SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN

Transkriptio

1 SIMON SEIPIMÄEN JA TIKKALAN TUULIVOIMAPUISTOT OSA 1 Joulukuu 2014

2 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Ulkoasu FCG / Leila Väyrynen Kannen kuva: Rajakiiri

3 ESIPUHE Esipuhe Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) on kuvattu Simon Seipimäen ja Tikkalan suunniteltujen tuulivoimapuistojen arvioidut ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Rajakiiri Oy:n toimeksiannosta. FCG:n työryhmään kuuluvat: Leila Väyrynen, projektipäällikkö Projektinjohto, yhteydet tilaajaan ja sidosryhmiin Vaikutusten arvioinnit, suunnitelma-asiakirjat, kuva-aineisto, paikkatiedot Minna Tuomala, FM (biologi), ympäristösuunnittelija AMK Projektikoordinaattori, luontovaikutusarvioinnit, Natura-arvioinnin tarveharkinta Ville Suorsa, FM (biologi) Linnusto- ja luontoselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit, Natura-arvioinnin tarveharkinta ja muut suojelualueet Kari Kreus, DI (ympäristötekniikka) Maaperä- ja vesistövaikutukset, kartat, paikkatiedot Porotalous, riistatalous Taina Ollikainen, FM (suunnittelumaantiede) Sosiaaliset vaikutukset, elinkeinot Asukaskyselyn toteuttaminen Markku Nissi, YTK Vaikutusten arvioinnit, elinkeinot, virkistys, matkailu Riikka Ger, maisema-arkkitehti (MARK) Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Emmi Sihvonen, DI Maankäyttövaikutukset Tuomas Miettinen, DI (liikenne- ja kuljetustekniikka) Liikenteelliset vaikutukset Saara Aavajoki, tekn. kand. (liikenne- ja kuljetusjärjestelmät) Liikenteelliset vaikutukset Paulina Kaivo-oja, DI Melu- ja varjostusvaikutukset, näkymäalueanalyysi, havainnekuvat Marja Nuottajärvi, FM (biologi) Natura-arvioinnin tarveharkinta, luontovaikutusarvioinnit Mauno Aho, Ins. Matalataajuisen melun mallinnukset Keski-Pohjanmaan Arkeologiapalvelu, Jaana Itäpalo, FM (arkeologi) Arkeologinen inventointi, vaikutukset muinaisjäännöksiin Tmi Luontotieto Carex, Pekka Halonen, FT (biologi) Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitykset Ahlman Group Oy, Santtu Ahlman ja Sami Luoma (luontokartoittaja) Lepakkoselvitykset I

4 YHTEYSTIEDOT Yhteystiedot Hankkeesta vastaavat: YVA-konsultti: Rajakiiri Oy Frilundintie Vaasa Projektipäällikkö Aki Hakulinen p Ympäristöasiantuntija Heini Ervasti p Johtaja Sami Kuitunen p FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hallituskatu D, 7. krs Oulu Projektipäällikkö Leila Väyrynen p Projektikoordinaattori Minna Tuomala p etunimi.sukunimi@fcg.fi etunimi.sukunimi@epv.fi Yhteysviranomainen: Lapin elinkeino- ja ympäristökeskus PL ROVANIEMI Ylitarkastaja Ruusa Degerman p ruusa.degerman@ely-keskus.fi II

5 TIIVISTELMÄ Tiivistelmä Hanke Suunnitteilla olevat Rajakiiri Oy:n Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot muodostuvat kahdesta tuulivoima-alueesta. Pienempi Seipimäen alue on laajuudeltaan n. 411 ha ja laajempi Tikkalan alue n ha. Tuulivoimapuistot sijoittuvat Simon kunnan lounaisosaan, Keminmaan kunnan rajalle ja lähelle Kemin kaupungin rajaa. Seipimäen tuulivoimapuisto sijaitsee noin 7 kilometriä ja Tikkala noin 13 kilometriä Simon kuntakeskuksesta luoteeseen. Hankealueille on suunnitteilla enintään 39 tuulivoimalaa, joista 3 sijoittuisi Seipimäen alueelle ja loput 36 Tikkalan alueelle. Tuulivoimapuistohanke muodostuu hankealueesta, tuulivoimalaitoksista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, sähköverkkoon liittymistä varten tarvittavasta sähköasemasta, kytkinkentästä ja ilmajohdoista sekä tuulivoimalaitoksia yhdistävistä teistä. Sähkönsiirtovaihtoehdot ja voimajohtoyhteyksien reitit tarkentuvat hankesuunnittelun ja kaavoituksen edetessä ja ovat osittain riippuvaisia lähialueen muiden tuulivoimapuistojen toteutuksesta. Tuulivoimapuistojen maa-alueet ovat pääosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankkeesta vastaavana on Rajakiiri Oy. Tavoitteena on, että tuulivoimapuisto saataisiin kaupalliseen käyttöön vuonna Hankkeen perustelut ja tavoitteet Hankkeen taustalla on tavoite osaltaan pyrkiä niihin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, joihin Suomi on kansainvälisin sopimuksin sitoutunut. Tuulivoiman osalta Suomen tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 500 MW:n tasosta noin MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden kokonaisteho tulisi olemaan enimmillään 234 MW. Tuulivoimapuistojen arvioitu vuotuinen sähkön nettotuotanto tulisi tällöin olemaan 608 GWh luokkaa, mikä vastaa 9 prosenttia koko Lapin läänin vuotuisesta sähkönkulutuksesta. Arvioitavat vaihtoehdot Tarkasteltavana on kolme tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehtoa ja niin kutsuttu 0-vaihtoehto. Vaihtoehtojen erot liittyvät tuulivoimapuistojen hankealueiden ja tuulivoimalaitosten määrään. Sähkönsiirtovaihtoehtoja on neljä sekä nykytilannetta kuvaava niin kutsuttu 0-vaihtoehto. TUULIVOIMALAT VE 0 Tuulivoimalat Uusia tuulivoimalaitoksia ei toteuteta, vastaava sähkömäärä tuotetaan muilla keinoilla. VE 1 Tuulivoimalat Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 19 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin metriä ja roottorin halkaisija enintään 170 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 240 metriä. Voimaloiden yksikköteho on 3 6 MW. VE 2 Tuulivoimalat Seipimäen alueelle toteutetaan 3 tuulivoimalaa ja Tikkalan alueelle 36 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin metriä ja roottorin halkaisija enintään 170 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 240 metriä. Voimaloiden yksikköteho on 3 6 MW. VE 3 Tuulivoimalat Seipimäen alue ei toteudu, Tikkalan alueelle toteutetaan 36 tuulivoimalaa. Tuulivoimaloiden napakorkeus on noin metriä ja roottorin halkaisija enintään 170 metriä. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 240 metriä. Voimaloiden yksikköteho on 3 6 MW. SÄHKÖNSIIRTO VEO Sähkönsiirto Tuulivoimalaitoksia ei rakenneta, jolloin myöskään sähkönsiirtoa ei rakenneta. VEA Sähkönsiirto Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön sähköasemalle saakka, mistä sähkönsiirto erillis- tai yhteisjohtorakenteella 110 kv:n jännitteellä olemassa olevan 400 kv johdon rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. III

