MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET

MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET OPETUSHALLITUS 1999

Opetushallitus Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-0431-6

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN MÄÄRÄYS Opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteet 28.4.1999 12/011/99 Koulutuksen järjestäjät Koulutusta järjestävät oppilaitokset Tutkintotoimikunta AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET Maanmittausalan perustutkinto Opetushallitus on tänään päättänyt ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/98) 13 :n 2 momentin nojalla sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/98) 13 :n 2 momentin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen (812/98) 1 :n nojalla maanmittausalan perustutkinnon opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista noudatettavaksi ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa 1.8.1999 alkaen toistaiseksi. Pääjohtaja Jukka Sarjala Yli-insinööri Arto Pekkala

SISÄLTÖ I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7 1 KOULUTUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8 2 KAIKILLE ALOILLE YHTEINEN OSAAMINEN 10 3 MAANMITTAUSALAN KOULUTUS 13 3.1 Maanmittausalan kuvaus ja arvoperusta 13 3.2 Maanmittausalan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen 15 4 MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTOON KUULUVAT OPINNOT 17 4.1 Maanmittausalan perustutkinnon muodostuminen 17 4.2 Yhteiset opinnot 20 4.3 Ammatilliset opinnot 63 4.4 Vapaasti valittavat opinnot 86 4.5 Työssäoppiminen 86 4.6 Opinnäytetyö 88 4.7 Näytöt ammatillisissa opinnoissa 89 4.8 Hyväksilukeminen 89 4.9 Opinto-ohjaus 89 5 MUUT MÄÄRÄYKSET 92 5.1 Oikeus saada opetusta ja ohjausta 92 5.2 Ammatillinen erityisopetus 92 5.3 Maahanmuuttajien ja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetusjärjestelyt 94 5.4 Opiskelijan arviointi 96 5.5 Oppisopimuskoulutus 103 6 MÄÄRÄYKSIÄ OPPILAITOKSEN OPETUSSUUNNITELMASTA 106

II OSA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 109 1 NÄYTTÖTUTKINTOJEN TARKOITUS JA TAVOITTEET 110 1.1 Näyttötutkinnot 110 1.2 Näyttötutkintoihin valmistava koulutus 111 1.3 Todistukset 111 2 AMMATTITAIDON OSOITTAMISTAPOJEN JA TUTKINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN YLEISET PERUSTEET 112 3 TUTKINNON OSAT, NIISSÄ VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 113 3.1 Tutkinnon osat 113 3.2 Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit 113

6

MAANMITTAUSALAN PERUSTUTKINTO I OSA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 7

1 Koulutuksen tehtävät ja tavoitteet 8 Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeita sekä edistää työllisyyttä (L 630/98, 2 ). Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille jatko-opintojen, harrastusten ja persoonallisuuden monipuolisen kehittymisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja ja tukea elinikäistä oppimista. (L 630/98, 5.) Ammatillinen peruskoulutus antaa laaja-alaiset valmiudet sekä erikoistuvaa osaamista, joiden turvin tutkinnon suorittanut voi sijoittua työelämään, suoriutua alansa vaihtelevista tehtävistä myös muuttuvissa oloissa sekä kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen hengessä. Yhteistyöllä elinkeinoelämän ja työpaikkojen kanssa varmistetaan, että koulutus vastaa työelämää ja on ajantasaista. Opintoihin pakollisena kuuluva työssäoppiminen ja yrittäjyysopinnot edistävät työllistymistä ja mahdollisuuksia ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi. Ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettu, laajuudeltaan vähintään kolmivuotinen tutkinto antaa yleisen kelpoisuuden ammattikorkeakouluihin (OPM:n päätös 30.12.1998, 18/011/98) ja yliopistoihin (yliopistoasetus 115/98, 12 ). Jatko-opintovalmiuksien saavuttamiseksi opintoihin sisältyy pakollisia yhteisiä opintoja, jotka tukevat myös ammattitaidon kehittymistä. Näiden lisäksi opiskelija voi vahvistaa yleissivistävää osaamistaan joko oman tai toisen oppilaitoksen tarjoamilla valinnaisilla ja vapaasti valittavilla opinnoilla. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa rinnakkain ammatillinen ja ylioppilastutkinto. Valinnaisuus vaatii opintojen suunnittelua ja ohjausta. Koulutuksen järjestämisessä on huolehdittava riittävästä ja asiantuntevasta ohjauksesta sekä oppilaitosten välisestä yhteistyöstä. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittyy vastuulliseksi ja tasapainoiseksi ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi. Tämän vuoksi opiskelijaa kannustetaan harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen tarjoamalla hänelle monipuolisia vapaasti valittavia opintoja. Oppilaitoksessa tapahtuvaan opiskeluun tulee liittyä myös yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen (A 811/98, 9 ). Näin luodaan avoin

ja myönteinen oppimisympäristö, jossa elämäntaidot vahvistuvat ja opiskelijasta kehittyy vastuuntuntoinen ja velvollisuuksistaan huolehtiva kansalainen ja työyhteisön jäsen. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppimisvalmiuksiltaan ja -tavoiltaan erilaisiin opiskelijoihin ja sellaisiin, joilla on elämässään vaikeuksia. Asioihin on tartuttava nopeasti ja kehitettävä oppilaitoksen sisäistä yhteistyötä ja tukitoimia sekä kotien ja ulkopuolisten tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tavoitteena on tukea opiskelijan myönteistä kehitystä ja vahvistaa tervettä itsetuntoa. Koulutuksessa edistetään demokratiaa, miesten ja naisten tasa-arvoa kaikilla yhteiskunnan aloilla ja yleistä tasa-arvoa työelämässä ja yhteiskunnassa. 9

2 Kaikille aloille yhteinen osaaminen Kaikille aloille yhteinen osaaminen muodostuu sisällöllisistä painotuksista, ydinosaamisesta ja yhteisten opintojen tuottamasta osaamisesta. 10 Toimintaympäristön muutokset ja sisällölliset painotukset Yhteiskunta ja työelämä muuttuvat nopeasti, ja tämä asettaa ammatillisen koulutuksen suunnitteluun monia haasteita. Väestö ikääntyy, muuttoliike ja ammatillinen liikkuvuus jatkuvat. Teknologian kehittyminen ja työn uusi organisoituminen muuttavat ammattirakenteita ja ammattitaitovaatimuksia. Tietoyhteiskunnassa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä, ja niitä on jatkuvasti ajantasaistettava. Koulutustarpeiden ennakoinnilla ja tulevaisuuteen suuntautuvalla opetuksella varmistetaan, että koulutus vastaa työelämän tarpeita. Yhteiskunnassa ja työelämässä on meneillään muutoksia, jotka vaikuttavat kaikilla aloilla samalla tavalla ammatillisen koulutuksen sisältöihin ja ammattitaitovaatimuksiin. Tällaisen monipuolisen osaamisen ja ammattisivistyksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Seuraavat yhteiset sisällölliset painotukset on otettava huomioon kaikilla aloilla ja kaikissa opinnoissa: kansainvälistyminen kestävä kehitys teknologian sekä tieto- ja viestintätekniikan kehitys yrittäjyys laatu palvelu- ja kuluttajaosaaminen työsuojelu ja terveys. Yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kansainvälistyminen jatkuu ja tuo uusia vaikutteita työhön, ihmisten arkielämään ja kulttuuriin. Koulutuksen kansainvälistämisen tarkoituksena on turvata opiskelijoille sellainen ammattitaito ja valmiudet, että he tulevat toimeen monikulttuurisessa ympäristössä ja sijoittuvat kansainvälistyville työmarkkinoille. Kielitaito ja suvaitsevaisuus kuuluvat olennaisesti kansainvälistymisen valmiuksiin. Kestävän kehityksen ja ympäristötietoisuuden vaatimukset voimistuvat. Pyrkimyksenä on sellainen ekologinen, sosiaalinen ja kulttuuri-

