoitolaitosten väliset suunnitellut potilassiirrot; 4) vastata sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan viranomaisten kenttätietojärjestelmän ylläpidosta; ja 5) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat terveystoimen hälytysohjeet. Ensihoitokeskuksen tehtävistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. 2.2 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011 2.2.1 Ensihoitopalvelun tehtävät 2 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on ensihoitopalvelua järjestäessään: 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta; 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta; 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi; 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä; 5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja -kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa; 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit; 8) seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi; Sivu 7 / 34

9) tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä sovittu; 10) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito). 2.2.2 Ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen sisältö 4 Palvelutasopäätöksessä määritellään ensihoitopalvelun saatavuus, taso ja sisältö ensihoitopalvelun toiminta-alueella. Palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin 5 :ssä säädetyllä tavalla. Palvelutasopäätöksessä asetetaan kussakin riskialueluokassa ohjeelliset tavoittamisajat ensihoitopalvelun yksiköille kussakin 6 :n mukaisessa tehtäväkiireellisyysluokassa. 2.2.3 Ensihoitopalvelun riskialueluokat 5 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen yhden neliökilometrin kokoiset alueet jaetaan viiteen riskialueluokkaan alueella muodostuvien keskimääräisten ensihoitotehtävien, asutuksen ja tiestön mukaan seuraavasti: Riskialueluokka 1 Riskialueluokka 2 Riskialueluokka 3 Riskialueluokka 4 Riskialueluokka 5 enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin yksi viikossa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie alueella ei ole vakinaista asutusta 2.2.4 Ensihoidon tehtäväkiireellisyysluokat 6 Sivu 8 / 34

Ensihoidon hälytystehtävät jaetaan hätäkeskuksessa tehtävän riskinarvioinnin perusteella neljään tehtäväkiireellisyysluokkaan seuraavasti: A-luokan tehtävä: korkeariskiseksi arvioitu ensihoitotehtävä, jossa esi- tai tapahtumatietojen perusteella on syytä epäillä, että avuntarvitsijan peruselintoiminnot ovat välittömästi uhattuna B-luokan tehtävä todennäköisesti korkeariskinen ensihoitotehtävä, jossa avuntarvitsijan peruselintoimintojen häiriön tasosta ei kuitenkaan ole varmuutta C-luokan tehtävä D-luokan tehtävä avuntarvitsijan peruselintoimintojen tila on arvioitu vakaaksi tai häiriö lieväksi, mutta tila vaatii ensihoitopalvelun nopeaa arviointia avuntarvitsijan tila on vakaa, eikä hänellä ole peruselintoimintojen häiriötä, mutta ensihoitopalvelun tulee tehdä hoidon tarpeen arviointi 2.2.5 Tavoittamisaikojen määrittely 7 Palvelutasopäätöksessä määritellään riskialueluokkakohtaisesti kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivasteyksikkötasoisella yksiköllä A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa kahdeksan minuutin ja kuinka suuri osuus 15 minuutin sisällä hälytyksestä. C-luokan tehtävissä määritellään riskialueluokkakohtaisesti, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään ensihoitopalvelun yksiköllä tavoittamaan 30 minuutin ja D-luokan tehtävissä kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Kaikissa riskialueluokissa määritellään lisäksi, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokassa tavoittamaan hoitotason yksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä. Tavoittamisaika lasketaan siitä, kun hätäkeskus on hälyttänyt yksikön siihen, kun yksikkö ilmoittaa olevansa kohteessa. Saman riskialueluokan väestön tulee saada yhdenvertainen palvelu koko sairaanhoitopiirin alueella ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta. Sairaanhoitopiirien tulee sopia yhtenäisistä käytännöistä reuna-alueidensa ensihoitotehtävien hoitamisesta. 2.2.6 Ensihoitopalvelun yksiköt ja henkilöstö 8 Ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Ensihoitopalvelun yksiköitä voivat olla ambulanssien lisäksi esimerkiksi johto- ja lääkäriautot. Ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstöllä on oltava vähintään seuraava koulutus: 1) ensivasteyksikössä vähintään kahdella henkilöllä ensivastetoimintaan soveltuva koulutus; 2) perustason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus; ja Sivu 9 / 34

b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö; 3) hoitotason ensihoidon yksikössä: a) ainakin toisen ensihoitajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma; ja b) toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan 2 momentissa mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Lisäksi 2 momenttia ei sovelleta rajavartiolaitoksen helikopteriyksikönkokoonpanoon ja varustukseen sekä miehistön pätevyyksiin toiminnassa, josta säädetään meripelastuslaissa (1145/2001). 2.2.7 Johtamisjärjestelmä 9 Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri, joka johtaa alueen ensihoitopalvelua ja sen toimintaa erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen ja palvelutasopäätöksen mukaisesti. Lääkärillä tulee olla soveltuva lääketieteen erikoisalan koulutus sekä hyvä perehtyneisyys ensihoitolääketieteeseen ja kokemusta ensihoitopalvelun toiminnasta. Erityisvastuualueen ensihoitokeskuksen on järjestettävä alueellaan ympärivuorokautinen ensihoitolääkärin päivystys vähintään yhteen toimipisteeseen. Päivystävä ensihoitolääkäri johtaa toiminta-alueensa ensihoitopalvelujen tilannekohtaista lääketieteellistä toimintaa ja vastaa hoito-ohjeiden antamisesta alueen ensihoidon kenttäjohtajille ja muulle ensihoidon henkilöstölle. Sairaanhoitopiirillä on oltava ympäri vuorokauden toimivat ensihoitopalvelun kenttäjohtajat. Kenttäjohtajat ovat ensihoitopalvelun järjestämistavasta riippumatta sairaanhoitopiirinsä ensihoitopalvelun tilannejohtajia ensihoitopalvelusta vastaavan lääkärin ja päivystävän ensihoitolääkärin alaisuudessa. Sivu 10 / 34

