KIRJALLINEN KYSYMYS 487/2008 vp Kansainvälisten sopimusten noudattaminen Itämeren kaasuputkihankkeessa Eduskunnan puhemiehelle Rakennuslehden 22.5.2008 ja Helsingin Sanomien 25.5.2008 uutisoinnin mukaan Kotkaan on tarkoitus tuoda aivan lähiaikoina parisentuhatta putkea, jotka tullaan käyttämään Itämeren pohjaan suunnitellun kaasuputken rakentamiseen. Putket on määrä pinnoittaa Kotkan satamaan rakennettavassa pinnoitustehtaassa. Peräti 32 hehtaarin alue vaatii runsaasti erilaista rakentamista. Kaasuputken rakentajayhtiön Nord Streamin edustajat ja Kotkan kaupunki ovat vasta selvittämässä, minkälaisia ympäristö- ja muita lupia hankkeen toteuttamiseen tarvitaan. Kaasuputken vedenalaisesta rakentamisesta on puolestaan tekeillä ympäristövaikutusten arviointi, jonka arvioidaan valmistuvan loppuvuodesta. Vasta sen jälkeen seuraa ratkaisuvaihe, joka edellyttää päätöksiä viidessä Itämeren maassa. Itämeren valtioiden neuvoston huippukokouksessa 4.6.2008 Venäjän varapääministeri Shuvalov vaati kaasuputkihankkeen varmistumista jo lähikuukausina. Tässä yhteydessä pääministeri Matti Vanhanen jälleen kerran toisti Suomen kannan, että Itämeren kaasuputkihanke on "puhtaasti ympäristökysymys". Tilannetta ei voida pitää tyydyttävänä. Olennaista osaa kaasuputken rakentamishankkeesta lähdetään nyt Kotkassa toteuttamaan täysin ennenaikaisesti tilanteessa, jossa kaasuputkihankkeen kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on kesken. Vaikka kysymys on tältä osin kunnallisesta päätöksenteosta, valtiovallan velvollisuutena on varmistaa, että päätökset kansainvälisten sopimusten alaisesta toiminnasta tehdään oikeassa järjestyksessä. Kunnallinen päätöksenteko tulee integroida koko prosessin päätöksenteon kokonaisuuteen. Jo tuotavien kaasuputkien valtava määrä osoittaa, ettei kyse ole merkitykseltään vähäisestä valmistavasta toiminnasta, vaan kaasuputken rakentamisen tosiasiallisesta aloittamisesta. Espoon sopimuksen (SopS 67/1997) mukaan aiheuttajaosapuolten tulee toisen artiklan kolmannen kohdan ja liitteen I kahdeksannen kohdan mukaan varmistaa, että ympäristövaikutusten arviointi tehdään ennen päätöksentekoa asioissa, joihin on luettu "suuriläpimittaiset öljyja kaasuputket". Kotkaan tuotaville putkille ei ole tarkoitus tehdä mitään ennen ensi vuoden maaliskuuta. Putkien ennenaikainen tuonti Kotkaan on omiaan saattamaan eri maiden hallitukset ja lupaviranomaiset tilanteeseen, jossa heille ei anneta tilaisuutta arvioida kaasuputkihanketta objektiivisesti muun muassa ympäristövaikutusten osalta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän ympäristöministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä, että Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaan viiden Itämeren rantavaltion tulee toimia yhteistyössä kaasuputkihankkeessa ja että kaasuputkien täysin ennenaikainen tuominen Kotkaan käytännössä tarkoittaa rakennustöiden Versio 2.0
aloittamista ja on siten selkeästi ristiriidassa Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kaasuputkien tuonnin siirtämiseksi sellaiseen vaiheeseen, joka niveltyy kaasuputkihankkeen edellyttämään valtioneuvoston päätöksentekoon? Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 2008 Heidi Hautala /vihr 2