nen kestävyys, että tulevilla sukupolvilla on hyvän elämän mahdollisuudet. Kestävästä kehityksestä on muodostumassa tuotannossa ja palveluissa laadun tunnus ja kilpailuvaltti. Terveellistä ja viihtyisää ympäristöä arvostetaan yhä enemmän. Koulutuksen tulee painottaa sellaista osaamista, joka edistää kestävää kehitystä kaikissa töissä ja elämän ratkaisuissa. Teknologian kehitys nopeutuu ja ammattitaitovaatimukset kasvavat. Tieto- ja viestintätekniikan kehitys muuttaa työtehtävien sisältöä, työn organisointia ja työpaikkojen luonnetta. Koulutuksen tavoitteena on nykyaikaisen tekniikan hallitsemisen ohella nykyaikaisessa tietoyhteiskunnassa tarvittavat valmiudet omalla alalla sekä tietojen ja taitojen jatkuva kehittäminen ja monipuolinen hyödyntäminen. Työllistyminen ja ammatillinen liikkuvuus edellyttävät hyvää ja monipuolista ammattisivistystä, joustavaa asennoitumista sekä yrittäjyyttä. Tarkoituksena on, että opiskelijoista kehittyy oma-aloitteisia, tunnollisia ja luovia työyhteisön jäseniä sekä rohkeita, kekseliäitä ja työtään arvostavia työntekijöitä ja ammatinharjoittajia. Laatuun ja työn lopputulokseen kiinnitetään kaikkialla yhä enemmän huomiota. Tuotteiden ja palvelujen tulee olla kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Toiminnan on oltava asiakaslähtöistä niin, että siinä otetaan huomioon yksilölliset tarpeet, asiakkaiden odotukset ja erilaiset palvelutilanteet. Myös kuluttajilla on oikeuksia, velvollisuuksia ja vastuuta, jotka on tunnettava työssä ja kansalaisena. Palvelu- ja kuluttajaosaamista vaaditaan kaikkialla. Työsuojelu ja terveydestä huolehtiminen kuuluvat olennaisesti kaikkeen ammatilliseen toimintaan. Niillä on suuri merkitys ihmisten ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ne edistävät ja ylläpitävät yksilön ja yhteisön työkykyä ja hyvinvointia sekä työympäristön turvallisuutta ja terveyttä. On tunnettava alan turvallisuusriskit ja osattava kehittää työoloja. Ydinosaaminen Ydinosaaminen on sellaista sisäistettyä osaamista, jonka turvin voi kehittyä ja menestyä ammatillisessa toiminnassa. Sillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen, elämänvalintoihin ja tunne-elämään. Ydinosaamisessa painottuvat oppimaan oppimisen taidot ongelmanratkaisutaidot viestintä- ja yhteistyötaidot emotionaaliset ja eettiset taidot. Koulutuksen tehtävänä on vahvistaa tällaista osaamista opintojen kaikissa vaiheissa. 11

Oppimaan oppimisen taidot merkitsevät motivaatiota ja valmiutta kehittää itseään ja työtään läpi elämän. Oppimaan oppiminen on kykyä tiedostaa ja arvioida omaa oppimistaan. Se on taitoa hankkia, jäsentää ja arvioida tietoa sekä soveltaa aiemmin opittua muuttuvissa tilanteissa. Ongelmanratkaisutaidot mahdollistavat innovatiivisuuden ja luovuuden sekä kyvyn tehdä perusteltuja valintoja. Taidot merkitsevät nokkeluutta selvitä uusissa tilanteissa ja eteen tulevissa ongelmissa. Viestintätaidot ovat monipuolisia vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja, äidinkielen ja vieraiden kielten suullista ja kirjallista taitoa sekä kykyä käyttää tietotekniikkaa. Nämä taidot merkitsevät yksityis- ja työelämän viestintätilanteissa selviämistä ja mahdollisuutta toimia monikulttuurisissa toimintaympäristöissä. Kielitaito ja kyky käyttää nykyaikaista viestintätekniikkaa mahdollistaa työhön sijoittumisen kotimaassa ja ulkomailla. Yhteistyötaidot ovat yhä välttämättömiä kaikissa ammateissa ja työyhteisöissä. Yksityis- ja työelämässä edellytetään kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa, omien ja toisten tunteiden hyväksymistä, sopeutumiskykyä ja joustavuutta ihmissuhteissa. Emotionaalisten ja eettisten taitojen varassa opiskelijat kykenevät sitoutumaan työhönsä, toimimaan kansalaisina ja työssä vastuullisesti ja oikeudenmukaisesti sekä käsittelemään ja ratkaisemaan moraalisia ja eettisiä ongelmia. Lisäksi näihin taitoihin liittyy sisäistetty oman alan ammattietiikka. Myös kulttuuriin ja omaan persoonallisuuteen pohjautuvat kauneusarvot ja taito ottaa nämä huomioon työssä ja yksityiselämässä kuuluvat ydinosaamiseen. Yhteiset opinnot Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu valtioneuvoston päätöksen (25.2.1999) mukaan ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia ja ammattitaitoa täydentäviä äidinkielen, toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opintoja, matemaattis-luonnontieteellisiä opintoja ja humanistisyhteiskunnallisia opintoja, liikuntaa ja terveystietoa sekä taito- ja taideaineiden opintoja (L 630/98, 12 ). Yhteisiä opintoja ja niiden tavoitteita käsitellään luvussa 4.2. 12

3 Maanmittausalan koulutus 3.1Maanmittausalan kuvaus ja arvoperusta Työelämän tehtävät ja toimintaympäristö Maanmittausala on suhteellisen pieni, mutta yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeä ammattiala. Alan ammattilaiset tuottavat luotettavia ja ajantasaisia karttoja ja numeerisia karttatietokantoja yhteiskunnan eri osa-alueiden ja tavallisten kansalaisten tarpeisiin. He vastaavat myös kiinteistöjen muodostuksesta sekä kiinteistöjä koskevien tietojen ja monien muiden paikkatietojen ajantasaisuudesta ja luotettavuudesta. Maanmittarit työskentelevät lisäksi paikkatietojärjestelmien kehittämiseen, yhdyskuntasuunnitteluun ja -rakentamiseen sekä kiinteistöarviointiin ja kiinteistöjohtamiseen liittyvissä tehtävissä. Osa maanmittausalan ammattilaisten tehtävistä on lakisääteisiä. Kiinteistö-, kartoitus- ja kartanvalmistustehtäviä hoidetaan tällä hetkellä pääosin valtion ja kuntien organisaatioissa. Alalla toimii myös yksityisiä yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet kartoitukseen, kartantuotantoon, maankäytön suunnitteluun ja maaperätutkimuksiin. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan julkishallinnon tarjoamat maanmittausalan työpaikat vähenevät ja yksityisen alan työpaikat puolestaan lisääntyvät. Kartoituksessa, kartantuotannossa ja suunnittelussa maanmittarit käyttävät tietokoneavusteisia numeerisia menetelmiä. Maaston mittaustehtävät he suorittavat elektro-optisilla mittausvälineillä ja satelliittipaikannuslaitteilla. He hyödyntävät maastotiedon keruussa ilma- ja satelliittikuvia. Maanmittausalalla myös erilaiset rekisterit ylläpidetään, asiakirjat laaditaan ja laskentatehtävät suoritetaan tietokoneavusteisesti. Paikkatietojärjestelmien ja numeeristen kartta-aineistojen käytön jatkuva yleistyminen korostaa tietotekniikan merkitystä alalla. Yhdyskuntasuunnittelussa ja -rakentamisessa maanmittarit ovat läheisesti tekemisissä ympäristökysymysten kanssa. Kaavoituksella vaikutetaan monin tavoin luontoon ja asuinympäristöön. Alueet kaavoitetaan ja niiden käyttäminen suunnitellaan luonnonvarojen ja ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti toimiminen on tärkeää myös ympäristövaikutusten arvioinnissa. Yksityiset yritykset ovat jo pitkään vieneet maanmittausalan korkeatasoista kotimaista osaamista ulkomaille. Lähialueyhteistyö tulee avaamaan alan kansainvälistymiselle uusia mahdollisuuksia. Euroopan 13