2.2.8 Ensihoitopalvelun kenttäjohtaja 10 Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtävänä on: 1) hoitotason ensihoitajana osallistua ensihoitotehtävien hoitamiseen; 2) usean yksikön ja moniviranomaistilanteissa määrätä toiminta-alueensa ensihoitopalvelun yksiköiden ja alueellaan olevien muiden ambulanssien käytöstä ensihoitopalvelun tehtävissä; 3) tukea hätäkeskusta tilanteissa, joissa sairaanhoitopiirin ja Hätäkeskuslaitoksen välillä ennalta sovituista päivittäistoiminnan ohjeistuksista joudutaan poikkeamaan, kuten tilanteissa, joissa ensihoitopalvelujen kysyntä ylittää käytettävissä olevat voimavarat. Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK taikka terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan vähintään 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus. 2.2.9 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2011. Siitä, koska ensihoitopalvelu on viimeistään järjestettävä terveydenhuoltolain 39 :n mukaiseksi, säädetään terveydenhuoltolain 79 :n 1 momentissa. Tämän asetuksen 8 :n 2 momentissa tarkoitetun henkilöstön koulutusvaatimuksiin voidaan soveltaa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä vuoden 2013 loppuun. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 2 kohdassa säädetään, henkilöt jotka ovat tämän asetuksen voimaan tullessa suorittaneet pelastajatutkinnon ja ovat toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat kahdestaan muodostaa perustason ensihoidon yksikön henkilöstön. Sen estämättä, mitä 8 :n 2 momentin 3 kohdassa ja 10 :n 2 momentissa säädetään, henkilöt jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja joilla on riittävä ensihoidon osaaminen ja tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava 9 :n 3 momentissa ja 10 :ssä tarkoitetut kenttäjohtajat viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2014. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Sivu 11 / 34

3 ENSIHOITOPALVELUN TEHTÄVÄT JA STRATEGISET TAVOITTEET Terveydenhuoltolain 40 ja STM:n asetus ensihoitopalvelusta 2 määrittävät Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä ensihoitopalvelun tehtävät. 3.1 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun tehtävät, Terveydenhuoltolain mukaan: Ensihoitopalveluun sisältyy: 1) äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella lukuun ottamatta meripelastuslaissa (1145/2001) tarkoitettuja tehtäviä ja tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön; 2) ensihoitovalmiuden ylläpitäminen; 3) tarvittaessa potilaan, hänen läheisensä ja muiden tapahtumaan osallisten ohjaaminen psykososiaalisen tuen piiriin; 4) osallistuminen alueellisten varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen suuronnettomuuksien ja terveydenhuollon erityistilanteiden varalle yhdessä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; ja 5) virka-avun antaminen poliisille, pelastusviranomaisille, rajavartioviranomaisille ja meripelastusviranomaisille niiden vastuulla olevien tehtävien suorittamiseksi. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi päättää palvelutasopäätöksessä ensivastetoiminnan sisällyttämisestä osaksi ensihoitopalvelua. 3.2 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun tehtävät, STM:n asetus ensihoitopalvelusta mukaan: Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on ensihoitopalvelua järjestäessään: 1) vastattava ensihoitovalmiuden ylläpidosta, johdettava ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa ja laadittava ohjeet kuljetusta edellyttävien potilaiden hoitoon ohjauksesta sekä ohjeet niitä tilanteita varten, joissa potilas ei tarvitse kuljetusta; 2) vastattava ensihoitopalvelun päivittäistoiminnasta, päivittäistoiminnasta poikkeavista erityistilanteista ja niihin varautumisesta; 3) laadittava hälytysohjeet ja muut ensihoitopalvelua koskevat ohjeet, jotka erityisvastuualueen ensihoitokeskus sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettaviksi; 4) sovittava meripelastusviranomaisten kanssa toimintamalleista, joiden avulla turvataan potilaiden hoitotason ensihoito meripelastusviranomaisten vastuulla olevissa tehtävissä; Sivu 12 / 34

