KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE SEURANTAKOONTI AJALTA 1.7. 31.12.2002

KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKE SEURANTAKOONTI AJALTA 1.7. 31.12.2002

1. Koonti seurannasta ajalta 1.7. 31.12.2002 Aloittaneet Seurantajakson aikana on alkanut kolme kartoitusjaksoa ja viisi ohjaavaa perusjaksoa. Varsinaisen hankkeen on aloittanut 106 opiskelijaa, heistä 76 miehiä ja 30 naisia. Lisäksi vain kartoitusjakson on käynyt 14 opiskelijaa. Aloittaneista ohi kartoitus- ja perusjaksojen suoraan ESR-koulutuksiin on tullut 29 henkilöä. ESR-koulutukset Seurantajakson aikana alkoivat seuraavat ammatillisiin osatutkintoihin tähtäävät ESR-koulutukset: Puualan osaamiskartoituskoulutus (3vkoa) sekä siihen liittyvä Puualan perustaidot koulutus (6kk) Kiinteistöalalle valmentava koulutus (6kk) Myynnin ja asiakaspalvelun koulutus (6kk) Näissä koulutuksissa toteutetaan työelämäläheistä koulutusmallia, tavoitteena on että opiskelijat siirtyvät koulutukseen jälkeen työelämään oppisopimuksen, muun ammatillisen jatkokoulutuksen tai suoran työllistymisen kautta. Koulutukset ovat edelleen meneillään, tähän mennessä on varmistunut kuudelle opiskelijalle oppisopimusjatko yksityiseltä sektorilta. Koulutukset toteutetaan kiinteässä yhteistyössä alan yritysten kanssa. Ei ammatillisia osatutkintoja sisältävät koulutukset: Aulaemännän/-isännän tehtäviin valmentava koulutus Arjen portaat- elämänhallintaan liittyvä koulutus Molemmat yllämainitut koulutukset ovat päättyneet. Aulaemännän/-isännän koulutuksen suorittaneista seitsemän henkilöä on jatkopolkunaan työllistynyt heti koulutuksen jälkeen. Arjen portaat- koulutuksen päätyttyä opiskelijoista kolme lähtee opiskelemaan, työelämään siirtyi kaksi, kaksi ohjattiin työkykyselvityksiin ja yhden kohdalla suunnitelmia työstetään jatko-ohjauksen kautta. Keskeyttäneitä kaksi. Muut koulutukset Omaehtoisen ammatillisen koulutuksen on aloittanut 11 opiskelijaa (naisia 7) Kansallisen työvoimapoliittisen koulutuksen on aloittanut seurantajaksolla 15 henkilöä (naisia 7)

Työsuhteet Kaikkiaan seurantajakson aikana on solmittu 74 uutta työsuhdetta. ilman tukea on tehty 22 työsopimusta, joista o yksityiselle sektorille 13, näistä kaksi vakituisia työsuhteita o kuntasektorille 5 o valtiolle 4 työllistämistuella solmittiin 52 uutta työsuhdetta, joista o yksityiselle sektorille 26 työsuhteeseen, joista kolmannelle sektorille 11 o kunnalle solmittiin 26 uutta työsopimusta Hankkeen toimintamalli, jossa jo kartoitusjaksojen kautta tapahtuu kiinnittyminen hankkeen toimenpiteisiin, toimii hyvin. Perusjaksot, yksilöohjaus ja hankkeen laaja toimintaverkosto muodostavat toimivan kokonaisuuden, joka selkeästi johtaa yksilöllisiin etenemispolkuihin. Hankkeessa työstetty hankkeen perustehtävän kuvaus ja siihen liittyvä tavoitetilan pohdinta yhdessä toimintaa ohjaavien arvojen kanssa muodostavat hankkeen toimintarungon, jonka puitteissa sekä arkipäivän työ että kehittämislinjaukset muodostavat toimivan kokonaisuuden. Liitteet: Liite 1. Sisäinen arviointi hankkeen vaikuttavuudesta, asiakaskysely Liite 2. Raportti hankkeen kokonaistilanteesta Kuopiossa 31.1.2003 Sinikka Miettinen hankepäällikkö

