SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SIMON TUULIVOIMAPUISTOT 30.9.2013
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG / Leila Väyrynen Kannen kuva, Onkalon voimalat FCG / Minna Tuomala
ESIPUHE Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) on kuvattu Simon Karsikon, Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon alueille suunniteltujen tuulivoimapuistojen arvioidut ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy TuuliWatti Oy:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot, vaikutusten arvioinnit Minna Tuomala, FM (biologi) Projektisihteeri Luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Riista- ja porotalous Ville Suorsa, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit Muu eläimistö Natura-tarveharkinta ja muut suojelualueet Jouni Mäkäräinen, YTM Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Emmi Sihvonen, DI (maanmittaus) Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne Katariina Pahkasalo, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Riikka Ger, maisema-arkkitehti Maisema ja kulttuuriympäristö, vaikutusten arviointi Saara-Kaisa Konttori, FM (maantiede), maisemasuunnittelija AMK Maisema ja kulttuuriympäristö, vaikutusten arviointi Tuomas Miettinen, DI (liikenne- ja kuljetustekniikka) Liikenne Sakari Mustalahti, DI (yhdyskuntatekniikka) Liikenne Saara Aavajoki, tekn. yo Liikenne Hans Vadbäck, ympäristöinsinööri AMK Melu ja varjostus Mauno Aho, insinööri Matalataajuinen melu Kalle Luoto, FM (arkeologi) Arkeologinen inventointi, muinaisjäännökset I
YHTEYSTIEDOT Yhteystiedot Hankkeesta vastaavat: YVA-konsultti: TuuliWatti Oy c/o St1 Oy PL 100, 00381 HELSINKI www.tuuliwatti.fi Suunnittelupäällikkö Hannu Kemiläinen p. 010 557 4753 hannu.kemilainen@st1.fi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu 13 17 D, 7. krs 90100 Oulu www.fcg.fi Projektipäällikkö Leila Väyrynen p. 040 5412 306 leila.vayrynen@fcg.fi Tuulivoimapäällikkö Antti Kettunen p. 010 557 2600 antti.kettunen@st1.fi Yhteysviranomainen: Lapin elinkeino- ja ympäristökeskus PL 8060 96101 ROVANIEMI Ympäristöasiantuntija Kalle Oiva p. 0295 037 000 kalle.oiva@ely-keskus.fi II
TIIVISTELMÄ Tiivistelmä Hanke Suunnitteilla oleva Simon tuulivoimapuistot hanke koostuu neljästä erillisestä uudesta tai laajennettavasta hankealueesta; Karsikko, Leipiö, Halmekangas ja Onkalo sekä jo rakennetusta Putaankankaan kolmen tuulivoimalan tuulivoimapuistosta. Tuulivoimapuistot sijoittuvat Simon kunnan alueelle noin 2 16,5 km etäisyydelle kuntakeskuksesta Alueille tullaan suunnitelmien mukaan rakentamaan yhteensä maksimissaan 39 uutta tuulivoimalaa olemassa olevien kolmen Putaankankaan, kolmen Onkalon, sekä rakenteilla olevan neljän Leipiön voimalan lisäksi, eli tuulivoimaloiden kokonaismäärä tulisi olemaan laajimmassa vaihtoehdossa 49. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueista ja tarkasteltavista sähkönsiirtovaihtoehdoista. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien linjaukset tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin edetessä. Tuulivoimapuistojen maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavana on TuuliWatti Oy. Hankealueet rakennetaan vaiheittain. Tavoitteena on, että ensimmäiset hankealueet olisivat tuotannossa vuonna 2015. Hankkeen perustelut ja tavoitteet Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 250 MW:n tasosta noin 2 500 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho yhdessä Putaankankaan ja Onkalon jo rakennettujen voimaloiden kanssa tulisi olemaan 147-231 MW. Tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan 400-500 GWh luokkaa, mikä vastaa 7-9 prosenttia koko Lapin läänin vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Arvioitavat vaihtoehdot Tarkasteltavana on kaksi tuulivoimapuistojen toteutusvaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0- vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuistojen hankealueiden ja tuulivoimalaitosten määrään. Sähkönsiirtovaihtoehtoja on kolme, sekä nykytilannetta kuvaava niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Sähkönsiirtovaihtoehtojen toteutuminen on sidoksissa myös lähialueille suunniteltujen muiden tuulivoimahankkeiden toteutumiseen. TUULIVOIMALAT VE 0 Tuulivoimalat Uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Tuulivoimalat Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon 5 kpl ja Leipiöön 13 kpl. VE 2 Tuulivoimalat Rakennetut tuulivoimalaitokset Putaankankaalla (3 kpl), Onkalossa (3 kpl) ja rakenteilla olevat tuulivoimalaitokset Leipiössä (4 kpl), uusia lieriötornirakenteisia 3-5 MW tuulivoimaloita, joiden maksimi napakorkeus noin 160 m, rakennetaan Karsikkoon (5 kpl), Leipiöön (13 kpl), Halmekankaalle (10 kpl) ja Onkaloon (11 kpl). SÄHKÖNSIIRTO VEO Sähkönsiirto Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Tuulivoimalat on yhdistetty maakaapelilinjalla Simon sähköasemalle. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. VEA Sähkönsiirto Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Karsikon viisi voimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakenteilla olevien neljän tuulivoimalan lisäksi Leipiöön rakennettavat voimalat (maksimissaan 13) liitetään vahvistettavaan kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. III
