Gramexpress 1 2010 E s i t t ä v i e n t a i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t t a j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x r y : n a s i a k a s l e h t i PMMP:n Lautturi soitetuin kotimainen 18 Radioiden liiton puheenjohtaja luottaa radion tulevaisuuteen 14 Elina Mustonen Bachin opissa Gramexin seminaari pohti musiikkialan tulevaisuutta 10 1
A l k u s o i t t o gramex palvelee Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Kuva: www.aatu.fi Tällä palstalla on ajankohtaista tietoa Gramexin korvauksensaaja-asiakkaille ja korvauksenmaksaja-asiakkaille. Kuva: mikkel Østergaard / Gorilla Tilitysinfo Vuoden 2010 verotustiedot Vuoden 2010 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2010. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen. Musiikin käyttäjäinfo Järjestätkö tapahtumia? Hanki edullinen tapahtumalisenssi Jos järjestät tapahtumia tai yleisötilaisuuksia, joissa käytetään musiikkia, tarvitset niitä varten erillisen sopimuksen. Gramex tarjoaa tapahtumien ja yleisötilaisuuksien järjestäjille äänitemusiikin esittämiseen edullisen ja vaivattoman tapahtumalisenssin. Tapahtumalisenssi sopii sinulle, jos järjestät kalenterivuoden aikana enintään 10 tapahtumaa ja yhden tapahtuman potentiaalinen yleisökapasiteetti on 200 henkeä. Vuoden 2010 tilitysaikataulu Seuraava tilityksemme tapahtuu toukokuussa 2010. Silloin tilitetään vuoden 2009 esityskorvaukset, muun muassa radiosoitot. Viikolla 17 lähetetään tilityskirje niille henkilöasiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 20 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. Sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen muun muassa tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. Verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme. Tapahtumalisenssin etuja ovat: edullinen hinta, 80 euroa/kalenterivuosi (ei sis. arvonlisäveroa) tapahtumia ei tarvitse ilmoittaa Gramexille lisenssiä ei tarvitse uusia, vaan se on voimassa toistaiseksi voit maksaa ensimmäisen laskun suoraan verkkopankistasi. Hae ja maksa tapahtumalisenssi verkkosivujemme kautta: www.gramex.fi > epalvelut > Tapahtumalisenssi Korvaukset Saksasta Suomalaiset taiteilijat voivat osallistua Saksan GVL:n tilitykseen, mikäli heillä on rojalti- tai esiintymiskorvauksia Saksasta. Hakemuskaavakkeet ja lisätiedot Gramexista, Tarja Henriksson puh. (09) 6803 4016 Ääniteilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi Hoida ilmoitusasiat epalvelussamme epalvelu on nopea ja helppo väylä asioida Gramexin kanssa. epalvelun kautta voit mm: ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi ilmoittaa laskutusperusteiden muutoksista lopettaa sopimuksen tehdä uuden sopimuksen antaa palautetta jättää yhteydenottopyynnön. www.gramex.fi > epalvelu > Taustamusiikki Aikakone harjoittaa uutta yritysyhteistyötä. R-kioski julkaisi Aikakoneen albumin Aikakone julkaisi Vuosisadan rakkaustarina -albuminsa yhdessä R- kioskin kanssa. Yhteistyö alkoi, kun yhtye versioi SIG-yhtyeen kappaleen Vuosisadan rakkaustarina kioskiketjun juhlavuoden mainoskampanjaan. Samanniminen albumi ilmestyi R-kioskeille myyntiin jo tammikuun lopulla, mutta muilla jakelukanavilla se ilmestyi vasta maaliskuussa. Yhdysvalloissa kahvilaketju Starbucks on harjoittanut samankaltaista yhteistyötä Alanis Morrissetten ja Bob Dylanin kanssa. Tapio Korjus lyö kättä päälle Synergy-yhtiön varapresidentin Zang Yanbin kanssa. Wang Ju (vas.) ja Zhao Hai Yun todistavat. Rockadillo lisensoi kataloginsa Kiinaan Rockadillo Records on lisensoinut koko kataloginsa Kiinan suurimmalle musiikkiyhtiölle Shanghai Synergylle. Sopimus viimeisteltiin musiikkialan ammattilaisten MIDEMtapahtumassa tammikuussa, ja se on ensimmäinen laatuaan suomalaiselle levy-yhtiölle. Toimitusjohtaja Tapio Korjuksen yli 30 vuotta sitten perustama itsenäinen levy-yhtiö Rockadillo lisensoi näin ollen muiden muassa Kimmo Pohjosen, Rinne- Radion, Piirpauken, Dave Lindholmin, Wimmen ja Jukka Gustavsonin musiikkia sopimuksen kattamille alueille Kiinaan, Taiwaniin, Hongkongiin ja Macaoon. Sopimus kattaa myös Rockadillon alamerkkien Pohjolan ja Aanin tuotannot. Kuva: tuomo tähtinen / Musex 2
P Ä Ä K I R J O I T U S Musiikin tulevaisuus Lauri Kaira Tässä lehdessä käsitellään sekä musiikin että musiikkia soittavien radioiden tulevaisuutta. Äkkiä katsoen kummankin tulevaisuus näyttää valoisalta. Kuten radioiden liiton puheenjohtaja Antti Pakkala sanoo, kolme tärkeintä asiaa nuorten elämässä ovat tutkimusten mukaan musiikki, musiikki ja musiikki. Miksi kuitenkin niin moni kantaa huolta musiikkialan tulevaisuudesta? Vastaukseksi riittää yksi sana: nettipiratismi. Musiikista maksaminen alkaa olla pelkästään kuluttajan omantunnon varassa, koska netissä on tarjolla maksuttomia laittomia vaihtoehtoja jokaiselle. Tämä vaikeuttaa etenkin uusien innovatiivisten musiikkipalvelujen kehittämistä. Ei ole reilua, että Spotify n kaltaiset nettipalvelut joutuvat kilpailemaan laittomien ilmaispalvelujen viidakossa! Pysyisivätkö esimerkiksi Nokia, Elisa tai Sonera pystyssä samoilla ehdoilla tilanteessa, jossa kuluttajat voisivat halutessaan ottaa sekä kännykät että puheajan piraatteina, maksamatta kellekään mitään? Jos halutaan, että internetiin voi syntyä laillisia pal- veluita, nettipiratismin ongelma yksinkertaisesti pitää ratkaista. Murhe ei toki ole yksin musiikkialan. Yhteyksien nopeutuessa ja e-kirjatekniikan kehittyessä samaan vuotavaan veneeseen päätyvät niin elokuvat, tv-sarjat, kirjat kuin sarjakuvatkin. Olen kuitenkin optimistinen musiikin tulevaisuuden suhteen. Musiikilla on valtava elinvoima. Nuorille musiikki on keino rakentaa ja viestiä omaa identiteettiä. Musiikki koskettaa, luo tunnelmaa ja herättää muistoja. Musiikin varaan rakentuu Musiikilla on valtava elinvoima. merkittävää liiketoimintaa: tuotantoa, musiikkia jakelevaa mediabisnestä, laitekauppaa sekä laajaa opetustoimintaa. Tutkimusten mukaan musiikin positiivisia vaikutuksia pystytään mittaamaankin. Se saa ihmiset viipymään kaupassa pitempään ja edistää lääkäreiden mukaan potilaiden kuntoutumista, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kaikista näistä syistä uskon ja toivon, että tulevaisuudessakin on mahdollista tehdä, esittää ja tuottaa ammattimaisesti musiikkia. Meidän kaikkien iloksi. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A 00120 Helsinki puh. (09) 6803 400 fax (09) 6803 4010 Päätoimittaja: Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti Toimitussihteeri: Anu Karlson Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy ISSN 0787-6564 Painos: 48 000 kpl Kansi: Elina Mustonen Kuva: Saara Vuorjoki Sisältö 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 04 Alkusoitto 05 Rytinää / Risto Ryti 06 Elina Mustonen Johann Sebastian Bachin opissa 10 Musiikin sähköinen tulevaisuus 12 Välisoitto 13 Soolo / Tapio Liinoja 14 Radio pärjää kilpailussa uusille musiikkipalveluille 17 Chydenius ja Kokljuschkin Lyhdyn valtuuskunnan johtoon 18 Sober viime vuoden radiohitti 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä 1.11. 31.12.2009 23 Yksi tuhannesta / Martti Heikkinen 24 Gramexin palvelukortti 6 4 18 3
A l k u s o i t t o Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Kuvat: PMMP / Susanna Majuri. Anna Puu / Sony Music. Gugi Kokljuschkin / Minna Annola. Vuoden yhtye PMMP (ylh.) nappasi kolme Emmaa, vuoden naissolisti Anna Puu alh. vas.) peräti neljä. Gugi Kokljusckin palkittiin elämäntyöstään musiikin hyväksi Kultaisella Emmalla. Emma oli naisten gaala Suomen äänitemusiikin kentällä naiset ovat jo vuosien ajan pikkuhiljaa murtaneet miesten ylivaltaa. Tämä suuntaus jatkui suoranaisena vyörytyksenä vuonna 2009, jolta naiset kahmivat noin puolet Emmoista. Emma-gaala järjestettiin tänä vuonna Helsingin Peacock-teatterissa helmikuun 4. päivänä. Emmat t i ljakaa i tsuomen y s iääni- n fja okuvatallennetuottajat ÄKT ry. Vuoden albumi: Veden varaan PMMP Vuoden biisi: Baden-Baden Chisu, säv. & san. & sov. Chisu Vuoden debyyttialbumi: Anna Puu Anna Puu Etno-Emma: Forward Vilma Timonen Quartet Vuoden hiphop-/, dance-/, r&b-albumi: Cheek Jare Henrik Tiihonen Vuoden iskelmäalbumi: Viimeiseen pisaraan Kari Tapio Jazz-Emma: Aurora Verneri Pohjola Klassinen Emma: Pehr Henrik Nordgren: Transient Moods Rajatiloja Turun filharmoninen orkesteri Juha Kangas, kapellimestari Vuoden kotimainen erikoisjulkaisu: Dumari Raskauttavaa todistusaineistoa 1979 Tuomari Nurmio Kriitikoiden valinta: Vapaa ja yksin Chisu Vuoden lastenlevy: Ipanapa Iltalaulut Eri esittäjiä Vuoden metalli-/hardrock-albumi: Skyforger Amorphis Vuoden miessolisti: Samuli Putro Vuoden naissolisti: Anna Puu Vuoden pop-albumi: Anna Puu Anna Puu Vuoden rock-albumi: Veden varaan PMMP