Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa

Samankaltaiset tiedostot
Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

Strategia Kotka-Kymin seurakunnassa

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

KOTISEURAKUNTA. - yhteinen tehtävämme. Kontiolahden seurakunnan strategia KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

Seurakunnan elämän ja toiminnan perusajatus ja arvot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

Kohtaamisen kirkko tulevaisuuden kynnyksellä. Mikkelin hiippakunnan luottamushenkilöpuheenjohtajien koulutuspäivä

KOTISEURAKUNTANI - kiinteistöstrategia. Kontiolahden seurakunnan kiinteistöstrategia

viestintä2020! koulutus vuorovaikutus keskustelu some media sanomamme työyhteisö 2o2o

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN STRATEGIA

Strategiatyö Viitasaaren seurakunnassa

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Kokkolan seurakuntayhtymän ja sen seurakuntien yhteinen tavoiteohjelma Esitys seurakuntaneuvostoille Yhteiset painopistealueet

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Läsnäolon yhteisö. Hallintovirkamiehet Voitto Huotari

KIRKON TULEVAISUUDEN TIENVIITTOJA Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo

Kohtaava ystävyysseurakuntatoiminta. Työversio Turun Kirkkopäivien ystävyysseurakuntaseminaariin palautetta ja jatkokehittelyä varten

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot

Puheenjohtajat uudenlaisen toimintakulttuurin edistäjinä! Hiippakuntasihteeri Mirkka Torppa

Vaasan seurakuntayhtymän strategia

Kohti laajempaa henkilöstö- ja vastuunkantajasuunnitelmaa. Johtavien päivä Mari Leppänen ja Seppo Riihimäki

Strategian tiivistys Kaupunginhallitus

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

Vammaisohjelma Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Puhumme rohkeasti Jumalasta

NÄYTÄMME SUUNTAA KOHTI JUMALAA, KOHTI IHMISTÄ

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

MUSIIKKITYÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011 SEURAKUNNAN PAINOPISTEET UUSI SÄÄKSMÄEN ROVASTIKUNTA

Seurakuntavaalit 2018 Vaalikone. Koonti valituiksi tulleiden luottamushenkilöiden (N=3797) vastauksista

Seurakuntalaisvastuu Huittisten Keidasmessussa

Kuntastrategia Kh Liite 8 ( 105) Kv Liite 1 ( 23)

SEURAKUNTA - YHTEISVASTUUN YHTEISÖ

ILOMANTSIN ORTODOKSISEN SEURAKUNNAN TOIMINTAOHJELMA

Seurakunnan strategia ja kuinka sitä ajetaan

Pirkkalan kunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia

Matkalla hyvinvoivaan sivistyskuntaan Ryhmätyöskentely, ryhmä 1. Rokua

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

keskiviikkona klo 18

Ristijärven kuntastrategia

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Herätysliikkeet seurakunnan voimavarana

Nimeltä kutsuttu. seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen asiakirja

KUNTASTRATEGIA

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

Kuntastrategia

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Lähetysnäkymme Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Kristillinen digitaalinen perhekeskus

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

MARTTAJÄRJESTÖN STRATEGIA Marttaliiton vuosikokous

Realismi ja toivo: seurakunnat muutoksessa arkkihiippakunnan hankkeen avaus

ROHKEASTI UUDISTUVA KOKKOLA KOKKOLAN KAUPUNGIN STRATEGIA

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Tytti Pietilä, SEURAKUNTAVAALIEN TEEMANA ON

KURIKAN SEURAKUNNAN STRATEGIA 2020

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Luottamushenkilöpuheenjohtajiston. rooleista ja tehtävistä Eeva-Riitta Hahtola

95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin

Lapsen & perheen kirkkopolku ja perhelähtöinen työote

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

YHDEKSÄN ON ENEMMÄN KUIN YKSI. Tiimit seurakunnan vapaaehtoistoiminnan kehittäjinä

Pakilan seurakuntaneuvosto

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

Kahden herran palvelija

TUM-412 Luento / JP. Yliopistonlehtori Sini Hulmi

Kuvat: Katri Saarela ja Sirpa Päivinen

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2014 Kirkkoneuvosto Ilmarinen Liisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen

AKIN JÄSENKYSELY 2015

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

Transkriptio:

Jumalan perhe, pyhien kansa Sauvossa ja Karunassa Sauvo-Karunan seurakunnan strategia 2011-2020 Kirkkoneuvosto 22.3.2011 39 Kirkkovaltuusto 28.6.2011 21

Visiomme Seurakunta on jokaiselle perhe ja jokainen perhe on pieni seurakunta, jossa Jumalan sana ja läsnäolo antavat voimaa elämän arkeen ja merkityksen elämälle. Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. (Ef. 2:19)

Missiomme Jumalan läsnäolon voimalla todistamme Hänestä, Luojasta, Lunastajasta ja Pyhittäjästä, jotta hän olisi ihmisille tämän elämän voima ja tulevan elämän toivo. Jumalan rakkauden vastaanottaneina palvelemme, jotta ihmiset niin paikkakunnalla kuin kaukana maailmalla voivat tuntea Jumalan rakkauden toisten ihmisten teoissa ja saavat avun elämänsä vaivoihin.

