60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

60. (33.60, osa) Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin perustoimeentulotuen valtionosuudesta, valtionkorvauksesta terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan sekä lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin, valtionavustuksesta kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin sekä valtionkorvauksesta rikosasioiden sovitteluun. Keskeiset uudistukset Vuoden 2010 alusta lukien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen momentille 28.90.30. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisella momentilla 28.90.30 toteutetaan hallitusohjelman esityksiä. Korotus kohdistetaan muun muassa 1.9.2009 voimaan tulevan vammaislainsäädännön toteuttamiseen, opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia sekä jatketaan ympäristöterveydenhuollon alueellisen yhteistoiminnan edistämistä valtioneuvoston periaatepäätöksen edellyttämälle tasolle. Terveyden edistämisen politiikkaohjelman toteuttamista jatketaan. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt seuraavat kehittämishankkeet, jotka tukevat osaltaan kuntia tuottamaan asetettujen tavoitteiden mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevän toiminnan toimenpiteet ja sosiaali- ja terveyspalvelut asukkailleen: Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma, KASTE, vuosille 2008 2011, jossa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset uudistus- ja lainsäädäntöhankkeet sekä ohjeet ja suositukset. Terveys 2015 -kansanterveysohjelma linjaa kansallista terveyspolitiikkaa pitkällä tähtäimellä. Toimiva Terveyskeskus -toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on tukea kuntia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa ja varmistaa perusterveydenhuollon toimivuus sekä henkilöstön osaaminen ja riittävyys. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmäarkkitehtuurihanke vuosina 2007 2010, joka tukee palveluiden laadukasta ja kustannustehokasta tuottamista sekä kansalaisen toimintamahdollisuuksia. Keskeisen osan tietojärjestelmäarkkitehtuuria muodostavat valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen, tietoturvallisen saatavuuden hoitotilanteessa sekä asiakirjojen sähköisen arkistoinnin. Sosiaalialan kehittämishankkeen tulevien vuosien tavoitteita linjataan Hyvinvointi 2015 -ohjelmassa. Vuosien 2003 2007 Alkoholiohjelman jatkaminen. Järjestelmäkuvaukset Toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta, ehkäisevästä toimeentulotuesta sekä kuntouttavan työtoiminnan toimintarahasta ja matkakorvauksista. Perustoimeentulotuki sisältää perusosan ja muut perusmenot, joihin kuuluu asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, taloussähköstä aiheutuvat menot, kotiva- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

kuutusmaksu sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Perustoimeentulotukeen momentilta 33.60.35 maksettava valtionosuus määräytyy kustannusperusteisesti ja on määrältään 50 prosenttia nettokustannuksista. Muun toimeentulotuen valtionosuus sisältyy momentilta 28.90.30 maksettavaan laskennallisesti määräytyvään sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuteen. Terveydenhuollon toimintayksiköille maksetaan erikoissairaanhoitolain perusteella valtion korvausta niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta (33.60.32) ja lääkärin- ja hammaslääkärin koulutuksesta (33.60.33). Tutkimustoiminnan korvaus perustuu tieteellisten julkaisujen lukumääriin, niiden pisteytykseen ja pisteelle määrättyyn hintaan. Koulutustoiminnan korvaus perustuu yliopistosairaaloiden osalta tutkintojen ja aloittaneiden uusien opiskelijoiden lukumääriin ja tutkinnolle määrättyyn korvaukseen ja muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden osalta kuukausikorvaukseen. Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen suoritettavan korvauksen suuruudesta sekä tieteellisten julkaisujen painoarvoista ja yksikköhinnoista säädetään vuosittain sosiaalija terveysministeriön asetuksella. Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon käytettävissä olevalla valtionavustuksella (33.60.31) tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoa sekä edistetään kunta- ja palvelurakennehankkeen toteuttamista. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja 2007 2008 2009 2010 toteutunut toteutunut arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 1) 218 000 220 000 250 000 280 000 Täydentävä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 93 000 90 000 100 000 112 000 Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana Perustoimeentulotuki, saajia vuoden aikana 342 500 342 000 390 000 448 000 Täydentävä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 150 000 150 000 170 000 200 000 Ehkäisevä toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 22 000 22 000 25 000 27 000 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä 31.12. 195 000 196 000 197 000 197 000 Lasten kotihoidon tuki, saajia 31.12. 65 316 66 000 66 000 66 000 Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia 31.12. 17 500 17 600 17 700 17 700 Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 118 300 118 500 119 000 120 000 Tukipalvelut, 65 vuotta täyttäneitä saajia vuoden aikana 114 700 115 500 116 000 117 000 Vanhainkodit, asukkaiden määrä 31.12. 18 500 18 300 18 100 17 800 Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 33 000 33 000 34 000 35 000 Vanhusten palveluasuminen, asukkaiden määrä 31.12. 28 500 30 000 32 000 34 000 Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 9 800 10 000 10 400 10 600 Kehitysvammaisten laitoshuolto, asukkaiden määrä 31.12. 2 600 2 600 2 600 2 600 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 86 700 87 000 88 000 88 000 Kansanterveystyö Hoitopäivät (milj.) 7,1 7,1 7,0 7,0 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 8,8 9,0 9,0 9,0 Muun ammattihenkilön luona 16,3 16,5 16,8 17,0 Hammashuollon käynnit 5,0 5,0 5,0 5,0 1) Menojen rahoitus momentilta 33.60.35. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

Kotisairaanhoidon käynnit 3,9 4,0 4,0 4,2 Erikoissairaanhoito Hoitopäivät (milj.) 5,3 5,3 5,3 5,3 Päättyneet hoitojaksot (milj.) 1,0 1,0 1,0 1,0 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 5,3 5,3 5,3 5,3 Avohoitokäynnit (milj.) 7,0 7,1 7,1 7,1 Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutus ja terveystieteellinen tutkimustoiminta 2007 2008 2009 2010 toteutunut toteutunut arvio arvio Julkaisupisteiden määrä (3 v. keskiarvo) 8 381 8 416 8 478.. Julkaisupisteiden hinta, euroa 5 816 5 791 4 718.. Lääkäri- ja hammaslääkäritutkinnot ja uudet opiskelijat (3 v. keskiarvo) 1 093,9 1 088,6 1 085,6 1 052,7 Tutkintokorvaus, euroa 62 600 64 700 65 700 64 500 Erikoislääkärin 8 vuoden tutkintokorvaus, euroa 23 500 23 500 23 500.. Koulutuksen kuukausikorvaus, euroa 1 329 1 370 1 390 1 370 Mielentilatutkimustoiminta 2007 2008 2009 2010 toteutunut toteutunut arvio arvio Mielentilatutkimusten lukumäärät yhteensä 126 126 170 150 valtion yksiköt 71 71 94 85 kunnalliset sairaalat 55 55 76 65 Menot (1 000 euroa) 2 855 3 354 4 445 4 915 Euroa/tutkimus (laskennallinen keskimäärin) 22 700 26 600 26 100 32 700 V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Vuoden 2010 alusta kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudet siirretään valtiovarainministeriön pääluokkaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen momentille 28.90.30. Kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta sosiaali- ja terveydenhuollon osuus on noin 5,68 miljardia euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin osoitettu noin 21 miljoonan euron korotus kohdistetaan mm. vammaislainsäädännön toimeenpanoon, opiskelijaterveydenhuollon ja neuvolapalvelujen parantamiseen sekä perusterveydenhuollon ja ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Kuntatalouden heikentyessä kuntien mahdollisuudet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ovat vaarassa heikentyä. Etenkin ikääntyvän väestön määrän kasvu asettaa suuria haasteita palvelujärjestelmälle. Lisäksi myös mm. perusterveydenhuoltoon, lastensuojeluun, päihdehuoltoon ja mielenterveystyöhön kohdistuvat palvelutarpeet ovat kasvaneet. Kunnat joutuvatkin parantamaan toiminnan tehokkuutta uudistamalla palvelurakenteitaan ja sopeuttamaan toimintaansa heikentyneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Edellisen laman jälkeen suuri määrä lapsiperheitä ja muita kotitalouksia jäi suhteellista köyhyyttä kuvaavan rajan alapuolelle ja etenkin lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on kasvanut aina viime vuosiin asti. Edellisen taantuman aikana vähennettiin myös useita sosiaali- ja terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä palveluja, mikä on myöhempinä vuosina ollut osaltaan kasvattamassa kalliiden erityispalveluiden tarvetta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

