Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo 2025 Mitä on tarjolla lähipalveluiden tueksi? Asumisen seminaari 28.10.2016 Marjut Mäki-Torkko, KM vammaispalvelujen johtaja
Toimipisteet
Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, verkostoitunut palvelujen kehittäjä ja tuottaja. Kuntayhtymän toiminnassa korostuvat asiakkaan elämänkaaren eri vaiheissa ja monitahoisissa tilanteissa tarvittavat vammaispalvelut. Palvelut tuotetaan yksilöllisesti ja kilpailukykyisesti.
Visio 2025 ja arvot Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden yksilöllisten palvelutarpeiden osaava arvioija, tukija ja palvelujen tuottaja Ihmisarvon kunnioitus Vastuullisuus Uudistumiskyky
5 Strategiakartta 2017 Perustehtävä / toiminta-ajatus Visio 2025 VAHVA TALOUS Kuntayhtymän talous on tasapainoinen ja vastaa maakuntauudistuksen tavoitteita Henkilöstön ja toimitilojen kustannustehokas mitoitus ja rakenne Alueen maankäytön suunnittelu YKSILÖLLISET PALVELUT Yksilölähtöisyys ja osallisuus Vahva toimija kumppanuus- ja kehittämisverkostoissa Vuorovaikutus kuntien kanssa SOPIMUSLÄHTÖISET PALVELUT Eskoo asiantuntijana ja osaavana tuottajana Erityistilanteiden hallinta Viestintä ja asianhallinta ovat sähköistä ja ajantasaista OSAAMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Osaava henkilöstö Hyvä johtaminen ja esimiestyö
Vammaispalvelujen vastuualue 6
7 Laitosasuminen Laitososastoja on viisi: Kotopihlaja, Kuusikoto, Metsätähti, Neliapila ja Tuulentupa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on tällä hetkellä 67 asukasta ja 25 paikkaa on lyhytaikaisessa asumisessa Lyhytaikaisen huolenpidon käyttö 2015 (110 eri käyttäjää ja 6141 käyttöpäivää ) Lasten tilanne pitkäaikaisesti asuu 13 lasta Pikkupihlaja Lastentalo I valmistui joulukuun lopussa koti kuudelle lapselle
8 Laitoshoito tulevaisuudessa Pikkupihlaja Lastentalo I pitkäaikaisesti asuvalle kuudelle lapselle tai nuorelle Lastentalo II lyhytaikaiseen huolenpitoon 4+4+2 Pikkupihlajan viereen Tuki- ja osaamiskeskuksen uudisrakentaminen - Paljon tukea tarvitsevien yksikkö 10+10 - Sairaanhoidollista palvelua tarjoava yksikkö 10+6 Laitoshoitoon jäisi pitkäaikaiseen asumiseen 26 paikkaa ja lyhytaikaiseen kuntoutukseen, tutkimukseen ja huolenpitoon 26 paikkaa
Lastentalo I ja II 9
Tuki- ja osaamiskeskuksen alustava luonnos
11 Asumispalvelut Asumisyksikköjä Eskoon alueella Helakoti, Kärjen kortteeri ja Kotomarkki, joissa on yhteensä 59 asukasta ja 2 tilapäisasuntoa sekä Louhenkadun asumisyksikkö tavallisessa vuokratalossa 15 asuntoa 1.9.2016 alkaen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueella on lisäksi asumisyksiköt Pietarsaaressa Kotilinna, Kristiinankaupungissa Merituuli ja Vaasan Tervajoella Toukoranta, joissa on yhteensä 43 asukasta, kolme tilapäisasuntoa ja 2 tukiasukasta
Louhenkadun vuokratalo 12
13 Arjen keskiössä hanke Hanke käynnistyi keväällä 2012 yhteistyönä ARA:n ja Kehitysvammaliiton kanssa Hankkeen lähtökohtana ovat olleet valtioneuvoston periaatepäätöksen linjaukset sekä käytännön tarve saada monenlaisia ja uudenlaisia asumisratkaisuja avun ja tuen tarpeiltaan erilaisille kehitysvammaisille ihmisille Hankkeessa keskeisessä asemassa on käyttäjän äänen kuuleminen ihmiset, joiden asumista suunnitellaan, ovat aktiivisesti mukana suunnitteluprosessissa Hankkeen työpajoissa kehitysvammaiset ihmiset ovatkin toimineet oman elämänsä ja arkensa asiantuntijoina ja tuoneet esiin sellaisia asumisen tarpeita ja toiveita, jotka suunnittelussa on huomioitava Hyvän asumisen työryhmät