TIIVISTELMÄ SÄHKÖNSIIRTO VEB Sähkönsiirto Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Karsikon viisi voimalaa liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Rakennetaan uusi 110 kv voimajohtoyhteys kantaverkon Taivalkosken nykyiseltä sähköasemalta Keminmaalta 400 kv johtoreitin rinnalla Simon Halmekankaalle ja Leipiöön. Uuden 110 kv voimajohdon siirtokapasiteetti tehdään välille 250-350 MW ja voimajohtoon liitetään Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon uudet rakennettavat voimalat. VEC Sähkönsiirto Tuulivoimapuistojen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Putaankankaan ja Onkalon vaihe I:n sähkönsiirto säilyy nykyisellään. Rakenteilla olevat Leipiön vaihe I:n tuulivoimalat liitetään kantaverkon Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohtoon. Nykyisen kantaverkon Keminmaa- Pikkarala 400 kv voimajohdon varteen rakennetaan uusi sähköasema. Rakennetaan uusi 110 kv:n voimajohtoyhteys sähköasemalta Simon Halmekankaalle ja Leipiöön. Voimajohtoon liitetään Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon uudet rakennettavat voimalat. Uuden sähköaseman rakentamisen toteutuminen on sidoksissa myös muiden lähialueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden toteutumisesta. Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavana toimii TuuliWatti Oy. TuuliWatti Oy on energiayhtiö St1 Oy:n ja Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:n omistama täysin kotimainen teollisen tuulivoiman yhteisyritys Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVAmenettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranomainen, joka tässä hankkeessa on Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Simon tuulivoimapuistot -hankkeen YVA-ohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle tammikuussa 2013 ja nyt käsillä oleva työ on hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole lupa- eikä päätöksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa. ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen tekninen kuvaus Tuulivoimapuisto muodostuu hankkeen vaihtoehdosta riippuen noin 10-49 yksikköteholtaan noin 3-5 MW tuulivoimalasta. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulivoimapuiston sähköasemasta, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta maakaapelista tai ilmajohdosta sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Tuulivoimalan tornin korkeus tulee olemaan enintään 160 metriä. Roottorilavan pituus tulee olemaan enintään noin 80 metriä ja roottoriympyrän halkaisija olisi tällöin maksimissaan 160 metriä. Tuulivoimalan lakikorkeus tulee tällöin olemaan enintään 240 metriä. IV
TIIVISTELMÄ Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin hehtaarin kokoiselta alueelta. 110 kv voimajohdon rakenteen korkeus on noin 20 metriä. Tyypillisesti 110 kv johdot rakennetaan harustetulla pylväsrakenteella. Pylväiden materiaalina on joko sinkitty teräs tai puu. Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Tuulivoimapuistojen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimapuistot sijoittuvat niiden toiminnan kannalta sopiville alueille. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa sähköverkkoa ja tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. Tuulivoimapuistohankkeet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisia ja tukevat erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehdoissa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. Leipiön, Halmekankaan ja Onkalon tuulivoimapuistojen aiheuttama maankäytön muutos ei ole ristiriidassa seutu- ja maakuntakaavojen kanssa. Karsikon tuulivoimapuisto synnyttää reunaehtoja ja rajoitteita lähialueiden asuinrakentamiselle Simon ja Kemin alueella. Tuulivoimapuiston rakentaminen tulee sovittaa yhteen jatkossa alueita koskevien kehittämistavoitteiden määrittelyn ja maankäytön suunnittelun yhteydessä. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköasemien rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi. Valtaosalla tuulivoimapuistojen alueista metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua ja kokonaisuudessaan Simon tuulivoimapuistohankkeiden seurauksena metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu suhteellisen vähän. Tuulivoimapuistohankkeiden edellyttämien voimajohtojen keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat metsätalousalueiden muuttumista ilmajohdon johtoalueeksi. Voimajohdon johtoalueelle ei voida sijoittaa rakentamista lainkaan, mikä rajoittaa alueiden maankäyttöä. Johtoaluetta on kuitenkin mahdollista käyttää mm. virkistykseen, metsästykseen ja laiduntamiseen. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen pitkäkestoiset, mutta koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle, voidaan niitä pitää merkitykseltään vähäisinä. Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu seutu- ja maakuntakaavassa. Suunnitellut uudet voimajohtoreitit eivät ole ristiriidassa seutu- tai maakuntakaavan tai muiden voimassa olevien kaavojen kanssa. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Kaikki tarkasteltavat tuulivoimavaihtoehdot VE 0, VE 1 ja VE 2 aiheuttavat muutoksia hankealueiden ja niiden lähiympäristön maisemakuvaan. Muutosten laajuus ja merkittävyys vaihtelee eri vaihtoehdoissa riippuen voimaloiden määrästä sekä sijoituspaikoista. Olemassa oleva Putaankankaan tuulivoimala sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaan maisemaalueen reunalle, mutta muutoin hankealueille ei sijoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä. Arvokohteista eniten vaikutuksia kohdistuu Simojoen suun kulttuurimaisemaan vaihtoehdossa VE 2. Maakaapelein toteutettava sähkönsiirron vaihtoehto VEA aiheuttaa vähiten vaikutuksia maisemaan. Sähkönsiirronvaihtoehtojen VEB ja VEC vaikutukset ovat hyvin samankaltaiset. Vaikutukset kohdistuvat pääosin suljettuun metsämaisemaan. Vaihtoehdon VEC vaikutukset ovat vähäisemmät kuin vaihtoehdossa VEB, koska rakennettavaa uutta johtolinjaa on vähemmän. Lentoestevalot aiheuttavat maisemakuvan muutoksia kaikissa vaihtoehdoissa, koska alueella olevien tuulivoimaloiden ja siten valonlähteiden määrä kasvaa. Lentoestevalojen maisemalliset vaikutukset korostuvat pimeässä. Muinaisjäännökset Alustavassa voimalasijoittelussa, huoltoteiden ja voimajohtoreittien linjauksissa on otettu huomioon tunnetut muinaisjäännökset sekä tehdyn arkeologisen inventoinnin tulokset. Karsikon, Onkalon ja Halmekankaan hankealueilla suunniteltujen voimalapaikkojen läheisyydessä sijaitsee 1 2 muinaisjäännöskohdetta. Leipiön alueella yksi kohde sijaitsee lähellä voimajohtoreittiä. Muinaisjäännöskohteet tulee huomioida tuulivoimapuistojen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa sekä ne onmerkittävä ja suojattava rakennusaikana, jolloin haitalliset vaikutukset voidaan välttää. Suunniteltujen voimajohtojen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännöksiä. Haitalliset vaikutukset voidaan välttää johdon reitti- ja voimajohtopylvässuunnittelussa. Maaperä ja vesistöt Alueille tai niiden läheisyyteen ei sijoitu erityisiä geologisia arvoja, joten vaikutukset maa- ja kallioperälle ovat vähäisiä. V
