POROPANTOJEN MARKKINASELVITYS SUOMEN PORONHOITOALUEELLA 2009 TULOKSET

POROPANTOJEN MARKKINASELVITYS SUOMEN PORONHOITOALUEELLA 2009 TULOKSET Suomussalmen kunta Petoseutuhanke Projektipäällikkö Päivi Kainulainen Tätä kyselyä ja julkaisua ovat rahoittaneet Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukset

Sisältö 1. Tausta ja tavoite...3 2. Aineisto ja menetelmät...3 3. Tulokset...4 Nykytilanne...5 Pantojen tarve...5 Pantoihin kohdistuvat vaatimukset ja toiveet...8 Pantaporojen seurannan järjestäminen ja taloudellisen hyödyn laskeminen...13 4. Yhteenveto...14 2

1. Tausta ja tavoite Suomussalmen kunta käynnisti ylimaakunnallisen Petoseutuhankkeen 8.6.2009. Hanke pohjautuu Maasuurpetojen kielteisten vaikutusten vähentämisen ja kompensoinnin mahdollisuudet esiselvityshankkeen tuloksiin. Hankealueeseen kuuluvat Hyrynsalmen, Puolangan, Suomussalmen, Taivalkosken, Pudasjärven ja Kuusamon kunnat. Hankkeen rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukset. Hanke kestää 31.12.2010 saakka. Petoseutuhankkeen tarkoituksena on kehittää porotaloutta ja toimia koko poronhoitoalueen pilottina. Hanke saattaa yhteen eri tahojen osaamisen ja intressit sekä luo uusia toimintamalleja petotilanteen hallintaan. Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja luoda alueelle uudenlaista osaamista (liite1). Hankkeessa toteutettiin koko poronhoitoalueelle suunnattu kysely, jonka avulla selvitettiin GPS - poropantojen kysyntää. Kyselyn tarve nousi esiin Kainuun Edun hallinnoimassa Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poro-petotilanteessa - hankkeessa, joka toteutettiin 1.2 31.7.2009. Poropantojen markkinaselvityskyselyn tarkoituksena oli selvittää, onko pannoille olemassa markkinoita ja kiinnostusta Suomen poronhoitoalueella. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa pantojen tarve ja pantaan kohdistetut vaatimukset ja toiveet sekä jakaa tietoa porojen pantaseurannasta ja siitä saatavasta hyödystä. 2. Aineisto ja menetelmät Markkinaselvitys toteutettiin postitse lähetettävällä kyselytutkimuksella, jonka laati hankkeen projektipäällikkö Päivi Kainulainen ja hankkeeseen palkattu erityisasiantuntija Harri Norberg. Kysely lähetettiin kirjeitse Suomen poronhoitoalueen paliskuntien poroisännille. Kirje sisälsi saatekirjeen, kyselyn ja valmiiksi maksetun palautuskuoren. Hankkeen projektipäällikkö analysoi kyselyn tulokset ja teki niistä yhteenvedon. Määräaikaan mennessä (30.9.2009) vastauksia palautui alle 20 %. Paliskuntien poroisännille lähetettiin tekstiviesti 2.10.2009 muistutukseksi kyselyyn vastaamisesta. Osa isännistä ilmoitti palauttavansa kyselyn paliskunnan syyskokouksen jälkeen, jotka pidettiin lokakuun lopulla. Muistuttaminen toi esiin syitä palauttamatta jättämiselle. Syiksi mainittiin seuraavia asioita: 3

paliskuntiin tulee paljon vastaavaa postia, paliskunta ei aio hankkia pantoja, vastaaminen on unohtunut. Eräässä muistutukseen vastatussa tekstiviestissä todettiin vain, että ei kauppoja. Osa paliskunnista mielsi kyselyn poropantojen tilauslomakkeeksi tai lupaukseksi tilauksesta. Tämä tuli kyselyä tehneille yllätyksenä. Hanke lähetti uuden kyselyn uudella saatekirjeellä niille paliskunnille, jotka eivät vielä olleet vastanneet kyselyyn ensimmäiseen määräaikaan mennessä. Lomakkeet lähetettiin uudelleen 15.10.2009 ja ne tuli palauttaa 30.10.2009 mennessä. Kyselyn saatekirjeet liitteessä 1. Vastaukset tallennettiin Excel taulukoksi. Aineisto käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla ja kuvat viimeisteltiin Excelillä. 3. Tulokset Poropantojen markkinaselvityskyselyn vastausprosentti oli 59 eli 33 paliskuntaa 56:stä vastasi kyselyyn 9.11. mennessä. Vastaukset jakautuivat seuraavasti: saamelaisalueelta eli pohjoiselta poronhoitoalueelta saatiin kolme vastausta, keskiseltä alueelta 14 ja eteläiseltä poronhoitoalueelta 16 vastausta. Aluejako esitetään kuvassa 1. Kuva 1. Aluejako (Lähde: Harri Norberg, Metsästäjäin keskusjärjestö 2009). 4