työmarkkinat ovat jo tällä hetkellä avoimet maanmittareille, joilla on valmiuksia kansainvälisiin tehtäviin. Arvoperusta Maanmittausalan ammattietiikan perustana ovat korkea ammattitaito ja sen jatkuva kehittäminen, asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkisyys, oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, luotettavuus, huolellisuus sekä vastuu palvelujen, työn ja tuotteiden laadusta. Alan toimintaa ohjaavia periaatteita ovat taloudellisuus, asiakaslähtöisyys, luotettavuus ja korkea laatutaso. Alalla vaadittava ammattitaito Maanmittausalalle tyypillisten laajojen tehtäväkokonaisuuksien vuoksi työnantajat odottavat työntekijöiltä laajaa alan yleisnäkemystä. Toisaalta monet tämän alan työtehtävistä vaativat entistä enemmän erityisosaamista. Työntekijän pitää olla jatkuvasti valmis kehittämään ammattitaitoaan sekä kokeilemaan ja hyödyntämään uusia välineitä ja menetelmiä. Maanmittausalalla arvostetaan työntekijöitä, jotka ovat oma-aloitteisia ja sitoutuvat työhönsä. Alan työtehtävät ja toimintatavat ovat luonteeltaan sellaisia, että työntekijöiden pitää kyetä itsenäiseen työskentelyyn, kantaa vastuu omasta työstään ja osata arvioida kriittisesti oman työnsä laatua. Heiltä vaaditaan myös vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja sekä kykyä työskennellä vastuullisesti ryhmässä. Oleellinen osa maanmittausalan ammattilaisten ammattitaitoa on kyky soveltaa tietojaan vaihtelevissa työelämän tilanteissa. Tulevaisuuden haasteet 14 Maanmittausalan tulevaisuuden haasteita ovat uusimman teknologian tehokas hyödyntäminen sekä uusien tuotteiden jalostaminen ja tietopalvelun kehittäminen yhteiskunnan eri tahojen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Nämä vaikuttavat alan kilpailukykyyn kotimaisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Kansainvälisen toiminnan lisääntyminen asettaa haasteiksi myös muiden maiden teknisen kehityksen, talouden, työelämän ja kulttuurien tuntemisen sekä kieli- ja viestintätaidot. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki vaikuttaa lähitulevaisuudessa alan ammattilaisten tehtäviin. Maanmittarien pitääkin jatkuvasti seurata lainsäädännön kehitystä ja pyrkiä vaikuttamaan siihen.

3.2 Maanmittausalan perustutkinto ja sen yhteydet muuhun koulutukseen Tutkinnon tasoluokitus Maanmittausalan perustutkinnon tason määrittely pohjautuu Euroopan yhteisöjen jäsenvaltioiden päätökseen ammatillisen koulutuksen todistusten vertailtavuudesta (85/368/ETY) ja opetusministeriön suositukseen Suomen ammatillisen koulutuksen sijoittamisesta EY:n luokituksen eri tasoille (25.3.1998 / 55/330/97). Tutkinnon tavoitteet vastaavat luokituksen tasoa 3. Tutkinnon tuottama ammattitaito Maanmittausalan perustutkinnon suorittaneelta kartoittajalta edellytetään laajaa alan yleisosaamista ja monipuolista ammattitaitoa, sillä alan tehtäväkokonaisuudet ovat tyypillisesti laajoja. Kartoittajalla on perustiedot ja -taidot maastomittauksesta ja kartantuotannosta, paikkatiedoista, kiinteistöjen muodostuksesta ja rekisteröinnistä, maankäytön suunnittelusta sekä yhdyskuntarakentamisen suunnitelmista ja mittauksista. Käytännön työtehtävissä hän tarvitsee perustietoja ja -taitoja laajempaa osaamista yhdellä tai useammalla osa-alueella sen mukaan, minkälaiseen työpaikkaan sijoittuu. Kartoittaja työskentelee sekä maastossa että toimistotehtävissä. Maastossa hän tekee erilaisia runko-, kartoitus-, merkintä- ja tarkistusmittauksia sekä mittaa korkeuseroja. Hänelle kuuluu myös ilmakuvauksiin ja maaperätutkimuksiin liittyviä tehtäviä. Hän osaa käyttää elektro-optisia mittausvälineitä, satelliittipaikannuslaitteita ja mittausohjelmistoja. Toimistotyöt sisältävät mittaustulosten käsittelyä, numeeristen karttatietokantojen ylläpitoa, muita kartantuotantotehtäviä, erilaisten suunnitelmapiirustusten valmistusta, laskentaa, rekisterien ylläpitoa, arkistotutkimuksia sekä asiakirjojen ja kopioiden valmistamista eri menetelmillä. Toimistotöissä kartoittajan tavanomaisin työväline on tietokone oheislaitteineen, ja hän osaa käyttää erilaisia kartta-, paikkatieto-, CAD-, tekstinkäsittely-, tietokanta- ja laskentaohjelmia. Kartoittajalta vaaditaan oma-aloitteisuutta, vastuullisuutta ja tarkkuutta sekä vuorovaikutus- ja asiakaspalvelutaitoja. Hänellä on valmiudet sekä itsenäiseen työskentelyyn että työryhmän jäsenenä toimimiseen. Hän noudattaa työlleen asetettuja tarkkuus- ja laatuvaatimuksia ja osaa soveltaa tietojaan ja taitojaan erilaisissa tilanteissa. Työelämässä harjaannuttuaan hän kykenee esimiestehtäviin. Hänellä on valmiuksia ammattitaitonsa jatkuvaan kehittämiseen ja kiinnostusta maanmittausalan kotimaisen ja kansainvälisen kehityksen seuraamiseen. 15

Yhteydet muuhun koulutukseen YLEMPI KORKEAKOULUTUTKINTO Diplomi-insinööri 180 ov Maanmittausala kuuluu tekniikan ja liikenteen koulutusalaan. Alan koulutusrakenne muodostuu maanmittausalan perustutkinnosta sekä insinöörin, AMK, ja diplomi-insinöörin tutkinnoista. Alan perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena ammattioppilaitoksessa, oppisopimuskoulutuksena tai näyttötutkintona. Perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Tavanomaisin jatko-opintoväylä ammatillisen perustutkinnon jälkeen on ammattikorkeakoulu. Maanmittausalalle ei ole vahvistettu vuoteen 1999 mennessä aikuisten ammattitutkintojärjestelmän mukaisia ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. AMMATTI- KORKEAKOULUTUTKINTO Insinööri, AMK 160 ov LUKIO, 3 v Ylioppilastutkinto AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO Maanmittausalan perustutkinto, 120 ov Maanmittaustekniikan koulutusohjelma ERIKOIS- AMMATTI- TUTKINNOT AMMATTI- TUTKINNOT PERUSOPETUS, 9 v Kuvio 1. Maanmittausalan perustutkinnon sijoittuminen koulutusjärjestelmään 16

