7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus



Samankaltaiset tiedostot
7.12 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa.

Elämänkatsomustieto

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

1. 2. vuosiluokat vuosiluokat vuosiluokat. Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Tavoitteet. Keskeiset sisällöt. Esimerkkejä mahdollisista työtavoista

3. Yhteisön etiikka (et3) Keskeiset sisällöt yksilöllisyys ja yhteisöllisyys ihmisen elämän piirteinä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Tavoitteen numero. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy 1. liittyvät sisältöalueet

5.12 Elämänkatsomustieto

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO - VUOSILUOKAT 7-9. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Elämänkatsomustieto tutuksi. et opetus.fi

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Laaja-alainen osaaminen, johon tavoite liittyy. Tavoitteen numero. liittyvät sisältöalueet

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Elämänkatsomustieto vuosiluokat 1-9

Elämänkatsomustieto

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

oppia erottamaan oikean ja väärän ihmisoikeusetiikan perustalta sekä harjaantuu vastuullisiin valintoihin

Liite 6. Katsomusaineiden opetus. Katsomusaineiden opetus. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO. Oppiaineen tehtävä

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT ORTODOKSINEN USKONTO

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Kasvatus- ja opetuslautakunta Liite 1 13

7. 11 Uskonto KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Elämänkatsomustieto koulussa opetuksen lähtökohtia

Schulcurriculum Ethik

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS

ARVIOINTIASTEIKOT VUOSILUOKALLE 6. UO

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Uskonnonopetuksen uusi OPS. KM, väitöskirjatutkija Raili Keränen-Pantsu Agricola, Seurakuntaopisto

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän ja hänen perheensä kuuluu. Oppilas tietää mihin uskontokuntaan hän, hänen perheensä ja lähisukunsa kuuluu.

Lyhyet kurssikuvaukset

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

Uskonto. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO

7.11 Uskonto. Evankelisluterilainen uskonto 61. Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät

Uskonto. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

9.12. Uskonto ja elämänkatsomustieto

USKONTO. Opetuksen tavoitteet

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 1-2

YHTEISKUNTAOPPI VUOSILUOKAT 5-6

T7 opastaa oppilasta tuntemaan lähiympäristön S2 L2, L4

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

5.13 FILOSOFIA OPETUKSEN TAVOITTEET

Opetuksen tavoite: T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin

EV. LUT. USKONTO. Oppiaineen tehtävä

Yleisten osien valmistelu

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Uskonto vuosiluokat 1-9

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokat 5 ja 6 Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 5 ja 6. Arviointi

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

YHTEISKUNTAOPPI. Vuosiluokka 9 - Yhteiskuntaopin tavoitteet ja sisällöt. Oppiaineen tehtävä vuosiluokalla 9. Arviointi

YHTEISKUNTAOPPI. Mervi Kemppainen Oulun normaalikoulu Linnanmaa 0-6

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

toteutumista seurataan ja kehitetään mitkä ovat laaja alaisen osaamisen tavoitteet vuosiluokilla 1 2 (perusteiden tavoitekuvauksia

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Pakolliset kurssit. 1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET01)

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 3-6

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Yhteiskuntaoppi vuosiluokat 4-6 ja 9

ORTODOKSIUSKONTO - VUOSILUOKAT 3-6

Nro Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

7.11 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT

5.16 Elämänkatsomustieto

MIKÄ TUOTOS SYNTYY? Kuinka arvioidaan? Yhteiskuntaoppi S1, S2 T1, T2, T3 L1, L2 Oppimispäiväkirja T7, T11 T4, T5 T5, T7

ORTODOKSIUSKONTO VUOSILUOKAT 7-9

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

Lyhyet kurssikuvaukset

Kemia. Perusteluonnoksen pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Aikuisten perusopetus