Nykytilanne Kahdessa paliskunnassa oli käytössä GPS-pantoja. Nämä paliskunnat olivat olleet mukana RKTL:n tutkimushankkeissa. Viisi paliskuntaa ilmoitti, että heillä on käytössä muovipantoja tai tutkapantoja. Kysymystä yksi ja kaksi olisi pitänyt tarkentaa sanan poropanta -osalta. Vastausvaihtoehdossa olisi tullut mainita sana GPS. Noin 67 % vastaajista (22 paliskuntaa) ilmoitti käyneensä keskustelua pantojen hankinnasta. Tässä yhteydessä keskustelun oletetaan liittyneen nimenomaan GPS-pantojen hankintaan. 31 paliskuntaa 33:stä ilmoitti, että heillä oli käytössään perinteisiä poronkelloja. Kelloja oli keskimäärin 56 kappaletta, minimin ollessa viisi kelloa ja maksimin 200 kelloa. Noin 72 prosentilla vastaajista kelloporoja oli paliskunnassaan 50 tai vähemmän. Pantojen tarve Vastaajilta kysyttiin, että mikäli paliskunnan jäsenet hankkisivat pantoja, mikä olisi niiden tarve (taulukko 1). Kysymyksessä ei eritelty pantaa sanalla GPS, mutta oletamme vastaajien tarkoittaneen GPS-pantoja. Vastaukset vaihtelivat välillä 3-2500 pantaa. Kun kaksi hyvin poikkeavaa arvoa (3 ja 2500) poistettiin, oli paliskuntien keskimääräinen kappaletarve noin 46 pantaa (N=22). Taulukko 1. Pantojen tarve. Tarve kpl Vastausten lkm 10 6 20 6 25 1 30 2 50 2 75 1 80 1 100 1 200 2 Yht. 22 Noin 88 prosenttia vastaajista ilmoitti, että pantoja tarvittaisiin vaatimille (kuva 2). Kahdeksan paliskuntaa pannoittaisi useampia poroja kuin vain vaatimia. 5

Pannoitettavat porot 35 30 29 Vastausten lkm 25 20 15 10 5 4 2 4 0 Vaatimille Härille Matkailuporoille Kilpaporoille Kuva 2. Porot, joille tarvittaisiin pantoja. Kyselyn tarkoituksena oli myös levittää poropantoihin liittyvää tietoutta. Tästä syystä kyselyn saatekirjeessä mainittiin syitä, miksi pantojen hankkiminen olisi paliskunnalle kannattavaa. Tätä voidaan pitää osaltaan vastaajaa johdattelevana saatekirjeenä, jolla voi olla vaikutusta pantojen tarpeen määrittelyn vastauksiin. Näistä tieteellisistä kriteereistä päätettiin kuitenkin joustaa, jotta kyselyllä voitaisiin myös levittää asiallista tietoutta uudesta teknologiasta ja sen hyödyistä. 85 prosenttia vastaajista (N=28) hankkisi pantoja, jotta porojen etsiminen helpottuisi (kuva 3). Muiksi tarpeiksi mainittiin seuraavaa: - Armeijan ampuma-alueella olevien porojen käyttäytymisen seuranta - Kesäjoukot löytyvät helpommin - Laidunalue tutkimukseen, tietoa porojen käyttäytymisestä alueellisesti - Porojen vuotuinen liikkuminen selventyisi (laidunkierto) Pantojen tarpeen määrittely 30 28 Vastausten lkm 25 20 15 10 5 0 Porojen etsiminen helpottuu 20 19 Porojen nopea löytyminen tuo kustannussäästöjä Petojen tappamat porot löytyvät helpommin ja korvaukset saadaan varmemmin 12 Petojen aiheuttama häiriö näkyy porojen paikannuksissa kartalla 2 Ruokinta helpottuu 6 Liikennevahinkojen estäminen Kuva 3. Tarve, miksi paliskunnat hankkisivat pantoja. 6

Suurin osa vastaajista ilmoitti, että sopiva ajankohta pantojen hankkimiselle olisi kahden tai 3-5 vuoden sisällä (kuva 4). Hankinnan ajankohta Vastausten lkm 9 8 7 6 5 4 3 2 1 4 6 7 8 1 0 Puolen vuoden sisällä 1 vuoden sisällä 2 vuoden sisällä 3-5 vuoden sisällä Emme hanki pantoja Kuva 4. Sopiva ajankohta pantojen hankkimiselle. Vastaajien mielestä suurin ongelma siihen, miksi pantoja ei ole vielä yleisesti käytössä on hinta (taulukko 2). Myös laitteiden toimintavarmuus herätti epäilyjä. Taulukko 2. Vastaajien arviot, miksi pannat eivät vielä ole yleisessä käytössä. Ongelma - Ei tiedetä paljon panta-asiasta, raha - Hankintahinta - Hankintahinta kallis - Hinta - Hinta - Hinta - Hinta - Hinta ja ei ole ollut tarvetta - Hinta! - Hinta, tekniikka epävarma - Korkea hinta - Korkea hinta - Korkea hinta - Korkea hinta lähettimillä varustetuilla pannoilla - Korkea hinta, paristojen kestävyys?? - Kova hinta - Kun laitteiden toimivuus ja hinta saadaan asialliseksi, ongelmia ei varmaankaan suuremmin ole - Kustannukset (hankinta) - Kustannukset, käyttöepävarmuus, peittävä GSM-verkko - Kustannus - Liian kalliita - Pannan hinta liian suuri. Epävarmuus pannan kestosta. - Pannat ovat kalliita ja toiminta epävarmaa 7