Missiomme Jumalan viisauden avulla kasvatamme Hänen perheväkeään kaikissa elämänvaiheissa elämään pyhien kansana, todistamaan Vapahtajasta teoin ja sanoin, rakentamaan yhteyttä toisiin kristittyihin Jumalan luomassa maailmassa sekä hakemaan kaikkeen voimaa Jumalan läsnäolosta sanassa ja sakramenteissa.

Olemme vuonna 2020 Ihmisläheinen ja itsenäinen toimintayksikkö Toiminnaltamme vireä Otamme tulijat lämpimästi vastaan "Rakastamme omiksemme." Reilu ja ekologinen

Olemme vuonna 2020 Läsnä paikkakuntalaisten elämässä kasvoista kasvoihin verkkoyhteisöt juhlat ja tapahtumat päivähoito, koulu, palvelukeskus kasvoinamme ovat henkilökuntamme ja toiminnassamme aktiiviset maallikot

Olemme vuonna 2020 Toimissamme suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen Rakennusperinnöstämme huolehtiminen Hallinnoltamme tehokas ja kevyt

Toimintaympäristömme Väestö Asukkaita runsaat 3000 - kunnan tavoite 2015: 3200 Jäseniä runsaat 2600 Seurakuntaan kuuluu n 86 % Elinkeinot Työpaikkoja n. 800 - työpaikkaomavaraisuus 58 % Alkutuotanto 26 % Huom! kausityöläiset! Jalostus 20 % Palvelut 53 % Keskiostovoiman pientalovaltainen maaseutumainen kunta - 160 aktiivitilaa - muualla työssä käyvien kaukio - kaupungeista muuttaneiden odotukset toisenlaisia kuin paikkakunnalta kotoisin olevien Kuulumme Paimion rovastikuntaan Turun arkkihiippakuntaan; arkkihpk:n piispan kaitsenta-alueeseen Perheitä 829 Asuntokuntia 1270 Kesämökkejä n. 1370 Työssä käyviä 45 % Eläkeläisiä 25 % lomailuseutua Ympäristö Varsinais-Suomi Turun ja Salon välissä Pinta-ala 252 km 2

Nykytilanteemme Heikkoutemme vähäinen jäsenmäärä, pienet tulot, pieni talous hallinnon kulut suuret pieni työyhteisö => haavoittuvuus ikääntyvä jäsenistö nuorten toiminnan vähyys jumalanpalveluksiin osallistuminen vähäistä Kilpailemme jäsentemme Vapaa-ajasta Virikkeistä Epäsäännöllisestä työajasta Pyhäaamun unesta Vaativan työn rasituksista Vahvuutemme itsenäisyys, itsenäinen päätösvalta ihmisläheisyys ja läheisyys päätöksenteossa historia, komeat kirkot toimiva työyhteisö, hyvä henkilöstö, työilmapiiri monipuolisuus kasvava kunta, luonto Kirkko on keskellä kylää, toinen syrjässä Turva ja luottamus seurakuntalaiselle Haasteemme srk-liitos, kuntarakenne yhtymän sanelupolitiikka kirkosta eroamiset koulutetun työvoiman pula työntekijöiden vaihtuminen menojen kasvu, talouden kestäminen rakennuksien määrä Mahdollisuutemme nuoret => uusia näkökulmia päätöksiin joustavuus yhdistyminen uusien ihmisten saaminen läheisyyden hyödyntäminen palvelujen tason pitäminen yhteistyö järjestöjen kanssa

Tavoitteita Hengellinen elämä ja sen ylläpitäminen Rakenteet palvelevat toimintaa Viestinnän kehittäminen ja näkyvyys Olemme jäsentemme näköinen yhteisö Seurakunta = seurakuntalainen Jumalan Sana Yhteistyökumppanit Jäsenyyden vahvistaminen ja sen nousu Vastuu lähimmäisistä ja ympäristöstä Jokaisen on hyvä tulla kirkkoon juuri sellaisena kuin on.

Hengellinen elämä ja sen ylläpitäminen tuemme kotien hengellistä kasvatusta järjestämällä lapsille ja nuorille toimintaa vauvaiästä rippikouluun asti kehitämme nuorten aikuisten omaehtoista toimintaa tarjoamme mahdollisuuden jäsentemme hengelliseen etsintään ja kasvuun: olemme valmiita avoimeen vuorovaikutukseen ja keskusteluun monipuolinen jumalanpalveluselämä etsimme ennakkoluulottomasti erilaisia keinoja tavoittaa ihmisiä eri elämäntilanteissa pyrimme pitämään osuutemme kunnan väestöstä samana tai kasvattamaan sitä