6 TIIVISTELMÄ VEB Sähkönsiirto Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla uudelle, olemassa olevan 400 kv voimajohdon varteen rakennettavalle 110/400 kv sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyisen Raasakka-Isohaara 110 kv ilmajohdon rinnalle Simon Leipiön sähköasemalle saakka, mistä sähkönsiirto erillis- tai yhteisjohtorakenteella olemassa olevan 400 kv johdon varteen uudelle sähköasemalle. Lisäksi vaihtoehdon toteutuminen saattaa sisältää kantaverkon nykyisen 110 kv voimajohdon ns. sisäänvedon uudelle 110/400 kv sähköasemalle. VEB voi toteutua vasta, kun lähialueiden tuulivoimatuotanto yhteensä ylittää 250 MVA. VEC Sähkönsiirto Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv ilmajohdolla Kittilänjärven uudelle sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu nykyinen Raasakka-Isohaara 110 kv voimajohdon rinnalle muutoin paitsi kiertää Musta-aavan Naturaalueen sen eteläpuolelta. VED Sähkönsiirto Hankealueella tuotettu sähkö siirretään hankealueelle rakennettavalta sähköasemalta 110 kv:n ilmajohdolla Taivalkosken sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitti sijoittuu uuteen johtokäytävään Tikkalan sähköasemalta pohjoiseen 400 kv voimajohtoreitille saakka, josta erillistai yhteisjohtorakenteella 110 kv:n jännitteellä olemassa olevan 400 kv johdon rinnalla Taivalkosken sähköasemalle. Hankkeesta vastaava Hankkeesta vastaavana tässä hankkeessa on Rajakiiri Oy. Rajakiiri Oy on suomalaisten energia- ja teollisuusyritysten omistama tuulivoimatuotantoon keskittynyt yritys. Osakkaina yrityksessä ovat EPV Energia Oy, Oy Katternö Kraft Ab, Outokumpu Oyj ja Rautaruukki Oyj. Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVAmenettelyn) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Lisäksi tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa hankkeiden suunnitteluun. Ympäristövaikutusten arvioinnista annettua lakia sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyä ohjaa yhteysviranomainen, joka tässä hankkeessa on Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus. YVA-menettely on kaksivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma), joka on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset aiotaan arvioida. Toisessa vaiheessa toteutetaan varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen (YVA-selostus). Hankkeen YVAohjelma on jätetty yhteysviranomaiselle joulukuussa 2013 ja nyt käsillä oleva työ on hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole lupa- eikä päätöksentekomenettely, vaan sen tarkoituksena on tukea hankkeen suunnittelua ja myöhempiä päätöksentekoprosesseja tuottamalla hankkeen ympäristövaikutuksiin liittyvää tietoa. ja yhteysviranomaisen siitä antama lausunto liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupaviranomainen esittää lupapäätöksessään, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. Hankkeen tekninen kuvaus Tuulivoimapuisto muodostuu hankkeen vaihtoehdosta riippuen enimmillään 39 yksikköteholtaan noin 3-6 MW tuulivoimalasta. Kukin tuulivoimala muodostuu perustusten päälle asennettavasta tornista, kolmilapaisesta roottorista sekä konehuoneesta. Kunkin tuulivoimalan ympäriltä on rakennus- ja asennustöitä varten raivattava puustoa noin hehtaarin kokoiselta alueelta. 110 kv voimajohdon rakenteen korkeus on noin 20 metriä. Tyypillisesti 110 kv johdot rakennetaan harustetulla pylväsrakenteella. Pylväiden materiaalina on joko sinkitty teräs tai puu. Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Tuulivoimapuistojen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Tuulivoimapuistot sijoittuvat niiden toiminnan kannalta sopiville alueille. Toiminnassa hyödynnetään suurelta osin olemassa olevaa sähköverkkoa ja tiestöä, eivätkä toiminnasta aiheutuvat liikennejärjestelyt edellytä muutoksia yleiseen tieverkkoon. IV

7 TIIVISTELMÄ Tuulivoimapuistohankkeet ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaisia ja tukevat erityisesti uusiutuvan energian hyödyntämistä koskevien tavoitteiden toteutumista. Tuulivoimapuistojen sähkönsiirtovaihtoehdoissa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ensisijaisesti hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia johtokäytäviä. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot sijoittuvat Länsi-Lapin maakuntakaavassa osoitetulle tuulivoimaloiden alueelle. Tuulivoimapuistojen aiheuttama maankäytön muutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavan kanssa. Olemassa olevat voimajohdot on osoitettu maakuntakaavassa. Suunnitellut uudet voimajohtoreitit eivät ole ristiriidassa maakuntakaavan tai muiden voimassa olevien kaavojen kanssa. Tuulivoimaloiden, huoltoteiden ja sähköasemien rakennusalueilla hanke vaikuttaa suoraan maankäyttöön muuttamalla metsätalouskäytössä olevaa aluetta energiantuotantoalueeksi. Valtaosalla tuulivoimapuistojen alueista metsätalouskäyttö voi kuitenkin jatkua ja kokonaisuudessaan tuulivoimapuistohankkeiden seurauksena metsätalouskäytössä olevaa aluetta poistuu suhteellisen vähän. Tuulivoimapuistohankkeiden edellyttämien voimajohtojen keskeiset maankäyttöön kohdistuvat vaikutukset koskevat metsätalousalueiden muuttumista ilmajohdon johtoalueeksi, jolla rakentaminen ja metsätalouden harjoittaminen on rajoitettua. Vaikutukset ovat hankkeen elinkaarta ajatellen pitkäkestoiset, mutta koska ne kohdistuvat suhteellisen pienelle alalle, voidaan niitä pitää merkitykseltään vähäisinä. Maisema ja rakennettu kulttuuriympäristö Tuulivoimapuisto muuttaa laajahkolla alueella näkymiä kohti tuulivoimapuistoaluetta. Yleisesti voidaan todeta, että mitä etäämmäksi tuulivoimapuistosta edetään, sen vähäisempiä maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat. Alle viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimapuistosta tuulivoimala on näkyessään varsin hallitseva elementti maisemassa. Yli viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimala näkyy vielä hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä saattaa olla vaikea hahmottaa. Yli 12 kilometrin etäisyydellä näkyvyys tuulivoimapuistoon on jo sen verran rajoittunut, ettei tuulivoimapuistoa useimmiten voida edes kunnolla havaita. Tuulivoimapuistoalueen välitön lähiympäristö koostuu pääasiallisesti näkymiä sulkevista tiloista, joihin tuulivoimalat eivät näy, tai näkyvät vain osittain. Hankealue itsessään sijoittuu pääsääntöisesti metsätalouskäytössä oleville metsäalueille. Osalle voimaloista muodostuu suora näköyhteys hankealueen lähiympäristön soilta, mereltä, viljelyalueilta sekä näitä halkaisevilta teiltä. Tällöin tuulivoimapuiston voimaloista näkyy näkemäesteistä johtuen yleensä kerrallaan vain osa; monesti tuulivoimalan huippu ja roottorin lavat tai pelkästään lavan kärjet. Osa voimaloista saattaa näkyä kuitenkin myös lähes koko pituudessaan. Avoimia tiloja löytyy merialueen, Musta-aavan suoalueen, Torviaavan ja Isosuon ohella muun muassa hankealueen eteläpuolelta Nenän viljelysaukelta, kaakkoispuolelta Viantienjokilaaksosta ja Simoniemestä sekä hankealueen itäpuolelta Puutteenperältä. Mereltä katsottuna tuulivoimalat erottuvat hyvin, sillä lähimmät kolme voimalaa sijoittuvat alle kolmen kilometrin päähän merenrannasta. Mikäli etäisyys lasketaan kapeasta merenlahdesta, alle kolmen kilometrin etäisyydelle sijoittuu kaikkiaan viisi voimalaa. Kaikissa vaihtoehdoissa merialueeseen kohdistuvat vaikutukset ovat vähintään kohtalaiset. Tuulivoimaloista ei aiheudu lähialueen asutukselle monin paikoin vaikutuksia lainkaan puuston, pihakasvillisuuden ja toisten rakennusten aiheuttamasta katvevaikutuksesta johtuen. Näkymäalueelle sijoittuvan asutuksen ja loma-asutuksen osalta vaikutukset vaihtelevat vähäisestä vähintään kohtalaiseen. Virkistäytymiseen käytettävällä Mustajärven alueella, johon kuuluu suoaluetta pitkospuineen, maisemakuvaan kohdistuu kaikissa kolmessa vaihtoehdossa merkittäviä maisemavaikutuksia. Suurimmat vaikutukset aiheutuvat kahdesta lähimmästä voimalasta. Suunnitellut tuulivoimalat eivät sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueille. Vaikutukset arvokohteille (Simojoen suun kulttuurimaisemalle ja Simoniemen kyläasutukselle) aiheutuvat pääasiassa kahdesta lähimmästä Seipimäen alueen voimalasta vaihtoehdoissa VE1 ja VE2. Voimaloiden lukumäärällä ja korkeudella on myös merkitystä. Vaihtoehdoista VE2 ja VE3 aiheutuu eniten muutoksia suuremman voimalamäärän vuoksi. Mikäli voimaloiden napakorkeudeksi valikoituu 160 metriä ja kokonaiskorkeudeksi 240 metriä, vaikutukset voimistuvat kaikissa kolmessa vaihtoehdossa. Sähkönsiirtovaihtoehto VEA on reitiltään vaihtoehdoista pisin. Se sijoittuu suurimmaksi osaksi olemassa olevien voimajohtolinjojen rinnalle. Uutta voimajohtoaukeaa joudutaan raivaamaan 9,6 kilometriä. Voimajohtoreitti sijoittuu pääosin sulkeutuneeseen maisematilaan tai soiden läheisyyteen. Johtoaukean raivaamisen lisäksi suhteellisen vähäisiä vaikutuksia aiheutuu muutamille olevan reitin varteen sijoittuville asuinrakennuksille. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. V

