Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternöbolagens årsberättelse Katternöyhtiöiden vuosikertomus

Katternö servicepunkt Katternö palvelupiste Fingrids stamnät Fingridin kantaverkko Herrfors regionnät Herrforsin alueverkko Annan kraftledning Muu voimajohto Fingrids elstation Fingridin sähköasema Transformatorstation Muuntoasema Värmekraftverk Lämpövoimalaitos Vattenkraftverk Vesivoimalaitos Vindkraftverk Tuulivoimalaitos Munsala Oravais Oravainen n Maxmo Maksamaa Alholmens Kraft Jakobstad ad Pietarsaari i Nykarleby Uusikaarlepyy a Kimo Larsmo Luoto Katternö Kiitola Jeppo Jepua Ventusneva Kållby Kolppi Tegelbacken Kojola Kronoby Kruunupyy Esse Ähtävä Pedersöre Kortesjärvi Mesilä Alaviirre Kälviä Kaitfors Terjärv Teerijärvi Evijärvi Lohtaja Himanka Kannus Ohenneva Kaustinen Veteli Kalajoki Tynkä Ullava Rieskaneva Polvikoski Alavieska Toholampi Halsua Olmala Ristivuori (projekt Korsdrag/ Risti-Veto hanke) Sievi Ylivieska i Teikkoperä Lestijärvi Kanteleen Voima Oy Nivala Katternöbolagens årsberättelse 2009 Verksamhetsområdet..................... 2 Katternökoncernen Verkställande direktörens översikt.......... 4 Styrelsens verksamhetsberättelse....... 24 Katternö i korthet........................ 8 Resultaträkning...................... 28 Ekonomisk översikt......................10 Balansräkning....................... 29 Kraftproduktionens utveckling.............12 Revisionsberättelse................... 30 Elmarknaden och slutkundsförsäljningen....16 Herrforskoncernen Fjärrvärmeverksamheten..................18 Resultaträkning.......................31 Elnätverksamheten...................... 20 Balansräkning....................... 32 Perhonjokikoncernen Resultaträkning...................... 33 Balansräkning....................... 34 Kaitsor Voltti Vörå Vöyri Vaasa Sänkiaho Alajärvi Katternöyhtiöiden vuosikertomus 2009 Jakobstad Pietarsaari Vasa Vaasa Oulu Lapua Katternögruppens verksamhetsområde Katternö-ryhmän toiminta-alue Fotografier: Bildström/Mats Sandström, Katternös arkiv, Wiizart Grafisk form och illustrationer: Wiizart Tryck: Forsberg, 2010............. Valokuvat: Bildström/Mats Sandström, Katternön arkisto, Wiizart Toiminta-alue............................ 2 Toimitusjohtajan katsaus................... 4 Katternö lyhyesti.......................... 8 Talouskatsaus........................... 10 Voimatuotannon kehitys.................. 12 Sähkömarkkinat ja asiakasmyynti.......... 16 Kaukolämpötoiminta..................... 18 Sähköverkkotoiminta..................... 20 Katternö konserni Hallituksen toimintakertomus........... 24 Tuloslaskelma........................ 28 Tase................................. 29 Tilintarkastuskertomus................. 30 Herrfors konserni Tuloslaskelma........................ 31 Tase................................. 32 Perhonjoki konserni Tuloslaskelma........................ 33 Tase................................. 34 Graafinen suunnittelu ja kuvitukset: Wiizart Painatus: Forsberg, 2010 3

VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT Verksamhetsåret 2009 präglades av lågkonjunkturen och dess följder. Förutom den normala nedkörningen av industriproduktionen för att svara mot sjunkande efterfrågan genomgick vi också en tung strukturomvandling inom främst skogsindustrin. Den gamla standardlösningen med devalvering av vår egen valuta för att öka på konkurrenskraften var inte möjlig efter ibruktagande av euron. Konkreta men smärtsamma strukturförändringar med nedläggning av främst mindre olönsamma enheter blev verklighet. Också överproduktionen av vissa papperskvaliteter föranledde en smärtsam nedläggning av pappersbruk. Under året sjönk BNP med hela 7 % och elförbrukningen med 7 %. Inom industrin var nedgången hela 16 %. Trots den smärtsamma lågkonjunkturen präglades samhällsdebatten av den slutgiltiga klimatpolitiska lösningen för Postkyotoperioden från 2013 fram till 2020. Trots Europas mycket aktiva roll med löfte om ensidiga nya nedskärningar lyckades den Europeiska Unionen inte att få med sig resten av världen. Mötet i Köpenhamn blev därför främst en retorisk tillställning där alla lovade att bidra med egna koldioxidnedskärningar, dock utan att förbinda sig till konkreta begränsningar på kort sikt. För Finlands del innebär Europas ensidiga begränsningar att vi ytterligare skall minska koldioxidutsläppen med 20 % fram till 2020, öka användningen av förnyelsebara energikällor från nuvarande 28,5 till 38 % och öka energieffektiviteten med 20 %. Därtill kommer en förpliktelse om att öka användningen av biobränsle inom trafiken. Regeringen kom redan under våren med en redogörelse för hur Finland skulle klara sina Förändringens år Stefan Storholm Postkyoto åtaganden. Men bl.a. nedläggningen av den kemiska massaframställningen i Kemijärvi, Valkeakoski och Kaskö har medfört att de planerade åtgärderna nu torde räcka till bara 34 %. Hälften av vedenergin bränns ju i form av svartlut vid kemisk massaframställning. Regeringen jobbar nu vidare med ett stödpaket för vindkraft som inledningsvis skulle ge ett garantipris på hela 105 euro per megawattimme el, d.v.s. mer än dubbla marknadspriset. Likaså jobbar man vidare med ett stödpaket för bioenergi. Detta skulle omfatta stöd för utvinning av och flisning av klenvirke, stöd för förbränning av ved om marknadspriset på koldioxid understiger 23 euro per ton samt en inmatningstariff för småskalig CHP, d.v.s. samproduktion av el och värme. Tyvärr verkar den politiska kompromissen i nuläget med målsättningen att massaved skall öronmärkas för skogsindustrin och att stödet för förbränning av ved inte får kosta skattebetalarna alltför mycket, leda till att de totala förutsättningarna för ökad användning av brännved inte märkbart förbättras. Trots misslyckandet i Köpenhamn finns det krafter inom EU som vill att EU ensidigt skall öka nedskärningen av koldioxidutsläppen från 20 till 30 %. Argumenteringen är att pågående lågkonjunktur har visat att vi inte har genererat så mycket koldioxid som estimerat. Således skulle det finnas utrymme för ytterligare beskärningar utan större extrakostnad. Den argumenteringen är synnerligen ohållbar och farlig. Vi har väl knappast råd med en evig lågkonjunktur? Ett annat frågetecken är verksamhetsformen för den internationella expertpanelen IPCC som fungerar som allvetande gällande den globala uppvärmningen. Den bristfälliga och tendentiösa hanteringen av mätdata har tärt på dess trovärdighet, vilket bl.a. framkommit i avslöjanden som döpts till Climategate. Professor Atte Korholas krav på att hela verksamheten skall omstruktureras för att återvinna trovärdighet är troligen den enda framkomliga vägen i denna för oss alla så viktiga fråga. Anpassningen av Katternökoncernen till våra Kyotoåtaganden Katternökoncernen fortsatte planenligt satsningarna på förnyelsebar energi och koldioxidfri TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Muutosten vuosi Toimintavuotta 2009 leimasivat taantuma ja sen seuraukset. Sen lisäksi että teollisuustuotanto normaaliin tapaan supistui vastamaan heikentynyttä kysyntää, kävimme myös läpi raskasta rakennemuutosta lähinnä metsäteollisuudessa. Vanha vakioratkaisu eli oman valuutan devalvointi kilpailukyvyn lisäämiseksi ei ole ollut mahdollinen euron käyttöönoton jälkeen. Konkreettiset ja kivuliaat rakennemuutokset lähinnä pienehköjen kannattamattomien yksiköiden lakkauttamiset kävivät todeksi. Lisäksi paperitehtaita lakkautettiin tiettyjen paperilaatujen ylituotannon vuoksi. Bruttokansantuote laski vuoden kuluessa peräti 7 % ja samoin sähkönkulutus 7 %. Teollisuudessa laskua oli peräti 16 %. Kipeästä taantumasta huolimatta yhteiskuntakeskustelua leimasi ilmastopolitiikan lopullinen ratkaiseminen Kioton jälkeiselle kaudelle v. 2013 2020. Euroopan erittäin aktiivisesta roolista ja yksipuolisia uusia leikkauksia sisältäneistä lupauksista huolimatta Euroopan unioni ei onnistunut saamaan muuta maailmaa kelkkaansa. Kööpenhaminan kokouksesta tuli sen vuoksi lähinnä retorinen tilaisuus, jossa kaikki lupasivat leikata omia hiilidioksidipäästöjään sitoutumatta kuitenkaan konkreettisiin rajoituksiin lyhyellä aikavälillä. Euroopan yksipuoliset rajoitukset merkitsevät Suomen osalta, että meidän täytyy edelleen vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä, lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä nykyisestä 28,5 %:sta 38 %:iin ja nostaa energiatehokkuutta 20 %:lla. Näiden lisäksi velvoitteena on biopolttoaineen käytön lisääminen liikenteessä. Hallitus esitti jo keväällä selvityksen siitä, miten Suomi voisi selviytyä Kioton jäljeisistä