4 Maanmittausalan perustutkintoon kuuluvat opinnot 4.1Maanmittausalan perustutkinnon muodostuminen Maanmittausalan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Yksi opintovuosi sisältää 40 opintoviikkoa, ja yksi opintoviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Tutkinnon nimellinen laajuus on aina sama, vaikka tutkinnon suorittamiseen kuluva aika voi vaihdella yksilöllisesti etenemisväylän, aiempien opintojen ja työkokemuksen mukaan. Tutkinto muodostuu ammatillisista opinnoista, yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista opinnoista valtioneuvoston päätöksen (25.2.1999) mukaisesti. Tutkintoon johtavia koulutusohjelmia on vain yksi, maanmittaustekniikan koulutusohjelma. Koulutusohjelman tutkintonimike on kartoittaja (OPM:n päätös ammatillisista perustutkinnoista 7/011/1998). Ammatilliset opinnot Maanmittausalan perustutkinnossa on tutkinnon yhteisiä ammatillisia opintoja 50 opintoviikkoa ja eriytyviä ammatillisia opintoja 40 opintoviikkoa. Opinnoista toteutetaan vähintään 20 opintoviikkoa työssä oppimalla. Oppilaitos päättää työssäoppimisjaksojen sijoittamisesta ammatillisiin opintoihin. Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot antavat opiskelijalle laajaalaiset perustiedot maanmittausalasta. Ne koostuvat kolmesta opintokokonaisuudesta, jotka on muodostettu maanmittausalan keskeisistä tehtäväkokonaisuuksista. Eriytyvien ammatillisten opintojen avulla opiskelija alkaa tavoitella työelämän edellyttämää erityisosaamista. Hän valitsee oman kiinnostuksensa ja oppilaitoksensa tarjonnan perusteella kolme tai neljä opintokokonaisuutta siten, että eriytyvien opintojen laajuudeksi tulee yhteensä 40 opintoviikkoa (kuvio 2). Oppilaitos voi muuttaa ammatillisten opintokokonaisuuksien laajuuksia +/- 20 % siten, että kokonaislaajuus säilyy 90 opintoviikkona. Laajennus tai supistus ei saa vaikuttaa opintokokonaisuuksien tavoitteisiin, vaan kokonaisuudet tulee toteuttaa näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisina. Opiskelijalla on oltava mahdollisuus valita 10 opintoviikkoa ammatillisiin opintoihin kuuluvia vapaasti valittavia opintoja. 17

AMMATILLISET OPINNOT 90 OV Y V AP MAANMITTAUSTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA, KARTOITTAJA H T A TUTKINNON YHTEISET AMMATILLISET OPINNOT 50 OV A E ST Mittaus ja kartoitus (1) 24 ov I I Kiinteistötehtävät (2) 10 ov S Maankäyttö ja rakentaminen (3) 16 ov V E A T LI ERIYTYVÄT AMMATILLISET OPINNOT 40 OV T Opiskelijan on valittava seuraavista kolme tai neljä siten, O T että laajuudeksi tulee yhteensä 40 ov A P V Kartastotehtävät (4) 20 ov I A Kiinteistötoimitukset (5) 10 ov T N Tie- ja lunastustoimitukset (6) 10 ov O N PI Yhdyskuntarakentaminen (7) 10 ov O Kaavoitus (8) 10 ov N T N Erikoismittaukset (9) 10 ov O T Fotogrammetria (10) 10 ov Oppilaitoksen opintokokonaisuus (11) 0 10 ov Ammatillisiin opintoihin kuuluvat vapaasti valittavat opinnot (12) 0 10 ov 20 OV 10 OV Kuvio 2. Maanmittausalan perustutkinnon opinnot 18

Yhteiset opinnot Oppilaitos jakaa opintokokonaisuudet opintojaksoiksi suunnittelemiensa opetusjärjestelyjen mukaan ja päättää opintokokonaisuuksien ja -jaksojen suoritusjärjestyksen. Yhteisistä opinnoista on pakollisia 16 opintoviikkoa ja valinnaisia 4 opintoviikkoa. Ruotsinkielisessä koulutuksessa pakollisten opintojen laajuus on 17 opintoviikkoa ja valinnaisten opintojen 3 opintoviikkoa. Vapaasti valittavat opinnot Vapaasti valittavien opintojen laajuus on 10 opintoviikkoa. Ks. luku 4.4. Opinnäytetyö, ammatillista osaamista osoittavat näytöt ja opinto-ohjaus Tutkintoon sisältyy vähintään kahden opintoviikon laajuinen opinnäytetyö, ammatillista osaamista osoittavat näytöt sekä vähintään 1,5 ov opinto-ohjausta. Ks. luvut 4.6, 4.7 ja 4.9. 19

4.2 Yhteiset opinnot, 20 ov Yhteisiin opintoihin kuuluu pakollisia opintoja 16 ja valinnaisia opintoja 4 opintoviikkoa. Pakolliset opinnot ovat Äidinkieli Toinen kotimainen kieli Vieras kieli Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot Matematiikka Fysiikka ja kemia Humanistis-yhteiskunnalliset opinnot Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto Liikunta ja terveystieto Taito- ja taideaineet Taide ja kulttuuri 4 ov 1 ov 2 ov 3 ov 2 ov 1 ov 2 ov 1 ov Opetuskieleltään ruotsinkielisessä koulutuksessa pakollisten opintojen laajuus on 17 ov ja valinnaisten 3 ov. Toisen kotimaisen kielen opintoja on 2 ov. Pakollisista yhteisistä opinnoista liikunta ja terveystieto sekä taito- ja taideaineiden opinnot ovat vapaaehtoisia niille opiskelijoille, jotka aloittavat opintonsa 18 vuotta täytettyään (L 630/98, 12 ). Jos opiskelijan äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, koulutuksen järjestäjä voi päättää äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opintojen jakamisesta toisin, kunhan mainittujen opintojen yhteislaajuus on 5 opintoviikkoa. Valinnaiset opinnot valitaan edellä mainituista pakollisista yhteisistä opinnoista ja seuraavista matemaattis-luonnontieteellisistä ja humanistis-yhteiskunnallisista opinnoista: ympäristötieto, tieto- ja viestintätekniikka, etiikka, kulttuurien tuntemus, psykologia ja yritystoiminta. Koska kaikilla aloilla yhteisten opintojen osaaminen on tärkeää, oppilaitos varautuu tarjoamaan niitä opintoja valtioneuvoston päätöksen mukaisesti myös ammatillisiin opintoihin kuuluvina vapaasti valittavina opintoina ja muina vapaasti valittavina opintoina. Opiskelija voi näillä opinnoilla lisätä joko ammatillisia tai jatko-opintovalmiuksiaan ja valmiuttaan osallistua ylioppilaskirjoituksiin. Pakollisia yhteisiä opintoja tulee sisältyä lisäksi ammatillisiin opintoihin niin laajasti kuin tutkinnon tuottamaan ammattitaitoon tarvitaan. Tällöin näiden opintojen tavoitteet sisältyvät ammatillisten opintojen tavoitteisiin. 20