14 Louhenkadun vuokratalo Syyskuussa 2016 valmistui Seinäjoelle Pohjan kaupunginosaan Louhenkadulle uusi vuokratalo, jossa on yhteensä 36 asuntoa Ensimmäiseen kerroksessa on 8 asuntoa, joissa henkilökunta tukee asukkaita ympärivuorokauden ja toiseen kerroksessa on 7 asuntoa, joissa henkilökuntaa tukee asukkaita vain aamussa ja illassa Talossa asuu lisäksi 2-3 henkilöä tuetusti omissa asunnoissaan ylemmissä kerroksissa Asuntojen koot ovat 31-38 m2 Yhteisöllisyys on huomioitu talon toiminnassa yhteisillä tiloilla: pyykkitupa, sauna, kerhotila, josta huolehtii talon asukastoimikunta sekä viihtyisä piha Yhteistyössä Sevas, Seinäjoen kaupunki ja Eskoo
15 Asumispalvelut tulevaisuudessa Seinäjoen Kasperiin valmistuu autismin kirjon henkilöiden koti Risuviita (7+2) tavalliseen kerrostaloon syksyllä 2017 Konseptikilpailutuksen kautta optimiasumisen malli vaikeasti autististen henkilöiden asumiseen Asuntojen koot ovat 35,5-44.5 m2
Asumispalvelut tulevaisuudessa Ikääntyvien asumisyksikkö (20 asuntoa) Eskoon alueelle valmistuu 2018 alkuvuodesta Kaksikerroksinen talo, jossa kumpaankin kerrokseen omat oleskelutilat Asukkaat ovat pitkään asuneet laitoksessa ja he tarvitsevat paljon apua ja tukea liikkumisessa ja päivittäisissä toimissaan Jokaiselle asukkaalla on oma asunto makuuhuoneella, kylpyhuoneella ja keittiöllä sekä kattokiskot joka asunnossa Ensimmäiseen kerrokseen pesutilat, sauna, pyykkitupa ja henkilökunnan sosiaalitilat
17 Muuttovalmennus Se on erityistä tukea tarvitsevan muuttajan ja hänen läheisensä ja lähityöntekijöiden tukemista tulevassa elämänmuutoksessa. Muuttovalmennus on onnistunut, kun sen avulla sekä muuttaja että hänen läheisensä uskaltavat tarttua elämänmuutokseen ja suunnata katseensa kohti tulevaisuutta. Elämän tilanteiden kartoituksia Yksilöllinen muuttosuunnitelma Muuttovalmennusmatka
Laatua yhteistyöllä Uudet, hienot talot ja seinät eivät yksin takaa laadukasta ja hyvää asumista ja elämää, vaan henkilökunnan tapa tehdä siellä työtä ja asiakaslähtöinen toiminta mahdollistavat yksilöllisen elämän ja asumisen Asumispalveluyksiköissä asukkaiden arkielämä ja päivittäinen tuki tulee suunnitella ja toteuttaa yhdessä asukkaan ja hänen läheistensä kanssa 18
19 Työ- ja päivätoiminta sekä erityiskoulutus Työ- ja päivätoimintakeskuksia on Kristiinankaupungissa Suupohjan toimintakeskus (24), Vaasan Tervajoella Koivusilta (36) ja Pietarsaaressa Veturi ( 30) (yhteensä 90 asiakasta) Toimintakeskukset ohjaavat työ- ja päivätoiminnan sekä kurssitoiminnan ohella asiakkaitaan lisäksi toimintakeskusten ulkopuolelle tuettuun avotyöhön erilaisiin työtehtäviin
Tervajoella Koivusilta