LIITE 1. ASIAKASKYSELY/ JAANA VASTAMÄKI, YKSILÖOHJAAJA KUOPION SEUDUN TYÖPOLKUHANKKEEN ASIAKASKYSELY Asiakaskyselyn alustavia tuloksia puolen vuoden seuranta-ajan jälkeen Kuopion seudun työpolkuhankkeessa on toteutettu asiakaskysely toimintavuonna 2002. Asiakaskyselyn ensimmäiseen vaiheeseen on vastannut yhteensä 125 hankkeen viime vuonna aloittanutta henkilöä. Kyselyn toinen osa on tehty puoli vuotta ensimmäisen kyselyn jälkeen ja seurantakyselyn vastausprosentti on tähän mennessä noussut 67 %:iin. Tulokset on ilmoitettu kokonaisprosentteina, jolloin yhteenlasketut prosentit voivat olla hieman yli tai alle 100 %. 1 Asiakastyytyväisyys Kyselyyn vastanneista 58 % koki, että Työpolkuhankkeessa mukanaolo oli parantanut heidän työllistymismahdollisuuksiaan joko erittäin paljon tai jonkin verran. Tyytymättömiä oli 21 % vastanneista, joiden mielestä hanke ei ollut vaikuttanut työllistymiseen. Pääsääntöisesti hankkeen toimintaan ja palveluihin oltiin tyytyväisiä. Valtaosa vastaajista oli sitä mieltä, että Työpolkuhankkeessa oli varattu riittävästi aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen (65 %) ja että tapaamisia ja ohjauskeskusteluja oli ollut riittävän usein (72 %). Palvelun koettiin olleen yksilöllistä (78 %) ja asiakkaan toiveet olivat olleet ensisijalla suunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä (72 %). Reilu kolmannes vastaajista koki myös, että heidän käsityksensä työvoimatoimiston palveluista oli puolen vuoden seuranta-ajan kuluessa muuttunut myönteisemmäksi (39 %). Taulukko 1: Asiakastyytyväisyys Samaa mieltä (%) Henkilökohtaiseen ohjaukseen on ollut riittävästi aikaa 65 8 Tapaamisia ja ohjauskeskusteluja on ollut riittävän usein 72 11 Palvelu on ollut yksilöllistä 78 11 Asiakkaan toiveet ovat olleet ensisijalla suunnitelmia ja päätöksiä tehtäessä Käsitys työvoimatoimiston toiminnasta ja palveluista on muuttunut myönteisemmäksi viimeisen puolen vuoden aikana 72 11 39 36 Eri mieltä (%) Subjektiivisten kokemusten lisäksi kyselyssä kartoitettiin hankkeen aikana tapahtuneita työllisyystilanteen muutoksia. Kyselyyn vastanneista 16 % oli työllistynyt ilman tukea, joko toistaiseksi (8 %) tai määräaikaisesti (8 %) sekä tuetusti oli työllistynyt 13 %. Opiskelemaan (omaehtoinen, pitkäkestoinen koulutus) oli lähtenyt 5 % vastanneista. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa oli vastaamishetkellä 21 % ja työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa 5 % vastanneista. Kokonaan työttömänä oli 24 %. Muu tilanne eli työmarkkinoiden ulkopuolella, kuten sairaslomalla, oli 16 % vastanneista.