5) sovittava ensihoitopalvelun toiminnassa tarvittavien erikoisvarusteiden ja -kulkuneuvojen käytöstä muiden viranomaisten ja toimijoiden kanssa; 6) vastattava alueensa väestön neuvonnasta ja tiedottamisesta ensihoitopalveluun kuuluvissa asioissa; 7) tarvittaessa tarkastettava ensihoitopalvelun tehtävissä käytettävien yksiköiden soveltuvuus tehtävään, mukaan luettuna ensihoitopalveluun kuulumattomat ambulanssit; 8) seurattava ja tuotettava ensihoitokeskuksen, aluehallintoviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen käyttöön tunnuslukuja ensihoitopalvelun toiminnasta palvelutasopäätöksen toteutumisen ja toiminnan tuloksellisuuden arvioimiseksi; 9) tuotettava muita ensihoitopalvelun toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisia terveydenhuollon palveluja siten, kuin siitä on erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa alueellisessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa tai ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksessä sovittu; 10) sovittava poliisilaitosten kanssa siitä, miten yhteistoiminta ensihoitoa edellyttävissä vaativissa poliisin johtamissa tilanteissa järjestetään (taktinen ensihoito). Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä sisällyttää ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalveluaan. Ensivasteella tarkoitetaan avun saamista potilaan luo silloin, kun ensivasteyksikkö tavoittaa kohteen ensihoitoyksikköä nopeammin. Myös päivystävä kenttäjohtaja voi tilannekohtaiseen harkintaan perustuen päättää ensivasteyksikön hälyttämisestä tehtävälle. Ensivastetoiminnan järjestämisestä sovitaan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen sekä Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja KIP Service Oy:n tehdaspalokunnan kanssa. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella, on tarkoituksenmukaista päättää, että ensihoitopalvelun kokonaiskoordinaation ja synergiaetujen vuoksi ensihoitoyksikön käyttöä vaativat hoitolaitossiirrot tuotetaan myös ensihoitopalvelun käytössä olevilla yksiköillä. Ensihoidon tilannekeskus vastaa, yhdessä hätäkeskuksen kanssa, hoitolaitossiirtojen koordinaatiosta sekä ensihoitoyksiköiden tehokkaasta käytöstä. 3.3 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun strategiset tavoitteet 1) Tavoitteena on osaavan, hyvin johdetun ja tehokkaan ensihoitopalvelun järjestäminen Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueelle luomalla toiminnallinen kokonaisuus ilman kuntarajoja. 2) Kriittisesti sairastuneet ja vammatutuneet potilaat tavoitetaan mahdollisimman lyhyellä viiveellä koko sairaanhoitopiirin alueella. Hätätilapotilaan tavoittamisviivettä voidaan tarvittaessa pyrkiä lyhentämään käyttämällä ensivasteyksikköä. Sivu 13 / 34

3) Tavoitteena on ensihoitopalvelun korkea vaikuttavuus, tehokkuus ja potilasturvallisuus. Erityisenä painopisteenä on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit oikein. Ensihoitopalvelua tehostamalla pyritään terveydenhuollon kokonaiskustannusten vähentämiseen. 4) Ensihoitopalvelu toimii potilaslähtöisesti tarjoten asiantuntevaa, ammattitaitoista, laadukasta, vaikuttavaa ja oikea-aikaista hoitoa oikeille potilasryhmille. Ensihoitopalvelussa keskitytään erityisesti hoidon tarpeen arvioon potilaan luona, näyttöön perustuvaan hoitoon sekä tarvittaessa kuljettamiseen suoraan tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. 5) Ensihoitopalvelun painopisteenä on myös väestön informointi ja ohjaus, potilasturvallinen kohteessa hoito sekä kuljettamatta jättäminen tai potilaan ohjaaminen muulla kuljetuksella tarkoituksenmukaiseen hoitopaikkaan. 6) Ensihoitopalvelu on osaltaan mukana luomassa vaikuttavia, potilaslähtöisiä, hoitoketjuja yhdessä koko sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Ensihoitopalvelu muodostaa tehokkaan ja nopean palvelukokonaisuuden kaikissa potilastapauksissa, yhdessä ja integroituneena muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin. 7) Ensihoitopalvelun yhtenä painopisteenä on tuoda asiantuntijaorganisaation erityisosaaminen hoidon tarpeen arviossa osaksi potilaan luona tehtävää päätöksentekoa. Sillä tuetaan avohoitosuutta muodostamalla lähipalveluna saumaton palvelukokonaisuus oman alueen terveydenhuollon, vastaanottotoiminnan kotisairaanhoidon, palveluasumisen ja vuodeosastotoimintojen kanssa. 8) Ensihoitopalvelu arvostaa ja kehittää ensihoitohenkilöstönsä osaamista laaja-alaisesti huomioiden alueen väestön tarpeet. Ensihoitopalvelu on vetovoimainen työpaikka tarjoten henkilöstölleen jatkuvan kehittymismahdollisuuden, jonka tavoitteena on varmistaa vetovoimaisuudellaan ensihoitohenkilöstön saatavuus. Erityisenä painopisteenä henkilökunnan osalta on työhyvinvointia ja työturvallisuutta tukevat käytännöt sekä toimintavavat yksikössä. Sivu 14 / 34