velvoitteistaan. Mutta suunnitellut toimenpiteet riittänevät vain 34 %:iin muun muassa Kemijärven, Valkeakosken ja Kaskisten kemiallisen sellunvalmistuksen lakkauttamisen vuoksi. Puolet puuenergiastahan nimittäin poltetaan kemiallisen sellunvalmistuksen mustalipeänä. Hallitus työstää nyt edelleen tuulivoiman tukipakettia, jonka alun alkaen suunniteltiin tarjoavan peräti 105 euron takuuhinnan megawattitunnilta sähköä eli yli kaksinkertaisen markkinahinnan. Lisäksi hallitus työstää bioenergian tukipakettia. Se sisältäisi tukea pienpuun korjuuseen ja hakettamiseen, tukea puun polttamiseen jos hiilidioksidin markkinahinta putoaa alle 23 euroa tonnilta sekä syöttötariffin pienimuotoista CHP:tä eli sähkön ja lämmön yhteistuotantoa varten. Valitettavasti poliittinen kompromissi tavoitteenaan massapuun korvamerkintä metsäteollisuudelle ja veronmaksajille siedettävä puunpolton hintataso näyttää nykytilanteessa johtavan siihen, ettei polttopuun käytön lisäämisen kokonaisedellytykset merkittävästi parane. Kööpenhaminan epäonnistumisesta huolimatta EU:ssa on voimia, jotka haluaisivat EU:n yksipuolisesti lisäävän hiilidioksidipäästöjen leikkauksia 20 %:sta 30 %:iin. Perusteluna esitetään nykyisen taantuman osoittaneen, ettemme tuota niin paljon hiilidioksidia kuin arvioissa on esitetty. Näin ollen meillä olisi tilaa lisäleikkauksille ilman suurempia lisäkustannuksia. Tällainen ajatusketju on varsin kestämätön ja vaarallinen. Ei kai meillä ole varaa ikuiseen taantumaan? Toinen kysymysmerkki on, millainen toimintamuoto olisi järkevä kansainväliselle asiantuntijapaneelille IPCC:lle, joka toimii kaikkitietävänä globaalin lämpenemisen asioissa. Mittaustietojen puutteellinen ja tarkoitushakuinen käsittely on syönyt sen uskottavuutta, mikä on mm. käynyt ilmi Climategateksi ristityissä paljastuksissa. Professori Atte Korholan vaatimus koko toiminnan uudelleenorganisoinnista uskottavuuden palauttamiseksi on luultavasti ainut kulkukelpoinen reitti tässä meille kaikille tärkeässä asiassa. 4 5

produktion. I Alholmens Kraft i Jakobstad uppgick förnyelsebara bränslen redan till hälften av totala bränslebehovet. Planerna på en ny sopförbränningsanläggning där främst lokala sopor skulle ersätta importerat kol fortsatte. Besvär mot detaljplanen för området ifråga av bl.a. UPM har dock försenat projektet. Under året tog Kanteleen Voima Oy i Haapavesi i bruk en ny linje för bioenergi. Målsättningen är att på sikt upp till en tredjedel av totala bränslemängden skulle utgöras av förnyelsebar bioenergi. Satsningarna på ny vindkraft har fortsatt helt enligt planerna. Under året inleddes byggandet av Rajakiiri vindkraftspark utanför Torneå. Här samarbetar Katternö med EPV-Energi och Outokumpu. I Merijärvi slutfördes vindmätningarna för Ristiveto vindpark och planeringen för ett kommande investeringsbeslut framskrider planenligt. I Klobbskat i Nykarleby skärgård inleddes nya vindmätningar för en eventuell ny vindpark. Moderniseringen av koncernens vattenkraft har genomförts enligt uppgjorda planer. Under året moderniserades Finnholm kraftverk i Esse å. Behandlingen av Fennovoimas ansökan om principtillstånd för ett nytt kärnkraftverk fortsatte inom Arbets- och Näringsministeriet i Helsingfors. Ett positivt beslut av vår riksdag torde vara möjligt under sommaren innevarande år. Katternökoncernens resultat Den globala lågkonjunkturen inverkade negativt på Katternökoncernens ekonomiska utveckling 2009. Till resultatförsämringen bidrog också produktionsbortfallet från Kanteleen Voima Oy. Kraftverket stod till mitten av augusti p.g.a. utebliven leverans av bränntorv från Vapo Oy trots gällande leveransavtal. Omsättningen för koncernen sjönk under året till 74,9 milj. euro, en minskning på 12 % jämfört med föregående år. Resultatet före extraordinära poster sjönk med 31,7 % till 6,8 milj. euro. Avkastningen på eget kapital sjönk likaså till 5,9 % och på investerat kapital inklusive leasingansvar till 6,9 %, medan soliditeten steg till 72 %. Investeringarna under året uppgick till 12,8 milj. jämfört med 9,8 milj. året innan. Satsningarna i de lokala telefonbolagen Jakobstadsnejdens Telefon Ab och Anvia Ab forsatte likaså. Till moderbolagets ägare utdelades en dividend på 1,8 euro per aktie eller totalt 1 milj. euro. Denna utdelning motsvarar 9 % av moderbolagets eget kapital och 21 % av satsat aktiekapital. Framtidsutsikter I enlighet med vår långsiktiga strategi fortsätter Katternökoncernen att satsa på nya koldioxidfria produktionsformer. Vi hoppas därför speciellt på ett positivt beslut gällande Fennovoimas ansökan om principtillstånd för ett nytt kärnkraftverk. Förutom ny koldioxidfri produktion i stor skala, som inte kräver skattesubventioner, skulle det aktivt bidra till en ökad konkurrens på elmarknaden. I nuläget är ägandet av såväl kärnkraften som vattenkraften koncentrerat till ett fåtal storägare med Fortum och UPM i spetsen. Katternös nya kundtidning har rönt stor uppskattning bland våra kunder. Vi har målsättningen att öppet informera om miljö- och energifrågor för att gynna en långsiktig hållbar utveckling. Vi samarbetar med Yrkesskolan Optima i Jakobstad för ge praktiska exempel på energisnålt småhusbyggande. Vi försöker också informera om effektiva möjligheter till att spara såväl energi som vatten i redan existerande bostadsbestånd. Slutligen vill jag tacka våra kunder för visat förtroende under det gångna året. Likaså vill jag tacka vår personal för ett gott arbete trots ett betungande år som bl.a. ibruktagande av ett nytt kundhanteringssystem medförde, liksom våra ägare och samarbetspartners för ett fortsatt givande och resultatbringande samarbete. Katternö konsernin sopeuttaminen Kioton velvoitteisiin Katternö konserni jatkoi suunnitelmien mukaisesti panostusta uusiutuvaan energiaan ja hiilidioksidittomaan tuotantoon. Uusiutuvat polttoaineet muodostivat jo puolet polttoaineiden kokonaistarpeesta Pietarsaaren Alholmens Kraftilla. Uuden jätteenpolttolaitoksen suunnittelu jatkui; siinä on tarkoitus korvata tuontihiiltä polttamalla lähinnä paikallisesti tuotettua jätettä. Hanke on kuitenkin viivästynyt kyseisen alueen asemakaavasta mm. UPM:n tekemien valitusten vuoksi. Kanteleen Voima Oy otti vuoden aikana käyttöön uuden bioenergialinjan Haapavedellä. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kolmasosa kokonaispolttoainemäärästä olisi uusiutuvaa bioenergiaa. Panostukset uuteen tuulivoimaan ovat jatkuneet täysin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana käynnistettiin Rajakiirin tuulivoimapuiston rakentaminen Tornion edustalle. Katternö toimii asiassa yhteistyössä EPV-Energian ja Outokummun kanssa. Merijärvellä saatiin Ristivedon tuulivoimapuiston tuulimittaukset päätökseen, ja tulevien investointipäätösten suunnittelu etenee sovitusti. Uudenkaarlepyyn saariston Klobbskatissa aloitettiin uudet tuulimittaukset mahdollisen uuden tuulivoimapuiston perustamiseksi. Konsernin vesivoiman uudistamista on toteutettu laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana uudistettiin Ähtävänjoen Finnholmin voimala. Fennovoiman hakemuksen käsittely uuden ydinvoimalan periaateluvaksi jatkui työ- ja elinkeinoministeriössä Helsingissä. Eduskunta tehnee asiassa myönteisen päätöksen kuluvan kesän aikana. Katternö-konsernin tulos Maailmanlaajuinen taantuma vaikutti Katternö konsernin talouskehitykseen kielteisesti vuonna 2009. Tuloksen heikkenemiseen vaikutti myös Kanteleen Voima Oy:n tuotannon poisjäänti. Voimala oli pysähdyksissä elokuun puoleen väliin saakka, koska Vapo Oy ei toimittanut sille polttoturvetta voimassa olevasta toimitussopimuksesta huolimatta. Konsernin liikevaihto laski vuoden aikana 74,9 milj. euroon, mikä on 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tulos ennen satunnaisia eriä supistui 31,7 prosenttia 6,8 milj euroon. Lisäksi oman pääoman tuottoprosentti laski 5,9 %:iin ja sijoitetun pääoman tuotto, leasingvastuut mukaan luettuina, supistui 6,9 %:iin, kun taas vakavaraisuus nousi 72 %:iin. Investointeja tehtiin vuoden aikana 12,8 milj. eurolla; edellisvuonna niitä oli 9,8 milj. euroa. Katternö jatkoi panostusta paikallisiin puhelinyhtiöihin eli Pietarsaarenseudun Puhelin Oy:hyn ja Anvia Oy:hyn. Emoyhtiön osakkaille jaettiin osinkona 1,8 euroa osakkeelta eli yhteensä 1 milj. euroa, joka vastaa 9 % emoyhtiön omasta pääomasta ja 21 % sijoitetusta osakepääomasta. Tulevaisuudennäkymät Katternö konserni jatkaa pitkän aikavälin strategiansa mukaisesti panostusta uusiin hiilidioksidittomiin tuotantomuotoihin. Toivomme sen vuoksi erityisesti myönteistä päätöstä Fennovoiman hakemukseen uuden ydinvoimalan periaateluvaksi. Se tuottaisi uutta hiilidioksiditonta energiaa suuressa mittakaavassa eikä vaatisi verosubventioita, mutta se myös edistäisi sähkömarkkinoiden kilpailua. Nykytilanteessa niin ydinvoiman kuin vesivoimankin omistus on keskittynyt muutamille suuromistajille, joista kärjessä ovat Fortum ja UPM. Asiakkaamme ovat arvostaneet Katternön uutta asiakaslehteä. Tavoitteenamme on tiedottaa ympäristö- ja energia-asioista avoimesti pitkän aikavälin kestävän kehityksen edistämiseksi. Teemme yhteistyötä pietarsaarelaisen Optiman ammattiopiston kanssa ja tarjoamme käytännön esimerkkejä energiapihistä pientalorakentamisesta. Pyrimme myös tiedottamaan tehokkaista mahdollisuuksista niin energian kuin vedenkin säästämiseksi jo olemassa olevassa asuntokannassa. Haluan kiittää asiakkaitamme siitä, että saimme palvella heitä tänäkin vuonna. Samoin haluan kiittää henkilökuntaa hyvästä työstä, vaikka vuosi olikin raskas mm. uuden asiakas tieto järjestelmän käyttöönoton vuoksi. Samoin osoitan kiitokseni omistajillemme ja yhteistyökumppaneillemme antoisasta ja tuloksekkaasta yhteistyöstä. 6 7