- Pannat ovat liian kalliita hankkia. - Pantojen kalleus - Pantojen korkea hinta - Pantojen toimitus, ikä ja hinta - Tekniikan uutuus, hinta - Toimintavarmuus ja kallis hinta - Uutuus tuote Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä mahdollisia haittoja pannoista voi koitua. Vastaajat kiinnittivät huomiota lähinnä poron häiritsevyyteen, hankaamiseen ja pannan kiinni jäämiseen (taulukko 3). Taulukko 3. Arviot pantojen aiheuttamista haitoista. Mahdollisia haittoja - Epäkäytännölliset, liian raskaat ja isokokoiset. Haittaavat luonnossa laiduntavan poron kaivamista paksussa lumessa, voivat kerätä tykkylunta. Raskas panta rasittaa kevättalvella liikaa poroa. - Hankaaminen, pitäisi olla mahdollisimman kevyt panta - Imago, kustannusten nousu, luotetaan tekniikkaan liiaksi - Kerääkö lunta, paino - Kerääkö lunta? Paino - Kiinnitarttumisen vaara - Liian kookkaina ne voivat vaivata poroa - Poroille tuskin haittaa jos laitteet eivät ole kovin painavia ja remmit tehdään asianmukaisiksi. - Porot tarttuvat pannoista puihin tai toisiinsa - Saattaa häiritä eläintä - Tarpeellisia, kustannukset liian kalliit - Voi tarttua kiinni Pantoihin kohdistuvat vaatimukset ja toiveet Pantamateriaalin toivottiin olevan kestävä ja poron karvalle hellävarainen (kuva 5). 8

Pantamateriaali 30 25 22 26 Vastausten lkm 20 15 10 5 0 7 10 0 Joustava Nahkaa Keinonahkaa Muovia Heijastava Poron karvalle hellävarainen 6 16 3 Liukas Kestävä Kuva 5. Vastaajien toiveet pantamateriaalista. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että pantojen paristojen tulisi kestää ilman huoltotoimia vähintään yhden vuoden eli poroerotuksesta toiseen erotukseen (kuva 6). Noin 24 prosenttia vastaajista tyytyi 6-12 kuukautta kestäviin paristoihin. Kysymykseen johdattelussa todettiin, että lyhyemmällä toiminta-ajalla toimivat pannat ovat todennäköisesti halvempia kuin pitkään toimivat pannat. Tällä on voinut olla vaikutusta vastauskäyttäytymiseen. Paristojen kesto Vastausten lkm 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 17 8 4 1 6-12 kk Vähintään 1 vuosi Vähintään 2 vuotta Yli 3 vuotta Kuva 6. Paristojen kestolle asetetut toiveet. Paliskunnilta kysyttiin myös, mitä tiedonsiirtomahdollisuutta he pitivät ensisijaisena. Kysymyksen johdannossa todettiin, että GPS -pantaporojen paikkatiedon siirto käyttäjälle on edullisinta GSMverkon välityksellä tekstiviestitoiminnoilla. GSM-verkko ei kuitenkaan ole täysin kattava 9

poronhoitoalueella ja paliskunnissa. Porojen paikkatiedon siirto onnistuu silti niilläkin alueilla, joilla ei ole GSM-verkkoa. Tällöin tieto välitetään satelliittipuhelinverkon kautta. Tiedonvälityskulut ovat kalliimmat. Noin 67 prosenttia kysymykseen vastanneista (N=22) piti ensisijaisena tiedonsiirtomahdollisuutena GSM-verkkoa. Kuusi paliskuntaa piti ensisijaisen mahdollisuutena tiedonsiirtoon satelliittipuhelinverkkoa, joista eräs vastaaja kommentoi vastaustaan seuraavasti: Paljon katvealueita. Talvilaidunalue lähes kokonaan katvealuetta. Paliskuntien mielipiteet pannan kohtuullisesta hinnasta jakautuivat välille 0,5 500 euroa. Kun toisista selvästi poikkeava vastaus 0,50 poistettiin, saatiin keskimääräiseksi hinnaksi 180,21 euroa (min 20 - max 500 ). Vastausten jakauma esitetään taulukossa 4. Taulukko 4. Yhden pannan kohtuullinen hinta vastaajien mielestä. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista 20 1 3,0 50 4 12,1 80 1 3,0 100 6 18,2 175 1 3,0 200 6 18,2 300 1 3,0 350 1 3,0 400 1 3,0 500 2 6,1 Yht. 24 72,7 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 9 27,3 Vastaajien mielestä yksi panta saa maksaa enintään keskimäärin 248,57 euroa (min 50 - max 800 ) (taulukko 5). Taulukko 5. Yhden pannan enimmäishinta vastaajien mielestä. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista 50,0 2 6,1 100,0 4 12,1 120,0 1 3,0 150,0 1 3,0 200,0 4 12,1 250,0 1 3,0 300,0 4 12,1 400,0 1 3,0 500,0 2 6,1 800,0 1 3,0 Yht. 21 63,6 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 12 36,4 10

Paliskuntien esittämiä hintatoiveita pyrittiin tarkentamaan seuraavalla kysymyksen asettelulla: Tuotteen laatu ja hinta kulkevat usein käsi kädessä. Paljonko enemmän olisitte valmiit maksamaan toimintavarmasta pannasta suhteessa vastaavaan pantaan, jonka toimintavarmuudessa on puutteita?. Noin 52 prosenttia vastaajista (N=17) oli valmis maksamaan 50 euroa enemmän toimintavarmasta pannasta. Seitsemän vastaajaa oli valmis maksamaan toimintavarmemmasta pannasta 100 enemmän. Kukaan vastaajista ei maksaisi 200 euroa enemmän. Pyysimme paliskuntia laskemaan, kuinka paljon he olisivat alustavasti valmiita sijoittamaan pantoihin koko paliskunnan alueella. Vastaukset vaihtelivat välillä 1,50-20 000. Kun muista selvästi poikkeava arvo 1,50 poistettiin, saatiin keskiarvoksi 8 538,46 euroa (min 2000 - max 20 000 ). Vastausten jakauma esitetään taulukossa 6. Taulukko 7. Summa, jonka paliskunta voisi alustavasti sijoittaa pantoihin. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista 2000 2 6,1 2500 1 3,0 3000 2 6,1 3500 1 3,0 5000 1 3,0 10000 2 6,1 15000 2 6,1 20000 2 6,1 Yht. 13 39,4 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 20 60,6 Vastaajia pyydettiin kertomaan, mihin he ensisijaisesti kiinnittäisivät huomiota pantoja valitessaan. 22 vastaajaa ilmoitti useamman kuin yhden kriteerin ostopäätökselleen. Vastausten jakautuminen esitetään kuvassa 7. 11