4 ENSIHOITOPALVELUN TARPEEN MÄÄRITTÄMINEN Palvelutasopäätöksessä määritellään Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopalvelun riskinarvion perusteet sekä asetetaan tavoitteet sille, minkä ajan sisällä ja kuinka suuri osuus (%) eri riskialueluokkien alueen väestöstä pyritään tavoittamaan eri tehtäväkiireellisyysluokissa. Palvelutasopäätöksessä päätetään lisäksi ensihoitopalvelun yksiköiden (ensihoito- ja ensivasteyksiköt) lukumäärä, lähtövalmius ja ensisijaiset yksiköiden asemapaikat. 4.1 Riskianalyysi ja riskialueluokituksen periaatteet Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen mukaan palvelutasopäätöksen on perustuttava riskianalyysiin, erilaisiin sairastumis- ja onnettomuusuhkiin ja muihin ensihoidon tarpeeseen vaikuttaviin paikallisiin tekijöihin. Riskianalyysissä on otettava huomioon alueella vakituisesti oleskeleva väestö ja sen ikärakenne, vapaa-ajan asutus ja matkailu, liikenteelliset seikat sekä alueen erityiset onnettomuusriskit ja niistä todennäköisesti aiheutuvien henkilövahinkojen määrä. Palvelutasopäätöksessä on otettava huomioon eri viranomaisten näkökulmat ja riskianalyysit. Palvelutasopäätöksessä sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alue jaetaan yhden neliökilometrin kokoisiksi alueiksi, jotka luokitellaan riskialueluokkiin asetuksen 5 :ssä säädetyllä tavalla seuraavasti: Riskialueluokka 1 Riskialueluokka 2 Riskialueluokka 3 Riskialueluokka 4 Riskialueluokka 5 enemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä vuorokaudessa, mutta enemmän kuin yksi viikossa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä viikossa, mutta enemmän kuin yksi kuukaudessa vähemmän kuin yksi ensihoitotehtävä kuukaudessa, jos alue on asutettu tai sen läpi kulkee kantatie tai valtatie alueella ei ole vakinaista asutusta STM:n julkaiseman ohjeen mukaan riskialueluokituksen tekemiseen ei tule käyttää pelkästään toteutuneita tehtäviä, koska erityisesti harvaan asutuilla alueilla esimerkiksi vuoden mittaisessa aineistossa satunnaisvaihtelu voi vääristää tuloksia. Sen sijaan mallin tuottamaa ennustetta voidaan tarvittaessa täydentää aikaisemmalla toteumalla erityiskohteiden osalta. Tällaisia erityiskohteita voivat olla esimerkiksi palvelutalot, muut sosiaalialan hoitopaikat sekä julkiset rakennukset, kuten linja-auto- tai rautatieasemat ja vastaavat. Liikenneonnettomuuksista aiheutuvat riskit otetaan huomioon rajankäynnissä luokkien 4 ja 5 välillä siten, että ruudun alueella kulkeva kanta- tai valtatie nostaa riskialueluokituksen luokasta 5 luokkaan 4. Asumattomat ja tieverkon tavoittamattomissa olevat alueet luokitellaan riskialueluokkaan 5. Tehtävämäärät näillä alueilla ovat erittäin pieniä, minkä vuoksi palvelutasopäätöksessä määritellyt Sivu 15 / 34

tavoittamisajat jäävät lähinnä viitteellisiksi. Sairaanhoitopiirin on tästä huolimatta järjestettävä ensihoitopalvelut myös näille alueille. (Ensihoidon palvelutaso - Ohje ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen laatimiseksi sairaanhoitopiireille, STM 2011). 4.2 Riskianalyysi Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella Ensihoitopalvelun riskialueluokitus on toteutetaan STM:n ensihoitopalvelua koskevan asetuksen mukaisesti jakamalla Keski-pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueen yhden neliökilometrin kokoiset alueet viiteen riskiluokkaan alueella muodostuvien keskimääräisten ensihoitotehtävien, asutuksen ja tiestön mukaan. Yhdenmukaisilla luokitteluperusteilla varmistetaan, että riskiluokitus on riippumaton kulloinkin voimassaolevasta kunta- ja muista aluejaoista ja näin ollen perustuu palveluiden todelliseen tarpeeseen. Riskianalyysi päivitetään, vuoden 2017 alussa, vastaamaan nykyisen ensihoitopalvelun tehtävämäärän mukaista luokitusta, pohjautuen Ensihoitopalvelun palvelutasopäätös 2013-2016 sisältämään riskianalyysiin. 4.3 Yhteenveto sairaanhoitopiirin alueen erityiskohteista ja riskialueista Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä muodostuu 10 kunnasta, joista suurin kunta on Kokkola (47 570 asukasta) ja pienin kunta on Lestijärvi (798 asukasta). Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella on yhteensä 78 608 asukasta vuoden 2015 väestötietojen perusteella. Alueen erityispiirteinä voidaan pitää rannikkoa ja saaristoaluetta, jossa on kohtuullisesti vapaaajan asutusta. Sen sijaan vakinaista asutusta saaristossa on varsin vähän. Sairaanhoitopiirin alueen erityiskohteista voidaan mainita seuraavat: Valtatiet 8, 13, 28 sekä kantatiet 63, 58 ja 86, joilla vilkkaan henkilöliikenteen lisäksi liikkuu raskasta liikennettä sisältäen mm. palavien nesteiden ja huomattavan määrän vaarallisten aineiden kuljetuksia. Pohjanmaan rata (osana Suomen rataverkon päärataa) kulkee Kruunupyyn, Kokkolan ja Kannuksen kautta. Radan vuotuinen henkilöliikenteen matkustajamäärä kyseisellä osuudella on luokkaa miljoona matkustajaa. Pohjanmaan rata on useissa vaarallisten aineiden kuljetusluokissa pääkuljetusreittejä. Kokkola-Pietarsaaren lentoaseman (Kruunupyyssä) päivittäinen liikenne painottuu kotimaan reittiliikenteeseen ja ulkomaan lennot ovat pääosin tilausliikennettä. Lentomatkustajia vuonna 2015 oli noin 90 000 henkilöä. Kokkolassa on huomattava syväsatama (merkittävää tavaraliikennettä), henkilöliikennettä merialueilla on saaristoristeilyjen ja huviveneilyn muodossa. Kokkolan suurteollisuusalueella on useita teollisuuslaitoksia, jotka luokitellaan suuronnettomuuden vaaraa aiheuttaviksi. Pelastustoimen näkökulmasta merkittävimmistä riskeistä voidaan mainita Kokkolassa sijaitseva pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian teollisuuskeskittymä sekä yksi maan suurimmista palavien nesteiden tuontivarastoalueista, joka palvelee Keski-Pohjanmaan talousalueen lisäksi Sivu 16 / 34