8 TIIVISTELMÄ Vaihtoehto VEB sijoittuu runsaat puolet reitistä olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Uutta voimajohtoaukeaa joudutaan raivaamaan noin kuusi kilometriä. Voimajohtoreitti sijoittuu pääosin sulkeutuneeseen maisematilaan tai soiden läheisyyteen. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Sähkönsiirtovaihtoehto VEC on vaihtoehdoista lyhin ja se sijoittuu suurimmaksi osaksi olevan voimajohdon rinnalle. Ainoastaan Natura-alueen kohdalla reitti kiertää kyseisen suokokonaisuuden sen eteläpuolelta. Vaihtoehdosta VEC aiheutuu vähiten maisemakuvaan kohdistuvaa häiriötä. Sähkönsiirtovaihtoehto VED on matkallisesti vaihtoehdoista toiseksi pisin. Se sijoittuu yli puolet reitistä olemassa olevan voimajohdon rinnalle. Tässä vaihtoehdossa uutta johtoaukeaa joudutaan raivaaman eniten. Kahdella alavaihtoehdolla ei ole merkittävää eroa maiseman kannalta. Toinen seurailee osan reitistä olemassa olevaa metsäautotietä ja lienee helpompi toteuttaa. Kummassakin alavaihtoehdossa linjaus sijoittuu pääasiassa metsäiseen ja soiseen ympäristöön. Vaikutukset jäävät siltä osin varsin paikallisiksi. Yhteen olemassa olevan voimajohtoreitin läheisyyteen sijoittuvaan asuinrakennukseen kohdistuu jonkinasteisia maisemavaikutuksia. Vaihtoehdosta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat pääasiassa lähimaisemaan ja ovat melko vähäisiä. Sähkönsiirtovaihtoehdot VEA ja VED sijoittuvat Taivalkosken sähköaseman päässä noin kolmen kilometrin matkalla maakunnallisesti arvokkaan alueen, Kemijoen ranta-asutus, vaikutuspiiriin, pääasiassa sen rajalle mutta osin myös itse alueelle, kuitenkin olevan voimajohdon rinnalle. Arvoalueeseen kohdistuvat vaikutukset eivät ole merkittäviä. Kaiken kaikkiaan sähkönsiirtovaihtoehdoissa merkittävimmät muutokset aiheutuvat uusista johtoalueista, jotka pirstovat yhtenäisiä metsäalueita, Leipiössä vaihtoehdot VEA ja VEB sekä hankealueen pohjoispuolella vaihtoehto VED. Muinaisjäännökset Tuulivoimala-alueilta ei ollut tiedossa tunnettuja muinaisjäännöskohteita tai muita kulttuuriperintökohteita. Inventoinnissa ei löytynyt uusia muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita. Maastoanalyysin ja -havaintojen perusteella laajat esihistorialliset kohteet eivät vaikuta alueella todennäköisiltä. Suunniteltujen voimajohtoreittivaihtoehtojen läheisyydessä sijaitsee muinaisjäännöksiä. Haitalliset vaikutukset voidaan välttää tarkemmassa valitun sähkönsiirtoreitin reitti- ja voimajohtopylvässuunnittelussa. Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset maa- ja kallioperään ilmenevät rakennuspaikkojen maanpinnan poistona. Hankealueen maaperä on voimaloiden ja infran rakennettavuuden kannalta kohtalaista hienoainesmoreenia ja heikompaa turvemaavaltaista aluetta. Voimaloiden rakentaminen voi paikoitellen vaatia suuriakin massanvaihtoja. Alueen turvepaksuudet ovat ohuita, mikä osaltaan vähentää tarvittavien massanvaihtojen suuruutta. Lisäksi voimajohtoreitillä tehdään maanrakennustöitä, jotka rajoittuvat pylväspaikoille. Hankkeesta aiheutuvat maaperävaikutukset ovat paikallisia ja vähäisiä kaikissa tuulivoimapuiston toteutusvaihtoehdoissa. Tuulipuiston toiminnan aikana ei aiheudu vaikutuksia ja maaperän pilaantumisriski on hyvin vähäinen. Happamat sulfaattimaat eivät GTK:n yleiskartoitus-aineiston perusteella aiheuta riskiä maaperän tai vesistöjen happamoitumiselle. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Pintavesiin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset ilmenevät ainoastaan hankkeen rakentamisaikana voimalapaikkojen ja tiestön rakentamisen sekä voimajohtoalueen raivauksen ja pylväiden perustamisen kautta. Rakentamisen aikaiset toiminnot saattavat hieman lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Haitta on kuitenkin hyvin lyhytaikainen ja kokonaisuudessaan vähäinen. Tuulipuiston rakentamisen merkittävimmät vaikutukset pohjavesiin liittyvät puiston rakennusvaiheeseen eli voimaloiden perustusten, huoltoteiden ja maakaapelien rakentamiseen. Vaikutuksen merkittävyys liittyy paljolti perustamistapaan, kaivettavien massojen määrään ja kaivantojen kuivanapitotarpeeseen. Pohjavesivaikutuksia voidaan rakennusvaiheessa lieventää vaihtoehtoisilla perustamistavoilla. Päämäärä tulee olla, ettei pohjaveden pinnantasoa ole juuri tarpeen alentaa. Maanrakennustöiden aiheuttamat muutokset pohjaveden virtauksissa ovat epätodennäköisiä. Pohjavesialueita ylitetään olemassa olevien voimajohtojen rinnalle levennettävässä johtoaukeassa reittivaihtoehdoissa VEA-VED_1. Uusia johtoalueita ei sijoitu pohjavesialueille. Vaihtoehdossa VED_2 sähkönsiirtoreitti ei sijoitu lainkaan pohjavesialueelle. Sähkönsiirron rakentamisen aiheuttamia haittoja pohjavesialueella voidaan välttää voimajohtopylväiden tarkemmalla sijoittelulla. Asianmukaisella suunnittelulla voimajohtopylväiden perustamisesta aiheutuvat vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Tuulipuiston toiminta-aikaan liittyy riski voimaloiden öljypäästöistä. Päästöriskiin kuuluu voimalan vaurioituminen siten, että öljyä pääsee maaperään tai huoltotoimintaan liittyvä öljyvahinko. Voimalat on suunniteltu siten, että vuodot jäävät rakenteiden sisään. Toiminta aikana vaikutukset pohjaveteen ovat epätodennäköisiä. VI