Katternökoncernen är ett medelstort finländskt kraftbolag med stark regional förankring. Vårt koncessionsområde, där vi handhar elanskaffning, elproduktion och eldistribution, sträcker sig längs kusten från Maxmo till Alavieska. Vår målsättning är att tillgodose regionens energibehov. Vi strävar också efter att i mån av möjlighet investera i regionen och på så sätt stöda den regionala utvecklingen. Våra investeringar i Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy och Vieskan Voima Oy är bra exempel på detta. Katternökoncernens verksamhet är indelad i tre delar: Katternö elanskaffning, Katternö el- och fjärrvärmeproduktion, som huvudsakligen sker via dotterbolagen Oy Perhonjoki Ab och Katternö Kraft Oy Ab, samt Oy Herrfors Ab:s verksamhet omfattande såväl region- som el- och fjärrvärmedistribution. På den numera fria elmarknaden åtnjuter Katternö gruppen en stark kundtrohet. Våra kunder Katternö i korthet vet att en geografiskt avlägsen producent har svårt att i längden upprätthålla samma höga servicegrad. Bland våra ägare finns främst städer, kommuner och deras kraftbolag i sista hand ägs vi alltså av regionens invånare. Eldistributionen sker främst via våra ägares elverk, men i vissa fall via vårt dotterbolag Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Elproduktionen sker i våra egna kraftverk, i våra aktieägares kraftverk och i kraftverk som vi är delägare i. Under tiden när kundernas behov underskrider produktionen, säljs överskottet till NordPool eller marknaden och vice versa. Katternökoncernens huvudkontor finns i Jakobstad. Herrfors har också servicepunkter i Oravais, Terjärv, Kållby och Ylivieska. Sammanlagt sysselsätter vi 46 personer. Katternö moderbolaget ägs av: Esse Elektro Kraft Ab............ 13,38 % Staden Jakobstad/Energiverket... 40,32 % Jeppo Kraft Andelslag............. 0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä..... 26,54 % Kronoby kommun/elverket........ 4,12 % Nykarleby stad/kraftverket....... 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy............ 2,26 % Katternökoncernen består av: Moderbolag Oy Katternö Ab............................... tjänsteproduktion koncernbolagen Dotterbolag Oy Herrfors Ab................................ elproduktion, elhandel och värmedistribution Oy Perhonjoki Ab............................. el- och fjärrvärmeproduktion Katternö Kraft Oy Ab........................... elproduktion Katternö Kärnkraft Oy Ab....................... elproduktion Herrfors Nät-Verkko Oy Ab..................... nätverksamhet Kat-Voima Oy................................. utveckling Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy.. industrifastighet fusionerats med Herrfors i maj 2009 Andelar i andra företag Pohjolan Voima Oy............................ elproduktion Oy Alholmens Kraft Ab......................... el- och fjärrvärmeproduktion Vieskan Voima Oy............................. el- och fjärrvärmeproduktion EPV-Energia Oy............................... elproduktion Kanteleen Voima Oy.......................... elproduktion Tunturivoima Oy.............................. elproduktion Voimaosakeyhtiö SF........................... elproduktion Rajakiiri Oy................................... elproduktion Katternö lyhyesti Katternö konserni on keskikokoinen suomalainen, alueellinen voimayhtiö. Toimilupa-alueemme, jolla huolehdimme sähkön hankinnasta, tuotannosta ja jakelusta, käsittää rannikkoseudun Maksamaalta Alavieskaan. Katternö konsernin tavoitteena on turvata alueen energiahuolto nyt ja vastaisuudessa. Pyrimme myös investoimaan toiminta-alueellemme ja näin tukemaan alueellista kehitystä. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Oy Alholmens Kraft Ab, Kanteleen Voima Oy ja Vieskan Voima Oy. Konsernin toiminta jakautuu kolmeen osaan: Katternön sähkönhankintaan, Katternön sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, pääosin tytäryhtiöidemme Oy Perhonjoki Ab:n ja Katternö Kraft Oy Ab:n kautta, sekä Oy Herrfors Ab:n verkkotoimintaan käsittäen niin alueverkon kuin sähkön- ja kaukolämmönjakelun. Vapautuneilla sähkömarkkinoilla Katternö konserni nauttii lujaa asiakasuskollisuutta. Asiakkaamme tietävät, ettei kaukana oleva tuottaja pysty ylläpitämään yhtä korkeatasoista palvelua pitkään. Omistajiimme kuuluu kaupunkeja, kuntia ja näiden energialaitoksia omistajamme ovat siis alueen asukkaat. Sähkön jakelusta vastaavat omistajamme sekä tytäryhtiömme Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Sähköä tuotetaan omissa voimaloissa, osakkaittemme voimalaitoksissa sekä osakkuusvoimaloissamme. Kun asiakkaiden tarve alittaa tuotannon, ylijäämä myydään NordPool markkinoille ja päinvastoin. Katternö konsernin pääkonttori sijaitsee Pietarsaaressa ja palvelupisteemme Oravaisissa, Teerijärvellä, Kolpissa ja Ylivieskassa. Yhteensä palveluksessamme on 46 henkilöä. Katternö emoyhtiön omistajat: Esse Elektro Kraft Ab............ 13,38 % Pietarsaari/Energialaitos......... 40,32 % Jepuan voima Sähköosuuskunta... 0,04 % Korpelan Voima kuntayhtymä..... 26,54 % Kruunupyyn kunta/sähkölaitos.... 4,12 % Uusikaarlepyy/Voimalaitos....... 13,34 % Vetelin Sähkölaitos Oy............ 2,26 % Katternö konserniin kuuluvat: Emoyhtiö Oy Katternö Ab............................... palvelutuotanto kanserniyhtiöt Tytäryhtiöt Oy Herrfors Ab................................ sähköntuotanto, sähkökauppa ja lämmönjakelu Oy Perhonjoki Ab............................. sähkön- ja kaukolämmöntuotanto Katternö Kraft Oy Ab........................... sähköntuotanto Katternö Kärnkraft Oy Ab....................... sähköntuotanto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab..................... verkkotoiminta Kat-Voima Oy................................. kehitys Ab Fastighets Alholmen Boat Yards Kiinteistö Oy.. teollisuuskiinteistö fuusioitu Herrforsin kanssa toukokuussa 2009 Osuuksia muissa yhtiöissä Pohjolan Voima Oy............................ sähköntuotanto Oy Alholmens Kraft Ab......................... sähkön- ja kaukolämmöntoiminta Vieskan Voima Oy............................. sähkön- ja kaukolämmöntoiminta EPV-Energia Oy............................... sähköntuotanto Kanteleen Voima Oy.......................... sähköntuotanto Tunturivoima Oy.............................. sähköntuotanto Voimaosakeyhtiö SF........................... sähköntuotanto Rajakiiri Oy................................... sähköntuotanto 8 9

