Kuntien energiatehokkuussopimus (KETS) ja -ohjelma (KEO) Seinäjoen seudun ilmastostrategia Pertti Koski
Motiva on asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Palveluja hyödyntävät julkinen hallinto, yritykset ja yhteisöt sekä kuluttajat.
Motiva Oy 100 % valtion omistama Valtionhallinnon sidosyksikkö Henkilöstö: 44 hlöä Asiantuntijapalveluita pääosin valtionhallinnolle (ministeriöt, virastot ja laitokset) suurin asiakas TEM/Energiaosasto Motiva Services Oy Motiva Oy:n tytäryhtiö (100 %) Henkilöstö: 13 hlöä Joutsenmerkki Asiantuntijapalveluita Yrityksille, järjestöille, liitoille, kunnille, vientihankkeisiin ym. 9,0 Liikevaihto, milj. (arvio) 8,6 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 4,0 5,1 5,9 6,1 3,0 2,0 1,0 2007 2008 2009 konserni 2010 konserni 2011 konserni
Markkina-asema Energian ja materiaalien loppukäyttäjät Julkinen sektori Yritykset Kuluttajat Valtionhallinto Motiva puolueeton ja luotettava Yhteistyöverkostot Energia-ja teknologiateollisuus, palveluntuottajat
Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset Suomessa - Kuntien energiatehokkuussopimus KETS ja energiaohjelma (KEO) Miksi? Sopimuksiin perustuva tapa panna toimeen EU:n energiapalvelu-direktiivi vaihtoehtona lainsäädäntö, määräykset, normit Energiapalveludirektiivi: Energiankäytön tulee tehostua 9 % vuoden 2016 loppuun mennessä, vertailutasona vuoden 2005 kulutus (tai viimeisimmät käytettävissä olevat kulutustiedot). Merkitsee Suomessa energian käytön tehostumista 17,8 TWh/a:lla. Tavoitteena energiankäytöstä johtuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Huom. Komission ehdotus uudeksi energiatehokkuusdirektiiviksi 6/2011, neuvoteltavana (tavoitteena EU:n vuodelle 2020 asettaman 20 %:n energiansäästötavoitteen saavuttaminen)
Kuntien energiatehokkuussopimus KETS ja energiaohjelma (KEO) Miksi? Osallistuminen kansallisten velvoitteiden toteutukseen Toiminta direktiivin edellyttämänä esimerkillisenä energiatehokkuustoimijana Energiakustannusten pienentäminen ja tarpeettoman energian käytön rajoittaminen kuntien vuotuiset sähkö-, lämpö- ja polttoainekustannukset ovat yhteensä 700-800 milj. euroa => säästö 63-72 milj. euroa vuodessa (9 %:n mukaan) Energiankäytöstä johtuvat CO 2 -päästöt alenevat n. 0,25 miljoonaa tonnia vuodessa
Kuntien sopimuksissa keskeiset tavoitteet Kunta asettaa ohjeellisen yhdeksän prosentin energiansäästötavoitteen* jaksolle 2008-2016. Kiinteä ** MWh-määrä vuoden 2016 loppuun mennessä. Pyrkii lisäämään uusiutuvan energian osuutta kunnan käyttämästä energian loppukulutuksesta. Kunta asettaa kahden vuoden kuluttua liittymisestään tavoitteet uusiutuvan energian lisäämiselle. * Energiankulutuksen ei oleteta olevan vuonna 2016 määrällisesti 9 % alempi kuin 2008. Säästöksi luetaan myös ns. laskennallista säästöä, jolla tarkoitetaan sen tulevan kulutuksen estämistä tai alentamista, joka muutoin aiheutuisi ilman toimenpiteitä. ** Kiinteää säästömäärää voidaan kunnan esityksen perusteella tarkistaa ohjausryhmässä vuosina 2010, 2013 ja 2016, mikäli energiamäärä ohjelman voimassaolon aikana tapahtuneista rakenteellisista tai omistuksellisista muutoksista johtuen edellyttäisi merkittävästi yhdeksää prosenttia suurempaa energiansäästön tasoa vuonna 2016.