9 TIIVISTELMÄ Kasvillisuus ja luontotyypit Hankealueiden metsäluonto on tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Suurin osa alueiden suoaltaista on ojitettuja ja rajatut suoluontokohteet ovat vesitaloudeltaan edustavina ja luonnontilaisen kaltaisina säilyneitä soita, joille sijoittuu metsälain määrittelemiä elinympäristöjä. Hankealueille tai sähkönsiirtoreiteille ei sijoitu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä, eikä vesilain määrittelemiä arvokkaita pienvesiä. Seipimäen hankealueen arvokkaat luontokohteet ovat vähäpuustoisia ojittamattomia neva- ja rämesuokohteita sekä edustavampia ruoho- ja aitokorpia. Lisäksi alueelle sijoittuu kaksi kallioluontokohdetta, joilla esiintyy silmälläpidettävää jäkälälajistoa. Tikkalan alueen arvokohteet ovat laajempia ja osin lettoisia suoluontokohteita sekä muutamia pienialaisia reheviä korpia tai aitokorpia. Sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta linjauksia tarkasteltiin laajemmin, jolloin useita reittien lähelle sijoittuvia luontokohteita rajattiin jatkosuunnittelussa huomioitavaksi. Sähkönsiirtoreittien merkittävimmät luontoarvot on pyritty huomioimaan jo suunnitteluvaiheessa kiertämällä Mustaaavan Natura-alue sen eteläpuolelta. Huomionarvoista lajistoa hankealueilla sekä sähkönsiirtoreiteillä edustavat lettojen vaateliaammat putkilokasvit, silmälläpidettävät jäkälälajit sekä luontodirektiivin liitteen IV b mukaiset putkilokasvit. Kokonaisuutena hankkeen eri vaihtoehtojen ei arvioida aiheuttavan rajatuille luontokohteille sellaisia hydrologisia muutoksia, että niiden edustavuus heikkenisi tai lettokohteilla havaittu vaateliaampi lajisto taantuisi tierakentamisen vuoksi. Yksikään voimalapaikka ei kavenna luontokohteiden pinta-alaa. Laajemman alueen luontoarvojen mahdollinen heikkeneminen liittyy metsä- ja suoalueiden pirstoutumiseen, jolla on vaikutuksensa lajiston elinympäristöihin. Linnusto Seipimäen ja Tikkalan pesimälinnustoselvitysten aikana alueella havaittiin 72 lintulajia, joista 55 lajia arvioitiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Hankealueet sijoittuvat voimakkaasti käsiteltyjen ja pääasiassa karujen talousmetsien alueelle, jossa elävä linnusto koostuu enimmäkseen alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista talousmetsäalueiden pesimälajeista. Hankealueilta tunnistettiin viisi linnustollisesti arvokasta aluetta (Hirvijärvi, Syvänojanjärvi, Ohenojanjärvi, Kurikkamaansuo ja Pirttimaansuo). Hankkeiden vaikutukset alueen tavanomaiseen pesimälinnustoon jäävät kokonaisuutena vähäisiksi. Linnustollisesti arvokkaiden alueiden ympärille suunnitellut tuulivoimalat saattavat jossain määrin heikentää kohteiden tilaa, mutta vaikutusten ei arvioida kohoavan alueellisesti merkittäviksi. Perämeren koillisrannikolle sijoittuu tärkeä lintujen muuttoreitti, joka kulkee osin Tikkalan hankealueen etelä- ja keskiosan sekä Seipimäen hankealueen kautta ja niiden eteläpuoleisella rannikolla. Muuttoreitti on valtakunnallisesti tärkeä etenkin eräiden uhanalaisten petolintujen kohdalla. Tuulivoimahankkeiden törmäysvaikutukset alueen kautta muuttavaan linnustoon eivät kohoa merkittäväksi. Hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja törmäysvaikutusten osalta, koska lintujen muuttoreittien painopiste sijoittuu hankealueiden etelä- ja keskiosaan sekä niiden eteläpuoleiselle rannikolle. Estevaikutusten osalta hankevaihtoehto VE1 on selkeästi paras, koska siinä tuulivoimaloita rakennetaan pienimmälle alueelle. Lisäksi lintujen on todennäköisesti helpompi kiertää melko tiivis ja yhtenäinen tuulivoimapuisto. Hankevaihtoehdoissa VE2 ja VE3 Tikkalan pohjoisosan rakentaminen vaikeuttaa huomattavasti koko tuulivoima-alueen kiertämistä. Sähkönsiirtovaihtoehtojen osalta linnuston kannalta parhaat vaihtoehdot ovat lyhyimmät vaihtoehdot (VEB ja VEC), joissa ilmajohtoja rakennetaan vähiten ja lintujen elinympäristöä muuttuu vähiten. Kuitenkin muissakin vaihtoehdoissa merkittävä osa johdoista rakennetaan nykyisten johtojen rinnalle. Muu eläimistö Hankealueiden eläimistö koostuu pääasiassa alueellisesti tavanomaisista nisäkäslajeista. EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeista alueella havaittiin vähäisesti pohjanlepakoita, mutta siellä saattaa ajoittain esiintyä myös saukkoa, viitasammakkoa sekä suurpetoja (todennäköisemmin karhua ja ilvestä). Alueille ei sijoitu luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltujen lajien tärkeitä ruokailualueita tai lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Tuulivoimalat pirstovat eläinten elinympäristöjä ja erityisesti rakentamien aiheuttaa häiriötä. Tuulivoimaloiden rakentamisen myötä alue muuttuu ihmistoimintojen alaiseksi alueeksi, jonka seurauksena herkimmät lajit, kuten jotkin suurpedot saattavat karttaa liikkumista alueella. Tavanomaisemman eläinlajiston arvioidaan ennen pitkää tottuvan tuulivoimaloihin. Eläimistöön kohdistuvat vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena vähäisiksi. Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmat Hankeen potentiaaliselle vaikutusalueelle sijoittuville neljälle Natura-alueelle laadittiin Naturaarvioinnin tarveharkinta, jonka perusteella vaikutukset voidaan todeta lieviksi ja merkittävyydeltään vähäisiksi. Useimpien tarveharkinnassa tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteissa mainituille luontotyypeille vaikutuksia ei ai- VII