Lågkonjunkturen dominerade Katternö koncernens verksamhetsår 2009. Den globala finanskrisen som slog till redan föregående år fortsatte att sätta sina spår i Finlands ekonomi med en avmattning i industriproduktionen som följdes av en märkbar nedgång i behovet av el. Den milda vintern 2008 2009 förstärkte ytterligare denna negativa trend. Detta ledde till mycket pressade elpriser med försämrad lönsamhet för elhandeln som resultat. Elförbrukningen inom Katternö koncernens eldistributionsområde minskade under året med 1,4 %. För hela Finlands del minskade elförbrukningen med hela 7 %. Ökningen i fjärrvärme leveranserna kunde till en del kompensera den försämrade lönsamheten tack vare leveransen av processånga till Raisios foderfabrik i Ylivieska samt en ökning i fjärrvärmeleveranser till slutkunder i Ylivieska. Koncernens omsättning uppgick till 74,9 milj. euro (84,9) och rörelsevinsten till 7,3 milj. euro (10,5). Nedgången i omsättningen och den försämrade lönsamheten kommer främst från den övriga elaffärsverksamheten. Där förutom den försämrade lönsamheten för elhandel även driftsstoppet i Kanteleen Voima, på grund av utebliven torvleverans från Vapo, märkbart försämrat koncernens lönsamhet. Koncernens klart försämrade resultat jämfört med fjolåret syns också i avkastningen på det egna kapitalet, som uppgick till 5,9 % (9,1 %), och avkastningen på det investerade kapitalet som var 6,9 % (10,7 %). Koncernen investerade totalt 12,8 milj. euro (9,8) under 2009. Av dessa uppgick investeringarna i nätverksamheten till 2,2 milj. euro, elproduktionen 1,7 milj. euro och fjärrvärmeverksamheten 0,3 milj. euro. I aktier och andelar investerades totalt 8,6 milj. euro. Ekonomisk översikt Thomas Sandkulla Ekonomiska nyckeltal 2009 2008 2007 2006 Omsättning (tusen euro) 74 918 84 946 76 638 66 982 Rörelseresultat (tusen euro) 7 320 10 486 9 758 8 015 Rörelseresultat i % av omsättning % 9,8 12,3 12,7 12,0 Resultat före boksluts disp och skatter (tusen euro) 6 766 9 903 9 208 7 763 Räntebärande skuld inkl leasing ansvar (tusen euro) 19 928 18 384 19 807 25 327 Avkastning-% på investerat kapital 6,9 10,7 11,0 9,6 Avkastning-% på eget kapital 5,9 9,1 9,8 9,5 Soliditet % 72,0 70,0 69,4 63,6 Investeringar 12 822 8 707 6 507 12 462 Kassaflöde från rörelseverksamheten (tusen euro) 3 619 13 879 6 592 7 946 Personal 46 51 55 53 Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasing ansvar, var vid räkenskapsperiodens slut 19,9 milj. euro (18,4). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, förbättrades till 72 % (70 %) Eftersom ekonomins konjunkturkurvor sakta verkar svänga uppåt och elkonsumtionen i takt med ökad konsumtion och industriproduktion igen ökar förväntas koncernens lönsamhet förbättras under nästa år, förutsatt att prisutvecklingen på bränslen är stabil. Tillgången på torv vid Kanteleen Voima är fortfarande en riskfaktor för koncernens lönsamhet under det kommande året. Talouskatsaus Taantuma hallitsi Katternö konsernin toimintavuotta 2009. Jo edeltävänä vuonna alkanut maailmanlaajuinen talouskriisi leimasi yhä Suomen taloutta hiljentäen teollisuustuotantoa ja sen seurauksena supistaen huomattavasti sähköntarvetta. Lisäksi leuto talvi 2008 2009 vahvisti tätä negatiivista suuntausta. Sähkönhintoihin kohdistui tämän vuoksi kovia paineita ja sähkökaupan kannattavuus heikkeni. Sähkönkulutus laski Katternö konsernin jakelualueella 1,4 % vuonna 2009. Koko maassa sähkönkulutus laski peräti 7 %. Polttoainehintojen kohoamisen aiheuttamaa kannattavuuden laskua voitiin paikata myyynnin lisääntymsisellä sekä kaukolämpöasiakkaille että Raision rehutehtaan höyryntoimituksilla. Vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 74,9 milj. euroa (84,9) ja liikevoitto 7,3 milj. euroa (10,5). Liikevaihdon supistuminen ja heikentynyt kannattavuus aiheutuivat lähinnä muusta sähköliiketoiminnasta. Kanteleen Voiman seisokki Vapon turvetoimitusten keskeytymisen vuoksi laski konsernin tulosta merkittävästi sähkökaupan heikon kannattavuuden lisäksi. Konsernin edellisvuotta selkeästi heikompi tulos näkyy myös oman pääoman tuottoprosentissa, joka oli 5,9 % (9,1 %), ja sijoitetun pääoman tuottoprosentissa, joka oli 6,9 % (10,7 %). Konserni teki yhteensä 12,8 milj. euron (9,8) investoinnit vuonna 2009. Niistä 2,2 milj. euroa kului verkkotoiminnan, 1,7 milj. euroa sähköntuotannon ja 0,3 milj. euroa kaukolämpötoiminnan investointeihin. Osakkeisiin ja osuuksiin investoitiin kaikkiaan 8,6 milj. euroa. Konsernin korollinen velka, leasingvastuu mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 19,9 milj. euroa (18,4). Konsernin omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, oli 72 % (70 %). Koska talouden suhdannekäyrät näyttävät Taloudelliset tunnusluvut 2009 2008 2007 2006 Liikevaihto (tuhat euroa) 74 918 84 946 76 638 66 982 Liikevoitto (tuhat euroa) 7 320 10 486 9 758 8 015 Liiketoiminnan %-tulos liikevaihdosta 9,8 12,3 12,7 12,0 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja (tuhat euroa) 6 766 9 903 9 208 7 763 Korollinen velka, sis. leasingvastuun (tuhat euroa) 19 928 18 384 19 807 25 327 Sijoitetun pääoman tuotto % 6,9 10,7 11,0 9,6 Oman pääoman tuotto % 5,9 9,1 9,8 9,5 Vakavaraisuus % 72,0 70,0 69,4 63,6 Investoinnit 12 822 8 707 6 507 12 462 Liiketoiminnan rahavirta (tuhat euroa) 3 619 13 879 6 592 7 946 Henkilökunta 46 51 55 53 hitaasti kääntyvän ylöspäin ja sähkönkulutus on kasvavan kulutuksen ja teollisuustuotannon myötä jälleen nousussa, konsernin kannattavuuden odotetaan ensi vuonna kohenevan edellyttäen, että polttoaineiden hintakehitys pysyy vakaana. Turpeen saatavuus Kanteleen Voiman tarpeisiin on edelleen riskitekijä konsernin kannattavuudelle tulevana vuonna. 10 11

Egen torvproduktion Kanteleen Voima började våren 2008 anskaffa egna torvmarker och målsättningen är att efter några år erhålla en femtedel av bränselbehovet från egna torvmarker. Under år 2009 genomfördes i Haapavesitrakten flera torvmarkanskaffningar och ansökan om miljötillstånd för en torvmosse kunde lämnas till myndigheterna för behandling. Alholmens Kraft fortsatte sina egna anskaffningar och förberedelser av torvmarker enligt tidigare och av anläggningens använda torv kom 35 % från egna torvmossar. Att ha egen torvproduktion är ett måste. Kanteleen Voima stod hela första delen av året, eftersom bränsleleverantören hänvisade till force majeur och upphörde med leveransen av torv till anläggningen. Detta påstående om oöverstigligt hinder behandlas som bäst i skiljemannadomstolen. Mera träbränsle Ökningen av trä som energibränsle är i linje med EU:s energi- och klimatpaket. Målsättningen i Finland är att från tidigare år tredubbla användningen av träflis fram till år 2020. Detta är mycket utmanande, samtidigt som mängden biprodukter från skogsindustrin (bark, sågspån och flis) i allmänhet minskar. Av Alholmens Krafts använda bränslemängd var t.o.m. hälften biobränslen. Mängden av inhemska biprodukter från industrin minskade, medan träflis och flis av stubbar samt den importerade biobränsle mängden ökade. På grund av utmaningarna i torvproduktionen ersattes torven med trä vid Vieskan Voimas anläggning, där mängden träbränsle var rekordstor. Kanteleen Voima startade anskaffningen av biobränslen under senhösten 2008 och under år Kraftproduktionens utveckling 2009 användes mera biobränslen än vad som totalt använts under de föregående nitton åren. Under år 2010 kommer man också att överstiga den totala användningen under de föregående tjugo åren. Förutom de gjorda investeringarna vid kraftverket förutsätter också leveransen av trämassorna och åkerprodukterna en fungerande anskaffningsorganisation och leverantörsnät. Båda sakerna har utvecklats förträffligt vid Haapavesi kraftverk. Förverkligande av vindkraftprojekt Tyngdpunkten för vindkraftprojekten var i planeringsprocessen. PVO Innopower fortsatte den utmanande idrifttagningen av Ajos vindkraftpark i Kemi. Oy Perhonjoki Ab äger 4,65 % i denna park via PVO:s I-serie. Rajakiiri Oy, där Katternö Kraft äger 19,9 % samt Perhonjoki 1,8 % via EPV-Energias W-serie fortsatte med MKB-processen för havsvindparkerna i Torneå och Brahestad. För Torneå landvindkraftspark erhölls Arbets- och Näringsministeriets investeringsstöd och ett investeringsbeslut i projektet togs i augusti 2009. De egentliga byggnadsarbetena påbörjades i oktober 2009 och denna nästan 30 MW stora vindpark borde vara i produktion i början av år 2011. Oy Herrfors Ab förverkligade de vid Ristivuori planerade vindmätningarna till slutet av juli. Under samma tid gjorde kommunen upp en plan med nödvändiga miljöutredningar för området. Planen har färdigställts under år 2010 och målsättningen i år är att fatta investeringsbeslut beträffande denna Risti-Veto benämnda vindkraftpark. Efter utförandet av mätningen i Ristivuori flyttades den av bolaget ägda masten till Klobbskat i Munsala, där vindmätningar utförs under 2010. Kanteleen Voimas ägare gav bolaget i april 2009 en ny uppgift, att utveckla ett ca 100 MW stort vinkraftsprojekt i Kopsa i Brahestad. Vindmätningarna på området påbörjades i juli 2009. Vid samma tid påbörjades också miljökonsekvensbedömningen (MKB) samt planläggning och planering av markanvändningen för området. Förberedelsen för projektet färdigställs år 2011, då det också är möjligt att göra ett investeringsbeslut. Vindparken är också möjlig att förverkliga i fyra 25 MW steg Voimantuotannon kehitys Omaa turvetuotantoa Kanteleen Voima aloitti keväällä 2008 omien soiden hankinnan ja tavoitteena on saada muutamien vuosien kuluttua viidennes polttoaineista omilta turvesoilta. Vuoden 2009 aikana saatiin Haapaveden seudulla useita suohankkeita valmisteluun ja yhden suon osalta voitiin