Energiatehokkuussopimukset 2008 2016 ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (1 TEOLLISUUS ENERGIA-ALA PALVELUT KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS JA ENERGIAOHJELMA (1 KAUPUNGIT KUNNAT KUNTAYHTYMÄT Vastuuministeriönä: 1) TEM 2) YM 3) LVM 4) MMM ÖLJYALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (1 HÖYLÄ III LÄMMITYS- JA LIIKENNE- POLTTONESTEIDEN JAKELU ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT KIINTEISTÖALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2010-2016 (1 (2 TOIMITILAKIINTEISTÖT (1 ASUINKIINTEISTÖT (2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET (3 MAATILOJEN ENERGIAOHJELMA 2010-2016 (4 TAVARANKULJETUS JA LOGISTIIKKA MAATILAT JOUKKOLIIKENNE
Energiapalvelut Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus 2008 2016 EK - TOIMIALALIITOT - TEM T O I M I A L A K O H T A I S E T T O I M E N P I D E O H J E L M A T Elinkeinoelämä yleinen - palveluala Autoala Matkailu- ja Ravintolapalvelut Kaupan ala Elinkeinoelämä yleinen - teollisuus Puutuoteteollisuus Teknologiateollisuus Muoviteollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Energiantuotanto Energiavaltainen teollisuus Päästökaupan piirissä EU:n energiapalveludirektiivin piirissä
Kunta-alan energiatehokkuussopimus ja -ohjelma2008 2016 TEM - Kaupunki/kunta/kuntayhtymä ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS (KETS) TEM - Kuntaliitto - Motiva PUITESOPIMUS KUNTA-ALAN SOPIMUS- JÄRJESTELMÄ Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Yli 20 000 asukkaan kunnat Yli 20 000 MWh/a kuntayhtymät 5 000 20 000 asukkaan kunta 5 000 20 000 MWh/a kuntayhtymä voi valita KETS tai KEO ENERGIAOHJELMA (KEO) Kaupungit Kunnat Kuntayhtymät Alle 5 000 asukkaan kunnat Alle 5 000 MWh/a kuntayhtymät TEM:n allekirjoitus Kunnan allekirjoitus Motivan LIITTYMISREKISTERI Kunnan LIITTYMISASIAKIRJA ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUS (KETS) Kunta liittyy ENERGIAOHJELMA (KEO)
Sopimuksen solmineet / ohjelmaan liittyneet 1(2) KETS/KEO kattavuus: n. 70 % kuntien asukasmäärästä (viimeisen vuoden aikana liittyneet) KETS Akaa, Espoo, Eura, Hamina, Hankasalmi, Heinola, Helsinki, Hyvinkää, Imatra, Janakkala, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kangasala, Kauniainen, Kemi, Kirkkonummi, Kokkola, Kotka, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Laukaa, Lempäälä, Lieksa, Lieto, Lohja, Mikkeli, Mynämäki, Mäntsälä, Nokia, Oulu, Pieksämäki, Pori, Porvoo, Raisio, Rauma, Riihimäki, Rovaniemi, Saarijärvi, Salo, Sastamala, Savonlinna, Siilinjärvi, Tampere, Turku, Uusikaupunki, Vaasa, Valkeakoski, Vantaa, Varkaus, Ylöjärvi, Äänekoski (47+6) HUS-kuntayhtymä, Kemi-Torniolaakson kky, Keski-Uudenmaan koulutuskunta-yhtymä, Kouvolan seudun kuntayhtymä, Kymenlaakson shp:n ky, Lapin shp:n ky, Oulun seudun kky, Pirkanmaan shp:n ky, Pohjois-Pohjanmaan shp:n ky, Pohjois-Savon shp:n ky, Päijät- Hämeen kkky, Rovaniemen kky (9+3)
Sopimuksen solmineet / ohjelmaan liittyneet 2(2) KEO Asikkala, Haukiputaa, Iitti, Ilmajoki, Ilomantsi, Inari, Isojoki, Jokioinen, Jämsänkoski, Kalajoki, Karijoki, Karkkila, Kauhajoki, Kemijärvi, Kerimäki, Kuhmoinen, Kurikka, Kuusamo, Laihia, Leppävirta, Lestijärvi, Liminka, Luumäki, Nurmes, Närpiö, Orimattila, Orivesi, Padasjoki, Pelkosenniemi, Pietarsaari, Pirkkala, Pudasjärvi, Rautjärvi, Ristiina, Sievi, Simo, Teuva, Toholampi, Urjala, Utajärvi, Uurainen, Veteli, Vähäkyrö (29+15) Mikkelin akk Oy, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ky, Ylä- Savon sote-ky (2+1)