laajoja alueita Keski- ja Itä-Suomessa. Muissa alueen kunnissa on useita pien- ja keskisuuren teollisuuden tuotantolaitoksia sekä yksittäisiä varsin suuria teollisuuslaitoksia, muun muassa muovi-, elintarvike-, ja puunjalostusteollisuuden tuotantolaitoksia. Hoitolaitoksista Keski-Pohjanmaan keskussairaala Kokkolassa, hyvinvointikeskukset Kokkolassa, Kälviällä, Kruunupyyssä, Vetelin Tunkkarissa ja Kannuksessa sekä Soite-asemat Lestijärvellä, Toholammilla, Lohtajalla, Ullavassa, Koivuhaassa, Perhossa, Teerijärvellä ja Alavetelissä. Lisäksi terveyskeskus Reisjärvellä sekä vanhusten palvelukeskukset ja eri muotoiset asumispalveluyksiköt koko alueella. Kaupallisen alan keskittymät Kokkolassa Eteläväylän ympäristössä, jonka seurauksena alueella on vilkasta henkilöliikennettä. Alueen läpi kulkevilta valtateiltä on pääyhteys myös suurteollisuusalueelle, joten raskaan liikenteen osuus alueella on kasvamassa (sis. vaarallisten aineiden kuljetukset). Merkittävä puolustusvoimien harjoitusalue Lohtajan Vattajanniemessä Kokkolassa. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä on maantieteeltään varsin haasteellinen alue. Pohjanlahden rannalla sijaitsevassa Kokkolassa asuu noin 60 % sairaanhoitopiirin väestöstä. Kokkolassa sijaitsee myös keskussairaala, jossa toimii myös Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän kuntien virka-ajan ulkopuolinen päivystys. Näin ollen päivystyspisteiden keskittyessä matkat keskussairaalan yhteispäivystykseen eri puolilta aluetta ovat pidentyneet ja siten myös ensihoitopalvelun merkitys päivystyspalvelujen tarjoajana on kasvanut. Asutus keskittyy kuntayhtymän alueella Kokkolan lisäksi valtateiden 8 ja 13 sekä Perhon- ja Lestinjokilaakson varrella oleviin kuntakeskuksiin ja kyliin. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella on myös laajoja täysin asumattomia alueita kuten Salamajärven kansallispuisto Perhon ja Lestijärven välillä. Ensihoitopalvelujen järjestämisen kannalta tällainen väestöjakauma on haastava, koska etäisyydet tehtäväkeskittymien välillä ovat pitkät. Ensihoitoyksiköiden tyhjiöitä syntyy helposti, ja niiden hallinta esim. valmiussiirroilla, päivystävän kenttäjohtajan toimesta, vaatii jatkuvaa aktiivista tilannekuvan ylläpitämistä. Samoin suuronnettomuuksien ja monipotilastilanteiden vaatiman yksikkömäärän saaminen haja-asutusalueille on haastavaa. Ensihoitopalvelujärjestelmän vuosittainen tehtävämäärä kasvaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella n. 1,5 2 prosenttiyksikköä vuodessa (Valtakunnallinen kasvu 1,3 8,5 %). Tehtävämäärän kasvu on valtakunnallinen trendi jossa heijastuu mm. terveyskeskusten vuodeosastojen ja palveluasumismuodon paikkojen karsiminen ja sen myötä avohoidon käytön merkittävä kasvu. Lisäksi tehtävämäärän valtakunnallinen nousu ajoittuu samalle aikajaksolle kun hätäkeskusalueiden voimakas yhdistäminen ja hätäkeskusten lukumääräinen karsiminen. Jatkossa voitaneen ennakoida, että tiettyjen valikoitujen hoitomuotojen keskittyessä suurimpiin yksiköihin, nähdään mahdollisesti jopa voimakasta kasvua erityisesti hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä. Sivu 17 / 34