21 Erityiskoulutus ja päivätoimintakeskus Kaarisilta Eskoon alueella Erityiskoulutus kestää 1-3 vuotta Tarkoitettu peruskoulunsa päättäneille ja nuorille aikuisille, jotka haluavat oppia, vahvistamaan ja kehittämään tietoja ja arjen taitoja Erityiskoulutuksen sisältöjä: elämänhallinta ja aikuisuuteen kasvaminen, motoriset taidot ja liikkuminen, työtaidot, liikunta, taideaineet ja kulttuuri, vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot sekä tiedolliset valmiudet Palvelujen lähtökohtana on erityistä tukea tarvitsevan henkilön yksilölliset tiedot, taidot, toiveet ja tarpeet
Päivätoiminta (osallisuutta tukeva toiminta) Kaarisillassa Yksilöllisesti suunniteltua tavoitteellista, mielekästä päiväaikaista toimintaa, jolla tuetaan aikuisen elämäntaitoja, ylläpidetään ja kehitetään toimintakykyä, tuetaan kommunikaatiota ja vuorovaikutusta sekä tuetaan yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja kansalaisuuteen Paljon tukea tarvitsevien päivätoimintaryhmässä etsitään asiakkaalle sopivia tapoja osallistua, tuntea tekemisen iloa ja kokea aistielämyksiä Äijäryhmä tekee oikeita töitä aidossa ympäristössä, esim. alihankintatöitä tai varastotyötä kaupassa Vapaa-ajanviettopaikka Lupi tiistaisin ja torstaisin klo 16-18 vapaata yhdessäoloa, teemailtoja, musiikin kuuntelua, karaokea ja pelejä
Uutena toimintana Kulttuuripaja Tarkoitettu nuorille henkilöille, joilla elämänsuunta vielä haussa, neuro-psykiatrista oireilua, laaja-alaisia oppimisvaikeuksia ei edellytä kehitysvamma diagnoosia Kulttuuripainotteinen ryhmä vastaamaan kentältä tulleeseen tarpeeseen Toiminnassa on liikuntaa, kulttuuria, taidetta, mediaa, musiikkia, draamaa, valokuvausta, videointia ja ATK:ta Tavoitteena on tehdä yhteistyötä paikallisten kulttuuritoimijoiden kanssa ja hyödyntää Henkilökohtaista budjetointia Ohjauksesta vastaavat kaksi Kaarisillan sosiaaliohjaajaa yhteistyössä Eskoon psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa Hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT) ja Hyvän Elämän Kompassi ovat osa toimintaa HOT kuuluu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja on arvo-, hyväksyntä- ja mindfulness-pohjainen terapiamuoto, jossa elämää tarkastellaan kokonaisvaltaisesti Tavoitteena on selvittää, mikä osallistujille on elämässä tärkeää ja merkityksellistä ja mikä heitä motivoi tekemään muutoksia omassa elämässään Harjoitteiden ja yksilö- sekä ryhmäkeskustelujen avulla osallistujia pyritään auttamaan oman ja arvokkaan elämänpolun rakentamisessa
24 Työ- ja päivätoiminnan laatukriteerit Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta (KVANK) on koonnut laatukriteerit osallisuutta ja työllistymistä edistävälle toiminnalle. Laatukriteereiden tarkoituksena on kehittää työ- ja päivätoiminnan palveluja ja toimintakäytäntöjä. Tavoitteena on, että palveluntuottajat ottavat laatukriteerit käyttöön valtakunnallisesti. 1. Valinnat ja suunnitelmat 2. Muutokset ja siirtymävaiheet 3. Lähiyhteisöihin liittyminen 4. Opinnot 5. Itsenäisyys 6. Terveys, hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet 7. Ammatilliset opinnot ja työ 8. Itseilmaisu 9. Sosiaaliset roolit 10. Palveluihin vaikuttaminen Yksilöllisyyden ja valinnanvapauden lisääminen päivätoiminnassa
