KIRJALLINEN KYSYMYS 168/2007 vp Yrittäjyyskasvatus peruskouluissa Eduskunnan puhemiehelle Yrittäjyyskasvatus kirjattiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2004. Yrittäjyyskasvatuksen tulee olla mukana peruskoulujen opetuksessa ns. läpäisyperiaatteella. Viime vuonna julkaistu KT Jaana Seikkula-Leinon tutkimus yrittäjyyskasvatuksen kehittämisestä opetustyössä osoitti, etteivät kaikki opettajat vielä tiedosta aihekokonaisuuden merkitystä eikä sitä mielletä koululaitoksen substanssiosaamiseen kuuluvaksi. Taloudellisen tiedotustoimiston teettämässä tutkimuksessa opettajat kokivat koulun onnistuvan kaikkein huonoimmin yrittäjyyden ja yritteliäisyyden tukemisessa. Kuntaliiton Yrittäjyys ja kunnat -hankkeen vaikutuksien loppuarvioinnin mukaan yrittäjyyskasvatus kuitenkin vaikuttaa oppilaaseen positiivisesti opiskelutaitojen kehittymisenä, vastuuntunnon kasvamisena, omatoimisuuden lisääntymisenä, yhteistyötaitojen kehittymisenä ja luovuuden sekä innovaatioiden lisääntymisenä. Opettajien yrittäjyyskasvatukselta puuttuu varsinainen vastuutaho Yrittäjyys ja kunnat -hankkeen loputtua vuoden 2006 lopussa. Yrittäjyyskoulutusta ovat opettajille järjestäneet mm. Kuntaliitto, TAT, EK, Suomen Yrittäjät, yliopistot, Nuori yrittäjyys -toiminta sekä joukko muita toimijoita. Opettajien yrittäjyyskasvatusta on myös edesautettu hankkeilla, joiden rahoitus päättyy 31.7.2007. Erilaiset koulutustoimenpiteet ovat saavuttaneet vain n. 5 000 6 000 opettajaa sen jälkeen, kun yrittäjyyskasvatus lisättiin opetussuunnitelmaan. Kuntien niukat resurssit eivät ole mahdollistaneet riittävää resursointia koulutukseen ja työvälineisiin. Jatkossa on haasteena kasvatustoiminnan vakiinnuttaminen ja selkeyttäminen sekä sen alueellisen kattavuuden parantaminen. Hallitusohjelmassaan hallitus lupaa jatkaa toimia yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi kaikilla koulutusasteilla. Vaikka yritysten ja yrittäjien (paitsi alkutuotanto) lukumäärä onkin ennätystasolla Suomessa ja edelleen kasvussa, tulee yrittäjyyskasvatusta edelleen kehittää. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttamiseksi, alueellisten erojen vähentämiseksi sekä riittävän resursoinnin varmistamiseksi Suomen kouluissa? Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2007 Sari Palm /kd Versio 2.1
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 168/2007 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä yrittäjyyskasvatuksen vakiinnuttamiseksi, alueellisten erojen vähentämiseksi sekä riittävän resursoinnin varmistamiseksi Suomen kouluissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuksen osalta yrittäjyyskasvatukseen on Seikkula-Leinon (2006) tutkimuksen mukaan herätty. Noin kolmasosa kunnista ilmoitti vahvistavansa yrittäjyyskasvatuksen toteutusta. Tutkimus osoitti, että ongelmallisin kohta yrittäjyyden jalkauttamisessa opetukseen liittyi siihen, että opettajat arvioivat tietävänsä yrittäjyyskasvatuksesta liian vähän. Seikkula-Leinon tutkimuksen toinen vaihe valmistuu elokuussa 2007. Sen alustavat tulokset osoittavat, että yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat tuottaneet tulosta: esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen tietous on kehittynyt ja motivaatio yrittäjyyskasvatuksen kehittämiseen on jossain määrin voimistunut. Toisaalta tiedon taso on kuitenkin pinnallista ja yrittäjyyskasvatuksen omaisia työtapoja ei käytetä riittävästi. Molempien tutkimusvaiheiden tulokset osoittavat, että opettajien työelämän tuntemusta tulee vahvistaa. Hallitusohjelman mukaan yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamista ja laajentamista jatketaan. Opetusministeriö valmistelee parhaillaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2007 2012. Tässä yhteydessä yrittäjyyskasvatus on esillä yhtenä painopistealueena. Opetusministeriön laatimien linjausten mukaisesti yrittäjyyskasvatuksen kehittämistyön painopisteitä perusopetuksen osalta ovat esimerkiksi yrittäjien perehdyttäminen kouluyhteistyöhön, opettajien täydennyskoulutus, opettajien työelämäyhteyksien vahvistaminen, työelämään tutustumisjaksojen (TET) kehittäminen sekä aineiston ja materiaalin tuottaminen. Lisäksi painopisteenä on opinto-ohjauksen kehittäminen siten, että yrittäjänä toimiminen