jättää viranomaisille ympäristölupahakemus käsiteltäväksi. Alholmens Kraft jatkoi omien turvesoiden hankintaa ja valmistelua kuten aikaisemminkin ja laitoksen käyttämästä turpeesta tuli omilta soilta 35 %. Oman turvetuotannon olemassaolo on pakko. Kanteleen Voima seisoi koko alkuvuoden, koska polttoainetoimittaja vetosi väittämäänsä ylivoimaiseen esteeseen eikä toimittanut laitokselle turvetta. Ylivoimaisen esteen väittämää käsitellään parhaillaan välimiesoikeudessa. Enemmän puuta polttoon Puun energiakäytön lisääminen on EU:n energia- ja ilmastopaketin linjausten mukaista. Tavoitteena maassamme on metsähakkeen käytön kolminkertaistaminen viime vuosien tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on erittäin haasteellista samaan aikaan, kun metsäteollisuuden sivutuotteiden (kuoren, purun ja hakkeen) määrä ja hakkuutyöt yleensä ovat vähenemässä. Alholmens Kraftin käyttämästä polttoaineista jopa puolet oli biopolttoaineita. Kotimaisten teollisuuden sivutuotevirtojen määrä pieneni, mutta taas metsä- ja kantohakkeen sekä tuodun biopolttoaineen määrä kasvoi. Turvetuotannon haasteiden takia puu joutui korvaamaan turvetta Vieskan Voiman laitoksella, jossa puun määrä oli kaikkien aikojen suurin. Kanteleen Voimalla biopolttoaineen hankinta aloi- Antti Vilkuna tettiin loppusyksystä 2008 ja vuoden 2009 aikana käytettiin biopolttoainetta enemmän kuin edellisen 19 vuoden aikana yhteensä. Tosin vuoden 2010 aikana tullaan käyttämään taas enemmän kuin edellisen 20 vuoden aikana yhteensä. Laitoksella tehtyjen laiteinvestointien lisäksi puu- ja peltobiomassojen toimittaminen edellyttää toimivaa hankintaorganisaatiota ja toimittajaverkkoa. Molempien osalta on Haapaveden voimalaitoksella edetty erinomaisesti. Tuulivoimahankkeet toteutuvat Tuulivoimahankkeiden painopiste oli hankevalmistelussa. PVO Innopower jatkoi Kemin Ajoksen tuulipuiston haastellista käyttöönottoa. Oy Perhonjoki Ab omistaa tästä puistosta PVO:n I-sarjan kautta 4,65 %. Rajakiiri Oy, josta Katternö Kraft omistaa 19,9% sekä Perhonjoki 1,8 % EPV-Energian W-sarjan kautta jatkoi Tornion ja Raahen merituulipuistojen YVA-prosessia. Tornio maatuulivoimapuistoon saatiin Työ- ja Elinkeinoministeriön myöntämä investointiavustus ja hankkeesta tehtiinkin elokuussa 2009 investointipäätös. Varsinaiset rakennustyöt alkoivat lokakuussa 2009 ja tämän vajaan 30 MW tuulipuiston pitäisi olla tuotantokäytössä vuoden 2011 alussa Oy Herrfors Ab toteutti Merijärven Ristivuorella suunnitellut tuulimittaukset heinäkuun loppuun mennessä. Samaan aikaan kunta teki alueelle kaavoitusta vaadittavine luontoselvityksineen. Kaavoitus on valmistunut vuoden 2010 puolella ja tämän vuoden aikana on tavoitteena tehdä investointipäätös tästä Risti-Vedon nimellä kulkevasta tuulivoimapuistosta Ristivuoden mittausten valmistuttua yhtiön omistama tuulenmittausmasto siirrettiin Munsalan Klubbskalle, jossa tuulta mitataan kuluva vuosi. Kanteleen Voiman osakkaat antoivat yhtiölle huhtikuussa 2009 uuden tehtävän, kehittää Raahen Kopsaan noin 100 MW tuulivoimahankkeen. Heinäkuussa 2009 aloitettiin alueella tuulimittaukset. Samoihin aikoihin aloitettiin ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä kaavoitus ja maankäytön suunnittelu. Hankkeen valmisteluvaihe on valmis vuonna 2011, jolloin myös investointipäätös on mahdollista tehdä. Tuulipuisto on mahdollista toteuttaa myös neljässä 25 MW vaiheessa. 12 13

Alholmens sopförbränningsprojekt tog ett steg framåt Alholmens Kraft har sedan år 2007 bränt återvinnbart bränsle både rivet och pelleterat. För att kunna öka mängden av brännbara sopor, har bolaget utrett möjligheten att bygga en sopförbränningsanläggning, som skulle kopplas till AK2 anläggningen. Under år 2009 framskred ärendena i anslutning till planen och förberedelserna för investeringen kan fortgå. Fennovoimas kärnkraftverksprojekt fortskrider enligt planerna Katternö Kärnkraft Ab är en grundande medlem i Voimaosakeyhtiö SF, som är huvudägare i det nya kärnkraftbolaget Fennovoima Oy. Fennovoima kärnkraftprojektets planering och färdigställande fortgick enligt tidtabell med målet att få ett godkänt principbeslut år 2010. Bolaget lämnade i januari 2010 in sin ansökan om principbeslut till Arbets- och Näringsministeriet. Till denna ansökan gav både Strålningscentralen och kommunfullmäktige i alla de tre potentiella placeringskommunerna positiva utlåtanden. I december beslöt Fennovoima koncentrera sig på de nordliga placeringsalternativen Simo och Pyhäjoki. För utförandet av projektet rekryterades mer personal. Regeringen torde göra ett principbeslut i ärendet inom april 2010, varefter ärendet efter ett positivt beslut går till riksdagen för godkännande under sommaren 2010. Mera lokal vattenkraft Finnholm vattenkraftverkets andra turbinaggregat totalförnyades under verksamhetsåret. Investeringen omfattade allt från interna vattenvägar till automation och denna investering säkerställer och ökar kraftverkets produktion i avsevärd grad. Förrättningsmännens förslag till tillståndsvillkor för Kiitola kraftverk inlämnades till tillståndsverket, vilket torde ge sitt tillståndsbeslut innevarande år. Förnyandet av Finnholm kraftverk Finnholmin voimalaitoksen uusiminen Alholman jätteenpolttohanke liikahti eteenpäin Alholmens Kraft on jo vuodesta 2007 lähtien polttanut kierrätyspolttoainetta sekä revittynä että pelletöitynä. Jotta jätteen käyttöä polttoaineena voidaan lisätä, on yhtiö selvittänyt mahdollisuutta rakentaa arinakattilalaitos, joka kytkettäisiin ns-. syöttöveden esilämmittimenä AK 2-laitokseen. Vuoden 2009 aikana saatiin kaavoitukseen liittyvät asiat eteenpäin ja investoinnin valmistelua voidaan jatkaa. Fennovoiman ydinvoimahanke etenee suunnitelman mukaan Katternö Ydinvoima Oy on perustajaosakkaana Voimaoakeyhtiö SF:ssä, joka on uuden ydinvoimayhtiö Fennovoiman pääomistaja. Fennovoiman ydinvoimahankkeen suunnittelu ja valmistelu jatkui aikataulun mukaisesti tavoitteena hyväksytty periaatepäätös vuonna 2010. Yhtiö jätti tammikuussa 2009 periaatepäätöshakemuksen Työja Elinkeinoministeriölle. Tähän hakemukseen antoivat sekä Säteilyturvakeskus että kaikkien kolmen potentiaalisen sijoituskunnan kunnanvaltuustot puoltavat lausunnot. Joulukuussa Fennovoima päätti keskittyä pohjoisiin sijoituspaikka-vaihtoehtoihin, Simoon ja Pyhäjokeen. Hankkeen valmistelua varten yhtiöön rekrytoitiin lisää henkilökuntaa. Hallituksen pitäisi tehdä PAP-asiassa periaatepäätös huhtikuun 2010 aikana, jonka jälkeen myönteisessä tapauksessa päätös menee eduskunnan hyväksyttäväksi kesällä 2010. Lisää vesivoimaa Finnholmin vesivoimalaitoksen toinen turbiin uusittiin kokonaan toimintavuoden aikana. Investointi käsitti kaikki sisäisistä vesiteistä automaatioon ja tämä investointi varmistaa ja lisää voimalaitoksen tuotantoa huomattavasti. Selvitysmiesten lupaehtoehdotus Kiitolan voimalaitokselle jätettiin lupaviranomaiselle, jonka pitäisi antaa lupapäätöksensä vielä tänä vuonna. 14 15

Ekonomier i recession vad efter Kyoto? Den världsomfattande lågkonjunkturen satte kraftig prägel på hela verksamhetsårets elhandel. Med kraftig nedgång i världshandeln sjönk industriproduktionen och därmed behovet av elenergi inom marknadsområdet. Hemmamarknaden med produktion av konsumtionsvaror och serviceinriktad verksamhet har fortsättningsvis utvecklats förhållandevis bra varför nedgången i elbehovet bromsats, planat ut och mot slutet av året vänt svagt uppåt. Köpenhamnsmötet i slutet av året om den globala utsläppsregleringen efter Kyoto-perioden blev jämfört med förväntningarna ett fiasko; man överenskom om en nära till intet bindande målsättning om att begränsa uppvärmningen av vår värld. Endast EU-länderna stod så gott som ensamma för det konkurrenshämmande men politiskt nära nog religiösa uppoffrandet att minska på den globala uppvärmning som med senaste årtiondets facit i hand inte alls skett såsom beslutsunderlagen visade när Kyoto-beslutet togs. Utnyttjningsgraden av koncernens produktionskapacitet begränsades av att marknadspriset på el tidvis föll under kondenskraftens rörliga kostnader, men även av Vapos fortsatta torvleveransavbrott till Haapavesi kraftverk. Även om de fasta kostnaderna utvecklades i positiv riktning, dvs. minskade, så sjönk det totala självkostnadspriset mindre än marknadsprisets dito. Vattenkraftproduktionen till följd av den torra sommaren var nära rekordlåg. När dessutom avbrottet i torvleveranserna i strid med gällande avtal tvingade till upplösning av prisskyddena blev resultatutvecklingen därefter. En likvid derivathandel ger möjlighet till en viss stabilitet mot ovanstående typ av marknadsvariationer