Ostopäätöksen perusteet 30 25 23 24 Vastausten lkm 20 15 10 5 11 6 0 Hinta Paristojen ja materiaalin kestävyys Toimintavarmuus Käyttömukavuus Kuva 7. Asiat, joihin vastaajat kiinnittävät huomiota valitessaan pantoja. Kyselyssä kartoitettiin myös vastaajien toiveita pantojen huollon ja neuvonnan osalta. Noin 52 prosenttia vastaajista (N=17) ilmoitti, että painettu käyttöopas riittää toiminnan aloittamiseen. 42 prosentin (N=14) mielestä valmistajan tulisi pystyä vierailemaan paliskunnassa ja antamaan käyttöopastusta paikan päällä. Tärkeimmäksi pantojen valmistajan huoltopalveluksi nousi takuuhuolto ja pantojen vaihto häiriötilanteessa (kuva 8). Pantojen huoltopalvelu Vastausten lkm 30 25 20 15 10 5 20 26 16 0 Neuvonta Takuuhuolto ja pantojen vaihto häiriötilanteessa Paristojen toimitukset Kuva 8. Huoltopalvelun kattavuus, joka valmistajien tulisi taata vastaajien mielestä. 12

Pantaporojen seurannan järjestäminen ja taloudellisen hyödyn laskeminen Porojen seurantaratkaisuun liittyvään kysymykseen esitettiin seuraava johdanto: Pantaporoja voi seurata sekä internetissä toimivan paikannusohjelman että kännykkään asennettavan ohjelman avulla. Internetin kautta käytettävällä pantavalmistajan ohjelmalla porojen paikantaminen on helppoa ja porojen koko paikannushistoria jää muistiin myöhemmin tarkasteltavaksi. Internetportaalin käyttöön liittyy kuitenkin pantakohtaisia maksuja. Kännykkäohjelmistoilla poroja voidaan paikantaa myös maastossa, mikäli alueella on GSM-verkko. Kännykkäohjelmiin ei liity pantakohtaisia kuluja, vain ohjelman hankintahinta ja porojen paikantamiseen liittyvät tekstiviestit. Yksikään kyselyyn vastanneista paliskunnista ei halunnut käyttää yksistään pantavalmistajan internet ohjelmaa kotitietokoneella. Noin 33 prosenttia vastaajista (N=11) käyttäisi seurantaan kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa. Noin 52 prosenttia vastaajista (N=17) haluaisi käyttää molempia sovelluksia rinnakkain. Vastaajia pyydettiin määrittelemään myös ensisijainen sovellus. Noin 67 prosenttia vastaajista (N=22) käyttäisi ensisijaisesti kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa. Viisi vastaajaa käyttäisi ensisijaisesti pantavalmistajan internetohjelmaa kotitietokoneella. Vastaajia pyydettiin täyttämään taulukko, jonka avulla heitä pyydettiin tekemään arvioita, olisiko porojen pannoittamisesta saatavissa selvää taloudellista hyötyä (kysely liitteessä 2). Taulukkoa täytti kuusi vastaajaa, joskin puutteellisesti. Koska taulukon oli määrä auttaa laskemaan porojen etsintään menevää euromääräistä summaa vuodessa, käsittelemme vain lopullisia euromääriä. 12 paliskuntaa ilmoitti arvionsa vuotuisesta porojen etsintäkuluista. Keskimäärin porojen etsintään menee 32 501,67 euroa vuodessa (min 1220 max 100 000 ). Vastausten jakauma esitetään taulukossa 7. Taulukko 7. Porojen etsintään menevä summa vuodessa. Euroa Vastausten lukumäärä %osuus vastauksista 1220 1 3,0 4000 1 3,0 5000 1 3,0 8600 1 3,0 10000 1 3,0 20200 1 3,0 28000 1 3,0 50000 2 6,1 53000 1 3,0 60000 1 3,0 100000 1 3,0 Yht. 12 36,4 Vastaajat, jotka eivät vastanneet tähän kysymykseen 21 63,6 13