25 Mihin tarvitaan Eskoota? Asuminen Työ- ja päivätoiminta sekä erityiskoulutus Pitkäkestoinen kuntoutus lapsilla, nuorilla ja aikuisilla Kriisitilanne perheessä Kriisitilanne asumisyksikössä Haasteellinen käyttäytyminen Psykososiaaliset ongelmat Neuropsykiatriset vaikeudet Terveydentilan ja lääkityksen suunnittelu Tutkimus- ja kuntoutusjakso Koulunkäynnin tukeminen Lyhytaikainen huolenpito Jalkautuvat palvelut Tahdosta riippumaton erityishuolto Lastensuojelu Asiantuntijapalvelut Koulutusta
26 Asiakasryhmät Erityistä tukea tarvitsevat lapset, nuoret ja aikuiset Paljon tukea ja valvontaa tarvitsevat asiakkaat Autisminkirjon asiakkaat Mielenterveyden ja käyttäytymisen haasteita omaavat asiakkaat Sairaanhoidollista palvelua tarvitsevat asiakkaat Tutkimus- ja kuntoutusjaksot Koululaisten leirit ja kurssit Aikuisten kurssit Lyhytaikaista huolenpitoa tarvitsevat asiakkaat
27 Erityishuollossa olevien itsemääräämisoikeus vahvistuu
Laki tullut voimaan 10.6.2016 Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa Laki korostaa jokaisen erityishuollossa olevan oikeutta täysimääräiseen osallistumiseen yhteiskunnassa ja hänen toiveensa ja yksilölliset tarpeensa huomioonotetuksi ja vaikuttaa omiin asioihin
Laki tullut voimaan 10.6.2016 Lakiin tulevilla uusilla säännöksillä pyritään vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä erityishuollossa. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää asumispalveluyksiköissä ja laitoksessa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua rajoitustoimenpiteiden käyttöön Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun on tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko
Laki tullut voimaan 10.6.2016 Rajoitustoimenpiteisiin ei saa ryhtyä, jos käytettävissä on jokin lievempi keino ja rajoitustoimenpiteen käyttö on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä Erityishuollossa olevien kehitysvammaisten henkilöiden oikeusturvaa vahvistetaan muun muassa käytettyjen rajoitustoimenpiteiden kirjaamista ja jälkiselvittelyä, virka- ja vahingonkorvausvastuuta sekä tehostettua viranomaisvalvontaa koskevin säännöksin
Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjattavat itsemääräämisoikeutta tukevat toimenpiteet 1. Toimenpiteet henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi sekä itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi 2. Kohtuulliset mukautukset henkilön täysimääräisen osallistumisen ja osallisuuden turvaamiseksi 3. Henkilön käyttämät kommunikaatiomenetelmät 4. Keinot, joilla henkilön erityishuolto toteutetaan ensisijaisesti ilman rajoitustoimenpiteitä 5. Rajoitustoimenpiteet, joita henkilön erityishuollossa arvioidaan jouduttavan käyttämään Kirjataan toimenpiteet, joilla tuetaan ja edistetään itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista Tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kuuden kuukauden välein
Missä tilanteissa? Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää tahdosta riippumattomassa ja vapaaehtoisessa erityishuollossa järjestettäessä tehostettua palveluasumista tai laitospalveluja julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä. Tehostettu palveluasuminen ja laitospalvelut on määritelty uuden sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 ja 22 :ssä toimintayksiköissä on oltava henkilökuntaa ympärivuorokautisesti Toimintayksiköllä on käytettävissään riittävä lääketieteellinen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus vaativan hoidan ja huolenpidon toteuttamista ja seurantaa varten Pidempikestoista poistumisen estämistä (42 n 3 mom.) voidaan käyttää vain tahdosta riippumattomassa erityishuollossa