Taulukko 2: Kyselyyn vastanneiden työmarkkinatilanne (%) Työssä, toistaiseksi voimassa oleva työsopimus 8 Työssä, määräaikainen työsopimus 8 Työssä tuella 13 Opiskelemassa 5 Työvoimapoliittisessa koulutuksessa 21 Työelämävalmennuksessa tai työharjoittelussa 5 Työttömänä 24 Muu tilanne (esim. sairaslomalla) 16 2 Terveys Fyysisen terveydentilan osalta kyselyyn vastanneiden tilanne näytti heikentyneen puolen vuoden seuranta-aikana: terveeksi itsensä kokevien määrä laski 87 %:sta 65 %:iin. Samaan aikaan terveydentilansa heikoksi kokevien määrä nousi 5 %:sta 14 %:iin. Taulukko 3: Fyysinen terveydentila (%) Hyvä fyysinen terveydentila 87 65 Heikko fyysinen terveydentila 5 14 Psyykkisen terveydentilan osalta kyselyn tulokset olivat sen sijaan rohkaisevia. Koettu ahdistuneisuus (49 %), masentuneisuus (61 %), keskittymisvaikeudet (58 %) sekä sosiaalisten tilanteiden pelko (38 %) olivat vähentyneet puolen vuoden seuranta-aikana. Samaan aikaan yhä useampi oli hakeutunut mielenterveyspalveluiden piiriin (22 %). Toisaalta huolestuneisuus omasta psyykkisestä terveydentilasta (19 %) oli pysynyt lähes ennallaan, samoin itsemurha-ajatusten kokeminen (12 %) sekä ihmis- ja parisuhdeongelmat (63 %). Tuntemuksia oli koettu joko kuukausittain, viikoittain tai päivittäin. Taulukko 4: Psyykkinen terveydentila (%) Puolen vuoden kuluttua Huoli omasta psyykkisestä terveydentilasta 20 19 Mielenterveyspalveluiden asiakkaana 14 22 viimeisen puolen vuoden aikana Ahdistuneisuus 58 49 Masentuneisuus 78 61 Keskittymisvaikeudet 62 58 Sosiaalisten tilanteiden pelko 52 38 Itsemurha-ajatukset 12 12 Ihmis- ja parisuhdeongelmat 64 63 Koettu työkyky oli seuranta-aikana pysynyt ennallaan ja vastaajat arvioivat työkyvykseen 8 asteikolla 0-10 (0=työkyvytön, 10=työkyky parhaimmillaan). Työkykyä alentava sairaus tai

vamma oli 36 %:lla vastaajista, missä oli hienoista nousua puolen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Taulukko 5: Työkyky Itsearvioitu työkyky 8 (ka) 8 (ka) Työkykyä alentava lääkärin toteama sairaus tai vamma 32 % 36 % Päihteiden käytössä ei sen sijaan ollut tapahtunut merkittävää positiivista muutosta puolen vuoden seuranta-aikana. Toisaalta huumeiden ja rauhoittavien- tai unilääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa oli hävinnyt, mutta tätä muutosta saattaa selittää kyselyssä esiintynyt kato. Alkoholin suurkuluttajien määrä oli pysynyt ennallaan (9 %), mutta vastaavasti päihdehuoltopalveluiden asiakkaana oli ollut yhä harvempi, vain 3 % vastaajista. Taulukko 6: Päihteiden käyttö (%) Alkoholin suurkuluttajia 9 9 Huumausaineiden kokeilu tai 8 0 käyttö Uni- tai rauhoittavien 2 0 lääkkeiden käyttö Päihdehuoltopalveluiden käyttö viimeisen puolen vuoden aikana 12 3 Asuminen ja toimeentulo Asumisen osalta merkittävin positiivinen muutos oli se, että yhä useampi oli itsenäistynyt ja muuttanut omaan asuntoon. Asuntolassa tai laitoksessa ei puolen vuoden seuranta-ajan kuluttua asunut enää kukaan vastanneista. Taulukko 7: Asumismuoto (%) Vuokra-asunto 64 70 Omistusasunto 21 22 Asuu vanhempien tai 13 8 sukulaisten luona Asuntolassa tai laitoksessa 2 0 Toimeentulon muodoissa oli myös tapahtunut muutoksia. Palkkatulosta toimeentulonsa sai uusintakyselyyn vastanneista 22 %. Ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutettujen osuus sen sijaan oli tippunut (11 %) ja vastaavasti peruspäivärahalla olevien osuus kasvanut (17 %). Työmarkkinatuella (33 %) elävien osuus oli sekin vähentynyt, samoin kuin toimeentulotuen (3