Vuoden tulokas: Anna Puu Vuoden tuottaja: Chisu Vuoden yhtye: PMMP Vuoden myydyin albumi: Strike! The Baseballs 73 886 kpl (Warner Music) Vienti-Emma: The 69 Eyes Erikois-Emma: Jake Nyman, Kauko Röyhkä Kultainen Emma: Vasilij Gugi Kokljuschkin Yleisöäänestyksessä vuoden kotimaiseksi artistiksi valittiin Lauri Tähkä & Elonkerjuu, vuoden ulkomaiseksi artistiksi puolestaan Tokio Hotel. Kalevi Ahon Rituals vuoden levyksi YLE Kulttuurin musiikkitoimittajat ja -tuottajat ovat jälleen valinneet Vuoden levyksi yhden vuoden 2009 aikana ilmestyneistä suomalaisista klassisen musiikin levyistä. Ehdolla oli kaikkiaan 77 viime vuonna Suomessa tuotettua tai suomalaista esittävää tai luovaa säveltaidetta edustavaa klassisen musiikin levyä. Palkittu levy sisältää Kalevi Ahon Kysymysten kirjan, konserton alttoviululle ja kamariorkesterille sekä sinfonian nro 14, Rituaaleja. Levyllä esiintyy John Storgårdsin johtama Lapin kamariorkesteri solisteinaan Monica Groop, Anna Kreetta Gribajcevic ja Herman Rechberger. Äänitteen on tuottanut BIS Records Ab. Palkinnon perusteluissa todettiin, että Kalevi Ahon säveltäjäpersoonan keskeiset osa-alueet vokaali- ja konserttosäveltäjänä sekä sinfonikkona ovat vahvasti edustettuina palkitulla levyllä. Äänite tuo kiinnostavan lisän BIS-yhtiön Ahon tuotantoa laajasti esittelevään ja kansainvälistä huomiota herättäneeseen levytyssarjaan. Aiemmilla levyillä orkesterina on ollut Sinfonia Lahti. Nyt saadaan korjata Lapin kamariorkesterin ja kapellimestari John Storgårdsin pitkäjänteisen yhteistyön hedelmiä. Ylen toimittajat totesivat vielä, että onnistuneen kokonaisuuden viimeistelee levyn hieno tekninen toteutus ja että Rovaniemen kirkossa tehty äänitys tavoittaa Ahon musiikin sävyt selkeinä ja luonnollisina. Baseballs vuoden myydyin Suomessa Vuoden myydyin levy Suomessa oli toisena vuotena peräkkäin ulkomaista tuotantoa, kun Baseballsin Strike! myi 73 930 kappaletta. Taakse jäi vuoden 2009 myydyin kotimainen levy, Lauri Tähkän & Elonkerjuun Tänään ei huomista murehdita, jota meni kaupaksi 66 377 kappaletta. Toiseksi myydyin kotimainen oli Anna Puun esikoisalbumi (57 458), kun taas seuraavaksi myydyimmiksi nousivat konkariartistit Yö (Loisto, 37 699) ja Vesa-Matti Loiri (Hyvää puuta, 34 488). Yli 30 000 myydyn levyn eli platinalevyyn oikeuttavan rajan ylsivät myös PMMP:n Veden varaan, Anna Abreun Just a Pretty Face, Juha Tapion Suurenmoinen kokoelma ja Polyteknikkojen kuoron ja Matti Salmisen Joulu on meillä. Ulkomaisista levyistä platinaan yli 20 000 myytyyn levyyn ylsivät Madonnan Celebration, Rammsteinin Liebe ist Für Alle Da ja Lady Gagan The Fame. Femma-gaalassa välteltiin luokituksia Kun vuoden parhaita valittaessa palkinnot normaalisti jaetaan lukuisissa eri kategorioissa, jaettiin Vuoden Femma -palkinnot viidelle artistille 25 ehdokkaasta, jotka vastasivat perinteisten kategorioiden ehdokasasettelua. Voittajia olivat Ghost Brigade, Jaakko & Jay, Joensuu 1685, Manna sekä Röyhkä Rättö ja Lehtisalo. Muuten kategoriat edustivat persoonallista linjaa, mikä tietenkin sopii vaihtoehtogaalan luonteeseen. Lämppäri-Femman sai rockyhtye Blake, joka soitti muiden muassa AC/DC:n, Metallican ja Motörheadin lämmittelijänä. Keskustelunavaaja- Femma meni PMMP-yhtyeen Paula Vesalalle, joka on puhunut tekijänoikeuksien muutosta vastaan. Varsinaisten Femmojen lisäksi jaettiin monia kunniamainintoja, jollaisen sai esimerkiksi Töölön musiikkitukun ja Texicalli Recordsin johtaja Martti Heikkinen. 4
r y t i n ä ä Kuva: Vilhelm Sjöström Kuva: Marco Borggreve Valeri Gergijev tuo Mariinskin Helsinkiin. Pietarin Mariinski-teatteri Kansallisoopperaan Five Corners Quintet on Aasiassa toukokuussa. Musex tukee kiertueita Kiinaan Music Export Finland ja Finpro tukevat Kiinaan ja sen lähialueille tämän vuoden aikana suuntautuvia kiertueita. Tuen saajat valitaan Musexiin saapuvien hakemusten perusteella hakuaikaa vuoden toisella puoliskolla tehtäviin kiertueisiin on vielä 1.4. asti. Ehtoina tuelle on, että kiertue sisältää esiintymisen Shanghaissa sekä ainakin kolmen esiintymisen sarjan Kiinassa tai muualla Itä-Aasiassa. Lisäksi kiertueeseen tulee sisältyä yksi korvaukseton esiintyminen maailmannäyttelyalueella 1.5. 30.10. välisenä aikana. Finpro koordinoi Suomen osallistumista Shanghain maailman- Pietarin maineikas Mariinski-teatteri vierailee Suomen Kansallisoopperassa maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Laulajien ja tanssijoiden lisäksi Kansallisoopperaan saapuu Mariinskin orkesteri ja teknistä henkilökuntaa, yhteensä noin 350 henkilöä. Mariinski esiintyy Kansallisoopperan päänäyttämöllä neljänä iltana ohjelmassaan Rodion Štšedrinin Lumottu vaeltaja, Aleksei Ratmanskyn baletti Pieni kyttyräselkäinen hevonen sekä George Balanchinen kolmen balettiteoksen kokonaisuus Jalokivet. Valeri Gergijev johtaa itse osan näytännöistä. Viimeksi Mariinski vieraili Suomessa keväällä 1992. Kansallisooppera oli Mariinski-teatterin vieraana viimeksi toukokuussa 2009, kun Pietarissa esitettiin Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva. näyttelyyn, joka alkaa toukokuussa 2010. Tuen rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Shanghain maailmannäyttelyn aikana järjestetään myös suomalais-kiinalainen musiikkibisnesseminaari Snowball, joka alkaa 26.5.2010. Suomalaiset musiikkiyhtiöt voivat yhdistää Aasian-reissuunsa myös vierailun Japaniin, jossa järjestetään Snowballin perään vuodesta 2006 alkaneen perinteen mukaisesti Finland Fest. Tapahtuman yhteydessä Five Corners Quintet, joka on Aasian kiertueella toukokuussa, soittaa peräkkäisinä viikonloppuiltoina kolme konserttia Blue Note Tokyossa. Kulttuuriopetukselle tekijänoikeusfoorumi Maaliskuun 26. päivänä järjestetään Kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumi Helsingin Pop- ja Jazz-konservatorion ja Metropolian Arabiasalissa. Pääasiassa kulttuurin ja viestinnän opettajille sekä rehtoreille suunnatussa seminaarissa käydään läpi yksityiskohtaisesti sävel- ja av-teosten esittämistä, tallentamista ja internetkäyttöä opetustarkoituksessa. Tapahtuman järjestämistä koordinoi Luovan työn tekijät ja Yrittäjät LYHTY yhdessä opetusalan järjestöjen kanssa. Nurinkurista sponsorointia Risto Ryti Hyvitysmaksu on lakiin perustuva korvaus yksityisestä kopioinnista. Paljon on opittu jos kohta opittavaakin on jäänyt tämän vaalikauden aikana käydyistä tekijänoikeusväännöistä. Teollisuus ja työnantajat lähtivät rymistäen liikkeelle yksipuolisesti omille intresseilleen painottuvalla, kulttuurielämälle vieraalla arvopohjalla: mulle kaikki heti. Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt esitettyjen vaatimusten mukaan. Miksi? Työsuhdetekijänoikeus käy esimerkistä. Hankkeen taustalla operoineet teollisuuden ja työnantajien organisaatiot ja edusmiehet lähtivät hoitamaan asiaa takki auki suoraan palkintojenjakoon kuin suomalainen urheilujohtaja olympialaisiin unohtaen, että mitalit jaetaan vasta kisojen jälkeen. Tällaisessa hurmoksessa katoaa muukin kuin suhteellisuudentaju. Sen saattoi myös lukea niistä perusteluista, joilla muutosta vaadittiin. Kulttuuriministeri Stefan Wallin seurasi aikansa tätä oopperaa ja vihelsi sitten viisaasti pelin poikki. Tulevaisuus näyttää, mitä tämän 30 viime vuotta aika ajoin esillä olleen asian ympärillä seuraavaksi tapahtuu. Samoja piirteitä on hyvitysmaksuasialla. Hyvitysmaksu on lakiin perustuva korvaus yksityisestä kopioinnista. Lain lähtökohtana on se, että korvauksen maksaa kopioija ja maksu peritään sellaisia laitteita ja alustoja ostettaessa, joita kopiointiin käytetään. Teollisuus ja kauppa vastustavat ankarasti lain soveltamista niihin laitteisiin ja alustoihin, joilla kopiointi tänään tapahtuu, vaikka hyvitysmaksu ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan yhdeltäkään kauppiaalta eikä yhdeltäkään maailman miljardibisneslaitevalmistajalta pois. Vastustaminen on johtanut aivan järjettömään lopputulokseen: taiteilijat ja tuottajat edistävät jokaista yksittäistä kännykkä-, muistitikku- ym. tallennealustakauppaa hyvitysmaksun suuruisella alennuksella maksamalla sen itse. Hetkinen ja haloo. Suomalaisen soittajanko pitää sponsoroida Nokiaa? Eikö Keilaniemessä ole enää ketään kotona? Hyvitysmaksu on erittäin tärkeä suomalaiselle musiikkielämälle. Siksi tarvitaan kaikkia nykyisiä tallennusalustoja koskeva hyvitysmaksupäätös rikastuttamaan suomalaista kulttuurielämää. Kulttuuria on vaikea mitata rahassa, mutta kulttuuria voidaan aikaansaada rahalla. Mikä ei ole kohtuullista, ei voi myöskään olla oikein. Siksi tulee viisaan tuomarin astua joutuin esiin, muistuttaa osapuolia suhteellisuudentajun olemassaolosta ja saattaa tämä asia kohtuullisuuden piiriin. Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja. 5