ja yrittäjän ammatti nostetaan yhtenä vaihtoehtona esiin. Opetusministeriön toimesta on osaksi valtakunnallista Manner-Suomen ESR-ohjelmaa laadittu yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelma, jonka avulla voidaan toteuttaa esimerkiksi edellä mainittuja painopisteitä. Se kattaa ohjelmakauden 2007 2013, ja siihen on resursoitu yhteensä 8 161 800 euroa eli 1 165 971 euroa/vuosi. Valtakunnallisen ohjelman lisäksi yrittäjyyskasvatus on otettu huomioon ja sitä resursoidaan alueellisissa ESR-ohjelmissa. Ohjelmat tarjoavat mahdollisuuden vakiinnuttaa sekä vähentää alueellisia eroja. Opettajille on myös järjestetty valtion rahoittamaa ja osallistujille maksutonta täydennyskoulutusta. Vuonna 2007 opetustoimen henkilöstökoulutuksen yhtenä painopistealueena on yrittäjyyskasvatus ja oppilaitosten työelämäyhteistyön kehittäminen, johon on varattu 700 000 euroa. Kiinnostus yrittäjyyskasvatuksen täydennyskoulutusta kohtaan on kuitenkin ollut opettajien keskuudessa vaatimatonta. 2
Ministerin vastaus KK 168/2007 vp Sari Palm /kd Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 168/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Vad avser regeringen göra för att ge fostran till företagsamhet en etablerad ställning, utjämna de regionala skillnaderna samt säkerställa tillräckliga resurser i skolorna i vårt land? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: När det gäller den grundläggande utbildningen visar en undersökning av Seikkula-Leino (2006) att fostran till företagsamhet börjat få större uppmärksamhet. Ca en tredjedel av kommunerna meddelade att de kommer att stärka fostran i företagsamhet. Undersökningen visade att det största problemet med att förankra företagsamhet i undervisningen är att lärarna anser sig ha alltför lite kunskaper i ämnet. Den andra fasen i Seikkula-Leinos undersökning blir klar i augusti 2007. Preliminära resultat visar att åtgärderna för att utveckla fostran till företagsamhet har burit frukt. Som exempel kan nämnas att kunskaperna i fostran till företagsamhet har vuxit och motivationen för att utveckla den i någon mån har förstärkts. Å andra sidan är kunskaperna dock ytliga och arbetsmetoder lämpade för fostran till företagsamhet utnyttjas inte i tillräcklig utsträckning. Resultaten av bägge undersökningarna visar att lärarnas kännedom om arbetslivet bör förstärkas. Enligt regeringsprogrammet fortsätter åtgärderna för att göra fostran till företagsamhet mångsidigare och bredare. Undervisningsministeriet bereder som bäst en utvecklingsplan för utbildning och forskning för 2007 2012. I det sammanhanget utgör fostran till företagsamhet ett av insatsområdena. Enligt de riktlinjer som undervisningsministeriet dragit upp är utvecklingsåtgärderna gällande fostran till företagsamhet inom den grundläggande utbildningen bl.a. inriktade på att få företagare att samarbeta med skolorna, ordna lärarfortbildning, stärka lärarnas arbetslivskontakter, utveckla den praktiska arbetslivsorienteringen (prao) samt producera material. Fokus ligger också på att utveckla studiehandledningen så att verksamhet som företagare och företagaryrket lyfts fram som ett alternativ. På undervisningsministeriets försorg har man som ett led i det riksomfattande ESF-programmet för fastlandet utarbetat ett utvecklingsprogram för fostran till företagsamhet med vars hjälp t.ex. ovannämnda insatsområden kan genomföras. Det omfattar programperioden 2007 2013 och har tilldelats sammanlagt 8 161 800 euro, dvs. 1 165 971 euro per år. Utöver det riksomfattande programmet har fostran till företagsamhet beaktats och tilldelats resurser i de regionala ESF-programmen. Programmen erbjuder en möjlighet till etablering och utjämning av regionala skillnader. Det har också ordnats fortbildning för lärarna. Den är finansierad av staten och avgiftsfri för deltagarna. Ett insatsområde i utbildningen för undervisningspersonalen år 2007 är fostran till företagsamhet och utveckling av läroanstalternas samarbete med arbetslivet. För detta är 700 000 euro reserverat. Bland lärarna har dock intresset för fortbildningen i fostran till företagsamhet varit blygsamt. 4
Ministerns svar KK 168/2007 vp Sari Palm /kd Helsingfors den 3 juli 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5