TIIVISTELMÄ Hankealueille sijoittuu melko niukasti luonnontilaisia pintavesiä. Suurin osa virtavesistä on metsätalouden toimenpiteissä oikaistuja tai muutettuja, ja luonnontilaltaan heikentyneitä. Voimajohtopylväiden sijoittelussa voidaan huomioida virtavesiuomat ja välttää rantapenkereen eroosiota ja kiintoaineksen päätymistä vesistöön. Hankealueille tai niiden välittömään läheisyyteen ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Sähkönsiirtoreittien varrelle sijoittuu yhteensä kolme I- luokan pohjavesialuetta. Yhden pohjavesialueen kohdalle raivataan uusi voimajohtoaukea, kaksi pohjavesialuetta ylitetään olemassa olevien voimajohtojen rinnalle levennettävässä johtoaukeassa. Asianmukaisella sijoittelulla voimajohtopylväiden perustamisesta aiheutuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimapuiston ja sähkönsiirron rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat vaikutukset alueen pohjavesivaroihin liittyvät mahdollisiin kuljetusja rakennuskaluston öljyvuotovahinkoihin. Tämä riski liittyy kaikkeen ajoneuvojen liikkumiseen pohjavesialueilla, ja arvioidaan hankkeen osalta merkitykseltään vähäiseksi. Kasvillisuus Hankealueiden rakentamiskohteet sijoittuvat kaikki tavanomaiseen talousmetsään, osa huoltotielinjauksista sivuaa tai halkoo luontokohteita. Hankealueiden rakentamissuunnitelmilla on suoria sekä mahdollisia välillisiä vaikutuksia vesitalousmuutosten vuoksi muutamille arvokkaiksi todetuille suoluontokohteille ja lettojen lajistolle Leipiön ja Karsikon hankealueilla. Hankealueille tai tarkastelluille sähkönsiirtoreiteille ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä tai erityisen arvokasta lajistoa. Kasvillisuusvaikutukset kohdistuvat pääosin karujen talousmetsien tavanomaiseen lajistoon ja yleisiin metsäluontotyyppeihin ja ovat tyypiltään paikallisia. Sähkönsiirrosta kasvillisuudelle aiheutuvat vaikutukset syntyvät maakaapeloinnin kaivamisesta huoltotielinjausten yhteyteen sekä uusien johtokäytävien raivaamisesta ja todetaan pääosin vaikutuksiltaan vähäisiksi. Onkalon hankealueella rakentamisella suon lähivaluma-alueelle ei arvioida olevan merkittävästi heikentävää vaikutusta aapasuokehityssarjoihin lukeutuvan suon vesitasapainoon. Halmekankaan voimaloiden ja huoltotiestön rakennuspaikat sijoittuvat tavanomaiseen talousmetsään, eikä huoltotielinjauksilla ole suoluontokohteiden vesitasapainolle merkittävää uhkaa. Leipiön rakentamisalueiden osalta on huomioitava tielinjauksen vaikutusten lieventäminen Hoikkasuon eteläosan vesitasapainolle. Karsikon hankealueella voimaloita yhdistävän huoltotiestön ja maakaapeloinnin alueet halkovat kahta rehevää suoluontokohdetta ja sijoittuvat Pirttirakan alueella rauhoitetun kasvilajin esiintymien tuntumaan. Sähkönsiirtoreiteistä Leipiön reitti ylittää kaksi suoluontokohdetta sekä Koivuojan rehevien korpien alueen. Luontokohteet on huomioitava pylvässijoittelulla. Linnusto ja muu eläimistö Hankealueiden pesimälinnusto koostuu etupäässä alueellisesti tavanomaisesta lintulajistosta, eikä alueilta löydetty erityisiä linnustollisia arvoja. Onkalon, Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimapuistot sijoittuvat Lounais-Lapin kautta muuttavan linnuston merkittävälle muuttoreitille, jonka kautta muuttaa runsaasti etenkin petolintuja. Karsikon tuulivoimapuiston kautta muuttaa enemmässä määrin vesi- ja rantalintuja, joista suuri osa todennäköisesti oikaisee niemen yli. Hankkeiden pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset ovat voimakkaimmillaan tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron rakentamisvaiheessa, jonka jälkeen vaikutukset vähenevät. Suunniteltujen tuulivoimapuistojen pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan pääosin vähäisiksi. Muuttolinnuston osalta tuulivoimapuistot aiheuttavat muuttaville linnuille riskin törmätä tuulivoimaloiden pyöriviin lapoihin, minkä lisäksi ne muodostavat esteitä lintujen muuttoreiteille. Onkalon, Halmekankaan ja Leipiön tuulivoimapuistoilla voi olla enintään kohtalaisia vaikutuksia alueen kautta muuttavaan linnustoon, etenkin petolintuihin. Karsikon tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat etupäässä vesi- ja rantalintuihin, ja hankkeen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Useiden tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset voimistavat linnustoon kohdistuvia vaikutuksia. Simon tuulivoimapuistojen alueella esiintyvää eläimistöä on tarkkailtu pääasiassa hankealueilla toteutettujen luontoselvitysten yhteydessä. Erikseen hankealueilla toteutettiin EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajistoon kuuluvien lepakoiden detektoriselvitykset. Tuulivoimapuistojen hankealueilla esiintyvä eläimistö koostuu alueellisesti tavanomaisista ja metsä- sekä suovaltaisilla alueilla yleisenä esiintyvistä lajeista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista hankealueilla esiintyy saukkoa, viitasammakkoa, pohjanlepakkoa sekä aika ajoin kaikkia suurpetojamme. Tuulivoimapuistojen sekä niiden sähkönsiirron rakentaminen muuttaa ja pirstoo eläinten VI