men volymrisken i kraftproduktion med enbart torvbränsle är ändå mycket svår att skydda sig emot. Årets avslutning bjöd på kraftigt stigande priser, vilket fortsatte efter årsskiftet och visar att finan- Ralf Bertula Elmarknaden och slutkundsförsäljningen siella instrument ej kan ersätta en fysisk produktions stabili serande inverkan på kostnader och därmed slutkundpriset på den energi vi levererar till våra kunder. Den lokala vattenkraftproduktionen dök kraftigt efter den torra sommaren. Vattenflödena var i början av året nära normala för att efter vårfloden och sommaren närapå halveras jämfört med normalläge. Slutkundsförsäljningen Våra kunder kan välja olika prisvillkor för sin leverans. Till relativt stabila standardpris, till tidsbundna och fasta priser samt på olika sätt prisbundna. Det stora antalet konsumenter använder våra standardprisvillkor medan andra aktivt vill delta i marknadens svängningar. Under året justerades våra standardpris i takt med marknaden och sänktes under våren. Marknadens svaga nivå har kännetecknat slutkundsförsäljningen. Den stabilitet produktionen innebär i en turbulent marknad har ändå känts positiv för våra kunder då de valt vårt alternativ. Sammantaget ökade Katternögruppens slutkundsförsäljning med 3,6 % jämfört med föregående år. Finslipningen av det nya kundservice- och faktureringsverktyget fortsatte. Systemet har effektiverat vår kundservice bl.a. så att när en kund har kontakt med olika enheter och/eller personer i vårt bolag finns tidigare förda diskussioner tillgängliga för de som bör vara informerade om det. Målsättningen är att ge vår kundbetjänande personal bättre möjlighet till att svara mot kunders behov medan nödvändig administrativ databehandling i större grad automatiseras. I dagens värld är även kommunikationen via webb-sidorna allmän och systemet ger därvidlag nya utvecklingsmöjligheter. Vi är via webben anträffbara under dygnets alla timmar. Katternö-tidningen ger våra läsare förutom en saklig, allsidig men även lättfattlig bild av energimarknaden dessutom en mängd människonära artiklar om närsamhället vi verkar i. Tidningen har på ett positivt sätt slagit igenom bland våra kunder och även i affärs kretsar där denna distribueras. Sähkömarkkinat ja loppuasiakasmyynti Taloudet taantumassa mitä Kioton jälkeen? Maailmanlaajuinen taantuma leimasi voimalli sesti sähkökauppaa koko toimintavuoden aikana. Maailmankaupan voimakkaan supistumisen myötä teollisuustuotanto hiljeni ja sitä kautta myös sähköener gian tarve markkina-alueella. Kotimarkkinoilla kulutustavaroiden ja palvelutoiminnan tuotanto on edelleen jatkunut suhteellisen hyvänä, mikä on jarruttanut ja tasoittanut sähköntarpeen supistumista ja loppuvuodesta kääntänyt sitä jo hiukan ylöspäin. Vuoden lopulla Kööpenhaminassa järjestetyssä kokouk sessa piti päättää päästöjen globaalista sääntelystä Kioto-kauden jälkeen, mutta se päättyi odotuksiin verrattuna fiaskoon; Kööpenhaminassa sovit tiin tavoitteista maapallon lämpenemisen rajoitta miseksi, mutta niiden sitovuus jäi lähes olemattomaksi. Ainoastaan EU-maat käytännössä yksin lupautuivat kilpailua haittaavaan mutta poliittisesti lähes uskonnolliseen uhraukseen vähentääkseen globaalia lämpenemistä, jota ei viime vuosikymmenen tietojen valossa edes tapah tunut sillä tavoin kuin asiakirjat näyttivät osoittavan Kioton päätöksiä tehtäessä. Sähkön markkinahinnan putoaminen ajoittain alle lauhdevoiman muuttuvien kustannusten rajoitti konsernin tuotantokapasiteetin käyttöastetta, mutta asiaan vaikutti edelleen myös Vapon turvetoimitusten keskeytys Haapaveden voimalalle. Vaikka kiin teät kustannukset kehittyivät myönteiseen suuntaan eli laskivat, kokonaisomakustannushinta supistui markkinahintaa vähemmän. Vesivoiman tuotanto jäi kuivan kesän seurauksena lähes ennätysmäisen alhaiseksi. Kun sen lisäksi turvetoimitukset keskeytyivät voi massa olevan sopimuksen vastaisesti ja pakottivat hintasuojausten purkuun, tuloskehityksestä tuli sen mukainen. Tehokas sähkön ja päästöoikeuksien johdannaiskauppa tarjoaa mahdollisuuden tiettyyn vakauteen edellä mainitun kaltaisia markkinavaihteluita vastaan, mutta suojautuminen ainoastaan turvetta polttoaineena käyttävän tuotannon volyymiriskiä vastaan on silti erittäin vaikeaa. Vuoden lopulla hinnat nousivat voimakkaasti ja jatkoivat nousuaan myös vuodenvaihteen jälkeen. Tämä osoittaa, etteivät rahoitusinstrumentit voi korvata oman sähköntuotannon vakaut tavaa vaikutusta kustannuksiin ja sitä kautta asiak kaille toimitetun energian loppukuluttajahintoihin. Paikallinen vesivoiman tuotanto sukelsi voimakkaasti kuivan kesän jälkeen. Vesivirtaamat olivat vuoden alussa lähellä tavanomaisia, mutta kevättulvan ja kesän jälkeen ne lähes puolittuivat normaaliin verrattuna. Loppuasiakasmyynti Asiakkaamme voivat valita heille sopivan hinnoitteluvaihtoehdon eli suhteellisen vakaat perushinnat, aikasidonnaiset kiinteät hinnat sekä eri tavoin markkinaperusteiset hinnat. Suurin osa asiakkaistamme valitsee perushinnat, mutta osa haluaa aktiivisesti osallistua markkinoiden muutoksiin. Perushintojamme tarkistettiin vuoden kuluessa markkinoiden mukaisesti ja laskettiin kevään aikana. Markkinoiden heikkous on leimannut loppuasiakasmyyntiä. Oman tuotannon tuoma vakaus vaihtelevilla markkinoilla on kuitenkin asiakkaidemme etu heidän valitessaan vaihtoehtojamme. Kaikkiaan Katternöryhmän loppuasiakasmyynti kasvoi 3,6 % edellisvuoteen verrattuna. Uuden asiakaspalvelu- ja laskutusohjelman hiominen jatkui. Järjestelmä on tehostanut asiakaspalveluamme mm. siten, että asiakkaan ottaessa yhte yttä yhtiömme eri yksikköihin ja/tai henkilöihin, hänen aiem min käymänsä keskustelut ovat asianomaisten henkilöiden saatavilla. Tavoitteena on tarjota asiakaspalveluhenkilöstöllemme paremmat mahdollisuudet vastata asiakkaiden tarpeisiin samalla, kun tarpeellista hallinnollista tietojenkäsittelyä yhä laajemmin automatisoidaan. Nykymaailmassa myös kotisivujen kautta tapahtuva viestintä on yleistä, ja järjestelmä tarjoaa siihen uusia kehitysmahdollisuuksia. Olemme internetin kautta tavoitettavissa vuorokauden ympäri. Katternö-lehti tarjoaa lukijoillemme asiallista ja monipuolista mutta myös helposti ymmärrettävää tietoa energiamarkkinoista ja lisäksi ihmisläheisiä artikkeleita omasta lähiympäristöstämme. Lehti on saavuttanut myönteistä vastakaikua lukijoiltamme ja myös liike-elämän parissa. 16 17

Fjärrvärmeproduktionen i Ylivieska Vieskan Voima, fjärrvärmeproducent i Ylivieska, producerade under år 2009 värme och el till sina ägare enligt leveransavtalet 93,9 GWh fjärrvärme och 19,3 GWh el samt 3,7 GWh processånga. Värme och ångproduktionen var ca 10 % större än föregående år och elproduktionen ca 3 % större. Under året gjordes stora servicearbeten på ångturbinen och dess hjälpanläggningar. Under sommaren 2009 utfördes de normala revisionsarbetena och kraftverkets bränsleinmatning renoverades grundligt. Samtidigt genomgicks pannvattnets förbehandlingsprocess och apparaturen renoverades. Efter detta har åtgärder och tillägg utförts under hösten för att kunna säkerställa att vattenkvaliteten hela tiden ligger inom toleransvärdena. Under sommaren 2008 var torvupptagningen dålig i hela verksamhetsområdet. Efterfrågan på inhemskt trä hade sjunkit under hösten 2008, vilket minskade tillgången på biobränslen. Detta ledde till märkbart ökade kostnader för de fasta bränslena för vintern 2008/2009. Sommaren 2009 var bättre i hänseende till torvupptagning vilket gjorde att priset för torv nästan sjönk till nivån för föregående år, men priset på flis höll fortfarande en hög nivå. Ylivieska stads miljöskyddsmyndighet beviljade 20.10.2009 Vieskan Voima Oy tillstånd enligt miljöskyddslagen att återanvända aska i vägbyggen på det sk. Löytynneva området, i enlighet med planen i ansökan. Miljötillståndet gäller för användandet av den flyg- och bottenaska som uppstår vid förbränningen av torv och trä i Vieskan Voima Oy:s Ylivieska kraftverk. Askan används vid jordbyggnadsarbeten, för grundförbättring och förstärkning av vägar och vändområden på fastigheten vid Löytynneva torv- Fjärrvärmeverksamheten Seppo Tupeli produktionsområde. Den totala mängden aska som kan återanvändas är ca 13 000 ton, dvs. den mängd aska som uppstår vid kraftverket under en period av 7 8 år. Fjärrvärmeleveransen i Ylivieska Den största förändringen inom fjärrvärmeleveransen under året har skett på prissidan. På grund av de höga bränsleprisen var man tvungen att höja priset två gånger under vintern 2008/2009. Efter en bra torvupptagningssäsong under sommaren stabiliserades priset igen och något tryck att