Energiaohjelman sisältö Kunta laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimenpide-suunnitelman energiankäyttönsä tehostamiseksi ohjelmakaudella Malli: http://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiatehokkuussopimus_ja_energiaohjelma/energ iankayton_tehostamissuunnitelma Kunta laatii kahden vuoden kuluessa ohjelmaan liittymisestään suunnitelman keskeisimmistä toimenpiteistä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi Kunta ottaa suunnitelmien toteuttamisen ja tulosten seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelmaan ja esim. kunnan vuosikertomukseen
Energiaohjelman toimenpiteitä 1/4 Kulutusseuranta Energiatehokkuuden huomioiminen kunnan hankinnoissa ja suunnittelun ohjauksessa Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Koulutus ja tiedotus Toimenpiteiden raportointi seurantajärjestelmään
Energiaohjelman toimenpiteitä 2/4 Kunta käynnistää kulutusseurannan siten, että rakennuskohtaiset lämmön ja sähkön vuotuiset ominaiskulutukset ovat seurannassa viimeistään toiseen vuosiraportointiin mennessä. Kunta kehittää keskeisimpien rakennusten kulutusseurannan kuukausitasoiseksi vuoteen 20 mennessä niiltä osin, kuin se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää, sekä kattamaan tarkoituksenmukaisessa laajuudessa myös kunnan muun kuin rakennusten energiankäytön (kuten ulko- ja katuvalaistus) Kunta hankkii käyttöönsä julkisista hankinnoista laaditut energiatehokkuusohjeet ja soveltaa niitä Lisätietoja ja työkaluja hankintoihin www.motiva.fi/julkisethankinnat toimiston energiansäästöön liittyen myös www.motiva.fi/toimistonenergiansaasto Kunta pyrkii huomioimaan uudis- ja perusparannushankkeisiin liittyvissä järjestelmä- ja laitevalinnoissa investointikustannusten lisäksi myös tulevat energiakustannukset
Energiaohjelman toimenpiteitä 3/4 Kunta ottaa harkittavaksi energiapalveluyritysten tarjoamien ESCO-palvelujen käyttämisen ja hankkii tietouden ESCOpalvelun sisällöstä ja mahdollisuuksista. Kunta pyrkii vaikuttamaan kaavoitus- ja liikennesuunnittelussaan kunnan yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen. Kunta kartoittaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet kuntakatselmuksella vuoteen 2013 mennessä. Kunta asettaa uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiselle tavoitteet vuosille 2013 ja 2016. Kunta ottaa mahdollisuuksien mukaan käyttöön uusiutuvia energialähteitä. Kunta myötävaikuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon kunnan alueella.
Energiaohjelman toimenpiteitä 4/4 Kunta asettaa tavoitteeksi, että energiakatselmus on tehty 80 %:ssa kunnan omistamista rakennuksista vuoden 2013 loppuun mennessä. Kunta toteuttaa ne energiakatselmuksissa todetut toimenpiteet, jotka ovat tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita. Kunta ottaa huomioon mahdollisuuden laatia energiatodistuksen energiakatselmuksen yhteydessä. Kunta sitoutuu järjestämään yhteyshenkilölle mahdollisuuden osallistua ohjelman toimeenpanoon liittyvään koulutukseen. Kunta huolehtii ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta henkilöstölleen, luottamushenkilöille ja muille kohderyhmille. Kunta sitoutuu raportoimaan vuosittain toimenpiteet Motivan seurantajärjestelmään