TIIVISTELMÄ elinympäristöjä, ja aiheuttaa etenkin rakentamisvaiheessa häiriötä. Tavanomaisen ja yleisen eläinlajiston arvioidaan ajan myötä tottuvan niiden elinalueelle rakennettuihin tuulivoimaloihin. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajiston osalta rakentaminen ei kohdistu niiden, hankealueille mahdollisesti sijoittuviin, lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin. Simon tuulivoimapuistojen rakentamisen sekä niiden sähkönsiirron toteuttamisen vaikutukset alueella esiintyvään eläimistöön arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmat Simon tuulivoimapuistohankkeiden toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia lähimpien, eli tarkasteltujen Naturaalueiden suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille tai luonto- ja lintudirektiivin mukaiselle kasvi- tai eläinlajistolle, joten niiden levinneisyyden ja edustavuuden tai elinolojen alueella ei arvioida muuttuvan hankkeiden toteutuessa. Tämän johdosta myöskään Natura-alueiden eheydelle ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia. Hankeen osalta voidaan todeta, että tuulivoimapuistohankkeiden yhteydessä ei ole tarpeen laatia luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia. Simon tuulivoimapuistojen ja muiden ympäröivien tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä lintudirektiivin perusteella Natura-verkostoon sisällytetyille alueille. Simon tuulivoimapuistoilla tai niiden sähkönsiirrolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia niiden läheisyyteen sijoittuviin luonnonsuojelualueisiin tai suojeluohjelmien sekä IBA-alueiden kohteisiin, koska tuulivoimapuistojen ja voimajohtojen rakentaminen sijoittuu varsin etäälle ko. alueista. Onkalon hankealueelle suunnitelluilla tuulivoimaloilla, niiden tiestöllä ja sähkönsiirrolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Syvälahdenjärven aarnimetsän luonnonsuojelualueeseen, koska hankkeen rakenteita ei sijoitu luonnonsuojelualueelle eikä rakentamisen arvioida vaikuttavan alueen vesitasapainoon siten, että luonnonsuojelualueen suojeluperusteet tai luontotyyppien ominaispiirteet vaarantuisivat. Luonnonsuojelualueelle ulottuvat vaikutukset ovat lähinnä maisemallisia. Karsikon hankealueen ympäristöön sijoittuu muutamia merenrantojen luontotyyppien suojelun vuoksi perustettuja luonnonsuojelualueita, jotka sijoittuvat lähimmillään noin yhden kilometrin etäisyydelle Karsikon hankealueelle suunnitelluista tuulivoimaloista. Lisäksi alueen etelärajalle sijoittuu metsorahoituksella toteutettu MRA-alue, jonka rauhoitussopimus on 20 vuotinen. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Tuulivoimapuistojen asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin kokemusperäisiä. Vaikutusten kokemisessa on yksilökohtaisia eroja. Asukaskyselyn vastaajista lähes 60 prosenttia arvioi, että tuulivoimapuistoilla ei ole vaikutuksia asuinalueen ympäristön viihtyisyyteen. Myönteisiksi vaikutukset arvioi 15 prosenttia vastaajista ja kielteisiksi puolestaan 21 prosenttia vastaajista. Tuulivoimapuistojen rakentaminen ei estä liikkumista eikä virkistyskäyttöä tulevaisuudessakaan, mutta tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä voimakkaasti. Vaihtoehdossa VE 2 vaikutukset kohdistuvat vaihtoehtoa VE 1 laajemmalle alueelle. Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tuulivoimaloista ei aiheudu ihmisten terveydelle vaarallisia päästöjä. Tuulivoimapuistojen terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Tuulivoimapuistojen ihmisiin kohdistuvia vaikutukset korostuvat niillä alueilla, joiden ympäristöön sijoittuisi useita tuulivoimapuistohankkeita. Siten Simon tuulivoimapuistoista muodostuu laajimmassa vaihtoehdossa (VE 2) hallitsevampia arkipäiväisessä ympäristössä asumisviihtyvyyden ja virkistyskäytön näkökulmasta. Äänimaisema Tuulivoimapuistojen rakentaminen aiheuttaa muutoksia hankealueiden ja niiden lähiympäristön äänimaisemaan. Hankkeen rakentamisvaiheessa muodostuu melua eniten. Tuulivoimaloiden käytönaikaiset vaikutukset äänimaisemaan on arvioitu vaihtoehdoista WindPro-ohjelmalla laadittujen melumallinnusten pohjalta. Vaihtoehdossa VE0 vaikutukset äänimaisemaan ulottuvat suppeimmalle alueelle. Vaihtoehdossa VE1 Leipiön ja Putaankankaan osalta vaikutukset äänimaisemaan pysyvät kohtuullisina, vaikka voimaloiden määrä kasvaa huomattavasti verrattuna vaihtoehtoon VE0. Vaihtoehdossa VE1 ja VE2 Karsikon kolme eteläisintä voimalaa aiheuttavat melun suunnittelunohjearvojen ylityksiä muutamien asuin- ja lomarakennusten kohdalla. Vaihtoehdon VE2 vaikutukset ovat laajimmat Putaankankaan, Leipiön, Onkalon ja Halmekankaan osalta, mutta silti melun suunnitteluohjearvot ylittyvät ainoastaan kahden vakituisen VII
TIIVISTELMÄ asuinrakennuksen kohdalla. Lomarakennusten osalta yöaikainen 35 db:n suunnitteluohjearvo ylittyy useiden kymmenien kohteiden osalta hankealueiden väliin jäävillä alueilla Simojokivarressa ja jokisuistossa. Etenkin Onkalon läntisimmät voimalat aiheuttavat melun suunnitteluohjearvojen ylityksiä vaihtoehdossa VE2. Varjostus Suomessa ei ole olemassa ohjeellisia raja-arvoja sallituille varjostusajoille. Saksassa ja Ruotsissa ja tuulivoimaloiden varjostusvaikutukset kiinteistöille saavat olla enintään 8 tuntia/vuosi. Suurimmat varjostusvaikutukset kohdistuvat vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 Karsikon voimaloiden lähialueelle sekä vaihtoehdossa VE2 Onkalon voimaloiden lounaispuolelle. Myös Leipiön ja Putaankankaan voimalat aiheuttavat muutamissa kohteissa yli 8 tuntia/vuosi varjostusvaikutusta, jos ei huomioida puuston katvevaikutusta. Varjostusvaikutukset jäävät kuitenkin lieviksi vaihtoehdoissa VE0 ja VE1, lukuun ottamatta Karsikon aluetta. Halmekankaan voimalat eivät aiheuta raja-arvoja ylittäviä varjostusvaikutuksia lähialueen kohteissa. Varjostusvaikutukset ovat voimakkaimmillaan pääsääntöisesti keväällä ja syksyllä kun aurinko paistaa matalalta ja aamuisin ja iltaisin kun aurinko nousee tai laskee. Metsästys ja virkistyskäyttö Hankealueet sijoittuvat Simon riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, kolmen eri metsästysseurojen metsästysvuokra-alueille. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Tuulivoimapuistoalueet saattavat jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimista alueilla. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron voimajohtojen rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa hankealueilta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Useiden hankkeiden yhteisvaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää, mm. metson paikallispopulaatiota kaikkien seurojen alueilla. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Seurojen metsästysvuokra-alueet pirstoutuvat useiden tuulivoimapuistoalueiden ja -hankkeiden yhteisvaikutuksen myötä, ja seurat ilmoittavat tämän heikentävän jäsentensä virkistys- ja hirvenmetsästysmahdollisuuksia alueilla. Tuulivoimapuistojen lähialueella asuville metsästäjälle alueiden virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi. Muutoin virkistäytyäkseen luonnossa liikkuva kokee tuulivoimalan aiheuttavan häiriötä ja ympäristön muuttuvan teknisemmäksi. Virkistyskäyttövaikutusten osalta mielipiteet vaihtelevat eri puolilla Suomea, osa kokee marjastusmaastojen saavutettavuuden paranevan ja muutokset lähimaisemaan ja -luontoon tervetulleiksi. Porotalous Hankealueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan syyslaidunalueille. Rakennettavat tuulivoima-alueet sijoittuvat paliskunnan lounaisosaan ja kattavat koko paliskunnan pinta-alasta alle 1 %. Porot liikkuvat hankealueilla syyslaidunkierrollaan ja rakentamisenaikainen häirintä saattaa vaikuttaa niiden kulkemiseen alueilla sekä kiinniottamiseen talvilaidunaikana Onkalon ja Leipiön hankealueiden rakentamisella saattaa olla vaikutuksensa paliskunnan kiinteille pyyntiaidoille. Hankevastaava on ilmoittanut korvaavansa paliskunnalle pyyntiaitojen siirtämisestä ja uudelleen sijoittamisesta aiheutuvia kustannuksia. Hankkeen rakentamisesta aiheutuvat liikenteen lisääntyminen saattaa aiheuttaa lisääntyneen riskin porokolareille rakentamisalueiden liikennöinnin yhteydessä. Tämä riippuu myös vuodenajasta, johon rakentaminen ajoittuu. Riskiä voidaan vähentää suunnittelemalla liikennöintiä yhdessä paliskunnan edustajan kanssa. Kokonaisuutena kaikkien hankealueiden toteutuminen aiheuttaa kohtalaisia muutoksia poronhoidolle Isosydänmaan paliskunnan alueella. Muutokset aiheutuvat metsäisten laidunmaiden vähenemisestä ja kohdistuvat alle 1 % koko paliskunnan laitumista. Vaikutus arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi, sillä paliskunnan porot ovat talvilaidunaikaan tarhoissa, joissa niitä ruokitaan. Useiden tuulivoimahankkeiden sekä turvetuotantohankkeiden ja metsätalouden yhteisvaikutukset Isosydänmaan paliskunnan poronhoidolle kohoavat merkitykseltään yksittäistä hanketta suuremmiksi. Liikenne Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät hankkeen rakentamisen aikana murske- ja betonikuljetuksista sekä voimaloiden rakenneosien kuljetuksista. Vaihtoehdossa 2 kuljetusten kokonaismäärä on kuitenkin selvästi suurin, mutta rakennusaika on toisaalta pidempi, joten vuorokausikohtaiset liikennemäärät ovat lähes VIII
TIIVISTELMÄ samat vaihtoehdoissa 1 ja 2. Kokonaisuudessaan rakentamisen aikaisen liikenteen lisääntyminen on kuitenkin vaihtoehdoissa melko lyhytaikaista, joten vaikutukset liikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen ovat melko vähäiset. Raskaan liikenteen lisääntyminen on kuitenkin merkittävä tarkastelluilla teillä, valtatietä 4 lukuun ottamatta. Tämä heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa, erityisesti Simon keskustan alueella. Lisäksi erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä. Tuulivoimapuistojen käytönaikaiset vaikutukset syntyvät huoltokäynneistä ja ovat näin ollen vähäiset. Yhteenvetotaulukko Yhteenvetotaulukko tuulivoimapuistohankkeen eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Vaikutukset on jaoteltu viiteen luokkaan: positiivisia vaikutuksia (+) ei muutoksia nykytilaan (0), lieviä haitallisia vaikutuksia (-), kohtalaisia haitallisia vaikutuksia (- -) ja merkittäviä haitallisia vaikutuksia (- - -) Vaihtoehto VE1 VE2 VE0 Vaikutuksen kohde Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne - - 0 Liikenne - - - Melu - --- - Varjostus ja vilkkuminen - -- - Maisema ja kulttuuriympäristö -- --- - Muinaisjäännökset 0 0 0 Maa- ja kallioperä, pinta- ja pohjavedet - - 0 Kasvillisuus - -- 0 Eläimistö - - 0 Linnusto -- -- 0 Riistatalous - - 0 Porotalous - - - Ihmiset - - - Ilmasto ja ilmanlaatu + + 0 Elinkeinot ja aluetalous + + 0 Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan ja äänimaisemaan. Merkittävin vaihtoehtojen välille eroja aiheuttava tekijä on tuulivoimaloiden määrä, joka vaikuttaa laajaalaisten maisemavaikutusten merkittävyyteen sekä melutasoihin etenkin tuulivoimapuistojen laajimmassa vaihtoehdossa VE2. Tuulivoimapuiston muut vaikutukset, kuten maankäyttöön ja luontoon kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, sillä hankealueet sijoittuvat pääosin metsätalousalueelle, joille ei ole suunniteltu muuta maankäyttöä. Lisäksi tuulivoimalamäärää ja sijoittelua on YVA-menettelyn aikana tarkistettu ja siirretty pois mm. merkittävistä luontokohteista maastoselvitysten tulosten perusteella. Tuulivoimaloista aiheutuvat meluvaikutukset tulee ottaa huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa ja kaavoitusvaiheessa. Voimalamääriä ja voimaloiden sijoittelua tulee tarkentaa niin, että meluvaikutuksia voidaan vähentää. Kumpikaan vaihtoehto VE1 tai VE2 ei ole suoraan kokonaisuudessaan toteuttamiskelpoinen. Vaihtoehdossa VE1 Leipiön hankealueen laajentaminen on toteuttamiskelpoinen, mutta Karsikon voimalamäärää ja sijoittelua on syytä tarkistaa tai jättää Karsikon hankealue kokonaan toteuttamatta. Vaihtoehdossa VE2 tuulivoimala-alueet yhdessä aiheuttavat melun ohjearvojen ylityksiä useille kymmenille lomarakennuksille. Jos sekä Leipiön, Halmekankaan että Onkalon hankealueet toteutetaan, tulee voimalamääriä ja niiden sijoittelua tarkastella uudelleen. Suunnitellut tuulivoimapuistot sijoittuvat merkittävälle petolintujen muuttoreitille. Hankevaihtoehdossa VE2 tuulivoimaloita rakennetaan enemmän ja laajemmalle alueelle. Hankkeen vaikutukset muuttolinnustoon arvioitiin kohtalaisiksi, mutta useiden samalle muuttoreitille rakennettavien hankkeiden vaikutukset saattavat kohota merkittäviksi. Muuttolinnustoon mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset korostavat tuulivoimaloiden toiminnan aikana toteutettavan linnustonseurannan tärkeyttä. Sähkönsiirtovaihtoehdoista ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoisia ovat kaikki vaihtoehdot. Sähkönsiirtovaihtoehto VEA on ympäristövaikutusten kannalta edullisin, koska siinä ei tarvitse rakentaa uusia ilmajohtoja. Vaihtoehto VEC on ympäristövaikutusten kannalta edullisempi kuin vaihtoehto VEB, koska siinä uutta ilmajohtoa tarvitaan vähemmän. Tiedottaminen ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelmasta kansalaiset ovat voineet esittää kantansa hankkeen aiheuttamien vaikutusten selvitystarpeista ja YVAohjelmassa esitetyistä suunnitelmista. Kansalaiset voivat myös YVA-selostusvaiheessa esittää IX