4.4 Varautuminen poikkeus- ja häiriötilanteisiin Alueelliset ja yhteiskunnallisesti merkittävät poikkeus ja häiriötilanteet huomioidaan ensihoitokeskuksen toiminnassa ennakoinnin ja riskienarvioinnin pohjalta. Eri tilanteiden toiminnallinen huomiointi perustuu huolelliseen etukäteissuunnitteluun ja arviointeihin. Toiminnassa huomioidaan alueellisesti merkittävät tekijät, jotka voivat vaikuttaa ensihoitopalvelun tai sosiaali- ja terveyspalveluiden toimintaan lyhyt tai pitkäaikaisesti. Samoin yhteiskunnallisesti merkittävät toimintaan vaikuttavat tekijät tulee huomioida. Alueellisesti huomioitavia tilanteita voivat olla laajamittainen negatiivinen vaikutus maakunnallisiin toimintoihin. Yhteiskunnallisesti merkittävistä tilanteista tulee huomioida esimerkiksi laajamittainen maahantulo- tai pandemiatilanne. Ensihoitokeskus tekee ennakoivassa toiminnassaan yhteistyötä muiden viranomaisten sekä kolmannen sektorin kanssa. Sivu 18 / 34

5 ENSIHOITOPALVELUN SAATAVUUS JA JÄRJESTÄMISTAPA 5.1 Väestön tavoitettavuus ensihoitopalvelulle kuuluvissa tehtävissä Palvelutasopäätöksessä määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan vähintään ensivastetasoisella yksiköllä A- ja B-tehtäväkiireellisyysluokan tehtävissä 8 minuutin ja 15 minuutin sisällä hälytyksestä. Lisäksi määritellään, kuinka suuri osuus kunkin riskialueluokan väestöstä pyritään tavoittamaan ensihoitopalvelun yksiköllä C-tehtäväkiireellisyysluokassa 30 minuutin ja D- tehtäväkiireellisyysluokassa kahden tunnin sisällä hälytyksestä. Lisäksi on päätettävä, kuinka suuri osuus väestöstä pyritään tavoittamaan hoitotasoisella ensihoitoyksiköllä 30 minuutin sisällä hälytyksestä A- ja B- kiireellisyysluokan tehtävissä, mikäli potilaan hoito sitä edellyttää. Kaikissa tehtävissä ei ole tarpeen käyttää hoitotason yksikköä, joten tiedot kerätään vain niistä tehtävistä, joissa se on katsottu tarpeelliseksi. Sairaanhoitopiirien on turvattava ensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisesti alueellaan. Ensihoitopalvelujen järjestämisessä oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelujen saanti edellyttää nopeaa ja oikeaa hoidon tarpeen arviota ja väestön tarpeisiin oikein suunnattua resursointia. Ensihoitopalvelun suunnittelussa lähtökohtana on koko väestön tasavertainen palvelu, eikä kuntakohtainen ja kuntarajoihin perustuva suunnittelu. Keskeistä on, että kaikissa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän saman riskialueluokan alueilla on yhtenevät tavoittamisajat. Tällä menettelyllä taataan väestölle samanvertaiset palvelut saman riskialueluokan alueilla koko sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella. Vuodesta 2014 alkaen toiminut alueellinen, kuntarajoista irrotettu ja päivystävän kenttäjohtajan valvoma sekä johtama ensihoitojärjestelmä, osoittaa että sijoittamalla yksiköt välittömään lähtövalmiuteen sekä maantieteellisesti ja väestön kannalta optimaalisesti saavutetaan lukumääräisesti vähemmällä ensihoitoyksiköiden määrällä parempi palvelutaso. Yksikkömäärän kokonaisoptimointi edellyttää kuitenkin aktiivista resurssijohtamista päivystävältä kenttäjohtajalta sekä vallitsevaan valmiustilanteeseen reagoimista mm. valmiussiirroin ja optimoimalla ensihoitoyksiköiden käyttöä hoitolaitosten välisissä siirtotehtävissä. Sivu 19 / 34

Väestön tavoittamisprosentit riskiluokittain Päätös Päätös Päätös Päätös A/B A/B C D Vähintään hätäensiapuun Hoitotason Ambulanssi Ambulanssi pystyvä yksikkö yksikkö Riskialueluokka 8 min 15 min 30 min 30 min 2 h Luokka 1 90 95 95 95 95 Luokka 2 75 90 90 90 95 Luokka 3 60 80 80 85 95 Luokka 4 25 50 75 80 95 Luokka 5 EI MÄÄRITELLÄ 5.2 Ensihoitopalvelun järjestämistapa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueen ensihoitopalvelu järjestetään pääosin kuntayhtymän omana tuotantona. Tällä varmistetaan kohdassa 3.2 läpikäytyjen strategisten tehtävien ja tavoitteiden toteutuminen, osana kuntayhtymän muuta sosiaali- ja terveyspalveluorganisaatiota. 5.2.1 Ensivastetoiminta Ensivastetoimintaa tuottavat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen sekä Jokilaaksojen pelastuslaitokset ja KIP Service Oy. Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen tuottaman ensivastetoiminnan asemapaikat ovat seuraavat paloasemat Kokkola, Kälviä, Lohtaja, Ullava, Kruunupyy, Alaveteli, Teerijärvi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho, Kannus, Toholampi sekä Lestijärvi. Jokilaaksojen pelastuslaitos tuottaa Reisjärven paloaseman ensivastetoiminnan, mutta myös mahdollisen rajan ylittävän ensivastetoiminnan tuotannon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta. KIP Service Oy tuottaa, Kokkolan suurteollisuusalueella olevan KIP Tehdaspalokunnan paloaseman ensivastetoiminnan tuotannon. Ensivasteyksiköiden kokonaismäärä on 17 yksikköä. Sivu 20 / 34