PAKOLLISET OPINNOT Yhteisten opintojen tavoitteet on kuvattu kiitettävän tasolla ja arviointi määritelty tyydyttävän tasolla (T1). ÄIDINKIELI, 4 OV SUOMEN KIELI Ammatissa ja yhteiskunnan jäsenenä toimimisessa sekä kaikessa inhimillisessä toiminnassa edellytetään äidinkielen taitoja ja monipuolisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja sekä kulttuurin tuntemista. Työhön sijoittumisessa ja ammatissa toimimisessa vaaditaan kykyä identifioitua eli kykyä ilmaista kuuluvansa sekä erilaisiin työpaikkoihin että erilaisiin työtehtäviin ja kykyä toimia rakentavasti sitoutuneena työyhteisön tavoitteisiin ja arvoihin. Ammatillinen osaaminen kielenkäyttönä merkitsee vuorovaikutustaitojen, oppimaan oppimisen taitojen, tiedon hankinnan, jäsentämisen ja välittämisen sekä asioiden ja mielipiteiden perustelemisen taitojen kehittämistä. Yksilön identiteetin rakentuminen ja elämänhallinnan taidot perustuvat paljolti äidinkieleen. Kielenkäytöllään puhuja ja kuulija ilmaisevat kuuluvansa johonkin yhteisöön tai ryhmään ja pystyvänsä toimimaan niissä. Samoin he ilmaisevat olevansa sopusoinnussa itse asettamiensa ja yhteisön asettamien toiveiden ja vaatimusten kanssa. Yhteisössä kehittyminen edellyttää jatkuvaa oman identiteetin arviointia ja hienosäätöä. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelijalla on opiskelu- ja työyhteisössä toimimiseksi sellainen itsetunto ja itsetuntemus, että hän osaa puhua ja toimia tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti yhteistyötilanteissa, esim. ryhmissä ja tiimeissä sekä asiakaspalvelutilanteissa. Menestyäkseen opinnoissa ja työssä opiskelijalla on sellainen lukutaito, että hän ymmärtää maanmittausalaan liittyvien tekstien keskeiset käsitteet, olennaisen sisällön ja tekstien tarkoituksen. Lisäksi hän erottaa pää- ja sivuasiat toisistaan, purkaa syy- ja seuraussuhteita ja tekee johtopäätöksiä lukemastaan. Hän osaa hankkia tietoa eri lähteistä nykyaikaista teknologiaa hyödyntäen. Hän suhtautuu tietoon kriittisesti, eli hän osaa valikoida, arvioida ja tulkita sitä eri näkökulmista ja välittää sitä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija harjaantuu arvioimaan omaa oppimistaan ja kehittää jatkuvasti sekä äidinkielen että oppimisen taitojaan. 21

Suomen kieli Opiskelu- ja työryhmän jäsenenä opiskelija käyttää puheenvuoroja, osaa perustella mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuuntelee aktiivisesti toisia ja ilmaisee itseään ymmärrettävästi. Hän auttaa osaltaan hyvän viestintäilmapiirin syntymisessä, jotta yhteinen tavoite saavutetaan. Hän osaa laatia ryhmien tarvitsemia asiakirjoja, esim. kokouskutsuja, raportteja ja muistioita. Hänellä on opinnäytetyön edellyttämä kirjallinen osaaminen. Hän viestii erilaisissa vuorovaikutustilanteissa eri tavoin yhteistyöhalukkuuttaan. Hän kykenee kielelliseen kohteliaisuuteen ja joustavuuteen ja muuttamaan oman kielenkäyttönsä tilanteen mukaan. Opiskelija pystyy viestintätilanteissa tulkitsemaan ja käyttämään sanattoman viestinnän merkkejä. Erilaisia viestijöitä ja viestintätapoja kohtaan hän osoittaa suvaitsevuutta ja tasa-arvoa. oppimaan oppimisen ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Opiskelija osaa toimia kirjallisissa ja suullisissa viestintä- ja kielenkäytön tilanteissa. Hän osaa käyttää alansa ja työnsä perussanastoa toimiessaan työyhteisössä ja asiakaspalvelussa. Hän totuttautuu suullisiin ja kirjallisiin kielenkäyttötapoihin niin, että osaa ammattinsa ja yhteisönsä tavallisimmat kirjalliset työt, esim. maanmittaustoimitusten ja kaavoituksen edellyttämät asiakirjat, mittausraportit, pöytäkirjat, muistiot ja kirjelmät, sekä hallitsee suulliset tilanteet, kuten puhelinasioiminen, keskustelut, neuvottelut ja kokoukset sekä selostukset ja raportoinnit. Hän osaa toimia työnhakutilanteissa ja laatia työpaikanhakuun liittyvät asiakirjat. Opiskelija osaa hyödyntää niin kokemustietoa, käytännön tietoa kuin teoriatietoakin. Hän hankkii maanmittausalaa ja työtään koskevaa tietoa eri lähteistä, hyödyntää kirjastopalveluja ja käyttää monipuolisesti ajantasaista viestintätekniikkaa. Ammattitaidon kehittämiseksi hän osaa hyödyntää alan ammattilehtiä ja viestintävälineitä. Hän osaa välittää tietoa muille ymmärrettävässä muodossa niin suullisesti kuin kirjallisestikin ja hallitsee tiedonvälityksen keinot. Hän kehittää jatkuvasti viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan ja osallistuu työpaikkansa viestinnän kehittämiseen. työelämän kielenkäyttötilanteissa toimiminen. Opiskelija ymmärtää kielellisiä juuriaan. Hän tuntee kielen ja kulttuurin merkityksen oman identiteettinsä kehittymisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa sekä työyhteisön henkilöstön ja sidosryhmien toiminnassa. Hän hankkii itseään rikastuttavia kokemuksia ja elämyksiä kirjallisuuden, teatterin, elokuvan ym. median käyttäjänä. Hän osaa analy- 22

soida ja tulkita kaunokirjallisiakin tekstejä. Hän ymmärtää suomalaisen puhekulttuurin ominaispiirteitä sekä äidinkielen ja kaksi- ja monikielisyyden ja monikulttuurisuuden merkityksen, niin että osaa ottaa nämä huomioon yksityisissä ja työelämän viestintätilanteissa. kielen ja kulttuurin merkityksen tunteminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija ymmärtää, että eri tilanteissa puhutaan ja kirjoitetaan eri lailla, ja pystyy myös muuntamaan omaa kielenkäyttöään tilanteittain ymmärtää maanmittausalaan liittyvien tekstien ydinasiat ja keskeisimmät käsitteet ja osaa jo käyttää alan peruskäsitteitä myös omassa kielenkäytössään osaa hankkia ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä, tietää maanmittausalan keskeiset aikakauslehdet ja tietokirjat ja osaa hyödyntää kirjastopalveluja ja nykyaikaista teknologiaa tiedon hankinnassa ja välittämisessä uskaltaa ja osaa ottaa puheenvuoron opiskelu- ja työryhmien keskusteluissa ja pystyy niissä ilmaisemaan omat ajatuksensa tai mielipiteensä pystyy ottamaan ainakin jossain määrin muita keskustelijoita huomioon ja on tietoinen myös sanattoman viestinnän vaikutuksesta selviytyy työelämän tavallisista suullisista ja kirjallisista kielenkäyttötilanteista, kuten lomakkeiden täytöstä, raportoinneista, esittäytymisestä ja asioiden esittelystä sekä asiakaspalvelusta löytää kirjallisuudesta, elokuvasta tai teatterista itseään kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa pystyy työskentelemään erilaisten ihmisten kanssa, myös monikulttuurisessa työyhteisössä on tietoinen omasta viestijänlaadustaan ja harjaantuu arvioimaan omaa oppimistaan ja ymmärtää, että äidinkielen taitoja voi kehittää vielä aikuisenakin, opiskelussa ja työelämässä. 23