TIIVISTELMÄ mielipiteensä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarviointien kattavuudesta. YVA-menettelyä varten on perustettu ohjausryhmä, jossa on edustettuna hankkeen vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana on järjestetty yleisötilaisuus YVA-ohjelmavaiheessa ja yleisötilaisuus tullaan järjestämään YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuudessa on kaikilla mahdollisuus esittää mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVAkonsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Lapin ELY-keskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös paikallislehtiin ja muihin medioihin. YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan YVA-selostuksen kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Lapin ELY-keskuksen sekä Tuuliwatti Oy:n internet-sivuilla. Yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä Lapin ELY-keskuksen internet-sivuilla (http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/lapinely/ ymparistonsuojelu/ YVA/vireill%c3%84/Sivut/default.aspx) Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELYkeskukselle joulukuussa 2012. Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset on tehty osittain kesällä/syksyllä 2011 ja lisäselvityksiä kesän 2012 ja 2013 aikana. YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle syys/lokakuussa 2013. Hankkeen YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikataulun mukaan lausuntoa voidaan odottaa vuodenvaihteessa 2013-14. Hankealueiden sijainti. X
SISÄLTÖ Sisältö HANKE JA YVA-MENETTELY 1. JOHDANTO... 2 1.1 Hankkeen taustaa... 2 1.2 Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet... 3 1.2.1 Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle... 3 1.3 Hankkeen tarkoitus ja alueellinen merkitys... 4 1.4 Tuulisuus... 4 2. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY... 6 2.1 Arviointimenettelyn tarve ja tavoitteet... 6 2.2 YVA-menettelyn vaiheet... 6 2.3 Arviointiohjelma... 7 2.4 Arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet... 7 2.5 Arviointiselostus... 11 2.6 Arviointimenettelyn päättyminen... 11 2.7 Arviointimenettelyn osapuolet... 11 2.7.1 Hankkeesta vastaava... 11 2.7.2 Yhteysviranomainen... 12 2.7.3 YVA -konsultti... 12 2.7.4 Ohjausryhmä... 12 2.8 Muu vuorovaikutus, tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen... 13 2.8.1 Asukaskysely... 13 2.8.2 Muut tapaamiset ja haastattelut... 13 2.9 Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA-menettelyn kanssa... 14 2.10 Arviointimenettely aikataulu... 14 2.11 Suunnittelu- ja toteuttamisaikataulu... 15 3. TUULIVOIMAHANKE JA ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT... 16 3.1 Hankkeen sijainti ja maankäyttötarve... 16 3.2 Arvioitavat vaihtoehdot... 19 3.2.1 Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen... 19 3.2.2 Hankkeen vaihtoehdot... 19 3.2.3 Hankealueet... 27 XI
SISÄLTÖ 4. HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS... 31 4.1 Tuulivoimapuiston rakenteet... 31 4.1.1 Tuulivoimaloiden rakenne... 31 4.1.2 Vaihtoehtoiset perustamistekniikat... 33 4.1.3 Tuulivoimapuiston muuntoasema, sisäiset johdot ja kaapelit... 34 4.1.4 Huoltotieverkosto... 35 4.2 Sähkönsiirtoreitin rakenteet... 36 4.2.1 Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto... 36 4.2.2 Johtoalue... 37 4.3 Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen... 38 4.3.1 Rakentamisen aiheuttama liikenne... 39 4.4 Huolto ja ylläpito... 41 4.4.1 Tuulivoimalat... 41 4.4.2 Voimajohto... 41 4.5 Käytöstä poisto... 41 4.5.1 Tuulivoimalat... 41 4.5.2 Voimajohdot... 41 5. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT... 42 5.1 YVA-menettely... 43 5.2 Kaavoitus... 43 5.3 Maankäyttöoikeudet ja -sopimukset... 43 5.4 Rakennus- ja rakentamisluvat... 43 5.5 Liittymälupa maantiehen... 43 5.6 Sähkömarkkinalain mukainen lupa... 44 5.7 Voimajohtoalueen tutkimuslupa... 44 5.8 Voimajohtoalueen lunastuslupa... 44 5.9 Liittymissopimus sähköverkkoon... 44 5.10 Erikoiskuljetuslupa... 44 5.11 Lentoestelupa... 44 5.12 Muut mahdollisesti tarvittavat luvat... 44 5.12.1 Ympäristölupa... 44 5.12.2 Luonnonsuojelulain poikkeamislupa... 45 5.12.3 Muinaismuistolain poikkeamislupa... 45 5.12.4 Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle... 45 5.12.5 Lupa voimajohtojen sijoittamiseen rautatiealueelle tai risteäminen rautatien kanssa... 45 XII
SISÄLTÖ ARVIOIDUT VAIKUTUKSET 6. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄSSÄ HANKKEESSA... 47 6.1 Arviointityön tausta ja laajuus... 47 6.2 Arvioitavat vaikutukset ja vaikutusalueet... 47 6.2.1 Arvioidut ympäristövaikutukset... 47 6.2.2 Hankkeen vaikutusten tarkastelualueet... 48 6.2.3 Ympäristövaikutusten ajoittuminen... 50 7. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN... 51 7.1 Vaikutusmekanismit... 51 7.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 51 7.3 Maankäytön nykytilanne... 51 7.4 Voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat... 52 7.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 52 7.4.2 Kaavoitustilanne... 54 7.5 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen61 7.5.1 Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset... 61 7.5.2 Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset... 62 7.5.3 Tuulipuiston käytön jälkeiset vaikutukset... 64 7.6 Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen... 64 7.7 Vaikutusten lieventäminen... 65 7.8 Arvioinnin epävarmuustekijät... 65 8. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 67 8.1 Vaikutusmekanismit... 67 8.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 68 8.3 Maisemavaikutusten tarkastelualue... 69 8.4 Nykytilanne... 70 8.4.1 Hankealueen maiseman ja kulttuuriympäristön yleispiirteet... 72 8.4.2 Maisemamaakunta ja maisema-alueet... 74 8.4.3 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet... 74 8.4.4 Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt... 74 8.4.5 Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet... 75 8.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset... 76 8.5.1 Vaihtoehtojen vaikutusten käsittely... 76 8.5.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin... 76 8.5.3 Tuulivoimapuiston vaikutukset tuulivoimaloiden alueella ( välitön vaikutusalue, etäisyys tuulivoimaloilta noin 0 200 m)... 76 8.5.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 0 5 kilometriä)... 77 XIII