Ministerin vastaus KK 487/2008 vp Heidi Hautala /vihr Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Heidi Hautalan /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 487/2008 vp: Onko hallitus tietoinen siitä, että Suomen tekemien kansainvälisten sopimusten mukaan viiden Itämeren rantavaltion tulee toimia yhteistyössä kaasuputkihankkeessa ja että kaasuputkien täysin ennenaikainen tuominen Kotkaan käytännössä tarkoittaa rakennustöiden aloittamista ja on siten selkeästi ristiriidassa Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten kanssa ja mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kaasuputkien tuonnin siirtämiseksi sellaiseen vaiheeseen, joka niveltyy kaasuputkihankkeen edellyttämään valtioneuvoston päätöksentekoon? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Itämeren kaasuputkihanke on mittava ja edellyttää viranomaisten välistä yhteistyötä niin kotimaassa kuin koko Itämeren alueella. Suomi on toiminut kiinteässä yhteistyössä Itämeren pohjaan suunnitellun kaasuputken ympäristövaikutusten arvioinnin aikana kaikkien Itämeren valtioiden kanssa alkuvuodesta 2006 lähtien. Hankkeeseen sovellettava Espoon yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista (SopS 67/1997) määrittelee hankkeen ympäristövaikutusten aiheuttajaosapuoliksi valtiot joiden lainkäyttövallan piirissä hanke esitetään toteutettavaksi. Näitä valtioita ovat Suomen lisäksi Ruotsi, Tanska ja Saksa. Venäjä ei ole ratifioinut sopimusta, mutta on sopimuksen allekirjoittajana sitoutunut toimimaan aiheuttajaosapuolen roolissa niin pitkälle kuin sen oma lainsäädäntö antaa mahdollisuuden. Ympäristövaikutusten kohdeosapuolina tässä hankkeessa ovat Viro, Latvia, Liettua ja Puola. Viisi aiheuttajaosapuolta ovat kokoontuneet useita kertoja erikseen ja yhdessä kohdeosapuolten kanssa menettelyn kuluessa sopimaan yhteisistä kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämisen periaatteista. Suunnittelussa sovelletaan ja pyritään sovittamaan yhteen niin pitkälle kuin mahdollista viiden eri maan YVA- ja lupalainsäädäntöä. Espoon sopimuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaan aiheuttajaosapuolen, joka tässä tapauksessa on Suomi, on varmistettava, että sopimuksen määräysten mukainen arviointi tehdään ennen kuin tehdään päätös I liitteessä mainitun, todennäköisesti merkittäviä valtioiden rajat ylittäviä haitallisia vaikutuksia aiheuttavan hankkeen luvasta tai toiminnan aloittamisesta. Sopimuksen I liitteen hankeluettelon 8-kohdassa mainitaan suurimittaiset öljy- ja kaasuputket. Myös YVAdirektiivi edellyttää, että YVA on saatettava loppuun viimeistään ennen luvan myöntämistä. Kotkan satamasta vuokratulle varastoalueelle on toimitettu ensimmäisiä kaasuputkia. Kotkan kaupunki on 15.5 2008 myöntänyt toimenpideluvan kaasuputkien varastoinnille. Seuraavassa Espoon sopimuksen maiden kokouksessa syyskuussa tullaan käsittelemään muun muassa kysymystä milloin tietty hankkeeseen kytkeytyvä toiminta on katsottava sellaiseksi hankkeen osatoiminnaksi, ettei sen toteuttamiseen voida myöntää erillistä lupaa ennen YVA-menettelyn päättymistä. Putkien varastoinnin alkaminen Kotkassa ei ennakoi mitään varsinaisen kaasuputkihankkeen 3
Ministerin vastaus lupapäätöksistä. En myöskään katso, että putkien tuominen rajoittaa päätöksentekijöiden ratkaisumahdollisuuksia kysyjän esittämällä tavalla. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on ollut käynnissä vuodesta 2006 ja tällä hetkellä Nord Stream valmistelee hankkeen ympäristövaikutukset kuvaavaa arviointiselostusta. Nord Stream on ennakoinut selostuksen valmistuvan tammikuussa 2009. Uudenmaan ympäristökeskus toimii hankkeessa YVA-yhteysviranomaisena, ympäristöministeriö on Espoon sopimuksen soveltamisesta vastaava taho. Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2008 Ympäristöministeri Paula Lehtomäki 4