Paliskuntia pyydettiin sanallisesti arvioimaan, osoittivatko laskelmat, että pannoista olisi taloudellista hyötyä paliskunnalle. Vastaukset on listattu taulukkoon 8. Vastaajien vapaat kommentit löytyvät liitteestä 4. Taulukko 8. Vastaajien sanalliset arviot pantojen hyödystä Vastaus - Ei ole - Ei ole hyötyä, koska olemme pieni palkinen ja porot ovat aina tiedossa. - Ei välttämättä - Ei välttämättä - Eivät osoita - Jos tuon hintaluokan ovat, niin meidän palkisella se ei ole kannattava hankinta. Mitä pienempi palkinen sen huonommin se kannattaa. Ei tule säästöjä. - Käytäntö osoittaa, ei pysty vielä vastaamaan - Liian kallista - Mahottoman kalliit pannat - Olisi hyötyä - Pannat pitäisi saada jokaiselle porolle jos meinataan saada jotta hinta saataisiin porotalouden kannalta tuottamaan parhaiten - Pannat vielä liian kalliit - Pannoista on varmaan hyötyä, mutta pannan hinta on vielä liian korkea, sekä pantojen hankintaan myönnetään avustusta max 15 kpl. Se on liian pieni määrä. - Pantoja pitää olla useita kymmeniä käytössä, ennen kuin saadaan jotakin hyötyä - Pantojen hinta pitäisi laskea kohtuulliseksi - + - Riittävällä määrällä pantoja hakukustannukset laskee etenkin kesäisin - Se että pannoista olisi hyötyä porojen kokoamisessa ja paimennuksessa on mielikuvituksen tuotetta, tai pantakauppiaiden luoma harhavisio! - Tällä hintatasolla hyötyä ei ole tarpeeksi, jotta pantoja kannattaisi hankkia. 4. Yhteenveto Kyselyyn vastasi 33 paliskuntaa Suomen 56:stä paliskunnasta eli vastausprosenttia 59 voidaan pitää hyvänä tuloksena. Vastauksia saatiin eri puolilta eteläistä ja keskistä poronhoitoaluetta. Saamelaisalueelta saatiin vain kolme vastausta. Vastausprosenttia nosti huomattavasti toistamiseen lähetetty kysely. Kaksikymmentäkaksi (67 %) paliskuntaa ilmoitti käyneensä keskustelua pantojen hankinnasta. Pantojen tarve olisi keskimäärin noin 46 pantaa per paliskunta. Yleisimmin pantoja hankittaisiin alustavasti 10 tai 20 kappaletta ja ne laitettaisiin vaatimille. Vastaajat odottavat pantojen helpottavan porojen etsimistä ja tuovan kustannussäästöjä. Myös petovahinkojen odotettiin löytyvän helpommin korvauksien saamiseksi. Pantojen hankinta tulisi ajankohtaiseksi 2-5 vuoden sisällä. 14

Vastaajien mielestä pantojen hinta on ollut toistaiseksi esteenä pantojen yleistymiselle. Myös uuden teknologian toimintavarmuus herätti epäilyjä. Mikäli pantojen käytöstä olisi odotettavissa haittoja, arveltiin haittojen olevan joko eläintä häiritseviä tai muita fyysisiä haittoja, kuten pannan paino ja lumen kertyminen. Pantojen tulisi olla kestäviä ja poron karvalle hellävaraisia. Pantojen kohtuullinen hinta oli vastaajien mielestä keskimäärin 180 euroa per panta. Panta saisi maksaa enintään noin 249 euroa. Tuloksissa täytyy huomioida, että vastaus voi olla joko kannanotto, toive tai realistinen arvio. Kyselyyn vastanneet paliskunnat olisivat alustavasti valmiita sijoittamaan pantoihin keskimäärin 8 538 euroa, summien vaihdellessa 2000 eurosta 20 000 euroon. Ostopäätökseen tulee vaikuttamaan pantojen toimintavarmuus ja hinta. Pantojen valmistajien tulisi taata takuuhuolto ja pantojen vaihto häiriötilanteessa. Käytännön poronhoitotyössä paliskunnat haluaisivat käyttää rinnakkain sekä kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa sekä kotitietokoneella käytettävää internetpohjaista ohjelmaa. Yli puolet vastaajista käyttäisi ensisijaisesti kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa. Pantojen paristojen tulisi kestää ilman huoltotoimenpiteitä vähintään yhden vuoden. Kyselyn tulokset osoittavat, että porojen etsiminen poronhoitotöitä varten on kallista. Paliskunnilta kuluu vuosittain keskimäärin 32 500 euroa pelkästään porojen etsimiseen luonnosta. Siitä huolimatta vain osa kyselyyn vastanneista epäili uuden teknologian tarjoamien mahdollisuuksien voivan tuottaa suoraa taloudellista hyötyä. Osa suomalaisista paliskunnista on kooltaan varsin pieniä ja porojen sijainti on suhteellisen hyvin tiedossa. Suomen poronhoitoalue on laaja ja erilaiset luonnonolosuhteet, paliskunnan koko ja mm. metsien peittävyys voivat vaikuttaa koettuun tarpeeseen pantoja kohtaan. Tuloksia voitaneen pitää rohkaisevina uutta teknologiaa kohtaan. Teknologian yleistymisen kannalta on tärkeää, että uusi teknologia toimii ja hinta saadaan kohtuulliseksi. Tässä vaiheessa pannan kohtuullista hintaa on vaikea arvioida, sillä toistaiseksi Suomessa ei ole laajasti käytössä yhdenkään valmistajan laitetta. Markkinat ovat siis avoimet. Uutta ja kallista teknologiaa kohtaan tunnetaan kuitenkin epävarmuutta, joka toimivien laitteiden osalta tulee todennäköisesti hälvenemään nopeasti, kunhan paliskuntiin saadaan käyttökokemuksia sijoituksen hyödyistä arkipäivän poronhoitotyössä. 15