6 Nykyisessä cembalossani on suuri ääni, johon soittaja voi myös vaikuttaa.
Cembalistin tanssi yli koskettimien Elina Mustonen Johann Sebastian Bachin opissa Toivon, että ahkeroituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana, kirjoitti Elina Mustonen Sibelius-Akatemian jatkotutkintonsa kirjallisen työn esipuheessa. Teksti ANU KARLSON Kuvat Saara Vuorjoki Joka näinä aikoina harkitsee Bachin klaveeripartitojen kokonaislevytyksen hankkimista, sille Elina Mustosen vastikään levyttämä kahden cd:n kansio on varteenotettava vaihtoehto. Se on taiteilijan suuren Bach-projektin huipennus hänen aiemmin levyttämiensä ranskalaisten ja englantilaisten sarjojen jälkeen. Se on myös Suomen ensimmäinen cembalolla soitettu partitojen kokonaislevytys. Suomalaisella ostajalla on valintaan vielä yksi painava syy lisää: hän saa lukea sekä henkevän että syvällisen sanallisen johdatuksen levyn musiikkiin omalla äidinkielellään. Tätä iloa tietää odottaakin se, joka on aikaisemmin tutustunut Elina Mustosen Scarlattilevyyn. Mutta älkäämme menkö asioiden edelle. Tyvestä puuhun Melkein kaikki cembalistit niin Suomessa kuin muuallakin ovat aloittaneet soittamisen pianolla, mutta ovat vanhan musiikin herätyksen saatuaan vaihtaneet cembaloon. Elina Mustonen on poikkeus. Hän aloitti musiikin opiskelun pikkulapsena suoraan cembalolla, sillä vanhasta musiikista olivat kiinnostuneet jo hänen vanhempansa. Klassisen musiikin yhteyksissähän on tapana puhua vanhasta musiikista, kun tarkoitetaan musiikkia suunnilleen Mozartista taaksepäin. Alun perin vanhempieni kiinnostuksen herätti oikeastaan klavikordi, kertoo Mustonen. He kuulivat sitä joskus 1960-luvulla täällä Helsingissä ja ajattelivat, että haluavat hekin tuommoisen. Joku heitä sitten valisti, että se on hirveän hankala soitin; että cembalo voisi olla helpompi aika erikoinen mielipide kyllä sekin, näin jälkeenpäin ajatellen. Niin he sitten hankkivat spinetin, pienen yksisormioisen cembalon. Elinan isä, matemaatikko ja tilastotieteen professori Seppo Mustonen, oli soittanut viulua, äiti Marja-Liisa puolestaan laulanut ja käynyt pianotunneilla, mutta tämä spinetti oli kodin ensimmäinen klaveerisoitin. Siinä oli perheelle ihmettelemistä. Virittämistä heidän piti heti alkaa opetella, sillä toisin kuin teräskielinen piano, cembalo pitää vireensä vain lyhyen aikaa, niin että ei ole mitään järkeä kutsua ammattivirittäjää joka kerta. Eri aikakausien musiikki vaatii myös erilaisia viritysjärjestelmiä. Isä opetteli virittämään laskennallisin perustein; päätellen asioita matemaatikon koulutuksellaan. Muistan kuinka hän joskus hän piiloutui soittimen kanssa huovan alle voidakseen paremmin keskittyä. Opettajan löytäminen oli seuraava huoli, sillä Mustosten tiedusteluihin cembalonsoiton opetuksen löytämiseksi tuli aluksi empiviä vastauksia, että eiköhän nyt lapsen olisi kuitenkin hyvä aloittaa pianolla. No milläs ne silloin 1600-luvulla aloittivat? oli isä Mustosen napakka vastaus. Valistus viriää Vanhan musiikin aalto ei ollut vielä pyyhkäissyt yli Suomen sen aika tuli vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Oli kuitenkin muutamia yksittäisiä muusikoita, jotka olivat omasta harrastuksestaan lähteneet tutkimaan, mitä kolmensadan vuoden takaa ja vieläkin kauempaa saattaisi löytyä. Yksi heistä oli urkuri ja pianisti, nyt cembalistiksi opiskeleva Kati Hämäläinen. Hän oli valmis ottamaan musikaalisen kahdeksanvuotiaan oppilaakseen. Bachin tuotanto on ollut tärkein opettajani. Vanhempani hankkivat sitten vielä jossain vaiheessa ison Wittmayerin, sellaisen pedaalihirviön, ja cembalisteja kävi usein meillä harjoittelemassa. Marketta Valve, joka asui Turussa, tuli aina meille, kun hänellä oli konsertti Helsingissä Arto Noraksen tai Ilpo Mansneruksen kanssa, ja Katikin jäi usein tunnin jäl- 7
Bachin koko klaveerituotanto on eräänlainen klaveerikoulu. keen meille harjoittelemaan. Soittimiahan oli silloin Suomessa todella vähän. Valistuksen viritessä kävi ilmi, että pedaalihirviö ei paljonkaan muistuttanut alkuperäisiä, 1600 1700-luvuilla käytettyjä cembaloita. Mustoset tilasivat Englannista uuden, tyylinmukaisemman soittimen, kun Yleisradio osti heidän Wittmayerinsa. Lopulta Elina Mustonen sai hollantilaisen, nyt jo edesmenneen, pitkään Suomessa asuneen Henk van Schevikhovenin rakentaman soittimen. Tilasin sen heti 1980-luvun alussa, kun Henk oli tullut Suomeen. Nykyinen soittimeni on vuodelta 1993, niin ikään hollantilaisen Willem Kroesbergenin rakentama. Häneen tutustuin opettajani Ton Koopmanin kautta. Se on monella tavalla haasteellisempi soitin kuin tapaamani cembalot yleensä. Siinä on erittäin suuri ääni, ja sen ääneen voi myös vaikuttaa tavallista enemmän. Olen siitä valtavan tyytyväinen ja onnellinen. Bachilla tohtoriksi Kati Hämäläisen oppilaana Elina soitti ensin yksityisesti, jatkoi sitten Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja suoritti A-tutkinnon. Sen jälkeen hän lähti Amsterdamiin ja suoritti siellä solistidiplomin Koopmanin johdolla. Myöhemmin Mustonen jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian jatkotutkintoyksikössä ja valmistui vuonna 2006 musiikin tohtoriksi. Hänen tutkintokonserttinsa sisälsivät monipuolisesti musiikkia soittimen koko historian ajalta, mutta hänen levytyshistoriansa kaksi painopistesäveltäjää ovat Bach ja Scarlatti. Bachin musiikki oli läpivalaisun kohteena myös hänen kirjallisessa työssään. Tarkastelemalla yhden ranskalaisen sarjan kutakin osaa aina yhdestä soittoteknisestä tai musikaalisesta ongelmasta käsin hän rakensi kuvan Johann Sebastian Bachista pedagogina. Bach ei koskaan kirjoittanut varsinaista musiikin oppikirjaa, mutta tavallaan hänen koko klaveerituotantonsa on eräänlainen klaveerikoulu, kiteyttää Mustonen. Kaksi- ja kolmiääniset inventiot hän sävelsi varta vasten opetustarkoituksiin, niin kuin näiden kokoelmien esipuheestakin ilmenee. Oppimateriaaliin viittaa myös sen suuren kokonaisuuden nimi, johon partitat kuuluvat: Clavierübung. Silti nämä kaikki ovat tietysti ennen kaikkea taiteellisia mestariteoksia. Jos ajattelen itseäni, Bachin tuotanto on oikeastaan ollut minun tärkein opettajani, toteaa Elina Mustonen. Tohtorintutkintoni kirjallisen työn esipuheessa toivonkin, että ahkeroituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana. Nykyiset cembalonrakentajat käyttävät esikuvinaan 1600 1700-lukujen aitoja soittimia. Näin soittaja voi päästä tulkinnassaan mahdollisimman lähelle sitä mitä säveltäjä on tarkoittanut. 8
Elina Mustonen levyllä J. S. Bach: Ranskalaiset sarjat. Alba ABCD 136:1 2 (1999) J. S. Bach: Englantilaiset sarjat. Alba ABCD 166:1 2 (2001) Scarlattiana. 15 sonaattia cembalolle. Alba ABCD 216 (2005) 2 x Bach. J. S. Bachin sonaatteja viola da gamballe ja cembalolle. Veli-Markus Tapio, viola da gamba. Alba ABCD 217 (2005) J. S. Bach: 6 partitaa. Polyhymnia Records PH 0908 (2 x cd) (2010) Elina Mustosen cembalon sisäkannen on huolellisesti alankomaalaista tyyliä noudattaen maalannut Risto Lammin-Soila. Eksoottisten lajien joukkoon pääsivät Mustosen suomalaiset lempilinnut mustarastas ja sinitiainen. Tanssi yli koskettimien Partitat ovat Bachin ensimmäinen painettu teos ja myös ensimmäinen osa Clavierübungia. Siinä Bach halusi näyttää mitä hän osasi, niin säveltäjänä kuin klaveristinakin. Englantilaiset sarjat, jotka ovat syntyneet ennen ranskalaisia sarjoja mutta ovat teknisesti vaativampia, hän on sen sijaan aivan ilmeisesti säveltänyt oman virtuositeettinsa esilletuomiseen. Sarjojen ja partitojen lähes kaikki osat on nimitetty ranskalaisten tai italialaisten tanssien nimillä, peruskaavan ollessa allemande courante sarabande gigue. Mustonen kiinnittää niin soitossaan kuin tutkimuksessaankin paljon huomiota oikean karakterin antamiseen kullekin tanssille. Tohtorintutkintonsa kirjalliselle osuudelle hän antoi nimen Tanssi yli koskettimien. Usein puhutaan Bachin tanssisarjoista taidemusiikkijalosteina, jotka ovat etääntyneet kauas alkuperäisistä poljennoista. Mahtoiko Bach oikeasti osata edes tanssia? Aivan varmasti, vakuuttaa Mustonen. Tanssitaito kuului tuon ajan yleissivistykseen, ja Bachilla oli erittäin hyvä koulutus ja monipuolinen sivistys. Nykyaikana tällainen sivistys on jo harvinaista, ainakin mitä tulee 1700-luvun tansseihin. Niinpä Mustonen on Bachin musiikkiin syvemmin perehtyäkseen joutunut harjoittamaan myös liikuntaa ja opiskelemaan barokkitanssia. Bachia soittaessaan Mustonen virittää cembalonsa usein niin kutsutun Vallotti-järjestelmän mukaan. Järjestelmässä osa kvinteistä on täysin puhtaita, osa temperoituja, siten että kaikissa sävellajeissa voi soittaa, mutta jotkut kuulostavat puhtaammilta kuin toiset. Laulustaan lintu tunnetaan Bachin ranskalaisten sarjojen ja partitojen väliin osui tiivis ja jännittävä Scarlatti-kausi. Mustoselta pyydettiin ensin Scarlatti-ohjelmaa Riihimäen Kesäkonsertteihin. Seuraavaksi hänelle tarjoutui tilaisuus levyttää viidentoista sonaatin kokonaisuus, ja siihen liittyy hänen ihmeellinen kohtaamisensa Nobel-kirjailija José Saramagon kanssa. Mustonen tapasi teatteriohjaaja