Valiokunta korostaa, että talouden kireästä tilanteesta huolimatta on tärkeää huolehtia riittävästä perusturvasta sekä toimista, joilla torjutaan köyhyyttä ja syrjäytymistä. Etenkin nuorten syrjäytymisestä aiheutuu yhteiskunnalle mittavia kustannuksia ja se heikentää osaltaan myös työllisyyttä ja talouden kasvua. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että ennaltaehkäisevästä ja ns. matalan kynnyksen toiminnasta huolehditaan, sillä ennaltaehkäisevällä toiminnalla saadaan niin inhimilliseltä kannalta kuin myös taloudellisesti parhaimmat tulokset. Tarve varhaisen tuen ja puuttumisen lisäämiseen korostaa myös kansalaisjärjestöjen tärkeää roolia hyvinvoinnin edistämisessä. P ä i h d e h u o l t o. Päihdehaitat ovat alkoholinkulutuksen kasvun myötä lisääntyneet ja vaikeutuneet. Alkoholin aiheuttamien sairauksien ja kuolemantapausten määrät ovat kasvaneet ja alkoholi on jo työikäisten yleisin kuolinsyy. Myös mielenterveys- ja päihdeongelmien esiintyminen samanaikaisesti on lisääntynyt. Vanhempien päihdeongelmat näkyvät mm. perheväkivaltana sekä huostaanottoina, jotka kuormittavat lastensuojelua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan eniten puutteita on katkaisuhoidon ja avopalveluiden saatavuudessa. Kuntasektorilla päihdehuollon määrärahoja on kuitenkin jo yleisesti supistettu. Vähenevät resurssit ovat johtamassa myös järjestöiltä hankittavien palveluiden vähentämiseen ja siten monipuolisen osaamisen vähentämiseen. Valiokunta korostaa avohuollon kehittämistä sekä varhaisessa vaiheessa tarjottavaa hoitoa, jolloin voidaan välttyä sairauksien pahenemiselta ja pitkittymiseltä. Päihdekuntoutuksen edistäminen edellyttää myös moniammatillisen yhteistyön vahvistamista julkisen sektorin sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Päihdeäitien Pidä kiinni -hoitojärjestelmän osalta valiokunta viittaa momentin 33.03.63 kohdalla todettuun. Valiokunta on huolissaan myös A-klinikkasäätiön ylläpitämän Järvenpään sosiaalisairaalan toimintamahdollisuuksista. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Järvenpään sosiaalisairaalan rahoituspohja on kuntien talouden heikentyessä huonontunut nopeasti. Sosiaalisairaala on Suomen ainoa päihdesairaala, joka tarjoaa laadukkaita hoitoja päihde- ja huumeongelmiin ja joka tekee niihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistyötä. Kuntien maksusitoumusten vähentyessä on vaarana, että sairaala joutuu rahoituspohjan kaventuessa supistamaan palvelutuotantoaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Toiminnan vähentäminen johtaisi ensi vaiheessa sairaalan perheosaston sulkemiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Järvenpään sosiaalisairaalan toimintamahdollisuudet ja rahoituspohja turvataan, sillä sairaalassa on paljon sellaista erityisosaamista, jota alan muut toimijat eivät pysty tarjoamaan. Valiokunnan mielestä on selvitettävä mahdollisuudet osoittaa sosiaalisairaalalle valtakunnallinen erityistehtävä, joka olisi osa sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueiden valtakunnallisesti keskitettäviä tehtäviä ja joka rahoitettaisiin erityisrahoituksella. L a s t e n s u o j e l u. Lastensuojelun asiakkaiden kokonaismäärä on viimeisen kymmenen vuoden aikana kaksinkertaistunut. Avohuollon asiakkaana lastensuojelussa olleiden lasten ja nuorten määrä on yli 60 000 ja sijaishuollon asiakkaana on yli 16 000 lasta. Lastensuojeluun myös tulee vuosittain enemmän asiakkaita kuin sieltä poistuu. Lastensuojelun resurssit eivät anna vielä mahdollisuutta huolehtia kaikista uuden lastensuojelulain asettamista velvoitteista. Etenkään ammattitaitoisia sosiaalityöntekijöitä ei ole riittävästi, mikä vaikeuttaa mm. laissa asetettujen määräaikojen noudattamista. Lastensuojelun asiakkaina olevien perheiden ongelmat ovat myös yhä vaativampia, mikä lisää lastensuojeluviranomaisten työtä. Valiokunta korostaa