Viestinnän kehittäminen ja näkyvyys käytämme paikkakunnallamme käytettävissä olevia viestinnän keinoja toiminnastamme kertomiseen kehitämme seurakuntamme internet-sivuja ja olemme mukana tietoyhteiskunnassa tuemme jäsentemme hengellistä elämää paikallisten viestivälineiden kautta toimimme avoimesti ja näkyvästi niin toiminnan kuin hallinnon osalta

Vastuu lähimmäisistä tarjoamme mielekästä vapaaehtoistyötä jäsenillemme luottamushenkilöt kertovat rohkeasti seurakunnan toiminnasta ja antavat palautetta työntekijöille kannamme vastuuta heikommassa asemassa olevista ihmisistä lähellä ja kaukana

Rakenteet palvelevat toimintaa henkilöstörakenteemme on tasapainossa haasteidemme kanssa olemme valmiita yli seurakuntarajojen ulottuvaan toimintaan, mikäli palvelee perustehtäväämme ja on sekä taloudellisesti että hallinnollisesti perusteltua hallintomme on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen, toimimmepa yksittäisessä talousmallissa tai yhteistalousmallissa olemme valmiita tekemään yhteistyötä muiden eri toimijoiden kanssa

Strategian päivitys ja uudistuminen Seurakuntamme seuraa toimintaympäristöään ja siinä tapahtuvia muutoksia kehittää jatkuvasti toimintaansa perustehtävälleen uskollisena. Olemme valmiita korjaamaan strategiaamme ja perustoimintokuvaustamme ympäristömme muuttuessa. Toimintasuunnitelmassa ratkaistaan aina toiminnan painopisteet ja yksityiskohdat. Jäsentemme juhlassa ja arjessa olemme valmiita elämään myös heidän surussaan ja ahdistuksessaan. Samalla varaudumme muutoksiin ja uudistuksiin asenteiden, rakenteiden ja taloudellisten resurssien tasolla.

Taustaa ja perustaa Lutherin Vähässä Katekismuksessa luvut alkavat toteamuksella niin kuin perheenisän on ne väelleen yksinkertaisesti opetettava. Perheväki ymmärretään nykyään kovin toisin, ja suuri osa ihmisistä elää tilanteessa, joita he eivät itse hahmota perheeksi. Yhteiskunnassa ja sen myötä kirkossakin on rinta rinnan hyvin erilaisia perheitä ja kirkko voi nähdä tehtäväkseen lujittaa perheitä. Kirkko on Jumalan perheväki, mutta toisaalta perhe voi olla pieni seurakunta, joka saa yhteiseen ja jäsentensä elämään voimaa Jumalan sanasta ja läsnäolosta. Kirkon seurakunta tukee kodin seurakuntaa tämän toteuttaessa kristillistä kasvatusta. Kirkon opetus jatkuu läpi elämän ja kirkko koskettaa ihmisiä erityisesti elämänvaiheiden murroksissa. Koska perheen elämä on ennen kaikkea arkea, kirkon on tuotava evankeliumi elämän arjen oleelliseksi osaksi. toimintamuoto.

Taustaa ja perustaa Jumalan tahdon mukaiseen elämään kuuluu uskollisuus ja luotettavuus kaikissa ihmissuhteissa. Lähimmissä ihmissuhteissa perheessä, parisuhteessa ihanteet ovat eniten koetuksella. Kirkon on mielekästä tukea perheitä elämään ihmissuhteita koskevaa Jumalan tahtoa todeksi, koska se vähentää tarvetta käpertyä itseensä ja omiin ongelmiinsa ja antaa siten mahdollisuuksia toteuttaa Jumalan rakkautta tässä maailmassa. Nyky-Suomessa monet aikuiset elävät yksin tai muuten elämänmuodossa, jota he eivät hahmota perheeksi. Koska ihminen on yhteisöllinen olento, hekin tarvitsevat yhteisöjä, joiden jäseninä he voivat elää. Työn, opiskelun tai harrastuksien tarjoama yhteisöllisyys on usein suorituskeskeistä. Seurakunta voi olla mahdollisuus yhteisöllisyyteen ilman suorituspaineita.

Taustaa ja perustaa Näky Jumalan perheestä on selkein jumalanpalveluksessa, koska se on kaikille avoin. Samalla näky on haaste jumalanpalveluselämälle, koska kokoontumisen tulee olla mielekäs hyvin erilaisille ihmisille. Jumalanpalvelukseen kokoontuu yhteen perheiden muodostamia pieniä seurakuntia ja myös niitä, joilla ei arjessa ole perhettä elinympäristönään. He tulevat Jumalan sanan kuulijoiksi ja sakramenttien vastaanottajiksi saadakseen lisää Jumalan rakkauden voimaa arjen elämiseen Jumalan lapsina. Perhenäystä nouseva seurakunnan tehtävä edellyttää jumalanpalvelusten lisäksi myös muita toimintamuotoja, joihin eri-ikäiset voivat osallistua yhdessä, sillä yhdessä tekeminen ja kokeminen vahvistaa perheiden eheyttä ja yhteyttä. Siten esim. perhekerhot ovat hyvin tärkeä toimintamuoto.