RUOTSIN KIELI Ruotsinkielisessä koulutuksessa äidinkielen tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso, ovat samat kuin suomenkielisessä, kuitenkin niin että viimeisiin, kieltä ja kulttuuria koskeviin tavoitteisiin lisätään: Opiskelija tuntee ruotsin kielen aseman Suomessa, suomenruotsalaisten murteiden, puhekielen ja ruotsin yleiskielen erot. Hän ymmärtää ruotsin yleiskielen hallinnan merkityksen ja hyödyn työelämässä. Tyydyttävän tason arviointikriteereihin lisätään vastaavasti: (Opiskelija) tuntee ruotsin kielen aseman Suomessa ja ymmärtää kaksikielisyyden ja pohjoismaisen yhteenkuuluvuuden merkityksen. SAAMEN KIELI Saamen kielen opetus luo perustaa sekä kirjallisen että suullisen kielitaidon kehittymiselle. Opetuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa opiskelijan saamelaista identiteettiä ja antaa valmiuksia yhteistyöhön ja kanssakäymiseen yli rajojen eri maissa asuvien saamelaisten kanssa. Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelija tuntee kielen keskeisen merkityksen kulttuurin muodostajana, luojana ja välittäjänä. Hän saavuttaa toimivan kaksikielisyyden ja hän hallitsee maanmittausalan ammattikieltä myös saamen kielellä. Tavoitteena on opiskelijan saamelaisen kulttuurisen identiteetin vahvistuminen sekä kielellinen ja tiedollinen kehittyminen. Opiskelijalla on vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi kehittää saamen kielen taitoaan ja säilyttää yhteydet saamelaiseen kulttuuripiiriin. Hän osaa vertailla saamen kulttuurin ja kielen piirteitä suomalaisiin vastaaviin. Opiskelija tuntee saamenkielistä kirjallisuutta ja saamen kulttuuriperinnettä. Hän kiinnostuu kirjallisuudesta ja taiteista saamen kielellä. saamen kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden hallitseminen. 24

Opiskelija hallitsee saamen kielen rakenteen ja oikeakielisyyden ja osaa saamen kielen puheilmaisun vivahteita eri viestintätilanteissa. Hän osaa verrata saamen kielen perusteita sukulaiskieleen, suomen kieleen. Hän hallitsee saamen kielen oikeinkirjoituksen ja osaa kehittää kirjallista ilmaisuaan. Opiskelija osaa laatia saameksi oikeakielisiä asiatekstejä, esim. tiedotusmateriaalia, projektisuunnitelmia, hakemuksia ja kirjeitä. Hän kehittää saamen kielen suullisia ja kirjallisia taitojaan ja arvioivaa lukemistaan. saamen kielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito eri tarkoituksiin. Opiskelija osaa viestiä saamen kielellä ammattiinsa liittyvistä kysymyksistä. Hänellä on valmiudet toimia alansa ammateissa ja kehittää ammattitaitoaan saamen kielellä niin, että hän pystyy toimimaan saamelaiskulttuurin parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelija tuntee saamelaiselinkeinojen historiaa ja nykypäivää. Hän osaa hankkia tietoja eri välineistä ja harjaantuu kriittiseen ajatteluun. oman alan keskeisten käsitteiden hallitseminen saamen kielellä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija tuntee saamen kielen ja kulttuurin merkityksen identiteetilleen tuntee saamen kielen ja kulttuurin keskeiset erityispiirteet osaa tuottaa työhönsä ja kartoittajan ammattiin liittyviä saamenkielisiä asiatekstejä osaa käyttää saamen kieltä suullisesti eri tilanteissa hallitsee kartoittajan ammattiin liittyvät keskeiset käsitteet saamen kielellä niin, että hänellä on valmiudet toimia alansa keskeisimmissä työtehtävissä ja kehittää ammatillista osaamista omalla kielellään. 25

Äidinkielen opinnot opiskelijoilla, joiden äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi, 4 5 ov Ammatillisissa oppilaitoksissa on opiskelijoita, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Heidän opiskeluhistoriansa vaihtelevat iän, maassa asumisajan ja aiemman koulutuksen vuoksi. Heille voidaan äidinkielen (suomi) ja toisen kotimaisen kielen (ruotsi) tilalla järjestää suomi/ ruotsi toisena kielenä -opintoja ja opiskelijan oman äidinkielen opintoja. Opintojen tavoitteena on toimivan kaksikielisyyden saavuttaminen. Se edellyttää sekä suomen kielen että opiskelijan äidinkielen taitojen kehittämistä. Opiskelijan tulee osata puhuttua ja kirjoitettua suomen/ ruotsin yleiskieltä sekä hallita oman alansa ammattikieltä voidakseen osallistua tasaveroisesti, aktiivisesti ja itsenäisesti koulutukseen, pystyäkseen harjoittamaan ammattiaan sekä kehittääkseen itseään ja toimiakseen yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelijan äidinkieli on tärkeä tunteiden, elämysten ja ajattelun väline sekä identiteetin ja tasapainoiseksi ihmiseksi kasvun perusta. Tarkoituksena on, että opiskelija saavuttaa sellaisen äidinkielen tason, että voi pitää yhteyksiä omaan kulttuuriinsa ja pystyy kehittämään itsenäisesti äidinkielen taitoaan ja hyödyntämään sitä. Ruotsi toisena kielenä -opintojen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä arviointi ovat samat kuin suomi toisena kielenä -opinnoissa. SUOMI TOISENA KIELENÄ Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeiset sisällöt ja kykenee seuraamaan vaivattomasti opinnoissa käsiteltävää asiaa sekä osallistumaan työskentelyyn. Hän ymmärtää kirjallisen oppimateriaalin keskeiset sisällöt ja pystyy käyttämään niitä opinnoissa etenemiseen. Hän tutustuu kirjallisuuteen ja erilaisiin tekstilajeihin suomeksi ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään ja saa niistä virikkeitä ja elämyksiä. Hän on selvillä suomalaisen kulttuurin yleisimmistä sanattoman viestinnän keinoista, tunnistaa suomen kielen tilanteista ja sosiaalista vaihtelua sekä käyttää eri viestintätilanteisiin ja tekstilajeihin sopivia kielellisiä keinoja. Hän pystyy osallistumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen ja harrastuksiin sekä seuraamaan itseään ja ammattiaan koskevaa yhteiskunnallista keskustelua lehdistöstä ja muista tiedotusvälineistä. 26 suullisen ja kirjallisen viestinnän ydinasioiden ymmärtäminen.

Opiskelija harjaantuu käyttämään kieltä arkielämän tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti. Hän tunnistaa keskeiset, merkitykseen vaikuttavat suomen kielen ääntämisen erityispiirteet ja tuntee suomen kielen intonaatiota. Hän tottuu tuottamaan erilaista kirjallista materiaalia ja oppii muotoilemaan ajatuksiaan ymmärrettävästi suomeksi myös kirjallisessa muodossa. Hän tuottaa rohkeasti erilaisia tekstejä, oppii ammatissaan tarpeellisten tekstien käytön ja selviytyy keskeisestä asiointikirjoituksesta. Opiskelijan kielitaidon kehittymisen kannalta on tärkeää, että hän tuntee suomen kielen keskeisiä rakenteita ja käyttää kieltä rohkeasti suullisesti ja kirjallisesti. Hän tunnistaa suomen kielen vaikeampien rakenteiden merkitykset asiayhteydessä. Hän tuntee suomen kielen oikeinkirjoitusjärjestelmän perusteet. Hän tottuu tarkastelemaan äidinkielensä ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä. suomen kielen perusrakenteiden tunteminen ja käyttö ja ymmärrettävän viestin tuottaminen suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tuntee maanmittausalan ammattisanaston ja sanontatavat. Hän ymmärtää sekä suullisesti että kirjallisesti maanmittausalalla tarvittavia työskentely- ja käyttöohjeita sekä ymmärtää alansa työturvamääräykset. Hän osaa ilmaista ammattialansa keskeiset asiat ymmärrettävästi suomen kielellä suullisesti ja kirjallisesti ja mahdollisuuksien mukaan äidinkielellään. Opiskelija osaa käyttää kieltä viestintätilanteen mukaan työyhteisössään ja asiakaspalvelussa ja tietää, miten suomalaiset ilmaisevat kohteliaisuutta. Hän tuntee suomalaisen työkulttuurin keskeiset piirteet ja osaa toimia niiden mukaisesti. Hän kehittää suomen kielen taitojaan syventämään ammatti-identiteettiään ja ammattiylpeyttään. oman ammattialan hyvä kielenkäyttö. Opiskelija ymmärtää äidinkielen ja kaksikielisyyden merkityksen. Hän tuntee omat juurensa ja arvostaa kulttuuriaan sekä käyttää rohkeasti äidinkieltään ja kehittää näin itsetuntoaan ja identiteettiään. Hän tuntee suomalaisen yhteiskunnan keskeiset toimintatavat ja tutustuu suomalaiseen kulttuuriin. Hän tutustuu suomen kielellä yhteiskunnallisiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Hän ymmärtää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kulttuuristen ristiriitojen syitä sekä käsittelee niitä raken- 27