5.2.2 Ensihoitopalvelun yksiköiden pääasiallinen asemapaikka, yksikön taso, valmiusaika ja järjestämistapa Alla olevissa taulukoissa on esitetty alueittain ensihoitoyksiköiden pääasialliset asemapaikat, yksikön taso, valmiusaika ja järjestämistapa. Ensihoitoyksiköiden asemapaikkaa voidaan tarvittaessa muuttaa eri vuorokauden aikoina, päivystävän kenttäjohtajan määräämin valmiussiirroin. Vaikka yksikön pääasiallinen asemapaikka on merkitty tiettyyn kuntaan tai kunnanosaan, toimii yksikkö koko kuntayhtymän alueella sekä tarvittaessa, eri alueiden päivystävien kenttäjohtajien keskenään näin sopiessa, kiireellisissä tehtävissä myös kuntayhtymän alueen ulkopuolelle. Alue 1: Kokkola Asemapaikka Yksikkö Tunnus Miehitys Valmiusaika Järjestämistapa Kokkola - KPKS Kenttäjohtoyksikkö EKP01 H+H Välitön 24/7 Kuntayhtymä Ensihoitoyksikkö EKP121 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Ensihoitoyksikkö EKP131 P+P Välitön 12/7 Kuntayhtymä Kasikulma Ensihoitoyksikkö EKP122 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Alue 2: Kruunupyy ja Perhonjokilaakso Asemapaikka Yksikkö Tunnus Miehitys Valmiusaika Järjestämistapa Alaveteli Ensihoitoyksikkö EKP221 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Tunkkari Ensihoitoyksikkö EKP222 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Perho Ensihoitoyksikkö EKP223 H+P 8/5 + VO Yksityinen palv.tuot. Alue 3: Laajennettu Lestijokilaakso Asemapaikka Yksikkö Tunnus Miehitys Valmiusaika Järjestämistapa Kannus Ensihoitoyksikkö EKP321 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Toholampi Ensihoitoyksikkö EKP322 H+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Reisjärvi Ensihoitoyksikkö EKP331 P+P Välitön 24/7 Kuntayhtymä Sivu 21 / 34

5.3 Kohteessa annettava hoito ja ensihoitopalveluun kuulumattomat tehtävät Kuntayhtymän alueen kattava ensihoitopalvelun päivystävä kenttäjohtamisjärjestelmä on edellytyksenä yksiköiden optimaalisen käytön takaamiseksi ja sen avulla varmennetaan osaltaan, että potilaat saavat tarvitsemansa avun nopeasti tarkoituksenmukaisimman yksikön antamana. Lisäksi jatkossa luodaan ensihoitoyksiköistä yhteys alueen sähköiseen potilastietojärjestelmään. Tämä helpottaa potilaiden hoitoa kohteessa niin, että yhä useampi potilas voidaan hoitaa paikanpäällä ilman ensihoitoyksikön kuljetusta hoitolaitokseen. Järjestelmää tulee kehittää siten, että potilaat, jotka tarvitsevat hoitoa, mutta eivät ensihoitoyksikön kuljetusta,, saavat ensihoitoyksiköltä ajanvarauksen tarkoituksenmukaisimpaan terveydenhuollon yksikköön, jossa potilaan terveysongelma hoidetaan jatkossa. Ensihoitoyksiköt voivat tuottaa Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän muille yksikölle, erikseen siitä näiden kanssa sopimalla, yksiköiden toimintaa (esim. kotisairaala, kotisairaanhoito) tukevia palveluita siten, että se ei haittaa perustehtävän eli primäärien ensihoitotehtävien suorittamista. Näiden muuta sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa tukevien tehtävien painopiste on avohoidon tukemisessa sekä ns. kotiin vietävissä palveluissa. Mikäli näitä palveluita tuotetaan, on huolehdittava siitä että annetut primäärit ensihoitotehtävät suoritetaan lähtövalmius- sekä potilaiden tavoitettavuusaikojen puitteissa. Näiden ensihoitopalveluun kuulumattomien tehtävien koordinaatiosta sekä yksiköiden käytöstä ko. tehtävillä päättää aina ensihoidon tilannekeskus sekä päivystävä kenttäjohtaja. Sivu 22 / 34