Liite 1. Petoseutuhankkeessa toteutetaan kolme toimenpidettä: 1) Petovahinkojen ja petohavaintojen etsintä ja yhteistyömalli - 1.12.2009 30.11.2010 - Tavoitteena kestävän ja toimivan yhteistyömallin rakentaminen poromiesten ja RKTL:n välille - Saadaan luotettavaa petohavaintotietoa - Tuloksena petohavaintotietoa ja löydettyjä raatoja, GPS-dataa - Lisää varmuutta ja luotettavuutta petokanta-arvioihin ja vasahävikkikorvauksen määrittämiseen - Toiminta ja tietojen vaihto jatkuu luontevasti hankeajan jälkeen paliskuntien toimesta - Hankkeella pyritään osoittamaan yhteistyön hyödyt ja mahdollisuudet. - Koko poronhoitoaluetta koskettava PILOTTI hanke 2) Vahinkotietojen analysointi -2010 - Kootaan maaseutusihteereiden keräämä porovahinkodata teemakartoiksi - Paikannetaan pahimmat vahinkoalueet ja vuodenajat - Selvitetään vahingolle alttiit maisematyypit ja vahingoille altistavat tekijät - Tuloksia voidaan hyödyntää tutkimuksessa sekä poronhoitotyössä ja etsintätyössä 3) Poropantojen markkinaselvitys - 2009 - Kyselyn mukana jaetaan tietoa porojenpantaseurannasta ja siitä saatavasta hyödystä - Kartoitetaan mm. tarve, pantaan kohdistetut vaatimukset ja toiveet - Tukee poropantateknologian kehitystyötä - Pyritään osoittamaan, että pannoille on olemassa markkinoita ja kiinnostusta - Yritysten tekemää kehittämistoimintaa halutaan hankealueelle Petoseutuhanke kestää 31.12.2010 saakka. Hankkeen kustannusarvio on 194 081. 16

Liite 2. Poropantojen markkinaselvitys Tervehdys Suomussalmelta! Suomussalmen kunta hallinnoi ylimaakunnallista Petoseutuhanketta, jonka tarkoituksena on kehittää porotaloutta ja toimia koko poronhoitoalueen pilottina. Hankkeessa toteutetaan kolme kokonaisuutta: luodaan petovahinkojen ja -havaintojen etsintä- ja yhteistyömalli sekä analysoidaan maaseutuviranomaisten petovahinkotilastot, jotka jalostetaan petovahinkokartoiksi. Näiden lisäksi hankkeessa tuotetaan poroseurantapantoihin liittyvä markkinaselvitys, jota tämä saatekirje koskee. Petoseutuhankkeen rinnalla kulkee toinen, tiedonvälitykseen painottuva hanke nimeltä Petotieto. Kainuussa toteutettiin kevään ja kesän 2009 aikana Teknologisten innovaatioiden mahdollisuudet Ylä-Kainuun ja Koillismaan poro-petotilanteessa -hanke, jossa testattiin eri valmistajien GPS/GSM-pantoja. Kokeilussa nousi esille pantoihin liittyvän markkinaselvityksen tarve, jota tässä hankkeessa lähdetään toteuttamaan. Markkinaselvityksen tulokset tullaan julkistamaan Poromies lehdessä sekä Petotietohankkeen järjestämässä poropantateknologiaa luotaavassa seminaarissa, joka järjestetään loppuvuodesta. Porojen varustaminen nykyaikaisilla GPS-pannoilla voi auttaa arkipäivän poronhoitotyötä monella tavalla: porot löytyvät helposti ja edullisesti kesämerkintää ja erotusta varten sekä petojen aiheuttamat häiriöt tai niiden tappamat porot havaitaan ja löydetään tarkemmin. Käytännössä poronomistaja lähettää tekstiviestin poron kaulassa olevaan GPS-pantaan, josta hän saa paluuviestinä pannan paikannustiedot. Poron viimeisin sijainti ja kulkureitit saadaan suoraan karttapohjalle. Paikannuksia voidaan seurata ja tallentaa myös tietokoneella pantavalmistajien karttaohjelmien avulla. Pantojen kehitystyö on vielä kesken, mutta teknologia alkaa olla pian poroelinkeinon käytettävissä. Tällä markkinatutkimuksella pyrimme selvittämään Suomen poronhoitoalueen potentiaaliset markkinat. Kyselyä rahoittavat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan TE-keskukset. Pyydämme Teitä käsittelemään asiaa paliskuntanne syyskokouksessa ja vastaamaan kyselyyn. Kysely tulee palauttaa 30. syyskuuta mennessä. Paliskuntanne mielipide on tärkeä! Terveisin, Päivi Kainulainen 17

Poropantojen markkinaselvitys KYSELY HEI, Lähetimme Teille markkinaselvityskyselyn syyskuussa. Emme vielä ole saaneet vastaustanne. Lähetämme kyselyn uudelleen ja toivomme Teidän vastaavan siihen mahdollisimman pian. Vastaamalla kyselyyn Te ette sitoudu mihinkään, eikä kysely velvoita Teitä ostamaan mitään tuotetta. Kysely on osa Suomussalmen kunnan hallinnoimaa Petoseutuhanketta ja oheisen kyselyn tarkoitus on kartoittaa poropantojen ostohalukkuutta sekä näkemyksiä, toiveita ja odotuksia pantojen suhteen paliskuntatasolla. Tulokset julkaistaan jo 10.11. Taivalkoskella järjestettävässä porojen paikannukseen keskittyvässä yhteispohjoismaisessa seminaarissa. Toimikaa siis mahdollisimman nopeasti, jotta tietoa pantoihin liittyvistä tarpeista saataisiin koko poronhoitoalueelta. Kysely ajaa koko porotalouden etua, eikä se ole sidoksissa mihinkään yritykseen. PALAUTTAKAA KYSELY 30. lokakuuta mennessä! Kaikki vastaukset ovat ensiarvoisen tärkeitä! Terveisin, Päivi Kainulainen Palautusosoite: PETOSEUTUHANKE Projektipäällikkö Päivi Kainulainen, Kauppakatu 20, 89600 Suomussalmi, GSM: Petoseutu 044 587 5429, Petotieto 044 777 3249, S-posti: paivi.kainulainen@suomussalmi.fi 18

POROPANTOJEN MARKKINASELVITYS KYSELY TAUSTATIEDOT Paliskunnan nimi (TÄYTETTÄVÄ. Paliskuntien nimiä ei julkaista tutkimustuloksissa ja tieto käsitellään luottamuksellisena) NYKYTILANNE 1) Paliskunnassa on jo käytössä poropantoja Pantoja on paliskuntamme alueella noin kpl 2) Paliskunnassa ei ole käytössä poropantoja 3) Paliskunnassa on käyty keskustelua pantojen hankinnasta 4) Paliskunnassa on käytössä perinteisiä poronkelloja Kelloporoja on paliskuntamme alueella noin kpl PANTOJEN TARVE 5) Mikäli paliskuntamme jäsenet hankkisivat pantoja, olisi niiden tarve noin kpl 6) Mille poroille pantoja tarvittaisiin (voitte valita useamman vaihtoehdon) a) Vaatimille b) Härille c) Matkailuporoille d) Kilpaporoille e) Muille poroille, mille? 7) Mihin tarpeeseen pannat tulisivat paliskuntanne alueella? (voitte valita useamman vaihtoehdon) a) Porojen etsiminen helpottuu b) Porojen nopea löytäminen tuo kustannussäästöjä c) Petojen tappamat porot löytyivät helpommin ja korvaukset saadaan varmemmin 19

d) Petojen aiheuttama häiriö näkyy porojen paikannuksissa kartalla e) Ruokinta helpottuu f) Liikennevahinkojen estämiseen g) Mihin muuhun tarpeeseen? 8) Sopiva ajankohta pantojen hankkimiselle olisi: a) Puolen vuoden sisällä b) 1 vuoden sisällä c) 2 vuoden sisällä d) 3-5 vuoden sisällä e) Emme hanki pantoja 9) Mikä on mielestänne suurin ongelma, miksi pantoja ei vielä ole yleisesti käytössä? 10) Mitä mahdollisia haittoja pannoista voi mielestänne koitua? PANTOIHIN KOHDISTUVAT VAATIMUKSET JA TOIVEET Materiaali 11) Pantojen materiaalin tulisi olla (voitte valita useamman vaihtoehdon) a) Joustava b) Nahkaa c) Keinonahkaa d) Muovia e) Heijastava f) Poron karvalle hellävarainen g) Liukas 20

h) Kestävä i) Mitä muuta: Paristojen kesto 12) Lyhyemmällä toiminta-ajalla toimivat pannat ovat todennäköisesti halvempia kuin pitkään toimivat. Pantojen paristojen tulisi kestää ilman huoltotoimia: a) 6-12 kuukautta (keväästä alkutalveen) b) Vähintään yhden vuoden (erotuksesta erotukseen) c) Vähintään kaksi vuotta d) Yli kolme vuotta Tiedonsiirto GSM-verkon vai satelliittien kautta? 13)GPS-pantaporojen paikkatiedon siirto käyttäjälle on edullisinta GSM-verkon välityksellä tekstiviestitoiminnoilla. GSM-verkko ei ole kuitenkaan täysin kattava poronhoitoalueella ja paliskunnissa. Porojen paikkatiedon siirto onnistuu silti niilläkin alueilla, joilla ei ole GSMverkkoa. Tällöin tieto välitetään satelliittipuhelinverkon kautta. Tiedonvälityskulut ovat kalliimmat. Kumpi ratkaisu teidän paliskunnassanne olisi ensisijainen? a) Tiedonsiirto GSM-verkon välityksellä b) Tiedonsiirto satelliittipuhelinverkon välityksellä Hinta 14) Kohtuullinen hinta yhdelle pannalle olisi 15) Yksi panta saa maksaa enintään 16) Tuotteen laatu ja hinta kulkevat usein käsi kädessä. Paljonko enemmän olisitte valmiit maksamaan toimintavarmasta pannasta suhteessa vastaavaan pantaan, jonka toimintavarmuudessa on puutteita? a) 50 b) 100 c) 200 17) Laskimme, että pantoihin ollaan alustavasti valmiita sijoittamaan noin koko paliskunnan alueella. 21

Ostopäätöksen perusteet 18) Pantojen valinnassa kiinnitämme eniten huomiota a) Hintaan b) Paristojen ja materiaalin kestävyyteen c) Toimintavarmuuteen d) Käyttömukavuuteen Pantojen huolto ja neuvonta 19) Tulisiko valmistajan pystyä opastamaan pantojen käyttöä paikan päällä, vai riittääkö painettu käyttöopas toiminnan aloittamiseen? a) Valmistajan tulisi pystyä vierailemaan paliskunnassa ja antamaan käyttöopastusta paikan päällä b) Painettu käyttöopas riittää 20) Pantojen valmistajan tulee taata toimiva huoltopalvelu, joka kattaa a) Neuvonnan b) Takuuhuollon ja pantojen vaihdon häiriötilanteessa c) Paristojen toimitukset d) Mitä muuta PANTAPOROJEN SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN 21) Pantaporoja voi seurata sekä internetissä toimivan paikannusohjelman että kännykkään asennettavan ohjelman avulla. Internetin kautta käytettävällä pantavalmistajan ohjelmalla porojen paikantaminen on helppoa ja porojen koko paikannushistoria jää muistiin myöhemmin tarkasteltavaksi. Internetportaalin käyttöön liittyy kuitenkin pantakohtaisia maksuja. Kännykkäohjelmistoilla poroja voidaan paikantaa myös maastossa, mikäli alueella on GSMverkko. Kännykkäohjelmiin ei liity pantakohtaisia kuluja, vain ohjelman hankintahinta ja porojen paikantamiseen liittyvät tekstiviestit. Mitä ratkaisua/ratkaisuja haluaisitte käyttää? a) Pantavalmistajan internet-ohjelmaa kotitietokoneella b) Kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa c) Haluan käyttää molempia sovelluksia rinnakkain 22

Entä mitä sovellusta käyttäisitte ensisijaisesti? a) Pantavalmistajan internet-ohjelmaa kotitietokoneella b) Kännykkään asennettavaa paikannus- ja karttaohjelmaa POROPANTOJEN TALOUDELLISEN HYÖDYN LASKEMINEN Pyydämme Teitä täyttämään seuraavan laskelman oman paliskuntanne arvion mukaan. Karkeakin arviolaskelma osoittaa, onko porojen pannoittamisesta saatavissa selvää taloudellista hyötyä. Kilometriarviot auttavat hahmottamaan euromääräisiä kuluja. PORONHOITOVUOSI Kesä Syksy Talvi Kevät Yhteensä Mönkijällä ajetut kilometrit km km km km km Mönkijöiden kulut Kelkalla ajetut kilometrit km km km km km Kelkkojen kulut Helikopterikulut Työaika: miehiä etsinnässä/ maastossa xx henkilöä viikossa hlöä hlöä hlöä hlöä hlöä Porojen etsintää tehdään xx päivänä viikossa pv/vk pv/vk pv/vk pv/vk pv/vk Työaikakulut Yhteensä Porojen etsintään menee noin euroa vuodessa. Poropanta kestää useita vuosia. Jos paliskunta hankkisi esimerkiksi 20 pantaa, maksaisi se kenties noin 20 000 euroa. Pantojen hankkimiseen voidaan myöntää noin 40 % paliskuntakohtaista investointitukea. Tämä laskee investoinnin hintaa huomattavasti. Osoittivatko laskelmat, että pannoista olisi taloudellista hyötyä paliskunnallenne? Vastaus: 23

Sana on vapaa: KIITOS VASTAUKSESTANNE! Muistattehan palauttaa kyselyn 30.10.2009 mennessä! 24

Liite 4 - Investointituen määrää ei voi laskea investoinnin hintaan suoraan. Jos laite toimisi ja hinta kohtuullinen niin hankinta olisi hyvinkin mahdollinen. - Lisääntyvien petokantojen vuoksi pantojen hankinta voisi tulla kyseeseen koska kellojen käyttöä täytyy harkita. Kelloporoja ja niiden vasoja katoaa petojen suihin. - Maksakoon valtio/mm-ministeriö pantasa kun haluaa petoja elätettävän poronhoitoalueella ja syöttävän meijän porot niille. Eikä pantojen hankinta vähennä petojen tappamia eikä näin ollen tilanne muutu ollenkaan. - Meillä oli joku vuosi takaperin Kumpulan Joukon laittamia pantoja poroilla ja niistä oli kyllä selvää hyötyä. Varsinkin vasan leikossa porot löyty hyvin ja oli muutenkin mukava seurata missä porot liikkuu. - Mikäli kaikilla poroilla olisi panta niin silloin hyötyö tulisi siitä että talveksi metsään jääviä poroja ei tarvitsisi hakea vaan ne löytyisivät paikannuksella (kelkkakulut pienenevät). (poroja voisi jättää talveksi metsään kun ne löytyisivät vaikka peto tappaa) - Mitä tästä aiheesta on keskusteltu niin mielipide on ollut että turha kapine. - Paliskunnan alueella ei maasuurpetojen määrä ole niin suuri, että se vaatisi kovin suurta investointia. Ajatus hyvä, kustannukset esteenä suuremmalle investoinnille. Paliskunnan alueet selväpiirteisiä. Ei vaadi tämän suuntaista hankintoja porojen paikannukselle. - Paliskuntamme on mukana RKTL:n järjestämässä ja rahoittamassa radiopanta tutkimuksessa - Pannat ovat hyvä edistys kun hinta laatu suhde on kohdallaan - Pantoja pitäisi olla ainakin 100 kpl, jotta suurin osa poroista löytyisi. Paliskunta laaja ja porot pienissä tokissa. Paliskunnan varat ei riitä hankkimaan pantoja nykyhinnoilla. - Porotaloudessa on muita menoja jo liian paljon. Petolupia lisää ja rutkasti. Te tiettä näitä kyselyjä vain lisää, teiltä ei oo palkasta pois otettu peon tappamia poroja. Poromiehet kärsii Suomen petopolitiikasta. Onko pakko poromiehillä maksaa Suomen peot Brysseliin? Ps. Enemmän nuijalle töitä ja herrat helvettiin! - Uskomme, että pannoille olisi tarvetta ja se auttaisi poronhoitotöissä. Tällä hetkellä ne vain ovat liian kalliita. Toivottavasti halpenevat, jotta asiaan kannattaisi palata. 25