10 TIIVISTELMÄ heudu suuren etäisyyden vuoksi. Tarkastelujen sähkönsiirtoreittien osalta VEC ohittaa Mustaaavan Natura-alueen sen eteläpuolelta. Reitin hydrologiset vaikutukset ovat ennakoitavissa ja jäävät sopivalla pylvässijoittelulla lieviksi. Tuulivoimahankkeilla ei ole merkittäviä vaikutuksia alueiden ympäristöön sijoittuviin IBA- tai FINIBA-alueisiin tai niiden valintaperusteena esitetyn linnuston liikkumiseen. Lähimmät yksityismaan suojelualueet, Huurtela ja Metsävainio, sijoittuvat noin 800 ja 1000 metrin etäisyyksille Tikkalan hankealueen lähimmistä voimalan rakennuspaikoista. Kokonjärvi Korpinjängän soidensuojeluohjelman kohde sijoittuu noin 650 metrin etäisyydelle Tikkalan hankealueen lähimmästä voimalan rakennuspaikasta. Kohtalaisen etäisyyden vuoksi lähimmille suojeluohjelmien kohteille tai suojelualueille ei aiheudu suoria tai välillisiä heikentäviä vaikutuksia hankkeen rakentamistoimista. Ihmisten elinolot ja viihtyvyys Tuulivoimapuistojen asumisviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- sekä valo- ja varjostusvaikutukset. Haitalliset vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea niiden asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen, joiden koti tai loma-asunto on tuulivoimaloiden melu- tai varjostusalueella tai näköetäisyydellä voimaloista ja jotka kokevat voimalan äänen, varjostuksen tai näkymisen häiritseväksi. Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat pääosin kokemusperäisiä. Vaikutusten kokemisessa on suuria yksilökohtaisia eroja. Asukaskyselyyn vastanneista 41 prosenttia arvioi, ettei tuulivoimapuistolla ole vaikutuksia oman asuinalueen ympäristön viihtyisyyteen. 11 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi vaikutukset asumisviihtyisyyteen myönteisiksi ja 48 prosenttia kielteisiksi. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä haitallisia ja laaja-alaisia terveysvaikutuksia. Tuulivoimaloista ei myöskään aiheudu onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvät pelot voivat kuitenkin heikentää asumisviihtyisyyttä sekä alueella liikkumisen ja virkistyskäytön miellyttävyyttä. Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen syntyvät pääosin maisemassa tapahtuvien muutosten sekä terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Sähkönsiirron vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen ovat suurimmat niillä voimajohdon osuuksilla, joilla voimajohto sijoittuu uuteen maastokäytävään. Eniten kokonaan uutta maastokäytävää joudutaan raivaamaan vaihtoehdossa VED. Tuulivoimapuistojen ja voimajohdon rakentaminen ei estä alueilla liikkumista eikä alueiden virkistyskäyttöä tulevaisuudessakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen liike ja varjostus sekä voimalinjat muuttavat alueiden metsäistä ympäristöä, minkä asukkaat voivat kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Vaikutukset elinkeinoihin ja aluetalouteen Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuulivoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsätalouden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoimaloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsätalouden käytöstä ja metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella voidaan harjoittaa metsätaloutta kuten ennenkin. Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistojen merkittävimmät myönteiset työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisen aikana, mutta paikallisesti työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoimapuistojen toiminnan aikana. Suomeen kohdistuvien vaikutusten voidaan arvioida olevan henkilötyövuotta vaihtoehdosta riippuen. Sijaintikuntaan Simoon ja sen lähiseudulle kohdistuvien vaikutusten suuruusluokka on arvioilta henkilötyövuotta. Tuulivoimapuistot lisäävät työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan kautta Simon kunnan sekä ympäryskuntien tuloja sekä kiinteistöveron lisääntymisen kautta Simon kunnan tuloja. Vaihtoehdossa VE2 aluetalouteen ja työllisyyteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistoilla voi olla jonkin verran kielteisiä vaikutuksia matkailuelinkeinolle niillä alueilla, joissa tuulivoimala on maisemassa hallitseva ja joissa kulttuurimaisemilla on tärkeä osa matkailupalveluiden tarjonnassa ja palveluiden sisällöissä. Simon merialueelle näkyy jo nykytilanteessakin useita eri tuulivoimapuistoja, joten muutoksen nykytilaan verrattuna ei arvioida olevan merkittävä. Simojen kalastusmatkailuun ei arvioida kohdistuvan vaikutuksia. Kokonaisuudessaan haitalliset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja eri vaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Sähkönsiirron vaikutukset metsätalouskäyttöön, muihin elinkeinoihin sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen jäävät haitallisilta vaikutuksiltaan vähäisiksi. Vaihtoehdoista VEA ja VED1 sekä VED2 ovat vaikutuksiltaan muita vaihtoehtoja merkittävämpiä. Maanomistajat saavat korvauksia ja maksuja lunastetuista voimajohtokäytävistä. Melu- ja varjostusvaikutukset Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kaikissa vaihtoehdoissa hankealueiden ja niiden lähiympäristöjen äänimaisemaa. VIII