%) varassa elävien osuus. Muu toimeentulon muoto oli 8 %:lla vastanneista ja 6 %:lla ei ollut lainkaan tuloja. Taulukko 8: Toimeentulon muoto (%) Palkkatulo 0 22 Ansiosidonnainen päiväraha 17 11 Peruspäiväraha 10 17 Työmarkkinatuki 53 33 Toimeentulotuki 15 3 Muu toimeentulon muoto 0 8 Ei tuloja 5 6

LIITE 2. RAPORTTI HANKKEEN KOKONAISTILANTEESTA Työsuhteet ja koulutukset 1.1.2001-31.1.2003 Työsuhteet: Työllistämistuki kunnalle yhteensä: Työllistämistuki valtiolle yhteensä: Työllistämistuki yksityiselle yhteensä: 78 työsuhdetta 8 työsuhdetta 77 työsuhdetta Tukityöt yhteensä: 163 työsuhdetta (Yhdellä henkilöllä on voinut olla useampi työllistämistukityö.) Työllistynyt ilman tukea yhteensä: 69 työsuhdetta Kaikki työsuhteet yhteensä: 232 Työsuhteet ilman tukea ovat jakaantuneet seuraavasti: Työpaikoista yksityisen sektorin paikkoja yht. 55 Työpaikoista kuntasektorin paikkoja yht. 9 Työpaikoista valtion paikkoja yht. 4 Työpaikoista 3.sektorin paikkoja yht. 0 Koulutukset: Hankkeen ESR-koulutuksiin osallistumisia yhteensä 156 Työvoimapoliittisiin koulutuksiin osallistumisia yht: 40 Pitkäkestoisiin koulutuksiin osallistumisia yht: 25 Oppisopimuskoulutuksia yhteensä: 6 Koulutukset yhteensä: 227 Työkokeilu yhteensä: 7 Harjoittelu: Työharjoittelu työmarkkinatuella (TMT) yhteensä 44 Työelämävalmennus (TEV) yhteensä 63 Harjoittelu yhteensä: 107 31. tammikuuta 2003

Kuopion seudun työpolkuhanke hankkeen aloittaneiden yleisraportti 31. tammikuuta 2003 Hankkeen on aloittanut ajalla 1.1.2001-31.1.2003 yhteensä 346 opiskelijaa. Opiskelijoista miehiä on 214 ja naisia 131. Opiskelijoiden keski-ikä on 33,5 vuotta. Kuopiolaisia 285 Siilinjärveläisiä 52 Vehmersalmelaisia 6 Maahanmuuttajia 10 180 :lla opiskelijalla on ammatillinen koulutus ( 52,0%) Ammatinvaihtajia on yht: 68 (19,7%) Opiskelijoiden työttömyysaika on keskimäärin 1,8 vuotta. Opiskelijoiden työkokemusaika on keskimäärin 7,3 vuotta. 127:llä perusjaksolla olleella opiskelijalla on jonkin asteisia terveysrajoitteita (36,70%) - allergiaa 45 opiskelijalla - astmaa 15 opiskelijalla - selkä/niska vaivoja 21 opiskelijalla - mielialaan liittyviä sairauksia 21 opiskelijalla - tai muita sairauksia 62 opiskelijalla Opiskelijalla voi tietysti olla myös useampia edellä mainittuja terveysrajoitteita. Hankkeen aloittaneista 37 on tullut ESR-jatkokoulutusten kautta ohi ohjaavan perusjakson.