varhaisen puuttumisen, ennaltaehkäisyn sekä avohuollon vahvistamista, mitkä ovat uuden lastensuojelulain keskeisiä tavoitteita. Laitossijoitusten tilalle tarvitaan myös lisää perhehoitopaikkoja, mikä vähentäisi kuntien kustannuksia ja antaisi lapselle mahdollisuuden asua kodinomaisissa olosuhteissa. Valiokunta korostaa myös toimia, joilla kehitetään lapsiperheiden kokonaisvaltaista ja sektorirajat ylittävää kotipalvelua. M i e l e n t e r v e y s t y ö. Mielenterveyshäiriöiden kansanterveydellinen merkitys on kasvanut, sillä vaikka itse häiriöt eivät ole yleistyneet, on niihin liittyvä työkyvyttömyys lisääntynyt voimakkaasti. Uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Hoitoon ja sosiaalivakuutukseen liittyvät kustannukset ovat mittavia, minkä lisäksi esimerkiksi menetetystä työpanoksesta ja tuottavuuden laskusta johtuvat menot ovat erittäin suuria. Avohoidon kehittäminen on myös jäänyt toissijaiseksi, sillä suuri osa hoidon kustannuksista kohdistuu laitoshoitoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

Valiokunta pitää tärkeänä, että mielenterveystyöhön liittyvää osaamista vahvistetaan perusterveydenhuollossa ja että mielenterveyttä edistävään ja ongelmia ehkäisevään työhön panostetaan aiempaa enemmän. Myös mielenterveystyöhön liittyvää moniammatillisuutta on lisättävä ja palveluiden alueellista tasapuolisuutta parannettava. Mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää huolehtia paitsi lasten, myös nuorten mielenterveysongelmien varhaisesta tunnistamisesta. Valtaosa aikuisten mielenterveyden häiriöistä alkaa nuoruusiässä, jolloin niiden oikea-aikaisella tunnistamisella ja hoidolla voidaan ehkäistä aikuisuuden mielenterveyshäiriöitä ja vähentää niihin liittyvää työkyvyttömyyttä. Valiokunta lisää nuorten mielenterveyspalveluiden parantamiseen 300 000 euroa. Määräraha osoitetaan momentille 33.60.31 ja se ohjataan Kaste-ohjelman kautta toteutettaviin nuorten mielenterveyspalveluita edistäviin hankkeisiin. O m a i s h o i t o. Valiokunta pitää myös tärkeänä toimenpiteitä, joilla voidaan parantaa omaishoidon suosiota ja omaishoitajien asemaa. Keskeisiä epäkohtia ovat mm. omaishoidon tuen saantikriteerien epäyhtenäisyys sekä omaishoitajien vapaapäiväjärjestelyihin liittyvät ongelmat. Myös mielenterveyskuntoutujien omaisten mahdollisuudet tuen saamiseen ovat usein muita heikommat, koska psyykkisiä tekijöitä ei oteta riittävästi huomioon etenkään tilanteessa, jossa käytetään fyysistä toimintakykyä kuvaavia mittareita. Omaishoidon tuen uudistamista käsitellään SATA-komiteassa, jonka on määrä tehdä ehdotukset kuluvan vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen valmistelu käynnistetään mahdollisimman pian SATAkomitean ehdotusten valmistuttua. V a n h u s t y ö. Vanhusväestön tarvitsemien palvelujen saatavuus ja voimavarat vaihtelevat maan eri puolilla ja hoidon ja hoivan laadussa on eroja myös hoitoyksiköittäin. Osassa Suomen kunnista noudatetaan vuonna 2008 annettuja ikäihmisten palveluiden laatusuosituksia (STM 2008:3) kohtuullisen hyvin, mutta osassa puutteet ovat ilmeisiä. Hallitus onkin valmistelemassa lainsäädäntöä, joka turvaisi palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden maan eri puolilla. Valiokunta painottaa toimia, jotka edistävät vanhusten toimintakyvyn säilymistä ja parantavat mahdollisuuksia omatoimisuuteen ja kotona asumiseen. Laitoskustannuksia voidaan vähentää myös vanhusten perhehoidolla, joka sopii hyvin esim. dementoivia sairauksia sairastaville tai turvattomuutta tai yksinäisyyttä kokeville ikäihmisille. Vanhusten perhehoidon edistämiseksi valiokunta on lisännyt 100 000 euroa momentille 33.03.63. Valiokunta korostaa myös uuden teknologian kehittämistä ja sen hyödyntämistä osana vanhustenhuollon palvelujen kehittämistä. L a s t e n j a n u o r t e n s y ö p ä h o i t o j e n m y ö h ä i s v a i k u t u k s e t. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös lasten ja nuorten syöpähoitojen vaikutuksiin ja niiden seurantaan. Lasten ja nuorten syöpähoidot ovat kehittyneet voimakkaasti ja jo valtaosa syöpään sairastuvista lapsista ja nuorista paranee. Saadun selvityksen mukaan lähes puolelle syövän sairastaneista lapsista ja nuorista jää kuitenkin joko sairauteen tai sen hoitoon liittyvä terveyshaitta. Lisäksi toisen syövän vaara on yli 10-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Hoidosta ja sairaudesta johtuvia, usein vasta pitkän ajan kuluttua ilmeneviä haittavaikutuksia ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta, sillä syöpää sairastaneiden nuorten terveyttä ei seurata systemaattisesti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä laatii kuluvan vuoden loppuun mennessä ehdotukset, joiden tarkoitus on parantaa syöpäsairauksien hoitojärjestelmää. Valiokunta pitää tärkeänä, että samalla selvitetään mahdollisuudet syövästä aiheutuneiden haittojen seurantajärjestelmän kehittämiseen. 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 27 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annettujen asetusten mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 2) pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 3) kehittämishankkeiden valvontaan ja tarkastukseen ja 4) sosiaali- ja terveysministeriön nimeämän ja valtuuttaman valtakunnallisen toimijan valtakunnallisen valmiustoiminnan ylläpidosta ja koulutuksesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen sekä valtakunnalliselle toimijalle, järjestöille, säätiöille tai yhdistyksille vakavien on- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

nettomuustilanteiden hoitamisesta aiheutuvien ylimääräisten kustannusten korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa 2008 2011. Määrärahasta arvioidaan käytettävän sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 23 100 000 euroa, pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelujen järjestämiseen 4 000 000 euroa ja valtakunnalliseen valmiustoimintaan 200 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Eduskunnan tekemien kertalisäysten vähennys -3 200 Pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelut 1 000 Nuorten mielenterveyspalvelut 300 Tasokorotus 100 Yhteensä -1 800 Momentin nimike on muutettu. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Valiokunta viittaa edellä lukuperusteluissa esitettyyn ja lisää momentille 300 000 euroa nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Määrärahalisäys ohjataan Kaste-ohjelman puitteissa toteutettaviin hankkeisiin. 2010 talousarvio 27 300 000 2009 I lisätalousarvio 10 020 000 2009 talousarvio 29 100 000 2008 tilinpäätös 24 800 000 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 40 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. 2010 talousarvio 40 000 000 2009 talousarvio 40 000 000 2008 tilinpäätös 48 743 005 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 104 170 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 47 b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen ja 2) enintään 590 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Varsinais-Suomen ja enintään 100 000 euron lisäkorvauksen maksamiseen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille hammaslääkärin peruskoulutuksesta aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus käyttää 67 900 000 euroa lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksen korvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille, 35 580 000 euroa muille terveydenhuollon toimintayksiköille, 590 000 euroa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirille ja 100 000 euroa Pohjois- Savon sairaanhoitopiirille. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 5 000 000 euroa tasokorotuksen johdosta. 2010 talousarvio 104 170 000 2009 talousarvio 99 170 000 2008 tilinpäätös 99 899 985 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 570 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen 2) mielenterveyslain 22 t :n mukaisten hoitoseuraamukseen tuomittujen henkilöiden tahdosta riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannusten korvaamiseen 3) lapsen seksuaalisen hyväksikäytön selvittämisen järjestämisestä annetun lain (1009/2008) mukaisten valtion korvausten maksamiseen 4) kohdissa 1 3 tarkoitettuihin korvauksiin sisältyvien kulutusmenojen maksamiseen 5) Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen ja 6) pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 25 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina ja hoitoseuraamukseen tuomittujen tahdosta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