Lisbeth Landefortin, joka heti kysyi, oliko hän lukenut Saramagon romaanin Baltasar ja Blimunda. Tässä romaanissa Domenico Scarlatti Portugaliin muuttaneena hovisäveltäjänä on tärkeässä Tanssitaito kuului Bachin aikana yleissivistykseen. sivuosassa, ja Mustonen luki kirjan ja ihastui. Hän oli parhaillaan kirjoittamassa levyään varten esittelytekstiä. Tämän tekstin tärkeäksi innoittajaksi tuli nyt Saramagon kirja. Kun levy ilmestyi, hän sai idean, jota piti ensin pähkähulluna mutta jonka lopulta kuitenkin toteutti: hän lähetti levynsä kirjailijalle. Kuukauden kuluttua sain häneltä ihanan kirjeen, jossa hän valitti ettei ollut lukuisista kutsuista huolimatta koskaan voinut tulla Suomeen mutta että jos hän joskus vielä tänne pääsisi, hän haluaisi henkilökohtaisesti kiittää minua levystäni. Olimme silloin paraikaa Lisbethin kanssa valmistamassa poikkitateellista kamarimusiikkiteosta Laulustaan lintu tunnetaan, joka perustui Baltasar ja Blimunda -romaaniin. Kirjailijan kirjeestä kuultuaan Landefort sanoi heti Mustoselle, että nyt me kutsumme hänet katsomaan esitystämme. Ja kyllä me olimme otettuja siitä, että hän todella tuli. Hänhän oli jo silloin hyvin iäkäs, ja kutsuja sateli hänelle joka puolelta maailmaa. Saramago suostui myös luennoimaan Helsingin yliopistossa, ja yleisöryntäys oli sellainen, että luento piti siirtää isompaan saliin. Silloin ajattelin, että jos en olisi silloin aikanaan saanut tuota pähkähullua ajatusta, kaikki nämäkään ihmiset eivät olisi tässä miten yksi hetken mielijohde voi panna asioita liikkeelle, miettii Elina Mustonen. Kun José Saramago vuonna 2007 täytti 85 vuotta, hän kutsui Landefortin ja Mustosen Madridiin ja Lissaboniin esittämään musiikkinäytelmänsä. Se oli kirjailijan nimenomaisesta toivomuksesta noissa juhlissa ainoa ohjelmanumero. Linnunlaulu on tänä keväänä jälleen ajankohtaista Elina Mustosen elämässä. Hän suunnittelee parhaillaan uutta konserttikokonaisuutta työnimellä Linnut. En tosin ota tätä aihetta kovin tiukkapipoisesti, hän hymähtää, sillä yksi linnuista on englantilainen säveltäjä William Byrd. Mutta Rameun Kana ja Couperinin Rakastunut satakieli ovat kyllä mukana. Lisäksi veljeni Olli on säveltänyt ohjelmaan teoksen nimeltä Sielulintu. 9
Musiikin sähköisen tulevaisuuden etsijät ryhmäkuvassa. Asiantuntijoiden pohdittavana Gramexin kutsuseminaarissa Musiikin sähköinen tulevaisuus Millainen tulevaisuus muusikoilla, solisteilla ja levy-yhtiöllä on digitalisoituvassa maailmassa? Ja millaisen roolin ne Gramexilla näkevät? Teksti LAURI KAIRA Kuvat Saara Vuorjoki Gramex kutsui helmikuussa joukon musiikkialan ammattilaisia pohtimaan, miltä musiikin sähköinen tulevaisuus näyttää. Seminaariin kutsuttiin Gramexin jäsenjärjestöjen edustajia eli lähinnä muusikkoja ja levy-yhtiöiden väkeä. Päivän ensimmäisenä teemana olivat Spotify n kaltaiset uudet musiikkipalvelut. Niiden tarjoamia mahdollisuuksia käsittelivät Mikko Haapala Universal Music Oy:stä ja Marko Alanko SecuryCast Oy:stä. Alustusten jälkeen käytiin vilkas keskustelu siitä, millaisia palveluja kuluttaja tahtoo, mistä hän on valmis maksamaan ja mitä hänelle pystytään tarjoamaan. Mistä tulot tulevaisuudessa Keskustelun jälkeen siirryttiin päivän toiseen teemaan eli muusikon ja solistin ansaintamahdollisuuksiin kehittyvässä ympäristössä. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen ja talouspäällikkö Jouni Nieminen arvioivat, Levy-yhtiön kate koostuu usein käytännössä Gramex-korvauksista. Seminaarin avasi Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti ja veti Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Mikko Haapala Universal Music Oy:stä ja Marko Alanko SecuryCast Oy:stä puhuivat uusista musiikkipalveluista. 10
millaisista puroista esittävän taiteilijan leipä jatkossa kertyy. Päivän kolmantena teemana oli lainsäädännön kehittyminen. Johtaja Arto Alaspää ÄKT:stä ja apulaisjohtaja Lauri Kaira Gramexista kertoivat, millaisia haasteita ja muutoksia lainsäädännössä on odotettavissa joko Suomessa tai EU-tasolla. Viimeiseksi käsiteltiin tekijänoikeusjärjestöjen roolia ja mandaattia. ÄKT:n vetäjä Lauri Rechardt ja apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika Gramexista arvioivat, millaiseksi tekijänoikeusjärjestön rooli musiikkialan tulovirtojen kerääjänä ja tuottajana kehittyy. Tilaisuuden avasi Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti. Seminaarin vetäjänä toimi Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Gramex tahtoo tietää Hannu Marttila piti seminaarin antia ainakin Gramexin kannalta onnistuneena. Jotta voimme kehittää omaa toimintaamme, meidän on tiedettävä, millaisena levyyhtiöt ja muusikot näkevät tulevaisuuden ja millaisena ne näkevät Gramexin roolin siinä, Marttila sanoo. Gramexin rooli on perinteisesti ollut oikeudenhaltijoille toissijainen. Oikeudenhaltijat haluavat hoitaa elinkeino- ja ansiotoimintansa pääsääntöisesti itse. He antavat tekijänoikeusjärjestölle hoidettavaksi sellaiset massakäyttömuodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannustehokkaammin. Lainsäätäjä ja viranomainen antavat nykyisin myös suoraan tehtäviä tekijänoikeusjärjestölle, sen lisäksi että hoidamme oikeudenhaltijoiden meille antamia tehtäviä. Se lisää vastuuta. Lainsäädännön puolella vaikuttaisi olevan monia haasteita sekä kotimaassa että EU:ssa. Gramex tulee vastaamaan näihin haasteisiin entistäkin pontevammin. Korvausten merkitys kasvaa Marttila toteaa, että oli mielenkiintoista kuulla asiantuntijoiden kertovan uusista musiikin käyttömuodoista ja musiikkipalveluista. Seminaarissa kuultiin alustuksia ja keskusteltiin. Päivän teemana oli musiikin tulevaisuus. Oikeudenhaltijat antavat tekijänoikeusjärjestöjen hoidettavaksi musiikin massakäyttömuodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannustehokkaammin. Oikeudenhaltijat harkitsevat tarkoin, mitä uusista käyttömuodoista hallinnoivat itse ja mitä antavat tekijänoikeusjärjestön hallinnoitavaksi. Tällaista pohdiskelua käymme koko ajan oikeudenhaltijoiden ja Gramexin välillä. Muusikkojen liiton esityksestä kävi ilmi, että esiintymispalkkiot säilyvät todennäköisesti muusikon tärkeimpänä tulolähteenä ja että tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset tulevat hyvänä kakkosena, Marttila summaa. Levy-yhtiöitä pyörittävien kanssa keskustellessa on käynyt ilmi, että Gramex-korvausten merkitys heille on kasvanut. Usein yhtiöiden kate eli se mitä jää lopulta viivan alle koostuu käytännössä Gramex-korvauksista. Muusikkojen Liiton Jouni Nieminen ja Ahti Vänttinen kertoivat, mistä muusikot tulonsa keräävät. ÄKT:n Arto Alaspää ja Gramexin Lauri Kaira puhuivat lainsäädäntöhaasteista Suomessa ja EU-tasolla. ÄKT:n Lauri Rechardt ja Gramexin Tuomas Talonpoika pohtivat tekijänoikeusjärjestöjen roolin kehitystä. 11
Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy 12 v ä l i s o i t t o ESEK jakoi tukea entiseen malliin Vuoden 2009 aikana ESEK myönsi tukea esittävän säveltaiteen edistämistarkoituksiin yhteensä suunnilleen saman verran kuin kolmena edellisenä vuonna: tarkkaan sanottuna 2 185 465 euroa. Euromääräisesti suurin oli jälleen audiovisuaalisten projektien osuus, 570 176 euroa, joka on ESEKin ja LUSESin yhteistä rahaa. Äänitetuotanto sai 406 900 ja esiintymistilaisuudet 387 653 euroa. Kuorojen esiintymismatkoja ulkomaille tuettiin opetusministeriön erityisavustuksen turvin 62 000 eurolla. Markkinointi- ja vientitukea sekä työskentelytukea myönnettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2006. Molemmat tukimuodot ovat lyöneet itsensä läpi kolmessa vuodessa ja tukisummat vuodesta 2007 lähes kaksinkertaistuneet. Markkinointiin ja vientiin myönnettiin vuoden 2009 aikana 247 300 ja työskentelyyn 472 736 euroa. Vielä riitti rahaa koulutustoimintaan 33 700 euroa ja edellä lueteltujen tukialueiden ulkopuolisiin tarkoituksiin 5 000 euroa. Konepajarakennus sijaitsee Turun päärautatieaseman läheisyydessä. Konepajasta Turku 2011:n keskus Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Äänitetukea myönnettiin 280 uudelle kotimaiselle tuotannolle. Näistä monikansallisten yhtiöiden osuus oli 16 %, muiden ÄKT:n jäsenyhtiöiden 14 %. Pientuottajien ja omakustanteiden osuus oli peräti 70 %. Musiikin lajeista eniten tuotantotukea ohjautui pop/rockille 44,3 %, seuraavaksi eniten taidemusiikille, 19,5 %. Iskelmä/viihde/laulelma-musiikin osuus oli 8,4 %, jazzin 11 %, kansanmusiikin 7,4 % ja hengellisen musiikin 1,8 %. Lastenmusiikkilevyihin myönnetyn tuen osuus oli 2,8 % ja genren muu 4,8 %. AV-tukea myönnettiin 131 musiikkivideolle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantoja koskevia päätöksiä tehtiin 39 kpl. Tuetut tuotannot koskivat pääasiassa kevyttä musiikkia. Esiintymistilaisuuksiin myönnetyllä summalla tuettiin 292 erilaista elävän musiikin hanketta. Näistä puolet toteutettiin kotimaassa, puolet ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 56 %, vakavan noin 44 %. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2009 noin 2 000 kpl. Myönteisen päätöksen sai 1 148 anomusta. Turun ratapihalla sijaitsevasta VR:n vanhasta konepajasta tulee Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus. Konepajaan sijoittuvat vuoden 2011 pitkäkestoiset näyttelyt sekä osa esittävän taiteen tapahtumista. Konepaja tulee olemaan avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä. Konepajassa nähdään heti tammikuussa hevimusikaali 1827 Infernal Musical, jonka tekevät paikalliset nuoret ammattilaisten ohjauksessa. Alkuvuoden hitteihin kuulunee myös helmikuussa nähtävä Keski-ikäisten hiukset, jossa tavalliset turkulaiset esittävät Hair-musikaalin. Maaliskuussa on vuorossa Ilkka Niemeläisen säveltämä dramatisoitu esitys Energo, esittäjinä Lauluyhtye Rajaton ja UNI-yhtye. Musiikkivuosi huipentuu Mikko Heiniön säveltämään oopperaan Eerik XIV. Konepajassa nähdään myös kansainvälisiä tanssiteatteriesityksiä, tuottajina Aurinkobaletti ja Tero Saarinen Company. Varaslähtönä kuullaan ja nähdään jo tämän vuoden huhtikuussa makupaloja Kimmo Pohjosen suurprojektista Haitaripaini. Samassa yhteydessä yleisö saa tilaisuuden tutustua Konepajan tiloihin. Mikä onkaan Ismo Alangon uuden albumin nimi? Kuvassa Teho Majamäki ja Ismo Alanko. musavisa Laatineet tuomas talonpoika JA kari niemelä 1. Yhdysvaltalaisen Booker T & The MG s -bändin hitti vuodelta 1962 oli a) Red Beans and Rice b) Green Onions c) Orange Carrots d) My Sweet Potato 2. Kuka levytti vuonna 1979 biisin One Step Beyond? a) The Specials b) Bad Manners c) Madness d) The Clash 3. Vuonna 1966 Johnny Liebkind levytti biisin Iltapäivää. Kuka levytti sen alkuperäisversion ja millä nimellä? a) Gerry & The Pacemakers I m The One b) The Searchers Sweets for my Sweet c) The Kinks Sunny Afternoon d) Easybeats Friday On My Mind 4. Ismo Alangon uusin albumijulkaisu on nimeltään a) Mukavuus b) Onnellisuus c) Tyytyväisyys d) Huolettomuus 5. The E.N.D. -niminen albumi menestyi viime vuonna hyvin soitto- ja myyntilistoilla ympäri maailmaa. Kenen albumi on kyseessä? a) Rihanna b) Lady Gaga c) Beyonce d) The Black Eyed Peas 6. Chisun ensimmäinen soolosingle Mun koti ei oo täällä oli erään elokuvan tunnusbiisi. Mikä elokuva oli kyseessä? a) Tyttö sinä olet tähti b) Sooloilua c) Musta jää d) 8 päivää ensi-iltaan 7. Muiden muassa Status Quo levytti 80-luvulla suureksi hitiksi nousseen In The Army Now. Kuka seuraavista ei ole levyttänyt biisin Suomi-käännöstä Kun lähdet armeijaan? a) Meiju Suvas b) Pate Mustajärvi c) Jean S d) Mona Carita 8. Mikä oli Ian Gillanin ensimmäinen levytys ja myös single Deep Purple -yhteen kanssa? a) Black Night b) Hallelujah c) Speed King d) Strange Kind of Woman 9. Milloin julkaistiin Hurriganesin 10/80 -albumi? a) 10/80 b) 11/80 c) 12/80 d) 01/81 10) Minkä merkin tai tunnuksen tarkkasilmäiset voivat havaita Nirvanan Smells Like Teen Spirit -videolta? a) Anarchy b) Coca-Cola c) Google d) Sub Pop Oikeat vastaukset sivulla 20. Kuva: jukka salminen Tiikerikuva
s o o l o 28.4. juhlitaan tekijänoikeuspäivää Suomessa järjestetään jo kolmannen kerran Tekijänoikeuspäivä. Se on osa kansainvälisen Henkisen omaisuuden päivän viettämistä. Päätapahtuma on 28. huhtikuuta järjestettävä seminaari ja kutsuvierasnäytös, molemmat tällä kertaa Helsingin Tennispalatsissa. Tekijänoikeuspäivän viikolla voi myös hakea monista elokuvateattereista etukuponkeja, joilla saa seuraavan viikon maanantain ja tiistain elokuvanäytöksiin kaksi lippua yhden hinnalla. Tekijänoikeuspäivän järjestämistä koordinoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY. Gramex lomalla 12. 25.7. Gramex on tähän asti pitänyt ovensa auki ympäri vuoden. Nyt on päätetty kokeilla kahden viikon kesätaukoa. Gramexin toimisto on ensi kesänä suljettu heinäkuun kahden keskimmäisen viikon ajan eli 12. 25.7. ESEKin/LUSESin AV-erityistuki 2010 ESEKin (Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus) ja LUSESin (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) yhteinen AV-jaosto julistaa haettavaksi erityistukea audiovisuaalisille, kotimaista esittävää ja/tai luovaa säveltaidetta esitteleville tuotannoille. Jaettavana on yksi tai useampi vähintään 50 000, enintään 100 000 euron suuruinen summa. Tuki ei voi olla 100-prosenttinen. Erityistukea voidaan myöntää esimerkiksi musiikkidokumenteille ja -sarjoille sekä musiikin ajankohtaisohjelmille. Sitä ei myönnetä konserttitaltioinneille eikä myöskään pelkästään myyntiin tarkoitetuille DVD-julkaisuille. Vapaamuotoisten hakemusten on oltava perillä viimeistään 28.5.2010, toimitusosoite alla. Päätökset tehdään kesäkuun 2010 aikana, ja niistä ilmoitetaan kaikille hakijoille kirjallisesti. Kronos Quartet sai vieraita Suomesta Maineikas Kronos Quartet saa vierailevia lisäjäseniä, kun kvartetti soittaa Perspectives-konserttisarjan New Yorkin Carnegie Hallissa 11. 21.3.2010. Myös suomalaiset Kimmo Pohjonen ja Samuli Kosminen sekä kanteleensoittaja Ritva Koistinen liittyivät kronoslaisten seuraan 13.3. Tundra Songs -nimisessä konsertissa. Illan aikana esitettiin suomalaisten ja ruotsalaisten säveltäjien sävellyksiä sekä Pohjosen omia kappaleita, jotka määrittelevät käsitykset haitarista uusiksi. Myös ruotsalainen Hurdy-Gurdy (Stefan Brisland-Ferner ja Totte Mattsson) sekä inuiittikurkkulaulaja Tanya Tagaq esittivät arktisia ihmeitä samana iltana. Tekijänoikeustoimikunnalta mietintö Opetusministeriön asettama tekijänoikeustoimikunta sai helmikuun lopussa valmiiksi mietintönsä tekijänoikeuslain 3. luvun uudistamisesta. Tämä luku käsittelee tekijänoikeussopimuksia, kuten tekijänoikeuksilla käytävää kauppaa. Se on valtaosin dispositiivista oikeutta, eli lain voi sopimuksilla ohittaa. Mietintö sisältää eri osapuolten tekijöiden, sisältötuotantoyritysten ja teoksia käyttöönsä ostavien mediayhtiöiden kehitysnäkymien ja lainsäädäntötoiveiden kuvailua. Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot: hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili tuotanto/ohjelmasuunnitelma käsikirjoituksineen esitys- ja levityssuunnitelma aiesopimuksineen haettava summa kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. HUOM! Hakemukset pitää toimittaa 10 kpl:na! Lisätietoja: AV-jaoston esittelijäsihteeri Jukka Takalo jukka.takalo@kolumbus.fi tai AV-toiminnan hallintovastaava Leena Hirvonen leena.hirvonen@esek.fi puh. (09) 6803 4041) ESEKin/LUSESin AV-jaosto Pieni Roobertinkatu 16, 3. krs 00120 Helsinki Kuva: henrik SchÜtt Tällä palstalla ilmaisevat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt. Yleisö kannattelee Tapio Liinoja Yleisesti luullaan, että basistit ovat suurimpia pölvästejä. Ei niinkään; kärkeen on kova tunku. Laulumikin kimpussa ovat hulppeimmat omaan napaansa tuijottajat. Kitaristit ovat keppinsä vankeja. Rumpalit ovat terävimpiä. He pystyvät helposti suodattamaan oleellisen epäoleellisesta. Joissakin tutkimuksissa tämä on erheellisesti sekoitettu kuulonmenetykseen. Muusikot, näyttelijät ja toimittajat kuolevat Suomessa keskimääräistä nuorempina. Myös pienemmät maalliset vaivat väijyvät juuri heitä. Viina, kateus ja luulosairaudet noin ensi hätään. Juuri näissä ammateissa olen itsekin leipääni ansainnut elinajanennusteeni ei ole kovin lohdullinen, laatuajasta puhumattakaan. Viime vuoden lopulla vajavaista maallista taivaltani häiritsi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto kommenteillaan, joiden nerokkuus ei missään vaiheessa auennut. Yleisö oli tekijöiden puolella. Puhuttiin tekijöiden oikeudesta omaan työhönsä. Isojen mediatalojen äänitorvi koetti kääntää mustaa valkoiseksi. Rahansiirto freelancereilta ja pienyrittäjiltä isoille taloille ei onnistunut kiitos ministeri Stefan Wallinin, joka vihelsi pelin poikki. Näytti myös siltä, että suomalaiset laajemminkin ymmärsivät mistä oli kyse. Yleisö oli tekijöiden puolella. Se oli voitto, mutta valppaana pitää olla. Tätä osoitti muun muassa mainitun viestintäjärjestön toimitusjohtajan väheksyvä kommentointi julkkisten vierailusta parlamentissamme. Että tutut naamat toivat tämän Wallinin päätöksen. Onneksi eivät sisällöntuottamiselle vieraat ajatukset. Lapinlahden Linnut oli keikalla Lestijärven lavalla 1980-luvun lopulla, ja päätin kokeilla, miten yleisö pystyy kannattelemaan käsillään laulajaa. Dead Kennedys -yhtyeen Jello Biafran viitoittamaa tietä hyppäsin korkealle ja kauas. Lennon aikana näin pohjalaisteinien kauhistuneet ilmeet, kun he väistivät sadan kilon satakuntalaista. Keikan loppuajaksi menin kovaäänisten taakse nyppimään tikkuja kämmenistä ja kyynärvarsista. Mitä tästä opimme? Ehkä sen, että orastavan rokkitähden kannattaa käyttää uhrautumisessaan yleisön edessä pientä harkintaa tai sitten laihduttaa. Kolmas mahdollisuus on välttää Pohjanmaan lavoja. Ollaan sitten Pampaksella tai Borgåssa, on tärkeää, että tekijät pitävät yhtä. Nokiat voivat muotoilla puhelimiaan ja sanomanewsit uusia medioitaan tuomiopäivään saakka, mutta ilman sisältöä työ on turhaa. Oikeuksiamme pitää valvoa pimeälläkin; ottajia kyllä olisi. Tekijöillä tarkoitan kaikkia luovan työn tekijöitä myös rumpaleita. Tapio Liinoja laulaa, näyttelee ja kirjoittaa. 13
14 Ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soittolistoja.