TEM in energiakatselmus- ja energia-analyysituki pääsääntöisesti tuki 40 % hyväksyttävistä kokonaistyökustannuksista säästösopimusjärjestelmään liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien tuki enintään 50 % tukea (enintään 60 %) myös kuntien uusiutuvien energioiden potentiaalikartoituksiin ns. kuntakatselmusmalli - kuntakatselmushankkeet käsitellään TEMissä muille kuin säästösopimukseen liittyneille tuki 40 % pelkkien asuinrakennusten katselmuksiin ei tukea myönnetä hankkeessa voi olla max. 10 % asuintilavuutta
Energiatuet Tässä on esitetty yleisiä suuntaa antavia tietoja energiatuista. Tukilinjauksiin tehdään aika ajoin muutoksia, jonka johdosta tietojen ajantasaisuus on syytä tarvittaessa erikseen tarkistaa viralliset tulkinnat ja päätökset tuista tehdään aina ELY-keskuksissa tai TEM:ssä. Energiatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntäminen perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Energiansäästöön liittyvien investointitukien pääpaino on uuden teknologian käyttöönotossa, jossa tuki voi olla maksimissaan 40 %. Uudella teknologialla tarkoitetaan sellaisia teknisiä ja muita ratkaisuja, joita ei ole aiemmin laajemmin sovellettu kaupallisessa mittakaavassa Suomessa. Käytännössä tuki uudelle teknologialle on useimmiten 25 35 % ja se koskee vain hankkeen uutta teknologiaa sisältävää osuutta. Hankkeen ns. tavanomaiseksi teknologiaksi arvioidulle osuudelle tukitaso on alempi ja määräytyy tavanomaisen teknologian tuen mukaisesti. Energiatehokkuussopimuksiin liittyneet yritykset tai toimipaikat voivat tapauskohtaisen harkinnan perusteella saada investointitukea myös tavanomaisten säästöinvestointien toteuttamiseen. Tämä tuki on yleensä enimmillään 25 %.
Energiatuet ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki voi olla ns. tavanomaisen tekniikan tukea korkeampi, mikäli hakija on liittynyt energiatehokkuussopimus-järjestelmään, eli käytännössä enimmillään 30 %. ESCO-palvelulla toteutettavissa hankkeissa voi myös ESCO-yritys olla tuen hakijana. Muissa kuin energiatehokkuussopimuksiin liittyvissä kohteissa ESCO-palvelulla toteutettavien hankkeiden tuki on enintään 15 %.
Energiatuet Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että sillä arvioidaan olevan hankkeen käynnistymiselle tärkeä merkitys. Tuki myönnetään vain sille osuudelle investoinnista, joka on energiansäästöön aikaansaamiseksi välttämätön. Tämän osuuden koroton takaisinmaksuaika on oltava yli 2 vuotta. Tuettavan investointihankkeen minimikoko on 10 000 euroa. Vuosittaiselle maksimituelle yhdelle yritykselle tai kunnalle ei ole enää ylärajaa. Pienempiä säästöinvestointeja on mahdollisuus yhdistää siten, että edellä mainittu hankkeen minimikoko täyttyy.
Jatkuva parantaminen Projektista prosessiksi Energiakustannusten synty hallitaan Energiankulutusmuutokset havaitaan ja syyt tunnistetaan (kulutusseurannasta tehokkuuden seurantaan) Energian hankinta optimoidaan Turhaa energian käyttöä rajoitetaan Energia-asiat mukana hankintapolitiikassa, ympäristöohjelmissa, yrityksen ja kunnan jatkuvissa toiminnoissa
KETS/ KEO Kunnan jatkuvan parantamisen toimet Kunta nimeää vastuuhenkilön Ottaa suunnitelmien toteutumisen seurannan tarkoituksenmukaisella tavalla osaksi kunnan johtamista sisällyttää keskeiset tiedot toimintasuunnitelman toteutumisesta Kunnan vuosikertomukseen Laatii vuoden kuluessa liittymisestä toimintasuunnitelman energiankäytön tehostamiseksi Laatii kahden vuoden kuluessa suunnitelman uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi
Energian käytön tehostaminen, vaiheet Rakentamisen aikaiset valinnat Viritykset ja ylläpitosuunnitelmat käyttöönotettaessa Ylläpito ja jatkuva parantaminen käytön aikana - energian tarvetta korvaavat, päästöjä pienentävät rakenne-, sijoitus- ym. ratkaisut - energiamuotojen valinta, ostoenergian ja oman tuotannon, uusiutuvien käytön optimointi - muunneltavuus - varustelutaso, järjestelmävalinnat - laitetehokkuus ja mitoitus - kulutuksen seurantamahdollisuus, mittaukset - yksilöllinen, tarpeita vastaava viritys ja säätö - kulutuksen tavoitetason laskenta - energian kulutuksen ja energiatehokkuuden seurantasuunnitelma - käytön opastus - hyvän energiatalouden ylläpito ja parantaminen - kustannusten seuranta - huolto ja korjaukset - hankintapolitiikka korjauksissa ja perusparannuksissa - opastus ja neuvonta 22.5.2009 Pertti Koski Motiva Oy 26
Energiankäytön tehostaminen Rakentaminen, uudistaminen ja korjaaminen, uushankinnat Käyttöönotto Käyttö Käyttökustannusten huomioon otto suunnittelussa, valinnoissa hankinnoissa Toimintaympäristö, joka johtaa energiaketjun taloudellisimpien ratkaisujen toteutumiseen Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ Energiakatselmukset, tehostamismahdollisuudet ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuudet Energiapalvelut (ESCO-toimintamalli) 15.11.2011 Pertti Koski, Motiva Oy 27
LIITTYMISTIEDOT energiaohjelman liittymistiedot Energiaohjelman vastuuhenkilö Nimi Tehtävänimike Postiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelin Matkapuhelin Faksi Sähköposti Energiankäyttö vuodelta Palvelurakennukset Asuinrakennukset Ostolämpö MWh Ostolämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet [1] MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rak.tilavuus rm3 Tai rakennukset yhteensä Muu kulutus [2] Ostolämpö MWh Lämpö MWh Sähkö MWh Sähkö MWh Polttoaineet MWh Polttoaineet MWh Yhteensä MWh Yhteensä MWh Rak.tilavuus rm3 Rakennukset ja muu kulutus yhteensä MWh Energiansäästötavoitteet Energiansäästön välitavoite (2013) MWh % Energiansäästön kokonaistavoite (2016) MWh % [1] Polttoaineiden muuntokertoimina käytetään Tilastokeskuksen julkaisemia tehollisia lämpöarvoja. [2] Muulla kulutuksella tarkoitetaan tässä mm. katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, omien työkoneiden ja ajoneuvojen energiankäyttöä, mutta ei energiantuotannon ja joukkoliikenteen polttoaineita. Luotettavien seurantatietojen puuttuessa tulee muun kulutuksen määrästä esittää arvio.
Miten liitytään? Energiatehokkuussopimusmalli (KETS) ja energiaohjelman (KEO) liittymisasiakirja www.motiva.fi/energiatehokkuussopimukset Liittymislomakkeeseen energiankäyttötiedot palvelu- ja asuinrakennusten energiankäyttö muu energiankulutus Energiansäästön kokonaistavoite v. 2016 (9 %) ja välitavoitteet (2010, 2013) Energiatehokkuussopimus lähetetään: Työ- ja elinkeinoministeriöön (kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto) Energiaohjelma lähetetään: Motivaan (PL 489, 00101 Helsinki) Lisätietoja: pertti.koski@motiva.fi, 0424 281 217
Vuosiraportointi 2010, KETS ja KEO Energiankulutus 2010 2010 raportoidut tiedot: rakennukset muu energiankäyttö* KETS: Sähkö 1 616 (+9 %)** GWh Lämpö + polttoaineet 3 482 (-4 %) GWh KETS yhteensä 5 098 (+4%) GWh 689 (-13 %) GWh KEO: Sähkö 76 (+86 %) GWh Lämpö + polttoaineet 151 (+61 %) GWh KEO yhteensä 227 (+69 %) GWh 31,4 (+60 %) GWh *esim. katu- ja muu ulkovalaistus, vesihuolto, omat työkoneet ja ajoneuvot ** suluissa verrattuna vuoden 2009 raportoineiden tietoon 8.11.2011 KETS ja KEO yhdyshenkilöpäivät 30