Suomi toisena kielenä tavasti. Hän suhtautuu kunnioittavasti ja suvaitsevaisesti erilaisiin ihmisiin ja näkemyksiin sekä kykenee pohtimaan erilaisia näkökulmia rohkeasti ja kriittisesti. kielen ja kulttuurin merkityksen tunteminen ja kulttuurinen vuorovaikutus. Opiskelija osaa työskennellä vastuullisesti yksin ja ryhmässä. Hän osaa hakea tietoa eri lähteistä, käyttää sanakirjoja ja tehdä muistiinpanoja itsenäisesti sekä käyttää kirjallista ja tietoverkoissa olevaa aineistoa kielitaitonsa kehittämiseksi ja opintojensa edistämiseksi. Hän harjaantuu kriittiseen ajatteluun. Hän pystyy käyttämään suomen kieltä tarkoituksenmukaisten oppimisstrategioiden omaksumiseen. hyvien opiskelutaitojen omaksuminen ja elinikäinen oppiminen. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija ymmärtää suomenkielisen suullisen viestinnän keskeisimmän sisällön, niin että selviytyy tavallisissa kielenkäyttötilanteissa opinnoissa ja maanmittausalan työssä kohtalaisen hyvin ymmärtää opintoihin, maanmittausalan työhön ja kartoittajan ammattiin sekä yhteiskunnalliseen elämään liittyvän kirjallisen materiaalin keskeisimmän sisällön tuntee suomen kielen keskeisimpiä rakenteita sekä maanmittausalan keskeisen ammattisanaston, niin että osaa ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti ymmärrettävästi työssä ja ammattiin liittyvissä kysymyksissä, suoriutuu ohjattuna kirjallisista tehtävistä, osaa kysyä neuvoa ongelmatilanteissa ja osaa arvioida ohjattuna kielitaitonsa kehittymistä tuntee kuntalaisen ja yhteiskunnan jäsenen asemaa Suomessa, suomalaisia tapoja ja työkulttuuria ja ymmärtää kulttuuristen erojen syitä, niin että pystyy toimimaan monikulttuurisissa työryhmissä ja yhteisöissä osaa työskennellä ohjattuna itsenäisesti ja hakea ryhmässä jossakin määrin tietoa eri tietolähteistä ja arvioida tiedon luotettavuutta. 28

ÄIDINKIELI MUU KUIN SUOMI, RUOTSI TAI SAAME Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa toimivan kaksikielisyyden ja että hän hallitsee opiskelemansa alan ammattikieltä myös omalla äidinkielellään. Tavoitteena on opiskelijan kulttuurisen identiteetin vahvistuminen ja kielellinen ja tiedollinen kehittyminen. Opiskelijalla on vahva kielellinen identiteetti, niin että hän voi säilyttää kieli- ja kulttuurisiteensä siihen kulttuuripiiriin, jossa on kasvanut. Hänellä on tietoa oman kulttuurinsa ja kielensä piirteistä, niin että hän voi verrata sitä vastaaviin suomalaisiin piirteisiin. Opiskelija tutustuu oman kielen ja kulttuuripiirin kirjallisuuteen ja kulttuuriperinteeseen. Hän kiinnostuu kirjallisuudesta ja muista taiteista omalla kielellään. oman kielen ja kulttuuriperinnön erityispiirteiden tunteminen. Opiskelija tuntee kielensä rakennetta ja oikeakielisyyttä ja osaa kielensä puheilmaisun eri vivahteita. Hän tottuu myös vertaamaan kielensä perusteita suomen/ruotsin kieleen. Hän kehittää suullisia ja kirjallisia äidinkielen taitojaan. Opiskelija tuntee äidinkielensä käyttömahdollisuuksia ja sen vaihtelua omalla kielialueella ja tottuu vertaamaan kielenkäyttötilanteita suomalaisiin. oman äidinkielen suullinen ilmaisukyky ja kirjoitustaito mahdollisuuksien mukaan eri tarkoituksiin. Opiskelija osaa viestiä omalla äidinkielellään maanmittausalan kysymyksistä. Hänellä on valmiudet kehittää tarvittaessa ammattitaitoaan omalla kielellään niin, että hän pystyy toimimaan oman kulttuurinsa parissa vastaavassa ammatissa. Opiskelija pystyy hankkimaan lisätietoja eri välineistä myös omalla kielellään ja vertailemaan kriittisesti eri lähteitä. ammattialan keskeisten käsitteiden tunteminen omalla äidinkielellä. 29

Äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija tuntee oman kielensä ja kulttuurinsa tärkeimpiä piirteitä ja kulttuurisia juuriaan osaa ilmaista itseään suullisesti kulttuuripiirinsä yhteisössä tavallisimmissa kielenkäyttötilanteissa tuntee kartoittajan ammattiin liittyviä keskeisiä käsitteitä, niin että hänellä on valmiudet kehittää ammatillista osaamistaan omalla äidinkielellään. TOINEN KOTIMAINEN KIELI JA VIERAAT KIELET Osallistuminen yhä monikielisempään ja -kulttuurisempaan yhteiskuntaan ja työelämään edellyttää toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten kommunikointitaitoja. Menestyksekäs toiminta ja kielen käyttö julkisella ja yksityisellä alalla, työelämässä ja koulutuksessa vaatii myös sosiolingvististä osaamista ja tietoa vieraista kulttuureista, varsinkin kun ihmiset yhä enemmän liikkuvat paikkakunnalta toiselle ja maasta toiseen. Monikieliset viestintävälineet ja tietoverkot korostavat entisestään myös vieraiden kielten tärkeyttä samoin kuin tarve ylläpitää ja kehittää jatkuvasti omia tietojaan ja taitojaan. Myös tietojen ja taitojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen tarvitaan usein vieraskielistä materiaalia. TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI, 1 OV Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija tuntee ruotsin kielen ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa ja osaa toimia asianmukaisesti ja kohteliaasti pohjoismaisissa vuorovaikutustilanteissa työyhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelija selviytyy rutiininomaisista jokapäiväiseen elämään, työhön, omaan maahan ja kulttuuriin liittyvistä puhetilanteista hyvin, vaikka ei aina itse pysty ylläpitämään keskustelua. Hän osaa toimia työhön liittyvien käskyjen, kieltojen ja kehotusten mukaan. Hän selviytyy tavanomaisista asiakaspalvelutilanteista asiakkaana ja työntekijänä kas- 30