11 TIIVISTELMÄ Hankealueella vallitsevat tuulet puhaltavat lounaasta kohti koillista, jolloin mallinnusten keskiäänitasot toteutuvat todennäköisimmin tuulivoimaloiden koillispuolella. Etelä- ja lounaispuolen asuin- ja lomarakennusten kohdalla mallinnetut keskiäänentasot toteutuvat epätodennäköisemmin ja harvemmin. Vaihtoehdon VE1 toiminnan aikaiset meluvaikutukset levittäytyvät tuulivoimapuiston pienemmän pinta-alan vuoksi suppeammalle alueelle kuin laajempien vaihtoehtojen VE2 ja VE3 vaikutukset. Kaikissa vaihtoehdoissa yöajan melutasot jäävät asuin- ja lomarakennusten kohdalla alle 40 db uuden valtioneuvoston asetusluonnoksen ohjearvojen mukaisesti. Suurimmat varjostusvaikutukset kohdistuvat hankealueen etelä- ja lounaispuolella sijaitseville asuin- ja lomarakennuksille. Matalammalla voimalatyypillä (kokonaiskorkeus 200 metriä) varjostusvaikutukset jäävät pääosin hankealueelle, yli 8 tunnin varjostusvaikutuksia voi aiheutua vaihtehdosta riippuen yhdelle asuinrakennukselle ja kahdelle lomarakennukselle. Maksimivaihtoehdon (kokonaiskorkeus 240 metriä) mallinnuksessa varjostusvaikutuksia voi vaihtoehdosta riippuen aiheutua jopa 32 asuinrakennukselle ja 19 lomarakennukselle. Rakennukset sijoittuvat peitteiseen maastoon, eikä näkymäalueanalyysin mukaan voimaloita näy kohteisiin. Todellisuudessa varjostusvaikutuksia ei muodostuisi, jos pihapiirien suojapuustoa ei laajasti poisteta. Metsästys ja virkistyskäyttö Hankealueet sijoittuvat Simon riistanhoitoyhdistyksen toimialueelle, neljän eri metsästysseuran metsästysvuokra-alueille. Hirvi on alueilla metsästettävistä saalislajeista lihan arvon kannalta merkittävin, ja pienriistasta etenkin metsäkanalinnut virkistysarvon kannalta merkittävimpiä. Tuulivoimapuistoalueet saattavat jonkin verran muuttaa hirvien kulkureittejä ja talvehtimista alueilla. Pienriistalle aiheutuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Tuulivoimapuistojen ja niiden sähkönsiirron voimajohtojen rakentamisesta aiheutuva häiriövaikutus voi karkottaa riistaa hankealueilta, mutta vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja tyypiltään metsänkäsittelytoimien kaltaisia. Useiden hankkeiden yhteisvaikutuksena mm. kanalintujen elinympäristöjen pirstoutuminen ja soidinalueille kohdistuvat haitat yhdessä metsätalouden kanssa saattavat heikentää, mm. metson paikallispopulaatiota kaikkien seurojen alueilla. Vaikutus arvioidaan kuitenkin enintään kohtalaiseksi lajilla, jonka kannat vaihtelevat luontaisesti ja johon kohdistuu metsästyspainetta. Seurojen metsästysvuokra-alueet pirstoutuvat useiden tuulivoimapuistoalueiden ja -hankkeiden yhteisvaikutuksen myötä, ja seurat ilmoittavat haastatteluissa tämän heikentävän jäsentensä virkistys- ja hirvenmetsästysmahdollisuuksia alueilla. Seipimäen ja Tikkalan tuulipuistohankkeen vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Maksniemen Erämiesten metsästysalueisiin. Tuulivoimapuistojen lähialueella asuville metsästäjälle alueiden virkistyskäytön heikkeneminen voidaan kokea merkittäväksi. Muutoin virkistäytyäkseen luonnossa liikkuva kokee tuulivoimalan aiheuttavan häiriötä ja ympäristön muuttuvan teknisemmäksi. Virkistyskäyttövaikutusten osalta mielipiteet vaihtelevat eri puolilla Suomea, osa kokee marjastusmaastojen saavutettavuuden paranevan ja muutokset lähimaisemaan ja -luontoon tervetulleiksi. Porotalous Seipimäen ja Tikkalan tuulivoima-alueet sijoittuvat Isosydänmaan paliskunnan lounaisosaan ja kattavat koko paliskunnan pinta-alasta (2270 km 2 ) enimmillään noin 1 %. Tuulivoima-alueet sijoittuvat porojen talvilaidunalueille. Hankevaihtoehdosta riippuen tuulipuiston alueelle jäävän talvilaidunalueen osuus on noin 1-2 % koko paliskunnan talvilaitumista. Vaatimet ovat vasomisaikaan kaikkein herkimpiä ihmistoiminnan aiheuttamille häiriöille. Tikkalan ja Seipimäen hankealueet eivät sijoitu tärkeille vasomisalueille, joten vaikutukset porojen vasomiselle arvioidaan vähäiseksi. Rakentamisenaikaisen häiriö syys-/talvilaidunten käytössä ei jää pysyväksi, vaan porot ajan myötä tottuvat voimaloihin ja käyttävät aluetta voimaloista huolimatta niiden toiminnan aikana. Verrattaessa tuulivoimaloiden vaihtoehtoja VE1-3, olisivat vaikutukset porotalouteen laajimmat vaihtoehdossa VE2. Laajemmat vaikutukset johtuvat suuremmasta tuulivoimalamäärästä sekä vaihtoehtoihin VE1 ja VE3 verrattuna laajemmasta hankealueesta, jotka siten aiheuttavat laajempia laidunalueiden muutoksia. Sähkönsiirron rakentamisen aiheuttamat vaikutukset ilmenevät lähinnä metsäisten laidunmaiden pirstoutumisena ja porojen ravintokasvien muutoksina voimajohtoaukeilla, joten vaikutus arvioidaan merkitykseltään vähäiseksi. Liikenne Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat hankkeen rakentamisen aikana kiviainesja betonikuljetuksista sekä voimaloiden rakenneosien kuljetuksista. Hankevaihtoehdoissa VE2 ja VE3 kuljetusten kokonaismäärät ovat selvästi hankevaihtoehtoa VE1 suuremmat, sillä tuulivoimaloita on enemmän. Myös vuorokausikohtaiset liikennemäärät ovat vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 suuremmat kuin vaihtoehdossa VE1, sillä rakennusaika kaikissa hankevaihtoehdoissa on IX