SISÄLTÖ 8.5.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 5-12 kilometriä)... 80 8.5.6 Tuulivoimapuiston vaikutukset kaukoalueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 12-25 kilometriä)... 81 8.5.7 Tuulivoimapuiston vaikutukset teoreettiselta maksiminäkyvyysalueelta... 82 tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 25-30 kilometriä) 8.6 Näkemäalueanalyysin tulokset... 83 8.7 Laaditut havainnekuvat... 84 8.8 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan... 87 8.9 Sähkönsiirron vaikutukset... 89 8.10 Vaikutusten lieventäminen... 89 8.11 Arvioinnin epävarmuustekijät... 90 8.12 Yhteenveto vaikutuksista... 90 8.13 Tuulivoimapuiston käytöstä poistamisen vaikutukset... 91 9. VAIKUTUKSET MUINAISJÄÄNNÖKSIIN... 93 9.1 Vaikutusmekanismit... 93 9.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 93 9.3 Nykytilanne... 93 9.4 Inventointityön tulokset... 95 9.5 Hankkeen vaikutukset muinaisjäännöksiin... 102 9.6 Vaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät... 102 9.7 Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen... 102 10. VAIKUTUKSET MAAPERÄÄN JA VESISTÖIHIN... 103 10.1 Lähtötiedot, vaikutustyypit ja arviointimenetelmät... 103 10.2 Maa- ja kallioperän yleiskuvaus... 103 10.3 Vaikutukset maa- ja kallioperälle... 104 10.4 Pintavesien yleiskuvaus... 104 10.5 Vaikutukset pintavesille... 106 10.5.1 Tuulivoimapuistojen rakentamisenaikaiset vaikutukset... 106 10.5.2 Sähkönsiirtoreittien vaikutukset pintavesille... 106 10.6 Pohjavesialueet... 107 10.7 Vaikutukset pohjavesiin... 108 10.8 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 109 10.9 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 109 11. VAIKUTUKSET KASVILLISUUTEEN JA LUONTOKOHTEISIIN... 110 11.1 Lähtötiedot ja laaditut selvitykset... 110 11.2 Vaikutusmekanismit ja arviointimenetelmät... 111 11.3 Kasvillisuusalue... 111 XIV
SISÄLTÖ 11.4 Kasvillisuuden yleiskuvaus hankealueilla... 112 11.4.1 Onkalo... 112 11.4.2 Halmekangas... 115 11.4.3 Leipiö... 116 11.4.4 Karsikko... 118 11.5 Sähkönsiirtoreittien luontoarvojen yleiskuvaus... 119 11.6 Arvokkaat luontokohteet hankealueilla... 120 11.6.1 Onkalon arvokkaat luontokohteet... 121 11.6.2 Halmekankaan arvokkaat luontokohteet... 125 11.6.3 Leipiön arvokkaat luontokohteet... 127 11.6.4 Karsikon arvokkaat luontokohteet... 129 11.6.5 Sähkönsiirtoreittien arvokkaat luontokohteet... 130 11.7 Uhanalainen ja arvokas lajisto... 133 11.7.1 Uhanalaiset... 134 11.7.2 Silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset ja rauhoitetut... 134 11.7.3 Kansainväliset vastuulajit... 135 11.7.4 Alueellisesti huomionarvoiset... 135 11.8 Tuulipuistojen vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin... 136 11.8.1 Yleiset kasvillisuusvaikutukset hankealueilla... 136 11.8.2 Vaikutukset arvokkaille luontokohteille... 137 11.9 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset kasvillisuuteen ja arvokkaisiin luontokohteisiin139 11.9.1 Sähkönsiirron vaikutukset VEA... 139 11.9.2 Sähkönsiirron vaikutukset VEB ja VEC... 139 11.10 Vaikutusten lieventäminen... 140 11.11 Arvioinnin epävarmuustekijät... 140 11.12 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 140 12. VAIKUTUKSET LINNUSTOON... 141 12.1 Vaikutusmekanismit... 141 12.1.1 Tuulivoimapuisto... 141 12.1.2 Sähkönsiirto... 142 12.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 143 12.2.1 Yleistä... 143 12.2.2 Pesimälinnusto... 143 12.2.3 Muuttolinnusto... 144 12.2.4 Olemassa olevien tuulivoimaloiden vaikutukset... 144 12.2.5 Törmäysmallinnus ja populaatiomallinnus... 145 12.2.6 Arviointimenetelmät... 146 12.3 Hankealueiden linnuston nykytila... 146 12.3.1 Hankealueiden pesimälinnusto... 146 12.3.2 Muuttolinnusto... 149 XV
SISÄLTÖ 12.3.3 Sähkönsiirron voimajohtoreittien linnusto... 157 12.3.4 Suojelullisesti arvokkaat lajit... 157 12.4 Olemassa olevien tuulivoimaloiden vaikutukset... 159 12.5 Törmäysmallinnus ja populaatiovaikutukset... 160 12.6 Vaikutukset linnustoon... 161 12.6.1 Pesimälinnusto... 161 12.6.2 Muuttolinnusto... 163 12.6.3 Sähkönsiirron vaikutukset linnustoon... 165 12.7 Vaikutusten lieventäminen... 166 12.8 Arvioinnin epävarmuustekijät... 167 12.9 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 169 13. VAIKUTUKSET ELÄIMISTÖÖN... 170 13.1 Vaikutusmekanismit... 170 13.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 170 13.3 Lepakkoselvitykset... 171 13.4 Eläimistön yleiskuvaus... 171 13.4.1 Luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit... 172 13.5 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset eläimistöön... 175 13.5.1 EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajit... 176 13.6 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset eläimistöön... 177 13.7 Vaikutusten lieventäminen... 177 13.8 Arvioinnin epävarmuustekijät... 178 13.9 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 178 14. VAIKUTUKSET NATURA-ALUEISIIN, LUONNONSUOJELUALUEISIIN JA SUOJELUOHJELMIEN KOHTEISIIN... 179 14.1 Natura-arvioinnin tarveharkinta... 179 14.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 180 14.1.2 Hankkeiden vaikutukset Natura-alueille... 181 14.1.3 Tarveharkinnan johtopäätökset... 193 14.2 Luonnonsuojelualueet ja suojeluohjelmien kohteet... 194 14.2.1 Luonnonsuojelualueet... 194 14.2.2 Luonnonsuojeluohjelmien kohteet... 196 14.2.3 Kansainvälisesti ja kansallisesti tärkeät lintualueet... 197 14.2.4 Vaikutusten lieventäminen... 201 14.2.5 Arvioinnin epävarmuustekijät... 201 14.2.6 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 201 XVI