Ministerns svar KK 487/2008 vp Heidi Hautala /vihr Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 487 rd undertecknat av riksdagsledamot Heidi Hautala /gröna: Är regeringen medveten om att internationella avtal som Finland ingått förutsätter att fem Östersjöstater ska samarbeta i fråga om gasledningsprojektet och att det förhastade beslutet att ta gasrör till Kotka i praktiken innebär att byggnadsarbetet inleds och att det alltså klart strider mot internationella avtal som binder Finland och vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att flytta rörleveranserna till ett sådant skede som är förenligt med den beslutsprocess i statsrådet som gasledningsprojektet förutsätter? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Gasledningsprojektet i Östersjön är ett massivt projekt och det förutsätter samarbete mellan myndigheterna, såväl nationellt som inom hela Östersjöområdet. Under processen för bedömning av miljökonsekvenserna av den gasledning som planeras i Östersjön har Finland haft ett nära samarbete med samtliga Östersjöstater allt sedan början av 2006. Enligt Esbokonventionen om miljökonsekvensbeskrivningar i ett gränsöverskridande sammanhang (FördrS 67/1997), som ska tillämpas på projektet, är de stater under vilkas jurisdiktion en föreslagen verksamhet förutses äga rum upphovsparter. Finland är en sådan upphovsstat och även Sverige, Danmark och Tyskland. Ryssland har inte ratificerat konventionen, men i egenskap av signatär till konventionen har landet förbundit sig att axla agera som upphovspart i den omfattning som landets nationella lagstiftning medger. I projektet är Estland, Lettland, Litauen och Polen s.k. utsatta parter enligt konventionen. Under processens gång har de fem upphovsparterna mötts flera gånger både separat och tillsammans med de utsatta parterna för att komma överens om principerna för uppfyllandet av de gemensamma internationella förpliktelserna i konventionen. I planeringen tillämpar man och strävar efter att samordna MKB-lagstiftningen och tillståndslagstiftningen i de fem länderna så långt som möjligt. Enligt artikel 2.3 i Esbokonventionen ska upphovsparten, i detta fall Finland, säkerställa att en bedömning enligt konventionen görs innan ett beslut fattas om att godkänna eller inleda en föreslagen verksamhet som anges i bilaga I och som kan antas förorsaka en betydande skadlig gränsöverskridande påverkan. I konventionens bilaga I som är en förteckning över verksamheter nämns rörledningar för olja och gas med stor diameter i punkt 8. MKB-direktivet förutsätter likaså att MKB ska slutföras senast innan tillstånd ges. De första gasrören har levererats till en hyrd depå i hamnen i Kotka. Kotka stad gav 15.5.2008 åtgärdstillstånd för lagring av gasrör. Vid nästa möte med länderna till Esbokonvention, dvs. i september, kommer man att ta upp bl.a. frågan om när en till projektet kopplad verksamhet ska anses utgöra en sådan del av projektet att särskilt tillstånd inte får beviljas för genomförandet innan MKB-förfarandet slutförts. Att lagringen av rören inletts i Kotka föregriper inte något av tillståndsbesluten om det egentliga gasledningsprojektet. Jag anser inte heller att 5
Ministerns svar rörlevereranserna begränsar beslutsfattarnas beslutsmöjligheter på det sätt som spörsmålsställaren framför. Förfarandet med miljökonsekvensbedömning har pågått sedan 2006 och för närvarande arbetar Nord Stream med konsekvensbeskrivningen om projektets miljökonsekvenser. Nord Stream räknar med att beskrivningen ska bli färdig i januari 2009. Nylands miljöcentral är MKB-kontaktmyndighet i projektet, miljöministeriet är det organ som svarar för tillämpningen av Esbokonventionen. Helsingfors den 4 juli 2008 Miljöminister Paula Lehtomäki 6