höja det har inte därefter förekommit. Vi hoppas att också inkommande sommar skall vara en bra sommar för torvupptagning så att vi kan undvika prisförhöjningar. Under kalla perioder räcker kraftverkets effekt inte till utan man är tvungen att förlita sig på värme som produceras i oljepannan. Detta är tyvärr ett dyrt sätt, vilket under stränga kölddagar orsakar stora tilläggskostnader. Under året förbättrades stamledningarnas läckageplatser så att man eliminerade de största läckagen. Detta har märkbart synts i den minskade tilläggsvattenmängden. Nya anslutningar gjordes till nätet, till största delen små konsumenter. Herrfors ångleverans till Raisios fabrik har ökat och uppgick senaste år till 3,8 GWh. Toppeffekten vid Alavieska fjärrvärme har under åren stigit och reservpanneffekten har blivit för liten. Därför höjdes effekten på oljepannan under sommaren till 1,6 MW. Situationen är därmed under kontroll och det föreligger ingen fara även om den fasta brännoljepannan skulle krångla eftersom tilläggspannor nu finns tillräckligt. Kaukolämpötoiminta Kaukolämmön tuotanto Ylivieskassa Ylivieskan kaukolämmön tuottaa Vieskan Voima Oy, joka toimitti vuonna 2009 omistajilleen lämmön ja sähkön toimitussopimuksen mukaisesti kaukolämpöä 93,9 GWh ja sähköä 19,3 GWh sekä prosessihöyryä 3,7 GWh. Lämmön- ja höyryntuotanto oli noin 10 % ja sähköntuotanto oli noin 3 % suurempi kuin edellisvuonna Voimalaitoksella tehtiin vuoden aikana suuri huoltotyö höyryturbiinille ja sen apulaitteille. Kesän 2009 aikana tehtiin sen lisäksi tavanmukaiset revisio työt ja voimalaitoksen polttoaineen syöttölaitteet kunnostettiin. Vedenkäsittelylaitosta huollettiin ja säädettiin sekä kesällä että syksyllä. Haasteellinen turvevuosi ja metsäteollisuuden lama vaikeuttivat laitoksen polttoainehankintaan talven ja kevään sekä nostivat kiinteiden polttoaineiden hintoja oleellisesti aikaisempaa korkeammalle. Kesä 2009 oli turpeen noston osalta parempi vuosi joten loppuvuoden turpeen hinnat lähes palasivat edellisvuosien tasolle, mutta hakkeen hinta jäi edelleen korkealle. Ylivieskan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen myönsi 20.10.2009 Vieskan Voima Oy:lle tuhkan hyödyntämistä tierakenteissa koskevan ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan ns. Löytynnevan alueelle hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Ympäristölupa koskee Vieskan Voima Oy:n Ylivieskan voimalaitoksessa turpeen ja puun poltossa syntyvän lento- ja pohjatuhkan käyttämistä maanrakentamisessa ns. Löytynnevan turvetuotantoalueella, kiinteistöillä sijaitsevien teiden ja kääntöpaikkojen perusparantamisessa ja kantavuuden lisäämisessä. Hyötykäytettävän tuhkan kokonaismäärä on noin 13 000 tonnia, mikä vastaa voimalaitoksen 7 8 vuoden tuhkamäärää. Kaukolämmön toimitus Ylivieskassa Kaukolämmön hintoja on jouduttu korottamaan korkeiden polttoainehintojen takia kaksi kertaa talven 2008/2009 aikana. Hyvän kesän turpeen nostokauden jälkeen hinnan nostopaineita ei sen jälkeen ole ollut. Toivomme että myös tulevana kesänä saataisiin hyvin turvetta nostettua jotta voisimme välttyä hinnankorotuksilta. Kylmimpänä jaksona, kun voimalaitoksen teho ei riitä, joudutaan turvautumaan raskaalla polttoöljyllä tuotettuun lämpöön. Tämä on valitettavasti kallis tapa joka varsinkin kireinä pakkaspäivinä aiheuttaa suuria lisäkustannuksia. Kertomusvuoden lopussa pakkanen kiristyi tasolle, joka vaati kalliin raskaan polttoöljyn käyttämistä. Vuoden aikana korjattiin kaukolämmön runkojohtojen vuotokohtia, joka on näkynyt selvästi pienentyneessä lisävesimäärässä. Uusista liittyjistä suurin osa oli pienempiä liittyjiä. Herrforsin prosessihöyryn toimitus Raision tehtaalle oli viime vuonna 3,8 GWh. Alavieskan kaukolämmön tehonhuippu on ajan saatossa kohonnut ja varakattilateho oli käymässä pieneksi. Laitoksen öljykattila uusittiin kesällä tehokkaammaksi, jotta riittävä kaukolämmön tuotanto voidaan turvata myös pääkattilan mahdollisen häiriön aikana. 18 19

Katternökoncernens nätverksamhet bedrivs av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Verksamheten omfattar 110 kv regionnät och 20 0,4 kv distributionsnätverksamheten i fyra koncessionsområden. Verksamheten var under året fortsatt aktiv även om regionen följt den allmänna samhällsutvecklingen som kraftigt påverkats av den recession som började hösten innan. Katternöområdets elbehov minskade till följd av denna med 1,3 % medan minskningen inom bolagets distributionsområde var 1,5 %. Efterfrågan på bolagets överföringstjänster stabiliserades och svängde till tillväxt mot slutet av verksamhetsåret. Speciellt under vinterns köldperiod har den rekordstora efterfrågan understrukit att det är toppeffekten som utgör nätverksamhetens dimensioneringsgrund och att investering i allt starkare nät bör fortsätta. Den europeiska och finländska energimarknadspolitiken har som målsättning att minska koldioxidutsläpp i atmosfären genom att skapa utsläppsfri elproduktion och effektivera elanvändningen. Det ger nya utmaningar även för överföringen av el i den fria marknaden. Förutom att oavbrutet förse alla kunder med kvalitetsel i den takt kunden det själv önskar bör nätverksamheten åta sig att överföra alla slag av förnybar produktion på ett reglerat, delvis subventionerat sätt och kontinuerligt registrera timmesvisa kundbelastningar i databaser med vilkas hjälp man avser att effektivera kundernas elanvändning. Detta leder till ett nytt pristryck på överföringstjänsterna utöver de rena stödskatter som är planerade. En ny koncentration av elmarknadsaktörer har initierats och drivs av bl.a. Finland och Sverige påhejade av sina respektive statliga energibolag. Avsikten att avsåga nätbolag från sina egna Elnätverksamheten Bjarne Sandstedt kunder är i sin automationsförlängning ett sätt att förstärka elhandelsoligopolet. Detta förutsätter att de lokala och regionala energibolagen vaksamt bevakar sina intressen. Under året påbörjades koncernens omfattande ombyggnad av 110 kv regionnätet för att öka tillförlitligheten, kvaliteten och kapaciteten i överföringen. Ombyggnaden är planerad att inom 5 7 år förnya dryga en fjärdedel av 110 kv nätet. Tidsmässigt prioriteras avsnitt som ej ännu är försedda med åsklinor, stolpkonstruktioner som ej är grundade på betong samt avsnitt med stor överföring och förlustenergi. Det första avsnittet på 10 km mellan Emet och Terjärv byggdes under hösten och togs i bruk innevarande vinter. Kvaliteten i eldistributionen, dvs. graden av avbrottsfrihet kunde fortsättningsvis tack vare installerad ny teknik och effektivt underhåll förbättras. För att ytterligare minska avbrotten blir nätarbetenas tekniska utförande utslagsgivande när investeringarna minskat direkta fel till ett minimum. Under verksamhetsåret inträffade två utbredda avbrott i gränssnittet mellan Fingrids och bolagets 110 kv nät till följd av åska vilka föranledde ett utvecklingsarbete och åtgärder för undvikande av liknande tillbud. Under året har distributionsnätets ledningar och transformatorer om- och nybyggts i en omfattning som motsvarar 2 % av hela nätet. Föråldrade nätdelar har ersatts med moderna delar vars kapacitet och kvalitet fyller morgondagens krav. I alla områden har 20 kv matarledningar ombyggts; lågspänningsledningar likaså och i mera tätbebyggda områden har ledningarna gått under jorden, dvs. utförts som jordkabelnät. Lokal närvaro med service på ett effektivt sätt är fortsättningsvis vår målsättning. Tyvärr omfattar inte energimarknadsmyndigheten detta på annat sätt än genom att mäta den tekniska elstörningmängdens utveckling oberoende av vår betjänings verkliga närhet. Sähköverkkotoiminta Katternö konsernin verkkotoiminta on Herrfors Nät-Verkko Oy Ab:n hoidossa. Toiminta kattaa 110 kv alueverkon ja 20 0,4 kv jakeluverkon neljällä jakelulupa-alueella. Toiminta jatkui vuoden aikana aktiivisena, vaikkakin alue seuraa yhteiskunnan yleistä kehitystä, johon edellissyksynä alkanut taantuma on vaikuttanut voimakkaasti. Sen seurauksena Katternö-alueen sähköntarve supistui 1,3 %, kun supistuma yhtiön jakelualueella oli 1,5 %. Yhtiön siirtopalveluiden kysyntä vakiintui ja kääntyi toimintavuoden loppupuolella nousuun. Varsinkin talven pakkaskauden ennätysmäisen korkea kysyntä toi korostetusti esiin verkkotoiminnan mitoitustarpeen huipputehon mukaan ja verkon vahvistamiseen tähtäävien investointien jatkotarpeet. Euroopan ja Suomen energiapolitiikan tavoitteena on ilmakehän hiilidioksidipäästöjen vähentäminen luomalla päästötöntä sähköntuotantoa ja tehostamalla sähkönkäyttöä. Se tuo uusia haasteita myös sähkönsiirrolle vapailla