riippumattoman hoidon edellytysten selvittämisen kustannuksina otettu huomioon 4 945 000 euroa, lasten ja nuorten oikeuspsykiatrisista tutkimuksista maksettavina korvauksina 4 500 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 125 000 euroa, josta 75 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Mielentilatutkimuksista aiheutuvat kustannukset ja hoitoseuraamukseen tuomittujen hoidon edellytysten selvittäminen 500 Lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tutkimukset 500 Potilassiirrot -21 Yhteensä 979 2010 talousarvio 9 570 000 2009 II lisätalousarvio 2009 talousarvio 8 591 000 2008 tilinpäätös 3 400 735 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 313 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaisen valtionosuuden maksamiseen perustoimeentulotuen kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Perustoimeentulotukea saavia kotitalouksia arvioidaan vuonna 2010 olevan noin 280 000. Eduskunta on hyväksynyt talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi toimeentulotukilain määräaikaisesta muuttamisesta ajalle 1.1.2010 31.12.2010. Lain muutoksella jatketaan toimeentulotukilain 11 :n 3 momentin mukaista menettelyä, jolla toimeentulotukea myönnettäessä ansiotuloista jätetään ottamatta tuloina huomioon vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Esityksellä ei ole vaikutusta momentin määrärahan mitoitukseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 88 000 000 euroa toimeentulotukiasiakkaiden lukumäärän kasvun johdosta. 2010 talousarvio 313 000 000 2009 II lisätalousarvio 41 200 000 2009 I lisätalousarvio 6 000 000 2009 talousarvio 225 000 000 2008 tilinpäätös 225 211 561 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 600 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen maksamiseksi saamelaiskäräjien kautta saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 :ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Toiminnan tavoitteena on turvata saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus. 2010 talousarvio 600 000 2009 talousarvio 600 000 2008 tilinpäätös 600 000 37. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin Momentille ei myönnetä määrärahaa. Valtuus. Vuonna 2010 saa tehdä myöntämispäätöksiä yhteensä 10 000 000 eurolla päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin. Valtionavustus näihin hankkeisiin tullaan myöntämään aikaisintaan vuonna 2012. Valtionavustuksen myöntämisessä noudatetaan soveltuvin osin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 20 30 :ien mukaista menettelyä paitsi, että valtionavustus maksetaan jälkirahoitteisena. S e l v i t y s o s a : Valtionavustusta myönnetään jälkirahoitteisesti päiväkotien, vanhainkotien ja terveyskeskusten homekorjaushankkeisiin. 2010 talousarvio 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 3 500 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille. S e l v i t y s o s a : Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä- Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). Toiminnan tavoitteena on laadukkaiden sosiaalipalvelujen turvaaminen alueellisesti yhteistyössä järjestetyn tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnan avulla. 2010 talousarvio 3 500 000 2009 talousarvio 3 500 000 2008 tilinpäätös 3 000 000 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 300 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää rikosasioiden ja eräiden riitaasioiden sovittelusta annetun lain (1015/2005) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen sovittelun järjestämisestä aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi. S e l v i t y s o s a : Valtion korvauksen arvioidaan kattavan noin 80 työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat sekä muut toiminnan kannalta tarpeelliset menot. Korvaus maksetaan asianomaisen aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palvelun tuottajalle ja sen maksatuksesta huolehtii asianomainen aluehallintovirasto. Korvauksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (267/2006). Toiminnan tavoitteena on erityisesti nuorten rikosketjun varhainen katkaiseminen. 2010 talousarvio 6 300 000 2009 talousarvio 6 300 000 2008 tilinpäätös 6 300 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8