12 TIIVISTELMÄ oletettu yhtä pitkäksi. Liikenteen määrä kasvaa suhteellisesti eniten hankealueiden yksityisteillä ja lähiympäristön maanteillä. Tarkastelluilla teillä liikennemäärien kasvu on nykyisiin kokonaisliikennemääriin nähden maltillista, mutta nykyisiin raskaan liikenteen määriin nähden kasvu on merkittävä, valtatietä 4 lukuun ottamatta. Tämä voi heikentää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden koettua tasoa kuljetusreiteillä, erityisesti teillä, joiden varsilla on asutusta. Rakentamisesta aiheutuva liikennehaitta on kuitenkin kestoltaan vain noin kaksi vuotta ja luonteeltaan ohimenevä. Hankealueille johtavat tiet risteävät Oulu-Kemi -radan kanssa tasoristeyksissä, joten tasoristeysturvallisuus on varmistettava. Erikoiskuljetuksia varten radalle on todennäköisesti haettava liikenne- ja jännitekatko. Lisäksi erikoiskuljetukset aiheuttavat todennäköisesti paikallisia häiriöitä liikenteen sujuvuuteen koko kuljetusreitillä, erityisesti kuljetusten kääntyessä liittymissä. Tuulivoimahankkeen toiminnan aikaiset vaikutukset liikenteeseen aiheutuvat huoltokäynneistä ja ovat näin ollen vähäiset. Tuulivoimapuiston sähkönsiirtovaihtoehdoilla ei ole vaikutuksia liikenteeseen, kun voimajohdon risteämissä maanteiden kanssa otetaan huomioon erikoiskuljetusten vaatimat tilavaatimukset erityisesti alikulkukorkeuden osalta. Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Tuulivoimahankkeet vaikuttavat yhdyskuntarakenteeseen asuin- ja lomarakentamista rajoittavasti lähialueellaan. Hankealueet on suunniteltu etäälle nykyisestä asutuksesta alueille, joiden suunnalla ei ole erityisiä yhdyskuntarakentamisen laajennuspaineita. Simossa on 10 toiminnassa olevaa tuulivoimalaa kolmella alueella. Lisäksi suunnitteilla on useita tuulivoimahankkeita. Nykyiset toiminnassa olevat voimalat sijoittuvat lähimmäksi maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, joten uusien tuulivoimahankkeiden aiheuttamat muutokset arvokohteiden nykytilanteeseen eivät ole kovin merkittäviä. Vt 4 tiemaisemaan tulee uusia elementtejä laajemmalle alueelle koska uusia tuulivoimahankkeita on suunnitteilla tien molemmille puolille kunnan etelärajalta pohjoisrajalle. Tienvarsipuusto tosin estää näkymiä tieltä tuulivoimapuistoihin monin paikoin. Merialueille tuulivoimapuistot näkyvät selvästi. Jo rakennettuja tuulivoimaloita ja uusia tuulivoimahankkeita on koko perämeren rannikon alueella Iistä Tornioon. Rannikon maisema mereltä katsottuna muuttuu entistä teknisemmäksi. Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuistot sijoittuvat samalle Perämeren koillisrannikon muuttoreitille useiden muiden suunnitteilla olevien tuulivoimahankkeiden tai jo rakennettujen tuulivoimapuistojen kanssa. Alueen kautta muuttaa valtakunnallisesti merkittäviä määriä petolintuja. Hankkeiden yhteisvaikutukset alueen kautta muuttavaan linnustoon arvioidaan vähintään kohtalaiseksi, ja ne kohdistuvat voimakkaimmin alueen kautta muuttaviin uhanalaisiin petolintuihin. Rannikkoalueen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset Perämeren pohjoisosaan suunniteltujen merituulipuistojen kanssa arvioidaan pääosin vähäisiksi. Melun yhteisvaikutuksia mallinnettiin Leipiön rakennettujen ja suunniteltujen voimaloiden kanssa. 35 db meluvyöhykkeet kohtaavat tuulivoimapuistojen välialueella. Yli 40 db melu ei lisäänny häiriintyvissä kohteissa Seipimäen ja Tikkalan lähialueella. Tuulivoimahankkeiden lisäksi poroelinkeinoon vaikuttavia hankkeita ovat turvetuotanto- ja kaivoshankkeet. Simon rannikkoalueelle on suunnitteilla useita muita tuulivoimahankkeita. Mikäli useampi tuulivoimahanke toteutuu Simon alueella, niiden yhteisvaikutukset poronhoitoon ilmenevät laidunalueiden vähenemisenä ja laadun muutoksina. Eniten muutoksia tulevat aiheuttamaan varsinaiset tuulivoimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestön rakentaminen. Kokonaisuutena useiden tuulivoimahankkeiden sekä turvetuotantohankkeiden ja metsätalouden vaikutukset Isosydänmaan paliskunnan poronhoidolle kohoavat merkitykseltään ko. hanketta suuremmiksi, sillä useat hankkeet pirstovat ja heikentävät laidunmaita laajemmin. Useamman tuulivoimahankkeen toteutuessa työllisyyteen ja aluetalouteen kohdistuvat myönteiset vaikutukset lisääntyvät rakentamisen ja käytön aikana. Rakentamisen aikaiset vaikutukset ovat merkittävimpiä, jolloin työllistyvät mm. seudun kuljetus-, maanrakennus- ja asennuspalvelut sekä lisäksi välillisesti muita toimialoja palvelu- ja materiaaliostojen kautta. Toiminnan aikana on tarvetta mm. tuulivoimapuiston tiestön huoltopalveluille sekä muodostuu pitkäaikaista tarvetta tuulivoimaloiden huollon erityisosaamiselle. Metsätalousmaita jää tuulivoimapuistojen käyttöön mm. voimalarakenteiden, teiden ja voimajohtojen tilatarpeen vuoksi, mutta vaikutukset jäävät kokonaisuuden kannalta vähäisiksi ja metsätalouskäyttö voi jatkua entisellään tuulipuistoalueille sekä niiden läheisyydessä. Matkailuun kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat pääosin maisemallisina vaikutuksina. Maisemallisten yhteisvaikutusten mukaan valtakunnallisesti arvokkaalle Simojokisuun kulttuurimaisema-alueelle sekä valtakunnallisesti merkittäville Simonniemen ja Simonkylän kulttuurimaisemaalueille voi aiheutua maisemakuvallisia muutoksia, matkailulle tärkeät kulttuuri- ja luontoarvot voivat heikentyä. Luontomatkailun kehittämis-, sijoittumis- ja hyödyntämismahdollisuudet heik- X

13 TIIVISTELMÄ kenevät tuulivoimapuistojen läheisyydessä maaalueilla. Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus Hankkeen merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemaan ja äänimaisemaan. Merkittävin vaihtoehtojen välille eroja aiheuttava tekijä on tuulivoimaloiden määrä, joka vaikuttaa laajaalaisten maisemavaikutusten merkittävyyteen sekä melutasoihin etenkin tuulivoimapuistojen laajimmassa vaihtoehdossa VE2. Teoreettiset varjostusvaikutukset kasvavat merkittävästi voimaloiden kokonaiskorkeuden kasvaessa. Mikäli toteutettavaksi valittava tuulivoimalamalli on kokonaiskorkeudeltaan noin 200 metriä, varjostusvaikutukset jäävät pieniksi, mutta jos voimalakoko kasvaa 240 metrin korkuiseksi, varjostusvaikutukset voivat muodostua merkittäviksi. Simon alueella jo toiminnassa olevat tuulivoimalat ovat muuttaneet maisemakuvaa monin paikoin. Uusien tuulivoimahankkeiden toteuttaminen ei merkittävästi lisää maisemavaikutuksia varsinkaan arvokohteissa, joiden maisemassa tuulivoimaloita jo on. Toteutettavan tuulivoimalat tulevat pääosin arvokohteiden kaukomaisemaan. Linnuston ja eläimistön osalta vaihtoehdossa VE1 vaikutukset jäävät vähäisimmäksi, kun lintujen ja eläimistön elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset kohdistuvat suppeimmalle alueelle. Vaihtoehdoissa VE2 ja VE3 tuulivoimapuiston pinta-ala lähes kaksinkertaistuu, joka voimistaa vaikutusten leviämistä ympäristöön. Tikkalan keski- ja pohjoisosan rakentuessa esimerkiksi lintujen on hankalampi kiertää koko tuulivoimapuistoa. Seipimäen hankealueella ja Tikkalan hankealueen eteläosassa vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudessa ei ole merkittäviä eroja. Tuulivoimapuiston muut vaikutukset, kuten maankäyttöön, virkistyskäyttöön, porotalouteen ja luontoon kohdistuvat vaikutukset jäävät arvioinnin mukaan vähäisiksi, sillä hankealueet sijoittuvat pääosin metsätalousalueelle, joille ei ole suunniteltu muuta maankäyttöä. Hankealueesta rakennetaan vain pieni prosentti ja muualla maankäyttö säilyy nykyisen kaltaisena. Lisäksi tuulivoimalamäärää ja sijoittelua on YVAmenettelyn aikana tarkistettu ja siirretty pois mm. merkittävistä luontokohteista maastoselvitysten tulosten perusteella. Kaikki tuulivoimapuistovaihtoehdot ovat pääosin toteuttamiskelpoisia. Sähkönsiirtovaihtoehdoista VEC sijoittuu puolet reitistään olevat voimajohdon rinnalle, on lyhin ja aiheuttaa siten pienimmät ympäristövaikutukset. Vaihtoehto VEB on lyhyempi ja aiheuttaa vähemmän ympäristövaikutuksia kuin vaihtoehdot VEA ja VED. VEA on pisin, mutta vaihtoehdossa VED raivataan eniten uutta voimajohtoaukkoa uuteen maastokäytävään, joten niiden kokonaisvaikutukset ovat lähes samanlaisia. Kaikki sähkönsiirtovaihtotehdot ovat toteuttamiskelpoisia. Tiedottaminen ja osallistuminen Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua kaikki ne, joiden oloihin tai etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen, vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin hanke saattaa vaikuttaa. Arviointiohjelmasta kansalaiset ovat voineet esittää kantansa hankkeen aiheuttamien vaikutusten selvitystarpeista ja YVAohjelmassa esitetyistä suunnitelmista. Kansalaiset voivat myös YVA-selostusvaiheessa esittää mielipiteensä selvitysten riittävyydestä ja vaikutusarviointien kattavuudesta. YVA-menettelyä varten on perustettu ohjausryhmä, jossa on edustettuna hankkeen vaikutusalueen kunnat ja viranomaistahot sekä alueella toimivia järjestöjä ja yhdistyksiä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana on järjestetty yleisötilaisuus YVA-ohjelmavaiheessa ja yleisötilaisuus tullaan järjestämään YVA-selostusvaiheessa. Yleisötilaisuudessa on kaikilla mahdollisuus esittää mielipiteitään hankkeesta ja selvitysten riittävyydestä, saada lisää tietoa hankkeesta ja YVA-menettelystä sekä keskustella hankkeesta vastaavan, YVAkonsultin ja viranomaisten kanssa. Tilaisuuksista tiedotetaan mm. Lapin ELY-keskuksen kuulutuksissa sanomalehdessä sekä internet-sivuilla. Lehdistötiedotteiden ja -tilaisuuksien avulla hankkeesta pyritään saamaan uutisia myös paikallislehtiin ja muihin medioihin. YVA-selostuksen nähtävilläolopaikoista kuulutetaan YVA-selostuksen kuulutuksen yhteydessä. Laadittavien raporttien sähköiset versiot ovat nähtävillä Lapin ELY-keskuksen sekä Rajakiiri Oy:n internet-sivuilla. Yhteysviranomaisen lausunnot ovat nähtävillä ympäristöhallinnon internet-sivuilla FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Y mparistovaikutusten_arviointi/yvahankkeet?n5=2 Aikataulu Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi käynnistyi virallisesti, kun YVA-ohjelma jätettiin yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELYkeskukselle joulukuussa Ympäristönvaikutusten arviointia varten laadittavat selvitykset on tehty YVA-selostus on tarkoitus jättää yhteysviranomaisena toimivalle Lapin ELY-keskukselle joulukuussa Hankkeen YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa lausuntonsa YVA-selostuksesta. Suunnitellun aikataulun mukaan lausuntoa voidaan odottaa keväällä XI