6 ENSIHOITOPALVELUN HENKILÖSTÖN PÄTEVYYSVAATIMUKSET Ensihoitopalvelun henkilöstöltä vaadittavasta koulutuksesta on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön ensihoitopalvelusta antaman asetuksen (340/2011) 8 :ssä. 6.1 Ensivaste Ensivasteyksikössä (EVY) vähintään kahdella henkilöllä on oltava ensivastetoimintaan soveltuva koulutus. Koulutuksen tulee olla ensihoitokeskuksen hyväksymää. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueella soveltuvalla koulutuksella tarkoitetaan esimerkiksi SPR:n ensiapukursseja 1 ja 2 tai palokuntien ensiapukurssia sekä lisäksi ensivastekoulutusta. Ensivasteyksikössä voi toimia myös terveydenhuoltoalan ammattihenkilö, joka on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä hyväksytty joko perus- tai hoitotasolle, tai pelastajatutkinnon taikka sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Tässä tapauksessa ei edellytetä erillistä ensivastekoulutusta. 6.2 Perustaso Ensihoitopalvelusta annetun asetuksen mukaisesti perustason ensihoidon yksikössä ainakin toisen ensihoitajan on oltava terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on ensihoitoon suuntautuva koulutus. Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö tai pelastajatutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaisesti henkilöt, jotka ovat asetuksen voimaan tullessa suorittaneet pelastajatutkinnon ja ovat toimineet säännöllisesti perustason ensihoidon tehtävissä, voivat myös jatkossa kahdestaan muodostaa perustason ensihoidon yksikön henkilöstön. 6.3 Hoitotaso Ensihoitoasetuksen mukaisesti hoitotason ensihoidon yksikössä on ainakin toisen ensihoitajan oltava ensihoitaja AMK tai sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan 30 opintopisteen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetusja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Toisen ensihoitajan on oltava vähintään terveydenhuollon ammattihenkilö, pelastajatutkinnon tai sitä vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanut henkilö. Henkilöt, jotka ovat asetuksen voimaan tullessa terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on riittävä ensihoidon osaaminen, tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. 6.4 Vaativa hoitotaso Johtuen pitkästä välimatkasta lähimpään päivystävään ensihoitolääkäriin sekä yliopistosairaalaan on, varmistuakseen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän väestön yhdenvertaisuudesta Sivu 23 / 34

suhteessa ERVA - alueen muuhun väestöön, perusteltua kouluttaa valikoitu joukko alueen työntekijöitä vaativan hoitotason edellyttämälle toimivaltuus- ja hoitovelvoitetasolle. Vaativan hoitotason osaamisen kehittämisen ja varmistamisen menetelmistä sekä toteutuksesta säädetään erillisellä asiakirjalla. 6.5 Kenttäjohtaja Ensihoitoasetuksen mukaisesti ensihoitopalvelun kenttäjohtajan on oltava ensihoitaja AMK tai laillistettu sairaanhoitaja, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suuntaavan 30 opintopisteen laajuisen opintokokonaisuuden yhteistyössä sellaisen ammattikorkeakoulun kanssa, jossa on opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksen mukaisesti ensihoidon koulutusohjelma. Lisäksi kenttäjohtajalla on oltava riittävä ensihoidon hallinnollinen ja operatiivinen osaaminen sekä tehtävän edellyttämä kokemus. Henkilöt, jotka ovat asetuksen voimaan tullessa terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla on riittävä ensihoidon osaaminen, tehtävän edellyttämä kokemus ja jotka toimivat hoitotason ensihoidon tai kenttäjohtajan tehtävissä, voivat edelleen toimia mainituissa tehtävissä. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä suositellaan näiden vaatimusten lisäksi täydentävää koulutusta ensihoitotyön johtamiseen ja kenttäjohtajana toimimiseen. Tällainen lisäkoulutus voidaan suorittaa myös työn ohessa. Kenttäjohtoyksikkö EKPO1 pyritään lisäksi miehittämään aina vaativan hoitotason toimivaltuuden ja hoitovelvoitteen kyvyn omaavalla henkilökunnalla. 6.6 Osaamisen varmistaminen ja täydennyskoulutus Ensihoitopalvelun yksiköissä työskentelevän henkilöstön pätevyysvaatimuksena on terveydenhuoltolain ja ensihoitoasetuksen määrittelemä koulutusvaatimus siirtymäsäännökset huomioiden. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän alueen ensihoitoyksiköissä työskentelevillä ensihoidon työntekijöillä tulee lolla ensihoidon vastuulääkärin myöntämä voimassa oleva toimivaltuus sekä hoitovelvoite (perustaso / hoitotaso / vaativa hoitotaso) sekä perustutkinnon edellyttämä suonensisäisen lääke- ja nestehoidon lääkelupa. Ensihoidon ruuhka- ja erityistilanteissa voidaan edellä mainituista vaatimuksista tilapäisesti poiketa. Pätevyysvaatimuksista voidaan poiketa tilapäisesti esimerkiksi suuronnettomuus- tai muissa erityistilanteissa, joissa normaalisti valmiudessa oleva henkilöstö ei riitä, ja joudutaan lyhyellä varoitusajalla perustamaan ylimääräisiä yksiköitä. Päätöksen palvelutason tilapäisestä tai osittaisesta laskusta tekee ensisijaisesti poikkeustilanteissa perustettava ensihoitopalvelun johtokeskus. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän ensihoitopäällikkö tai päivystävä kenttäjohtaja voi tehdä päätöksen mikäli tilanteen kiireellisyys sitä edellyttää. Siirtymäsäännösten mukaisesti ensihoitopalvelussa tulee myös jatkossa toimimaan eriasteisella pohjakoulutuksella, kokemuksella ja täydennyskoulutuksella olevaa henkilöstöä. Yhtenäinen järjestelmä kuitenkin edellyttää, että osaaminen ja toiminta saadaan sellaiseksi, että palvelu on mahdollisimman tasalaatuista. Työnantaja vastaa osaamisen kehittämisen tavoitteellisuudesta ja siitä, että henkilöstöä käytetään tehtävissä, joihin kunkin koulutus ja kokemus ovat riittävät. Lähtökohtana on henkilöstön osaamisen mahdollisimman tehokas ja laaja-alainen hyödyntäminen koko ensihoidon palvelutuotannossa. Sivu 24 / 34