Energiakatselmustuki* ja katselmuskohteiden lukumäärä* kunta-alalla sopimuskaudella 2008 2010 vuosittain milj. eur 0,40 0,35 0,30 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0,00 0,091 26 0,374 140 257 0,351 0,05 0,04 0,03 0,02 0,01 0,00 2008 2009 2010 2011 2012 KETS, katselmustuki Huom! KETS ja KEO eri skaala akseleissa. milj. eur 0,06 0,007 1 0,024 8 36 0,056 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 KEO, katselmustuki KEO, katselmuskohteiden lkm 40 35 30 25 20 15 10 5 0 kohteiden lukumäärä Positiivista ja aktiivista kehitystä kunta-alalla 2010 toimenpiteiden toteutus ja niiden raportointi jatkossa ensiarvoisen tärkeää! * Kuvassa mukana myös uusiutuvan energian kuntakatselmukset 8.11.2011 KETS ja KEO yhdyshenkilöpäivät 31
Energiakatselmustuki ja katselmuskohteiden lukumäärä kunta-alan sekä elinkeinoelämän palvelualan ja keskisuuren teollisuuden liittyneille 2008 2010 yhteensä Kohteiden lukumäärä yht. 468 KETS, kuntakats. 0,3 % KEO 4% KEO, kuntakats. 2% Keskisuuri teollisuus yht. 21% Katselmustuki yht. 3,01 milj. eur KETS 27% KETS, kuntakats. 0,3 % KEO 1% KEO, kuntakats. 1% KETS 58% Palveluala yht. 15% Palveluala yht. 12% Keskisuuri teollisuus yht. 58% Kunta-alan osuus katselmuskohteiden lukumäärästä vuoden 2010 lopussa kasvanut 11%-yksikköä verrattuna vuoden 2009 lopun tilanteeseen Vastaavasti myönnetyn tuen osuus kasvanut yhden %-yksikön 8.11.2011 KETS ja KEO yhdyshenkilöpäivät 32
Sopimustoiminnan tulosten seuranta
KETS/KEO vuosiraportointi ja seurantajärjestelmä lähtökohtia Seurantajärjestelmän yleisiä periaatteita Energiatehokkuustoimenpiteiden tietoja voi syöttää alkuvuoden taukoa lukuun ottamatta jatkuvasti vuoden aikana muiden kuin toimenpiteiden vuosiraportointi avautuu aina kunkin vuoden alussa edellisen vuoden tietojen osalta Käyttö ei edellytä käyttäjäkohtaista koulutusta pääsääntöisesti opastus käyttöön tapahtuu seurantajärjestelmän ohjeteksteillä, jotka linkitetty kysymyksiin Seurantajärjestelmään on aina henkilökohtaiset käyttäjätunnukset mahdollista antaa sekä luku- että kirjoitusoikeuksia sopimuksen vastuuhenkilö määrittelee kenelle ja millaiset oikeudet annetaan seurantajärjestelmän käyttöoikeudet voi antaa myös ns. kolmannen osapuolen henkilölle (esim. palveluntuottaja, joka osallistuu esim. säästötoimenpiteiden raportointiin) sopimuksen vastuuhenkilönä ja samalla raportoinnin yhdyshenkilönä on aina liittyneen kunnan edustaja 8.2.2011 KETS/KEO - Seurantajärjestelmä tutuksi 34
KETS/KEO vuosiraportointi ja seurantajärjestelmä lähtökohtia Tietojen raportointi Lähtökohtaisesti raportointi tapahtuu kaikille liittyjille kuntakohtaisesti Tarvittaessa on voi raportoinnin jakaa useampaan raportointiyksikköön esim.: Kunta kunnan oma toiminta sisältää kaikki raportointiosiot = välilehdet sopimukseen kuuluvat liikelaitokset sisältää raportointiosioista rakennusten energiankäytön ja energiakatselmukset sekä niin katselmuksissa todetut kuin muut energiansäästötoimenpiteet sekä yleiset tiedot Kuntayhtymä kuntayhtymä sisältää kaikki raportoitavat tiedot = välilehdet sairaanhoitopiirit sisältää raportointiosioista rakennusten energiankäytön ja energiakatselmukset sekä niin katselmuksissa todetut kuin muut energiansäästötoimenpiteet sekä yleiset tiedot sovittava etukäteen ylläpidon kanssa (seuranta-apu@motiva.fi) 8.2.2011 KETS/KEO - Seurantajärjestelmä tutuksi 35
KETS/KEO Esimerkki näkymästä: vesihuolto 8.2.2011 KETS/KEO - Seurantajärjestelmä tutuksi 36