14 SISÄLTÖ Sisältö OSA 1 1. JOHDANTO Hankkeen taustaa Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiselle Hankkeen alueellinen merkitys Tuulisuus Tuulivoimapuiston suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu Esiselvitys Seipimäen ja Tikkalan alueen soveltuvuudesta tuulivoimatuotantoon Hankesuunnittelu Hankkeen toteutusaikataulu YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Arviointimenettelyn tarve ja tavoitteet YVA-menettelyn vaiheet Arviointiohjelma Yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen Arviointiselostus Arviointimenettelyn päättyminen Arviointimenettelyn osapuolet Hankkeesta vastaava Yhteysviranomainen YVA -konsultti Seurantaryhmä Muu vuorovaikutus, tiedottaminen ja kansalaisten kuuleminen Asukaskysely Poroneuvottelu Muut tapaamiset ja haastattelut Kaavoituksen yhteensovittaminen YVA-menettelyn kanssa YVA-menettely aikataulu ARVIOITAVAT VAIHTOEHDOT Arvioitavien vaihtoehtojen muodostaminen Hankkeen vaihtoehdot HANKKEEN TEKNINEN KUVAUS Hankkeen maankäyttötarve Tuulivoimapuiston rakenteet Yleistä XII

15 SISÄLTÖ Tuulivoimaloiden rakenne Tuulivoimalan konehuone Lentoestemerkinnät Vaihtoehtoiset perustamistekniikat Huoltotieverkosto Sähkönsiirron rakenteet Tuulivoimapuiston muuntoasema, sisäiset johdot ja kaapelit Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto Tuulivoimapuiston ja voimajohtojen rakentaminen Rakentamisen aiheuttama liikenne Huolto ja ylläpito Käytöstä poisto Turvaetäisyydet HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT SUUNNITELMAT JA LUVAT YVA-menettely Osayleiskaavoitus Maankäyttöoikeudet ja -sopimukset Rakennus- ja rakentamisluvat Liittymälupa maantiehen Sähkömarkkinalain mukainen lupa Voimajohtoalueen tutkimuslupa Voimajohtoalueen lunastuslupa Liittymissopimus sähköverkkoon Erikoiskuljetuslupa Lentoestelupa Muut mahdollisesti tarvittavat luvat Luonnonsuojelulain poikkeamislupa Muinaismuistolain kajoamislupa Lupa kaapeleiden ja johtojen sijoittamiseen yleiselle tiealueelle Lupa voimajohtojen sijoittamiseen rautatiealueelle tai risteäminen rautatien kanssa Ympäristölupa YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TÄSSÄ HANKKEESSA Arviointityön tausta ja laajuus Arvioitavat vaikutukset ja vaikutusalueet Arvioidut ympäristövaikutukset Hankkeen vaikutusten tarkastelualueet Ympäristövaikutusten ajoittuminen XIII

16 SISÄLTÖ 7. VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA MAANKÄYTTÖÖN Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maankäytön nykytilanne Voimassa olevat maankäyttösuunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaavoitustilanne Tuulivoimapuistovaihtoehtojen vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuulivoimapuiston rakentamisenaikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytönaikaiset vaikutukset Tuulivoimapuiston käytön jälkeiset vaikutukset Sähkönsiirron vaikutukset maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutusten lieventäminen Arvioinnin epävarmuustekijät VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Vaikutusmekanismit Lähtötiedot ja arviointimenetelmät Maisemavaikutusten tarkastelualue Nykytilanne Seipimäki Tikkala Lähiympäristön maisemakuva Sähkönsiirtoreitit Maisemamaakunta ja maisema-alueet Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Perinnemaisemat Näkymäalueanalyysin tulokset Laaditut havainnekuvat Vaihtoehtojen vaikutusten käsittely Tuulivoimapuiston vaikutukset etäisyysvyöhykkeittäin Tuulivoimapuiston vaikutukset tuulivoimaloiden alueella ( välitön vaikutusalue, etäisyys tuulivoimaloilta noin m) Tuulivoimapuiston vaikutukset lähialueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 0 5 kilometriä) Tuulivoimapuiston vaikutukset välialueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin 5-12 kilometriä) Tuulivoimapuiston vaikutukset kaukoalueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin kilometriä) Tuulivoimapuiston vaikutukset teoreettiselta maksiminäkyvyysalueelta tarkasteltuna (etäisyys tuulivoimaloilta noin kilometriä) XIV