Yhteiskuntaoppi OPPIAINEEN KUVAUS

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Opetuksen tavoitteet

Katsomusopetus oppilaan elämänkaarella. Pekka Iivonen, OPH

Elämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

ARVIOINTI MURROKSESSA -

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

5.15 Uskonto. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Transkriptio:

7.11.2 Muut uskonnot Muiden uskontojen opetuksessa noudatetaan edellä esitettyjen uskontojen opetussuunnitelmien perusteiden periaatteita, erityisesti kaikille uskontosidonnaisille ryhmille laadittuja tavoitteita. Muiden uskontojen opetuksesta annetaan opetussuunnitelmien perusteet erillisillä päätöksillä. 7.12 Elämänkatsomustieto ja esiopetuksen etiikka ja katsomus Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Siinä annetaan tunnuksettomasti tietoja erilaisista maailmankatsomuksista ja uskonnoista. Myös sellainen uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva oppilas, jolle ei järjestetä hänen oman uskontonsa opetusta, voi huoltajansa pyynnöstä osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen. Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Eettinen kasvatus lähtee itsetunnon kehittymisestä ja laajentuu ihmisten välisiin sosiaalisiin taitoihin sekä edelleen elinympäristöön. Eettinen kasvatus liitetään esiopetuksen eri tilanteisiin, ja sitä käsitellään lasten kanssa keskustellen tai roolileikkejä käyttäen ja näin kehitetään lasten eettistä ajattelua. Elämänkatsomustietokasvatuksen tavoitteena esiopetuksessa on kehittää valmiuksia kohdata vakaumuksellisia kysymyksiä, jotka liittyvät ihmissuhteisiin, kulttuuri identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja yhteisöön. Opetuksessa käsitellään suvaitsevaisuutta ja kohtuullisuutta, oikeudenmukaisuutta ja reiluutta, rohkeutta ja omaa identiteettiä sekä hyväntahtoisuutta ja huolenpitoa. Oppiaineena elämankatsomustieto on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta ja kulttuuritieteitä. Sen opetuksessa ihmiset ymmärretään kulttuuriaan uusintavina ja luovina toimijoina, jotka kokevat ja tuottavat merkityksiä keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Opetuksessa katsomuksia, inhimillisiä käytäntöjä ja niitä koskevia merkityksiä pidetään yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tuloksina. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Elämänkatsomustiedon opetus tukee kasvua täysivaltaiseen demokraattiseen kansalaisuuteen, joka globalisoituvassa ja nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa edellyttää eettisen ajattelu ja toimin

takyvyn kehittämistä, niihin liittyviä laajaalaisia tietoja ja taitoja sekä katsomuksellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen kartuttamista. Elämänkatsomustiedon opetusta ohjaa käsitys oppilaiden mahdollisuudesta kasvaa vapaiksi, tasa arvoisiksi ja kriittisiksi hyvän elämän rakentajiksi. Vuosiluokat 1 5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan sekä maailmankuvaansa. osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta Yhteisö ja ihmisoikeudet tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin Ihminen ja maailma tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja Itsetuntemus ja kulttuuri identiteetti tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään Vuosiluokat 6 9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Opiskellaan perustiedot erilaisista katsomuksista ja uskonnoista sekä tuetaan nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun

kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömän arvion välillä Itsetuntemus ja kulttuuri identiteetti tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista Yhteisö ja ihmisoikeudet tuntee ihmis ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä tunnistaa ihmis ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasaarvo ja oikeusvattimusten perusteita tuntee nykyyhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta Ihminen ja maailma ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia SKATA Pikku kaupungin vipellyksessä kukoistaa rauhan tyyssija Skata kukoistaa kaupunkimme ylpeytenä keskustamme vieressä Se on paikka, jonne mennä, kun nykyaika rasittaa kuin aikakone Voit mennä milloin haluat ajassa vuosikymmeniä taaksepäin Juha Muittari 8A

7.12 Elämänkatsomustieto TAVOITTEET 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1-9 luokat oppilas etsii ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppii hahmottamaan kokonaisuuksia kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan oppii huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet oppii käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa tutustuu ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin oppii kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta tutustuu lähiympäristön katsomuksiin ja kulttuureihin 6-9 luokilla lisäksi oppilas omaksuu ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään oppii tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä oppii arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme

7.12 Elämänkatsomustieto SISÄLLÖT 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1-5 luokat Sisällöistä muodostetaan opintokokonaisuuksia, joiden tulee sisältää aineksia seuraavista aihepiireistä. Vuosittain käsiteltävät sisällöt voivat vuorotella opetusryhmien koostumuksen mukaaan. IHMISSUHTEET JA MORAALINEN KASVU toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettautuminen hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä oikeudenmukaisuus, oikeudenmukaisuuden toteutuminen jokapäiväisessä elämässä rikkaus ja köyhyys maailmassa ajattelun vapaus, uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä ITSETUNTEMUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI kuka olen ja mitä osaan? elämänvaiheet ja toiveet erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus suomalainen kulttuuri ja suomalaiset kulttuurivähemmistöt, maailman kulttuuriperintö elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys, erilaisia elämän ja maailmankatsomuksia YHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja reiluus, kultainen sääntö lasten oikeudet, oikeus ja velvollisuus, ihmisoikeudet tasaarvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja IHMINEN JA MAAILMA ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa elämän synty ja kehitys, kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän erilaisia muotoja, syntymä, elämä ja kuolema luonnossa luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä maailmanperintö ja ympäristö

7.12 Elämänkatsomustieto SISÄLLÖT 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 6-9 luokat Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1-5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteet ja moraalinen kasvu, itsetuntemus ja kulttuuriidentiteetti, yhteisö ja ihmisoikeudet sekä ihminen ja maailma. KANSALAISUUS JA HYVÄ YHTEISKUNTA yhteiskuntateorian perusteet, demokratia politiikka, toimiminen kansalaisena, kestävä kehitys KATSOMUSTEN MAAILMA katsomusten historiaa, katsomusvapaus maailmankuva, maailmankatsomus, elämänkatsomus tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen uskonto ja uskonnottomuss, oma elämänkatsomus KULTTUURI kulttuurin tutkimus, kulttuuri ja luonto kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luonnonkeskeinen ETIIKKA JA HYVÄ ELÄMÄ etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu ihmisoikeusetiikka, ympäristöetiikka monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä TULEVAISUUS tulevaisuuden tutkiminen luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus, maailmanperintö minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi