1 KANSALAISJÄRJESTÖT KEHITYSYHTEISTYÖSSÄ Kehitysyhteistyön teoria ja käytäntö Outi Hakkarainen, 19.11.2004
LUENNON SISÄLTÖ Kansalaisjärjestö? Kehitysyhteistyö? Käsitteistä Kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö -dilemmoja Pohjoisen ja Etelän kansalaisjärjestöjen (yhteis)työ Huomioita saavutuksista Suomalaiset kansalaisjärjestöt ja kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöt ja globalisaatio Kansalaisjärjestöjen tulevaisuuden haasteista 2
KANSALAISJÄRJESTÖ (NGO)? Kansalaisjärjestö = kansalaisten muodostama yhdistys, jonka tavoitteena ei ole taloudellinen hyöty tai muodollinen poliittinen valta. YK-taustainen NGO (Non Governmental Organisation) = kaikki yhdistykset ja liitot, jotka eivät suoranaisesti kuulu valtion hallinnon alaisuuteen. Siten kattaa niin partiolaiset, kauppakamarit, luonnonsuojeluliitot kuin teollisuuden etujärjestötkin... 3
NGO-KÄSITTEEN TARKENNUKSIA Ongelmana käsitteen laaja kattavuus Tarkennuksia ovat esimerkiksi: NGDO = Non Governmental Development Organisation GONGO = Government Oriented/Organised NGO BINGO = Business Interest NGO / Big NGO Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi: CSO = Civil Society Organisation (POCSOs) SMO = Social Movement Organisation CBO = Community Based Organisation 4
KEHITYSYHTEISTYÖ? Kehitysapu --> kehitysyhteistyö Kenen kehitys? Etelän ja pohjoisen yhteinen ymmärrys yhteistyöstä? Kehitysyhteistyön suppea ja laaja tulkinta (hanketoiminta / globaali verkostoituminen) 5
KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (1) Miksi kansalaisjärjestöt ovat syntyneet / mukana kehitysyhteistyössä? Terje Tvedt haastaa funktionaaliset teoriat (public goods theory / contract failure theory): kansalaisjärjestöjen rooli kehitysyhteistyössä jää pimentoon. Rahoittajavaltioiden merkittävä rooli. Taustalla mm. köyhimpien tavoittaminen, maan kansainvälistäminen. Järjestöjen diversiteetti, paikallisen kontekstin merkitys. Bangladesh, Zimbabwe, Ethiopia, Nicaragua: ulkopuolisen rahoituksen vaikutus/kilpailu partnereista. Meksikon erilaisuus: funktionaalinen selitys pätee. 6
KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (2) Viimeiset kaksi-kolme vuosikymmentä kansalaisjärjestöbuumia kehitysyhteistyössä (kansallinen/kv). Kehitysnäkemys: kansalaisjärjestöt liitetään usein demokratiaan, taloudelliseen kasvuun (sosiaalinen pääoma), tasa-arvon ja palvelujen lisääntymiseen, terveeseen julkisen vallan kontrolliin. Maailmanpankki / rakennesopeutusohjelmat --> valtion roolin heikentäminen, hyväntekeväisyys. 7
KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (3) Voiko Etelän kansalaisyhteiskuntia vahvistaa kehitysyhteistyövaroin? Etelän kansalaisyhteiskuntien taloudellisella tukemisella huomattavat vaikutukset monissa maissa (esim. Nicaragua ja Namibia). (vrt. Tvedt) Mahdollisia ongelmia: luonnoton kansalaisyhteiskunta, riippuvuus ulkomaisesta rahoituksesta, valtion instituutioiden heikentäminen, sosiaalisten palvelujen yksityistäminen, paikallisten sosiaalisten liikkeiden heikentäminen. 8
KANSALAISJÄRJESTÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (4) Keskeinen kysymys: Millaista yhteiskuntaa ollaan luomassa tai tukemassa? Kansalaisjärjestöjen poliittis-ideologinen kehys (kehitysteorian kriisi) Kansalaisjärjestöjen moninaisuus --> jatkuva konflikti todellisen tarkoitusperien ja todellisten vastausten välillä, suhteessa keskeisiin kehityskysymyksiin. Kansalaisjärjestöjen Etelä-Pohjoinen yhteys: kumppanuus vai rahoittaja-vastaanottaja. Kuka lopulta määrittää asialistan? 9
POHJOISEN JA ETELÄN YHTEISTYÖ Tvedt: filosofisen monimuotoisuuden ymmärryksen vaikea vaatimus. Toiseuden konkretia. Kehitysuskon ja läpinäkyvyyden ristiriita. Voices-hanke: Etelän kumppanit ja Pohjoisen rahoittajat. 10
ETELÄN KUMPPANEIDEN MUUTOS- VAATIMUKSIA (Voices-hanke) Etelän järjestöjen institutionaalinen vahvuus, pitkäjänteisyys, väljyys, akuutit ongelmat NGOs / paikalliset järjestöt. Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö. Luottamus, raportointivaatimukset. Etelä-Etelä -yhteistyö, kansallinen / alueellinen. Yhteistyö Pohjoisen järjestöjen kanssa. Tuen loogisuus, jatkuvuus, alueellinen koherenssi. Avoin vaikutus yhteiskunnalliseen tilanteeseen. 11
MITEN TASA-ARVOISTAA ETELÄN JA POHJOISEN YHTEISTYÖTÄ? Emma Mawdsley et al. : POHJOISEN JÄRJESTÖT: kenttämatkoja, vierailuja, ulkopuolisen näkemys, (sosiaalinen) syvämonitorointi/evaluaatio, institutionaalinen tuki, kielisensitiivisyys, tietoa Pohjoisesta. ETELÄN JÄRJESTÖT: rahoituksen monimuotoisuus --> pienempi riippuvuus, selektiivisyys kumppaneiden ja rahoittajien valitsemisessa, rehellisyyttä eikä kiinnostuksen epätarkkaa tulkintaa, vierailut Pohjoisessa, kansalaisjärjestöjen kansainväliseen yhteisöön vaikuttaminen (rahoittajien valta vahva edelleen). 12
HUOMIOITA SAAVUTUKSISTA Noin 4 000 NGDO OECD-maissa 10-20 000 Etelässä Michael Edwards & David Hulme: vaikutusten paikallisuus ja hajanaisuus, ei yhteyttä kansalliseen/kansainväliseen. Mahdollisuuksia muuttaa tilannetta: (1) Yhteistyö hallitusten kanssa (2) Toiminnan laajentaminen (3) Kansallinen ja kansainvälinen vaikutustyö (4) Köyhien järjestöjen/ryhmien vahvistaminen 13
SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (1) 1960-luvun lähetystyön projektit lähtökohtana Kuuskytlukulaisuus ja imperialismin paljastus (Tricont, Sadankomitea, Taksvärkki, Ylioppilaiden Kansainvälinen Apu, SYL:n Riistoraportti...) Et. Afrikan vapautusliikkeet Konkreettisten yhteistyöhankkeiden synty 1974 Ensimmäinen määräraha kansalaisjärjestöhankkeeseen Lat.Amerikan solidaarisuusliike (Nicaragua, El Salvador...) Prosentti-liike 1980-luvun alussa / Estelle 14
SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (2) 1986 Kansalaisjärjestöyksikön perustaminen Kehityskriittisyys 1980-luvun lopussa 1990 Omarahoituksen taso laskee 25 prosenttiin 1991 10 prosentin omarahoitus käyttöön vammaishankkeissa 1992 Ensimmäiset sopimukset kehysjärjestöjen kanssa Kehitysyhteistyön määrärahojen lasku, särö kehitysmaaliikkeessä 2000 Kansalaisjärjestöjen määräraha yli 10 prosenttia kehitysyhteistyövaroista 15
SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (3) 2001 Periaatepäätös kehitysyhteistyön tavoitteiden toiminnallistamisesta: köyhyyden vähentäminen, kansalaisyhteiskunta mukaan koko kehitysyhteistyöhön Globalisaatio / neo-liberalismi 1990-luvulla 2003 Uudet kumppanuussopimukset solmitaan 2004 Hallituksen uusi Kehityspoliittinen ohjelma (huom. koherenssi) Ministeri Lehtomäki --> alueellinen keskittyminen Ulkoistaminen, pienten hankkeiden tulevaisuus Tutkimus ja käytäntö (research-l@kepa.fi) 16
SUOMALAISET KANSALAISJÄRJES- TÖT JA KEHITYSYHTEISTYÖ (4) Ulkoasiainministeriön huomioita: Kansalaisjärjestöillä merkittävä rooli Suomen kehitysyhteistyössä Tarjoavat virallista kehitysyhteistyötä suorempia vaikutuskanavia Tarjoavat mahdollisuuden omaehtoiseen yhteistyöhön Voivat suoraan tukea avoimen ja demokraattisen kansalaisyhteiskunnan luomista kehitysmaissa Hankkeet tavoittavat hyvin hyödynsaajat ja ne ovat usein kustannustehokkaita 17
TUKI KANSALAISJÄRJESTÖJEN KEHITYSYHTEISTYÖLLE Noin 10 prosenttia Suomen kehitysyhteistyön määrärahoista järjestöille Vuonna 2003 noin 38 miljoonaa euroa Vuonna 2004 noin 42,8 miljoonaa euroa Vuonna 2005 noin 51,6 miljoonaa euroa Heinäkuussa 2003 käynnissä 425 hanketta, 162 järjestöä Vammaishankkeet 15%, muut 85% Keskimääräinen hankekoko 57 000 euroa / vuosi Kiristyvä kilpailu, hylkäysprosentti (noin): 5% (1998), 8% (1999/2000), 17% (2001), 28% (2002), 49% (2003), (58%) 2004. Suurempi isoilla hankkeilla (60%/40%) 18
KANSALAISJÄRJESTÖJEN SÄÄTIÖT Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö, KIOS (1999) Abilis (1999) Siemenpuusäätiö (2001): itsenäisempi sopimus, uusi strategia Viestintä ja kehitys -säätiö (2004/2005) 19
KUMPPANUUSJÄRJESTÖT Vuodesta 1992, melko itsenäinen 3-vuotinen määräraha Kumppanuusjärjestöiksi vuodesta 2004 Tuen käyttö joustavammaksi. Painopiste ohjelman kokonaisuuteen, päämääriin ja tavoitteisiin Sukupuolten tasa-arvon edistäminen, YK:n vuosituhattavoitteet, osallistava suunnittelu Kehysjärjestöjä ovat FIDA International, Frikyrklig Samverkan, Kansainvälinen Solidaarisuussäätiö, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Lähetysseura, Suomen Punainen Risti, Suomen World Vision. Kumppaanuusjärjestöjen hankkeet (48%), muut (52%) 20
KANSALAISJÄRJESTÖHANKKEET SEKTOREITTAIN VUONNA 2004 (UM) Opetus 31% Terveys 13% Julkinen hallinto / kansalaisyhteiskunta 5% Sosiaalipalvelut 20% Väestö 13% Maatalous 5% Teollisuus 1% Vesihuolto ja sanitaatio 1% Monisektori 11% 21
KANSALAISJÄRJESTÖHANKKEET ALUEITTAIN VUONNA 2004 (UM) Afrikka 52% Aasia 26%, Oseania 1% Latinalainen Amerikka 21% Eurooppa 1% Yleisimmät kohdemaat: Tansania, Intia, Etiopia, Kenia, Sambia, Peru, Mosambik, Namibia ja Somalia. 22
KANSALAISJÄRJESTÖJEN VAIKUTUSTYÖ Suomen valtion kehitysyhteistyö (määrä-->laatu) (vientiluottokampanja) EU:n kehitysyhteistyö Suomalaisten yritysten kv-toiminta (FinnWatch) Suomi maailmalla Tiedotus-, kulutus- ja muu vaikuttaminen Suomessa (kansainvälisyyskasvatus) 23
EU KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEIS- RAHOITUS 1995-2001 (milj. euroa) (UM) MAA HANKETUKI (TIEDOTUS) MAA HANKETUKI (TIEDOTUS) MAA HANKETUKI (TIEDOTUS) Iso- 183 (20) Hollanti 56 (9) Ruotsi 6 (1) Britannia Saksa 175 (19) Itävalta 23 (4) Tanska 5 (3) Italia 160 (17) Irlanti 20 (4) Kreikka 5 (1) Ranska 133 (10) Luxemburg 9 (0) Belgia 68 (9) Portugal 8 (2) Espanja 58 (6) Suomi 7 (2) Konsortiot 201 (22) 24
KANSALAISJÄRJESTÖT JA GLOBALISAATIO Kansalaisjärjestöjen globaali yhteistyö: Chiapasista Cancúniin World Social Forum (2001-->, Porto Alegre, Mumbai) YK:n maailmankonferenssit, OECD/MAI-sopimus Kauppapolitiikka, Maailmankauppajärjestö WTO Etelä-Pohjoinen: yhteiset nimittäjät, erilaiset ongelmat Suomessa: WTO-kampanja, Maanystävät, Attac, Kepa Helsinki prosessi ja Kansalaisten maailmannäyttämö Voivatko kansalaisjärjestöt olla rakentavan osallistumisen globaali kanava? 25
KANSALAISJÄRJESTÖJEN (KEHITYS-) YHTEISTYÖN HAASTEISTA Kansalaisjärjestöhankkeiden yhteiskunnallinen merkitys ja suhde kansalliseen kehitykseen Etelän ja Pohjoisen kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön luonne (hanke/politiikka) Suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaminen: kehitysyhteistyö (0,7%) / kauppapolitiikka (koherenssikysymykset) Tehokkaan ja tasa-arvoisen kansainvälisen yhteistyön ja vaikuttamisen muodot Mitä Pohjoisen toimija voi oikeutetusti tehdä? 26