Radioiden liiton puheenjohtaja Antti Pakkala: Radio pärjää kilpailussa uusille musiikkipalveluille Radioiden Liiton puheenjohtajan, NRJ:n toimitusjohtaja Antti Pakkalan mukaan radiot säilyttävät asemansa uusista Spotify n tyyppisistä musiikkipalveluista huolimatta. Kuulija tahtoo, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä, uusia kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä. Teksti lauri kaira Kuvat Saara Vuorjoki Suomalaiset kuuntelevat radiota, ja paljon. Siihen on syynsä. Radiossa yhdistyy moni asia. Tuttu juontaja on vähän kuin oma kaveri. Radiosta kuulee helposti ja reaaliajassa uutiset ja mikä tärkeintä omaa lempimusiikkiaan. Tämä yhdistelmä on radion voima ja valttikortti kilpailussa uusien, automaattisten musiikkipalvelujen kanssa. Ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soittolistoja. Antti Pakkalan mukaan kuulijat tahtovat, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä. Uusia kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä. Hänen mukaansa radiot muuttuvat kuitenkin entistä interaktiivisemmiksi ja laajentavat toimintaansa. Hänen oma radionsa NRJ on tästä hyvä esimerkki. Sillä on FM-kanavan lisäksi kolmetoista eri musiikkimakuihin räätälöityä nettiradiota. Lisäksi se järjestää tilaisuuksia ja sen nettisivuilla toimii biisi- ja soittoäänikauppa. Palkittu radio NRJ:n etukenoasenne on myös noteerattu. RadioMedia kaupallisen radiotoimialan markkinointiyhtiö ja kehittäjä valitsi NRJ:n hiljattain Vuoden radioksi. Taustalla oli uusiin haasteisiin tarttumisen lisäksi se, että NRJ onnistui kasvattamaan kuulijamääräänsä liki viidenneksellä (19 %) ja mainosmyyntiäänkin lamasta huolimatta neljällä prosentilla. Emme ole ilmoitusmyynnin suhteen täysin mediatoimistojen armoilla, vaan kehitämme aktiivisesti itse palvelujamme ja ideoita mainostajille, Pakkala kertoo. Pakkalan tausta toiminta muun muassa L Orealilla ja Sanoma Magazinesin myyntijohtajana näkyy siinä että NRJ:n 35 työntekijästä 15 henkeä on myyntitehtävissä. Se on sama määrä kuin paljon suuremmalla Novalla. Pakkalan mukaan radiota on helppo suositella mainosvälineenä. Kun radiomainoksen tekeminen maksaa vain pienen osan siitä mitä tv-spotin teko, mainontaa pystyy esittämään paljon enemmän ja kohdentamaan eri kohderyhmille. Musiikki on se juttu Vaikka radioiden on kehityttävä, yksi asia Pakkalan mukaan säilyy. Kaupallisen radion toiminta nojaa musiikkiin. Lyhyt toimilupakausi on radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa. Tutkimusten mukaan nuorten kolme tärkeintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki. Musiikkia kuunnellaan radion kautta paljon. Ihmiset kuuntelevat radiota keskimäärin 3 tuntia 11 minuuttia päivässä. Musiikin merkitys näkyy myös siinä, mitä NRJ:n kotisivut tarjoavat. 15
Kehitämme itse aktiivisesti palvelujamme ja ideoita mainostajille, kertoo Vuoden radion toimitusjohtaja Antti Pakkala. Nuorten kolme tärkeintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki. Koska musiikki on kuulijoillemme niin tärkeää, haluamme ylläpitää erilaisia musiikkiin liittyviä palveluja. Vaikka biisikauppa ei juuri tuota, meillä on se mukana kotisivullamme, koska se on palvelua kuulijoillemme. Jatkossa sivuilla voi samalla idealla olla vaikkapa fanituotteita tai lahjakortteja musiikkikauppoihin. Pakkalan mukaan NRJ:llä ei ole teknisiä vaikeuksia hankkia tarvitsemiaan tekijänoikeuksia. Alalla toimivat ammattilaiset tietävät, mistä oikeuksia eri käyttötarkoituksiin voi ostaa. Sitä käytännön helpotusta hän kuitenkin toivoo, että samalla sopimuksella voitaisiin sopia FM-lähetyksen lähettämisestä samanaikaisesti netissä. Radioluvat liian lyhyitä Pakkalalla on toiveita myös päättäjille. Radioiden liiton puheenjohtajana hän pitää nykyisiä toimilupia aivan liian lyhyinä. Tämän asian hän määrittelee ykkösasiaksi radioalan kehityksen kannalta. Nykyisin toimilupa myönnetään vain viideksi vuodeksi. Se on kohtuuttoman lyhyt aikajänne kehittää kannattavaa yritystoimintaa. Ellei tiedä, onko radio enää viiden vuoden päästä eetterissä, ei voi tehdä sellaisia investointeja kuin digitaalisen tai nettipuolen kehittämiseen tarvitaan. Liian lyhyt toimilupakausi on ehdottomasti radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa. Pakkala ei pidä myöskään radioyhtiöiden nykyisiä kilpailuasemia reiluina. Hän käyttää omaa yhtiötään esimerkkinä. Radioyhtiöille pitäisi antaa tasavertaiset kilpailuedellytykset. Näin ei nyt ole asia. NRJ:llä on lupa lähettää ohjelmaa noin 4,5 miljoonalle kuulijalle, kun Novalla on lupa lähettää 5 miljoonalle. Se on sama kuin lähtisi 800 metrin juoksukilpailuun puoli kierrosta takamatkalta. Lisäksi monilla kilpailijayhtiöillä on luvat useampien radioiden pyörittämiseen, kun NRJ:llä on lupa vain yhdelle, hän listaa. Vähemmän on enemmän Kaiken kaikkiaan Pakkalan mielestä radioyhtiöitä pitäisi olla vähemmän ja niillä riittävän suuret kuuluvuusalueet, jotta ala voisi kehittyä eteenpäin. 50 miljoonan euron radiomainoskakkua on jakamassa noin 50 radiota, kun 250 miljoonan euron tv-mainoskakkua jakaa alle kymmenen tv-toimijaa. Kehittymisen varaa Suomessa on. Vaikka radioita kuunnellaan paljon, keskimäärin yli kolme tuntia vuorokaudessa, mainosrahasta kanavoituu niille noin neljä prosenttia. On maita, kuten Ranska ja Belgia, joissa radiot saavat mainonnan kokonaiskakusta jopa kymmenen prosenttia. 16
Kulttuurialan edunvalvontatyössä riittää haasteita Chydenius ja Kokljuschkin Lyhdyn valtuuskunnan johtoon Uuden puheenjohtajiston mielestä päättäjät pitää saada ymmärtämään nykyistä paremmin luovan työn kulttuurinen, taloudellinen ja työllistävä arvo. Teksti VEIKKO RAJANTOLA Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) valtuuskunta valitsi puheenjohtajistonsa alkavalle kaksivuotiskaudelle. Tälle vuodelle puheenjohtajaksi valittiin Rajaton-yhtyeestä tuttu muusikko Jussi Chydenius. Ensi vuoden puheenjohtajaksi valittiin pitkän uran muusikkona ja levytuottajana tehnyt Gugi Kokljuschkin, tuttu kasvo muun muassa X-factorin tuomaristosta. Edellinen puheenjohtajapari (2008 ja 2009) olivat elokuvatuottaja Aleksi Bardy ja säveltäjä Olli Kortekangas. Valtuuskunnan varapuheenjohtajiksi valittiin elokuvatuottaja Lasse Saarinen ja säveltäjä Kimmo Hakola. Luovan alan arvo esiin Mitä asiaa LYHTY-projektin pitäisi nyt painottaa? Luovan työn arvostuksen nostamista, vastaa Gugi Kokljuschkin lyhyesti. Poliitikkojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen, säestää Kimmo Hakola. On tärkeää saada päätöksentekijät ymmärtämään syvemmin luovan työn sektoria ja alan yhteiskuntaa rikastuttavia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa alan työllistävä vaikutus on merkittävä. Entä mitkä ovat herrojen omien toimialojen suurimmat haasteet? Sekä Kokljuschkin että Hakola ottavat esille internetin. Kokljuschkin pitää ykkösasiana nettipiratismin kitkemistä, ja Hakola toivoo klassiselle musiikille nettikauppoja. Keskeinen haaste on kehittää musiikin verkkojakelua myös niin, että klassisen musiikin kuluttajat löytävät uudet kauppapaikat, sanoo Kimmo Hakola. MP3 ei ole taidemusiikin moninaisten sävyrakenteiden vuoksi kuluttajalle paras pakkausformaatti. Markkinoille ei ole myöskään vielä ilmestynyt vahvaa kauppapaikkaa, joka selvästi ottaisi haltuun klassisen musiikin kuluttajat. Poliitikkojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen. Kannanotto hyvitysmaksusta Valtuuskunta toimitti hallituksen tekijänoikeuspoliittisen ministeriryhmän jäsenille kannanoton. Kannanotto käsittelee yksityisestä kopioinnista kerättävää tekijänoikeuskorvausta eli niin sanottua hyvitysmaksua (entinen kasettimaksu). Valtuuskunta vetoaa, että hallitus alkaisi taas päivittää