SISÄLTÖ 15. VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA VIIHTYVYYTEEN... 202 15.1 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen... 202 15.1.1 Vaikutusmekanismit... 202 15.1.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 203 15.1.3 Nykytilanne: asutus ja väestö... 203 15.1.4 Nykytilanne: Virkistyskäyttö... 205 15.2 Asukaskysely tuulivoimapuistojen vaikutuksista... 205 15.2.1 Asukaskyselyn toteutus... 205 15.2.2 Asukaskyselyn vastaajat... 206 15.2.3 Hankealueen nykyinen käyttö... 206 15.2.4 Asukkaiden näkemykset hankkeen vaikutuksista... 208 15.2.5 Asukkaiden suhtautuminen hankkeeseen ja tuulivoimaan... 210 15.3 Sosiaaliset vaikutukset... 212 15.3.1 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 212 15.3.2 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen... 214 15.3.3 Vaikutusten ehkäiseminen ja lieventäminen... 215 15.3.4 Arvioinnin epävarmuustekijät... 215 15.3.5 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 215 15.4 Melutasot... 216 15.4.1 Vaikutusmekanismit... 216 15.4.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 216 15.4.3 Melun ohjearvot... 218 15.4.4 Melun nykytilanne... 219 15.4.5 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan... 221 15.4.6 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset äänimaisemaan... 230 15.4.7 Vaikutusten lieventäminen... 230 15.4.8 Arvioinnin epävarmuustekijät... 230 15.4.9 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 231 15.5 Vaikutukset valo-olosuhteisiin... 232 15.5.1 Vaikutusmekanismit... 232 15.5.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 232 15.5.3 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin... 233 15.5.4 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset valo-olosuhteisiin... 235 15.5.5 Vaikutusten lieventäminen... 235 15.5.6 Arvioinnin epävarmuustekijät... 236 15.5.7 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 236 16. VAIKUTUKSET ILMAN LAATUUN JA ILMASTOON... 237 16.1 Vaikutusmekanismit... 237 16.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 237 16.3 Ilmastonmuutos... 237 XVII
SISÄLTÖ 16.4 Paikallinen ilmasto... 238 16.5 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset ilman laatuun ja ilmastoon... 238 16.6 Sähkönsiirron vaikutukset... 239 16.7 Arvioinnin epävarmuustekijät... 239 17. VAIKUTUKSET METSÄSTYKSEEN JA VIRKISTYSKÄTTÖÖN... 240 17.1 Vaikutukset riistatalouteen ja metsästykseen... 240 17.1.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 240 17.1.2 Vaikutusmekanismit... 240 17.1.3 Metsästyksen nykytilanne alueilla... 242 17.1.4 Tuulipuistojen ja sähkönsiirron vaikutukset riistatalouteen ja metsästykseen... 244 17.2 Vaikutukset muuhun alueiden virkistyskäyttöön... 247 17.2.1 Ulkoilu ja marjastus... 247 17.3 Vaikutusten lieventäminen... 247 17.4 Arvioinnin epävarmuustekijät... 247 17.5 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 248 18. VAIKUTUKSET POROTALOUTEEN... 249 18.1 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 249 18.2 Vaikutusmekanismit... 250 18.3 Poronhoito Isosydänmaan paliskunnassa... 250 18.3.1 Paliskunnan sijainti ja olosuhteet... 250 18.3.2 Porojen laidunnus tuulipuistojen ja sähkönsiirtoreitin alueella... 250 18.4 Hankkeen vaikutukset porotalouteen... 251 18.4.1 Tuulipuistojen rakentamisen- ja toiminnanaikaiset vaikutukset... 251 18.4.2 Sähkönsiirtoreittien vaikutukset... 252 18.4.3 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa... 253 18.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 253 18.6 Arvioinnin epävarmuustekijät... 253 18.7 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 253 19. VAIKUTUKSET MUIHIN ELINKEINOIHIN JA LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN... 255 19.1 Tuulivoimarakentamisen yleisistä työllisyys- ja aluetalousvaikutuksista... 255 19.2 Alueen elinkeinotoiminta... 256 19.3 Vaikutukset alueen elinkeinoihin ja työllisyyteen... 256 19.4 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen... 257 19.5 Vaikutukset matkailuun... 257 19.6 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen... 257 19.7 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 258 XVIII
SISÄLTÖ 20. VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 259 20.1 Vaikutusmekanismit... 259 20.2 Lähtötiedot ja arviointimenetelmät... 259 20.3 Liikenteen nykytilanne... 260 20.4 Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen... 261 20.4.1 Rakentamisen aikaiset vaikutukset... 261 20.4.2 Käytön aikaiset vaikutukset... 263 20.4.3 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille ja rautateille sekä lentoliikenteelle... 263 20.5 Sähkönsiirtovaihtoehtojen vaikutukset liikenteeseen... 264 20.6 Vaikutusten lieventäminen... 264 20.7 Arvioinnin epävarmuustekijät... 264 20.8 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu... 265 21. VAIKUTUKSET ILMAILUTURVALLISUUTEEN JA VIESTINTÄYHTEYKSIIN... 266 21.1 Vaikutukset ilmaturvallisuuteen... 266 21.2 Vaikutukset tutkien toimintaan ja viestintäyhteyksiin... 266 21.2.1 Tutkien toiminta... 266 21.2.2 Viestintäyhteydet... 267 22. ARVIO TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ... 268 22.1 Tuulivoimaloiden turvallisuusriskit... 268 22.2 Voimajohdon turvallisuusriskit... 268 22.3 Öljyvuodoista aiheutuvat ympäristöriskit... 268 23. YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA... 269 23.1 Liittyminen muihin hankkeisiin... 269 23.2 Tuulivoimapuiston yhteisvaikutukset... 272 23.2.1 Linnusto... 272 23.2.2 Maisema... 274 23.2.3 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö... 274 23.2.4 Luonnon monimuotoisuus... 274 23.2.5 Melu ja varjostus... 275 23.2.6 Ihmisten elinolot... 275 23.2.7 Liikenne... 275 23.3 Sähkönsiirron yhteisvaikutukset... 275 23.3.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö... 275 23.3.1 Maisema... 276 23.3.2 Liikenne... 276 23.3.3 Linnusto... 276 XIX