votusten ja puhelimessa ja osaa tarvittaessa pyytää tarkennusta tai selvennystä. Opiskelija pystyy lukemaan lyhyitä, ennustettavissa olevia tekstejä, kuten ruokalistoja, aikatauluja ja mainoksia sekä kartoittajan työhön liittyviä käyttö-, työ- ja turvaohjeita sekä kiinteistörekisteriotteita. Hän osaa hakea ammatissaan tarvittavaa lisätietoa apuneuvoja käyttäen. Hän osaa kirjoittaa lyhyitä kuvauksia itsestään, tapahtumista ja henkilökohtaisista kokemuksista sekä esimerkiksi työhön liittyviä muistiinpanoja, ohjeita ja tilauslistoja. alansa työtehtävissä ja pohjoismaisissa yhteyksissä toimiminen. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa kielitaidon tavoite on sama kuin yleisen kielitutkinnon asteikolla 1 3. Jos opiskelija on suorittanut yleisen kielitutkinnon vaaditulla tasolla, häneltä edellytetään lisäsuorituksia maanmittausalan ammattikielessä. Arviointi, tyydyttävä (T1) Opiskelijan osaamista voidaan kuvata esimerkiksi seuraavasti: Opiskelija ymmärtää tavanomaisia ja yksinkertaisia omaan elämään liittyviä suullisia ja kirjallisia ilmauksia ja viestejä, jotka käsittelevät häntä itseään, hänen perhettään ja välitöntä ympäristöä osaa hakea ennustettavissa olevaa tietoa esimerkiksi ruokalistoista ja aikatauluista ymmärtää lyhyiden ja yksinkertaisten maanmittausalan työhön ja työturvallisuuteen liittyvien kirjallisten ja suullisten viestien keskeisen sisällön pystyy hakemaan tietoa ruotsinkielisistä ilmoituksista, ohjeistoista ja luetteloista selviytyy rutiininomaisista vuorovaikutustilanteista sekä yksityishenkilönä että työntekijänä asiallisesti ja kohteliaasti, jos keskustelukumppanit puhuvat selkeästi ja hitaasti osaa kysyä ja vastata yksinkertaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin ja maanmittausalan työtehtäviin osaa täyttää standardin mukaisia henkilötietolomakkeita ja maanmittausalan työhön liittyviä lomakkeita. 31

TOINEN KOTIMAINEN KIELI, SUOMI, 2 OV Ruotsinkielisessä ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan suomea pääasiallisesti peruskoulun pitkän oppimäärän, ns. A-oppimäärän pohjalta, mutta niillä, esimerkiksi Ahvenanmaalta tulleilla opiskelijoilla, jotka peruskoulussa ovat noudattaneet keskipitkää eli B-oppimäärää, on oikeus myös jatkaa sillä tasolla. Sen takia suomen kielen (finskan) tavoitteet, keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit on näissä opetussuunnitelman perusteissa kuvattu kahdentasoisina. Lisäksi koulutukseen tulee huomattava osa syntyperältään kaksikielisiä opiskelijoita, jotka ruotsinkielisessä koulussa ovat voineet opiskella suomea ns. äidinkielenomaisen oppimäärän mukaan tai jopa äidinkielenä suomenkielisessä koulussa. Näille ei ammatillisessa koulutuksessa ole määritelty erillisiä tavoitteita eikä sisältöjä, mutta A-tason arviointiohjeisiin on lisätty huomautus heiltä vaadittavista vähimmäissuorituksista. A) SUOMEN KIELI, A-KIELI Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso Opiskelija kohtaa, ymmärtää ja puhuttelee rohkeasti suomenkielisiä asiakkaita, esimiehiä ja työtovereita ja osaa pyyntöjen, ohjeiden ja keskustelun perusteella toimia tarkoituksenmukaisesti alansa tavallisissa työ- ja kielitilanteissa. Hän ymmärtää varsinkin ammattiasioita käsittelevää puhetta ja tekstiä ja viestii suullisesti sekä kasvokkain että puhelimitse, tarvittaessa myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostitse, telekopioin tai kirjeitse. Hän ymmärtää ja osaa täyttää alansa lomakkeita, laskuja, tilauslomakkeita ja tarkistusluetteloita sekä pystyy laatimaan lyhyitä selosteita ja raportteja. Hän käsittää asiakkaan tai vastapuolen toivomuksen tai tarkoituksen ja pystyy tyydyttävästi kuvaamaan asianomaisia tuotteita tai palveluja. Hän osaa myös selittää toiminnot ja mahdollisen vian tai virheen, vaihtaa muutamia mielipiteitä ja kohteliaisuuksia ja viedä asiaa eteenpäin. Viimeistään työssäoppimisjaksojen aikana hän keskustelee työtehtävistään ja -käytänteistä myös suomeksi sekä lukee alansa esitteitä, määräyksiä, ohjeita ja tiedotteita. Hän on valmis seuraamaan alansa ja yhteiskunnan tapahtumia myös suomenkielisten esitteiden, verkostojen, joukkotiedotusvälineiden ja ammattijulkaisujen avulla. kielellinen toimiminen ja vuorovaikutus vaativissakin asiakaspalvelutehtävissä ja kaksikielisillä työpaikoilla sekä ammatillisen informaation hankkiminen eri lähteistä. 32

Arviointi, tyydyttävä (T 1) Opiskelija ymmärtää ja ainakin keskeisissä ammattitilanteissa osaa palvella asiakkaita ja suorittaa asioita suomeksi osaa apuneuvoin lukea helpohkon suomenkielisen ohjeen tai artikkelin, pystyy toimimaan sen mukaan tai tekemään ruotsiksi selkoa sen pääsisällöstä täyttää ammattialallaan yleisesti esiintyvän suomenkielisen lomakkeen ilman apuneuvoja ja kirjoittaa tiedotteen tai apuneuvoin laadittavan lyhyen ammatillisen selostuksen suomeksi. Ruotsinkielisen ammatillisen tutkinnon suorittavan, syntyperältään kaksikielisen opiskelijan tulee, vaikkakin hän peruskoulussa olisi opiskellut suomea äidinkielen tai äidinkielenomaisen oppimäärän mukaan ja hänet on sen takia vapautettu toisella asteella mahdollisesti tuntiopiskelusta, viimeistään työssäoppimisen aikana osoittaa yllä mainitut ammatilliset kielelliset valmiudet sekä suullisesti että kirjallisesti, esimerkiksi selostamalla työtehtäviään ja laatimalla raportti. B) SUOMEN KIELI, B-KIELI Tavoitteet ja keskeinen sisältö, kiitettävä taso Opiskelija ymmärtää suomen kielen osaamisen tärkeyden työelämässä ja kaksikielisessä yhteiskunnassa. Hän reagoi ja osaa toimia myös suomeksi ainakin rutiininomaisissa työtehtävissä, hän ymmärtää asiakkaan tai vastapuolen asian tai toivomuksen, osaa vastata kysymyksiin ja pyytää lisätietoja. Hän ymmärtää määräykset, osaa ainakin apuneuvoin lukea suomenkielisiä, työtehtäviin liittyviä ohjeita, mainostekstejä, tiedotteita ja manuaaleja, sekä pystyy jonkin verran keskustelemaan suomenkielisten esimiesten, työtovereiden ja vieraiden kanssa. Opiskelija osaa selvittää tarvittavat osoitteet, työvälineet, tiedot ja menettelytavat myös suomenkielisistä lähteistä ja hän uskaltaa pyytää apua ja kysyä asioita suomeksi. Esimiehilleen, työtovereilleen ja vieraille hän auttavasti kertoo vähän itsestään, työstään ja kokemuksistaan. Kokouksissa 33