Kuka voi käyttää? Yksiköissä oltava riittävä määrä pätevää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä ja muuta henkilökuntaa, jotka perehdytetään, ohjeistetaan ja koulutetaan keinoihin ja työmenetelmiin, joiden avulla tuetaan ja edistetään henkilöiden itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista YKS vain pätevä henkilöstö voi käyttää
Yksilökeskeinen elämänsuunnittelukoulutus Koulutettu vuodesta 2012 lähtien koko vammaispalvelujen henkilökunta Yksilökeskeiseen elämänsuunnittelu- työskentelyyn ja ajattelutapaan Koulutuksiin ovat osallistuneet myös asiakkaat, jolloin toiminta on muuttunut päämieslähtöisemmäksi Löytää jokaiselle asiakkaalle mielekäs ja omannäköinen elämä elettäväksi sekä saada siihen tarvittava tuki Auttaa nostamaan asiakkaan ääni kuuluviin Kyse on vammaisen ihmisen näkemisenä yksilönä, ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita
35 Yksilökeskeinen elämänsuunnittelukoulutus Koulutetaan koko henkilökunta myös uusissa aloittavissa yksiköissä, jotta uudet toimintatavat viedään käytäntöön ja kaikki sitoutuvat samoihin periaatteisiin Jokaiselle asiakkaalle mielekäs ja omannäköinen elämä elettäväksi sekä saada siihen tarvittava tuki Nostetaan asiakkaan ääni kuuluviin Kyse on vammaisen ihmisen näkemistä yksilönä, ainutlaatuisena henkilönä, jolla on kykyjä, haluja ja tarpeita Eskooseen koulutetaan omat sisäiset valmentajat, jotka toimivat YKS-työkulttuurin valmentajina ja kouluttajina sekä yksilökeskeisen toimintakulttuurin juurruttamisessa edelleen
36 Mitä tarkoittaa yksilökeskeinen elämänsuunnittelu? Yksilökeskeinen elämänsuunnittelu on toiminta- ja ajattelutapa, jonka tavoitteena on mahdollistaa ihmisen osallisuus itselleen tärkeisiin asioihin. Yksilökeskeinen suunnittelu antaa mahdollisuuden ja työkaluja Ihmisen oman äänen ja aidon mielipiteen kuulemiseen Elämänlaadun parantamiseen Ihmisen voimaantumiseen omassa elämässään
37 Henkilökohtainen budjetointi Kehittämistyö on aloitettu Kehitysvammaisten Palvelusäätiön hallinnoimassa ja RAY:n rahoittamassa projektissa alkuvuodesta 2016 yhteistyössä Pietarsaaren, Järvi - Pohjanmaan, Vaasan, Kuntayhtymä kaksineuvoisen, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Laihian ja Kårkullan kanssa Henkilökohtaisessa budjetoinnissa palvelujen käyttäjälle muodostetaan hänen avun ja tuen tarpeidensa sekä tuen ja palvelujen kustannusten pohjalta määritetty henkilökohtainen budjetti Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jolla henkilön palvelut on mahdollista järjestää yksilöllisesti, palvelujen käyttäjän toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Raha seuraa asiakasta ja ohjautuu hänelle tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Henkilökohtaisessa budjetoinnissa ihmiset osallistuvat aktiivisesti omaan elämäänsä ja palvelukokonaisuuksiensa suunnitteluun ja toteutukseen 10 päämiestä, omaisia ja työntekijöitä mukana
Tavallista elämää KIITOS