hyvitysmaksun kohteena olevaa laitekantaa. Koska laitekannan päivittäminen on viime vuosina laiminlyöty, hyvitysmaksutulo on romahtanut viime vuonna liki 30 prosenttia, vaikka korvattava yksityinen kopiointi ei vähentynyt yhtään. Tämä merkitsee suurta vahinkoa kulttuurialalle. Kulttuurin puolustaja Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY on kotimaisen kulttuurialan laajin yhteistyöelin. Se puolustaa luovan alan toimintaedellytyksiä. Lyhty-projektilla on 14 jäsenjärjestöä. Siihen kuuluu sekä työnantaja- että työntekijäpainotteisia järjestöjä. Siksi on muodostunut tavaksi, että valtuuskunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin taiteilija- ja yrityskentän edustaja. Lyhty-projektin ylin päättävä elin on 14-henkinen johtoryhmä, jossa on edustaja jokaisesta jäsenjärjestöstä. Sen puheenjohtajana toimii nyt toista vuottaan Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Lyhty-projektin projektinjohtajan tehtäviä hoitaa Lauri Kaira, joka toimii myös tekijänoikeusjärjestö Gramexissa, yhdessä Lyhdyn neljästätoista jäsenjärjestöstä. Lyhdyn valtuuskunta edustaa laaja-alaisesti kotimaisen kulttuurikentän taiteilijoita, tekijöitä, yrittäjiä ja elinkeinoelämää. Valtuuskunnan jäsenet ovat tällä hetkellä Aleksi Bardy, Anja Hatva, Anna-Liisa Haavikko, Claes Olsson, Gugi Kokljuschkin, Harri Wessman, Ilari Kuittinen, Ilja Karsikas, Jaakko Rustanius, Jarkko Hentula, Jukka Helle, Jussi Chydenius, Katariina Lillqvist, Kimmo Hakola, Lasse Saarinen, Markus Nordenstreng, Nora Fleming, Olli Kortekangas, Pekka Ruuska, Perttu Haapanen, Pirjo Hiidenmaa, Raili Mikkanen, Reeta Vestman, Timo Vatanen, Tommi Lindell, Tuija Lehtinen ja Tuula-Liina Varis. Projektin kotisivut: www.kulttuuri.net ja www.kulttuuriuutiset.net Kuvat: JKan Lönnberg ja Anton Sucksdorff. kuvat: Saara Vuorjoki ja lehtikuva / pekka sakki. Jussi Chydenius vetää Lyhdyn valtuuskuntaa tämän vuoden, Gugi Kokljuschkin seuraavan. Varapuheenjohtajiksi valittiin Kimmo Hakola ja Lasse Saarinen. 17
Kuvat: Pink / Andrew macpherson. David Cook / Sony music. Happoradio / www.happoradio.net. Pinkin, David Cookin, Happoradion ja Lagy Gagan (alh. oik.) biisit soivat tiuhaan radiokanavilla. PMMP:n Lautturi paras kotimainen Sober viime vuoden radiohitti Radiohitit 2009 Pinkin Sober oli viime vuoden ykköshitti kaupallisissa radioissa. Paras kotimainen, PMMP:n Lautturi oli heti toisella sijalla. Teksti anu karlson Tilastot kari niemelä Musiikki soi radioissa, ja vaikka joskus tuntuu siltä, että samat kappaleet soivat kaikkialla jatkuvasti, vaihtuvuus on sittenkin aika nopeaa. Kun tarkastelujaksoksi otetaan kaksi peräkkäistä kalenterivuotta, ei kymmenen soitetuimman kappaleen listassa ole yhtään, joka mahtuisi molempiin. Listalla eteenpäin mentäessä tuttuja nimiä alkaa löytyä. Toissa vuoden kärkikymmeniköstä niitä mahtuu viime vuoden kahdenkymmenen kärkeen jo kaksi, molemmat kotimaisia. Sekä Juha Tapion laulama Kaksi puuta että Jenni Vartiaisen esitys Ihmisten edessä ovat pysyneet listoilla. Niiden soittokerratkin lasketaan vielä tuhansissa, vaikka vähennystä edellisen vuoden määrästä on puolen tuhatta soittoa. Top Tenissä neljä kotimaista Kaikkien kaupallisten radioiden listaykköseksi nousi viime vuonna amerikkalaisen poptähden Pinkin esittämä Sober. Se soi vuoden aikana yhteensä 4 449 kertaa. Paras kotimainen oli heti 18 toisena: PMMP:n Lautturi, joka sai satakunta soittokertaa vähemmän. Pistesijoille ylti vielä toinenkin kotimainen, Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen, mutta sijat kolmannesta viidenteen menivät ulkomaisille kappaleille: Poker Face (esittäjänä Lady Gaga), The Boy Does Nothing (Alesha Dixon) ja Light On (David Cook) kiilasivat väliin. Anna Puu julkaisi ensisinglensä C est la vie vasta viime vuoden maaliskuussa, mutta se ehti silti seitsemännelle sijalle. Koop Arposen Every Song I Hear pääsi yhdeksänneksi. Lauri Tähkän Suudellaan ilmestyi puolestaan juhannuksen korvilla ja mahtui vielä kahdentoista kärkeen. Kahdeksanneksi päätyi edellisen vuoden ykköshitin esittäjän Katy Perryn uusi kappale Hot N Cold. Tämän listan ykkönen Pink kruunasi menestyksensä vielä toisella kappaleella Please Don t Leave Me, joka ylsi kymmenenneksi. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää vuosittain tarkat tiedot musiikkikappaleiden radiosoitoista voidakseen maksaa niistä kerätyt Kaikki kaupalliset radiot 01. Sober / Pink 4 449 02. Lautturi / PMMP 4 347 03. Poker Face / Lady Gaga 4 180 04. The Boy Does Nothing / alesha Dixon 3 734 05. Light On / David Cook 3 717 06. Puhu äänellä jonka kuulen / happoradio 3 693 07. C est la vie / Anna Puu 3 686 08. Hot N Cold / Katy Perry 3 673 09. Every Song I Hear / koop Arponen 3 433 10. Please Don t Leave Me / Pink 3 314 Valtakunnalliset radiot 01. Lautturi / PMMP 2 846 02. Poker Face / Lady Gaga 2 730 03. Light On / David Cook 2 658 04. Sex On Fire / Kings of Leon 2 652 05. New Divide / Linkin Park 2 594 06. Puhu äänellä jonka kuulen / happoradio 2 428 07. Secod Chance / Shinedown 2 348 08. The Boy Does Nothing / alesha Dixon 2 272 09. Sober / Pink 2 124 10. Olette kauniita / Happoradio 2 100 Kuva: candice lawler
Vuoden ehdoton kotimainen hitti oli PMMP:n Lautturi. Ulkomaisten hittien rivejä sekoittelivat myös Anna Puu ja Koop Arponen. The Boy Does Nothing, väitti Alesha Dixon yli 3 700 kertaa. Kuva: warner music esityskorvaukset niille taiteilijoille ja levytuottajille, joille ne kuuluvat. PMMP valtakunnallisten ykkösenä Valtakunnallisten radioiden lista ei muodostunut yhtä Suomi-painotteiseksi, mutta sen soitetuin kotimainen kohosi vielä korkeammalle. PMMP:n Lautturi oli tällä listalla ykkönen komealla soittokertanumerolla 2 846. Pinkin Sober tuli vasta yhdeksänneksi. Kotimaisista mahtui Happoradion esityksiä listalle kaksikin: Puhu äänellä jonka kuulen oli kuudentena ja Olette kauniita kymmenentenä. Ulkomaiset kaikkien radioiden hitit asettuivat valtakunnallisella listalla hieman eri järjestykseen, mutta eivät merkittävästi poikenneet edellisistä asemistaan. Valtakunnallisten radioiden kuulijamäärät ovat luonnollisesti aivan toista luokkaa kuin paikallisradioiden, joten PMMP:n Lautturilla voidaan sanoa olleen eniten kuulijoita kaikista kaupallisissa radioissa viime vuonna lähetetyistä kappaleista. Kuulijamääriin vaikuttaa tämän lisäksi lähetysaika, joka ei tästä tilastosta selviä. Mikäli yölähetykset painottuvat ulkomaiseen musiikkiin, kuten näppituntuma osoittaisi, kotimaisten kappaleiden todellisen kuulijamäärän osuus kasvaa entisestään. Voidaan siis sanoa, että radiosoitossa näkyy sama suuntaus kuin levymyynnissäkin, jossa kotimaisen kevyen musiikin osuus on aina ollut korkeampi kuin maailmalla keskimäärin. Luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2009 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla. Kuvat: PMMP / Susanna majuri. anna puu / sony music. Koop Arponen / risto vauras. Radio Novalla ei jauheta samaa Radio Nova antoi viime vuonna uudenvuoden lupauksen, että samaa kappaletta ei kuulla sen kanavalta yhden työpäivän aikana kahta kertaa. Työpäiväksi on määritelty aika klo 8 16. Periaate pantiin täytäntöön heti uudenvuoden päivänä, ja palaute on musiikkipäällikkö Rami Saariston mukaan ollut yksinomaan myönteistä. Se, että joidenkin kappaleiden voimasoittoa radiokanavilla ylipäätään harjoitetaan, perustuu siihen, että kuuntelijoiden oletetaan haluavan ensi sijassa kuulla päivän suurimmat hitit. Hitit ovat se muuttuva elementti josta radiokanava syntyy uudestaan. Hiteistä radioasemat kilpailevat keskenään. Klassikot ovat klassikoita eikä niissä tapahdu kovin ihmeellisiä muutoksia. Esimerkiksi Beatlesin Imagine on ollut hitti noin neljäkymmentä vuotta ja on sitä varmasti vielä toiset neljäkymmentä vuotta, Saaristo havainnollistaa. Tutkimusten mukaan meitä kuunnellaan keskimäärin kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa. Kun kuuntelijamme avaa radion, meillä on nuo kaksi ja puoli tuntia aikaa soittaa hänelle ne biisit, jotka hän haluaa kuulla. Sen jälkeen meillä on suurimmaksi osaksi jo uusi yleisö ei kokonaan, mutta lähes. Ennen ajateltiin, että olisi väärin heitä kohtaan, jos soittaisimme kaikki uudet hittibiisit esimerkiksi aamulla kello 10 11 ja siitä eteenpäin vain vanhoja klassikoita. Onhan toki ihmisiä jotka kuuntelevat radiota aamukuudesta keskiyöhön, mutta heitä on sittenkin aika harvassa. Radio Novassa musiikkipäällikkö vastaa kaikesta musiikista, mikä Novan taajuuden kautta eetteriin menee. Mutta hän ei tee sitä näppituntumalta eikä oman makunsa mukaan. Joka ikinen kappale mikä meillä soi on yleisöllä tutkittu, Saaristo vakuuttaa. Toisin sanoen meidän yleisöltämme kysytään lupa niiden soittamiseen. Minun virkaani ei kuulu kertoa kuuntelijoille, mikä on hyvä kappale, vaan kuuntelijat kertovat sen meille. Kertominen tapahtuu yhteistyössä kotimaisen tutkimuslaitoksen ja sen ulkomaisen yhteistyökumppanin kanssa, jonka menetelmään Radio Novalla on yksinoikeus Suomessa. Yleisöä edustaa tässä noin viidensadan henkilön paneeli, joka säännöllisin väliajoin kutsutaan koolle. Soitamme heille pätkiä musiikkikappaleista, ja he saavat kertoa, haluavatko kuulla sellaisia kappaleita radiosta, Saaristo kiteyttää tutkimuskäytännön. Mutta se lupaus pitää, että samaa kappaletta ei työpäivän aikana kuulla kahta kertaa. Anu Karlson 19
Piirros: Jouko Innanen P y k ä l ä v i i d a k k o Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika vastaa lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Demot ja promot Äänitteistä puhuttaessa kuulee usein käytettävän termejä demo ja promo. Ovatko ne sama asia vai onko niillä jotain eroa? Mitä demo ja promo yleisesti ottaen ovat? Arkipäivän kielessä demo- ja promotermejä saatetaan käyttää ilman järjestelmällisyyttä, jolloin niiden merkitys menee usein sekaisin. Termejä voidaan käyttää myös hyvin erilaisissa yhteyksissä jopa siten, että niillä tarkoitetaan jotain ihan muuta kuin mitä ne lähtökohtaisesti ovat. Myös eri maissa noudatetaan hieman toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Seuraavassa pyrin luonnehtimaan demo- ja promoäänitteiden yleisiä tunnusmerkkejä termien erottelua varten lähinnä Gramexin toimintojen näkökulmasta katsoen. Demo tulee alun perin englanninkielisestä sanasta Demonstration. Suomeksi voidaan puhua yleensä esittelystä tai havainnollisesta esittämisestä. Vastaavasti promo tulee englanninkielisestä sanasta Promotion, joka voidaan yleisesti kääntää edistämiseksi/myynninedistämiseksi tai julkaistavasta tuotteesta kertomiseksi. 20 Tekijänoikeus suojaa myös demoja Oikeudellisesti olennaista on, että kumpikin ääniteryhmä nauttii tekijänoikeuslain äänitteille tarjoamaa suojaa niin suoja-ajan kuin muidenkin oikeuksien osalta. Yleensä ja lähtökohtaisesti demoäänitteellä tarkoitetaan ei-kaupallisesti saatavilla olevaa äänitettä. Olennaista on myös se, että demo äänitetään yleensä muussa kuin julkaisutarkoituksessa esimerkiksi ainoastaan levy-yhtiötä, tuottajaa ja musiikinkustantajaa varten tai esittäjän tai bändin ideoiden taltioimiseksi ja arvioimiseksi. Yleisimpiä demoäänitteitä lienevät bändien omat tallennukset, joita lähetetään levy-yhtiöille levytyssopimusten toivossa, mutta demoäänitteitä tekevät luonnollisesti myös levytyssopimuksen omaavat kokeneet artistit ja bändit, jotka valmistelevat ja suunnittelevat uusia julkaisujaan. Demojen tallentamisen laatu saattaa olla myös heikompi kuin julkaisutarkoituksessa tallennettujen äänitteiden, vaikkakin äänitystekniikan kehittyminen on mahdollistanut korkealaatuisten äänitysten tekemisen myös muualla kuin studioympäristössä. Koska demoja ei yleensä julkaista tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavalla kaupallisessa tarkoituksessa, niiden esittämiseen julkisesti esimerkiksi ravintolassa tai radiossa vaaditaan kaikkien äänitteellä esiintyvien muusikoiden sekä äänitteen tuottajaoikeudet omaavan tahon eli useimmiten bändin itsensä lupa. Siten varsinaisten demoäänitteiden esittäminen pakkolisenssin nojalla ei ole mahdollista. Toisinaan artistit ja bändit saattavat kuitenkin julkaista uransa aikana tekemiään demoäänityksiä. Tällöin nämä kaupallisessa tarkoituksessa julkaistut äänitteet ovat sellaisia, että niitä voidaan esittää pakkolisenssin nojalla ja niistä tulee suorittaa normaalit Gramex-korvaukset. Promoilla radiosoittoon Promoäänitteet ovat puolestaan äänitteitä, joita tarjotaan valikoiduille kohderyhmille kaupallisessa tarkoituksessa julkaistavan äänitteen mainostamiseksi ennen sen virallista julkaisupäivää. Tunnetuimpia näistä lienevät niin sanotut radiopromot, jotka toimitetaan radioasemien käyttöön, sekä toimittajapromot, joita toimitetaan tiedotusvälineiden musiikkitoimittajille. Näistä äänitteistä käytetään erilaisia nimityksiä, kuten näytelevy, ennakko-cd tai arviointikappale. Lisäksi levyistä löytyy yleensä sellaisia merkintöjä kuin ei myyntiin/not For Sale tai Promotional Copy. Joskus tapahtuu, että äänitteen varsinainen julkaiseminen ja levittäminen kuluttajille päätetään perua tai tuotteeseen tehdään muutoksia promoäänitteen ja varsinaisen julkaisupäivän välillä. Esimerkiksi Tori Amoksen albumin Under the Pink (1994) julkaisu meni aikoinaan promoäänitteiden toimittamisen jälkeen uusiksi, koska artisti ei tuossa vaiheessa hyväksynytkään enää cd-levyyn alun perin kaavailtua kansikuvaa. Löytyykö eroavaisuuksia? Promoäänitteiden fyysiset kappaleet poikkeavat edellä kerrottujen merkintöjen vuoksi yleensä esimerkiksi kuluttajille tarjottavista äänitteistä. Varsin usein promoäänitteen formaattina käytetään CD-R-tallennetta. Yleensä promoäänitteitä valmistetaan ja levitetään hyvin rajoitetusti. Promoäänitteiden ja kuluttajille tarjottavien äänitteiden ulkoiset eroavaisuudet ovat kuitenkin käymässä harvinaisemmiksi, koska nykyään myös esimerkiksi radioasemille toimitettavat promoäänitteet ovat yhä useammin digitaalisia julkaisuja. Toisaalta eroavaisuudet saattavat tällöin löytyä itse äänitteistä. Ei ole tavatonta, että radioasemille toimitettavissa promoäänitteissä on eri versioita tai miksauksia (esim. RadioEdit ja Remix). Ja jotta asia ei olisi näinkään yksinkertainen, todettakoon, että joissakin maissa, kuten Isossa-Britanniassa, promoista käytetään varsin yleisesti termiä demo, jolloin äänitteet varustetaan merkinnällä For Demonstration Only. Vastaavasti Yhdysvalloissa käytetään yleisesti merkintää DJ Records. Kyse on tällöin kuitenkin yleensä suomalaisittain tarkasteltuna edellä kuvatuista promoäänitteistä. Tärkeät yksilöintitiedot Gramexin käytännön toiminnoissa törmätään valitettavasti aika ajoin siihen, että esimerkiksi radiotoiminnassa on käytetty sellaisia promoäänitteitä, joiden tunnistustiedot ovat puutteellisia. Tästä aiheutuu käytännön ongelmia sekä radioyhtiöiden Gramex-raportoinnille että vastaavasti kyseisten äänitteiden tunnistukselle Gramexissa. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että radioille toimitettaviin promoäänitteisiin tai nykyisin yleistyneisiin promotiedostoihin sisällytetään aina riittävän tarkat äänitteen yksilöintitiedot, jotta radio voi suorittaa oman soittoraportointinsa Gramexin edellyttämällä huolellisuudella ja tarkkuudella. Ainoastaan näin äänitteet tunnistuvat ja kohdistuvat oikealla tavalla Gramexin tilityksessä äänitteiden tuottajille sekä muusikoille. Musavisan oikeat vastaukset: 1b, 2c, 3c, 4b, 5d, 6b, 7d, 8b, 9b ja 10a.