markkinoilla. Verkkotoiminnan on toimitettava asiakkaille laadukasta sähköä asiakkaiden vaatimana ajankohtana, mutta samalla sen on huolehdittava säännöstellyin ja osin subventoiduin tavoin tuotetun uusiutuvan energian siirrosta; vaihdettava kaikki loppuasiakkaiden mittarit etäluettaviin ja rekisteröitävä tunneittain asiakaskuormitukset, joiden avulla asiakkaiden sähkönkäyttöä on tarkoitus tehostaa. Tästä kohdistuu siirtopalveluille uusia hintapaineita suunniteltujen tukiverojen lisäksi. Sähkömarkkinoiden toimijoiden uusi keskittäminen on käynnistynyt ja siihen pyritään mm. Suomessa ja Ruotsissa valtiollisten energiayhtiöiden innokkaalla tuella. Verkkoyhtiöiden erottaminen niiden omista asiakkaista on pitkän päälle yksi tapa vahvistaa sähkökaupan oligopolia. Paikallisten ja alueellisten energiayhtiöiden on tämän vuoksi tarkasti valvottava etujaan. Konserni käynnisti vuoden aikana 110 kv alueverkon laajat kunnostus- ja uudistustyöt parantaakseen sähkönsiirron luotettavuutta, laatua ja kapasiteettia. Työ kestää 5 7 vuotta ja sen aikana uudistetaan runsas neljäsosa 110 kv:n verkosta. Ajallisesti ensi sijalla ovat sellaiset verkko-osuudet, joissa ei vielä ole ukkosenjohdattimia; tolpparakenteet, joissa ei ole betoniperustuksia; sekä osuudet, joissa siirto ja energiahävikki on suurta. Ensimmäinen, Emetin ja Teerijärven välinen 10 km:n osuus rakennettiin syksyllä ja otettiin käyttöön kuluneena talvena. Sähkönjakelun laatua eli sähköntoimitusten katkottomuutta pystyttiin edelleen parantamaan asennetun uuden tekniikan ja tehokkaan huollon ansiosta. Verkkotöiden tekninen suoritus tulee ratkaisevaksi, jotta katkosten määrää voitaisiin edelleen vähentää nyt, kun investoinnit ovat supistaneet varsinaiset viat minimiinsä. Toimintavuonna Fingridin ja yhtiön 110 kv verkon rajapinnassa sattui kaksi laajaa katkosta ukkosen vuoksi, ja nämä tapahtumat johtivat kehitystyöhön ja toimenpiteisiin, joilla pyritään välttämään vastaavat katkokset jatkossa. Jakeluverkon johtoja ja muuntajia on vuoden aikana korjattu ja uudistettu 2 % verkosta. Vanhentuneita osuuksia on korvattu uusilla, joiden kapasiteetti ja laatu täyttävät huomispäivän vaatimukset. 20 kv:n syöttöjohtoja on uudistettu kaikilla alueilla, samoin pienjännitejohtoja, ja tiheämmin asutuilla alueilla johdot ovat siirtyneet maan alle eli on rakennettu maakaapeliverkostoa. Paikallinen läsnäolo ja tehokas palvelu ovat edel leen tavoitteitamme. Valitettavasti energiamarkkina viranomainen ei jaa tätä käsitystä muutoin kuin mittaamalla teknisten sähköhäiriöiden kehitystä riippumatta palvelun todellisesta läheisyydestä. 20 21

Resultat- och balansräkning för Katternökoncernen, Herrforskoncernen och Perhonjokikoncernen Katternökonsernin, Herrforskonsernin ja Perhonjokikonsernin tuloslaskelma ja tase 2009 22 23

Utvecklingen av energimarknaden Lågkonjunturen dominerade under hela verksamhetsåret 2009. Med en avmattning av industriproduktionen följde en kännbar nedgång i kraftbehovet. Den milda vintern 2008 09 förstärkte ytterligare denna negativa trend. Utförsäljningspriserna för el var därför synnerligen pressade med försämrad försäljningsmarginal och lönsamhet som följd.. Den energipolitiska diskussionen gällde främst de krav på ökad koldioxidfri produktion som de nya Postkyoto åtaganden kommer att medföra. Slutresultatet av Köpenhamnmötet i slutet av året blev tyvärr att Europa fortsätter ensam med en ytterligare 20 % nedskärning av koldioxidutsläppena och för Finlands del också en ökning av förnyelsebara energikällor till 38 % fram till 2020 Elförbrukningen inom koncernens distributionsområde minskade under året med 1,4 %. För hela landet sjönk förbrukningen med hela 7 %. Fjärrvärmeleveranserna till Jakobstads Energiverk ökade med 3,4 %. Tack vare den under 2008 påbörjade leveransen av processånga till Raisios foderfabrik i Yliviska ökade leveranserna av processånga och fjärvärme till slutkunderna i Yli- och Alaviska under året med hela 10,4 %. Styrelsens verksamhetsberättelse 2009 Koncernstruktur och affärsverksamhet Katternö koncernen består av moderbolaget Oy Katternö Ab samt underkoncernerna Herrfors och Perhonjoki samt intressebolaget Oy Novasec Ab. Herrfors koncernen består av moderbolaget Oy Herrfors Ab samt dotterbolagen Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Kat-Voima Oy och Oy Katternö Kärnkraft Ab. I koncernen Perhonjoki ingår bolagen Oy Perhonjoki Ab, Oy Katternö Kraft Ab och Pohjanmaan Energiavarat Oy. Koncernens verksamhet är uppdelad i produktion av el- och fjärrvärme, distribution av el- och fjärrvärme samt försäljning av el och värme. Anskaffningen och produktionen av el och fjärrvärme sköts i huvudsak via Oy Perhonjoki Ab som via sitt ägande i Pohjolan Voima Oy, EPV Energia Oy, Oy Alholmens Kraft Ab, Vieskan Voima Oy, samt via Oy Perhonjoki Ab:s dotterbolag Katternö Kraft Oy Ab:s ägande i Kanteleen Voima Oy, anskaffar energi till koncernen och dess ägare. Försäljningen och distributionen av fjärrvärme sköts av Oy Herrfors Ab. Nätverksamheten bolagiserades 2008 och sköts av Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Moderbolaget Oy Katternö Ab producerar nödvändiga tjänster för koncernens och aktieägarnas balanshantering och elanskaffning. Resultatutveckling Koncernens omsättning uppgick under året till 74,9 miljoner euro (84,9) och rörelsevinsten till 7,3 miljoner euro (10,5). Nedgången i omsättningen och det försämrade resultatet kommer främst från övrig elaffärsverksamhet i Oy Herrfors Ab, vari ingår elproduktion och- försäljning. Det är också skäl att notera att dotterbolagen Katternö Kärnkraft, Katternö Kraft och Perhonjoki fungerar enligt självkostnadsprincipen och därmed inte eftersträvar någon vinst. Moderbolagets omsättning uppgick till 0,4 miljoner euro (0,4). Tack vare dividend från dotterbolaget Oy Herrfors Ab uppgick räkenskapsperiodens vinst till 1,0 miljoner euro (0,8). Koncernens avkastning på det egna kapitalet var 5,9 % (9,1 %). Avkastningen på investerat kapital minskade till 6,9 % (10,7 %). I avkastningen på det investerade kapitalet ingår även koncernens leasingansvar. Koncernens räntebärande skuld, inklusive leasingansvar, uppgick vid räkenskapsperiodens slut till 19,9 miljoner euro (18,4). Koncernens soliditet, inklusive leasingansvar, uppgick till 72,0 % (70,0%). Rörelsens kassaflöde i koncernen uppgick till 3,6 miljoner euro (13,9). Risker och riskhantering Kanteleen Voima Oy är en viktig leverantör av andelskraft till koncernen. Bolaget led en kännbar skada under verksamhetsåret när det tvingades köpa ersättande dyrare ström från marknaden åt sina ägare när kraftverket stod p.g.a utebliven torvleverans från Vapo trots gällande leveransavtal. Bolaget väntar nu på utslag från skiljemannadomstol gällande de extra kostnader som härvid uppkom för bolaget. Storägaren i Fjellkraft Nordkraft AS har via ett komplicerat fusionsförfarande reducerat Tunturivoima Oy:s ägande under 10 % och genomfört inlösning av Tunturivoimas aktiepost. Tunturivoima har besvärat sig mot såväl fusionsförfarandet som inlösningspriset. Investeringar och placeringar Under verksamhetsåret har koncernen investerat totalt 12,8 miljoner euro (9,8) varav 4,2 miljoner investerats i materiella och immateriella tillgångar och 8,6 miljoner euro i aktier och andelar. Nätverksamhetens investeringar uppgick till 2,2 miljoner euro (2,2), elhandel och -produktionens investeringar uppgick till 1,7 (1,6) och fjärrvärmeverksamhetens investeringar till 0,3 miljoner euro (1,3). Bland investeringarna i elproduktionen kan bl.a. omnämnas moderniseringen av Finnholm vattenkraftverk i Pedersöre vilken slutfördes under året. I förnyade kontorsutrymmen, kontorsinventarier och adb anläggningar har investerats 0,7 milj euro. Bland investeringarna i aktier och andelar kan nämnas bl.a. Oy Perhonjoki Ab:s satsningar i aktier i Suomen Energiavarat Oy, EPV Energia Oy och Kraftline Ab samt Oy Katternö Kraft Ab:s satsningar i Tunturivoima Oy och Rajakiiri Oy samt Oy Katternö Kärnkraft Ab:s satsningar i Voimaosakeyhtiö SF. Under verksamhetsåret har aktier också förvärvats i telefonbolagen Anvia Abp och Jakobstadsnejdens Telefon Ab. Aktier och aktiekapital I moderbolaget Oy Katternö Ab finns 560.000 st aktier. Aktiens nominella värde är 8,41 euro/aktie. Styrelse och personal På den ordinarie bolagsstämman 13.5.2009 valdes följande ordinarie styrelsemedlemmar i moderbolaget för verksamhetsåret 2009: Sähkömarkkinoiden kehitys Taantuma hallitsi koko toimintavuotta 2009. Teollisuustuotannon hiljentyminen supisti sähköntarvetta huomattavasti. Leuto talvi 2008 2009 edelleen vahvisti tätä negatiivista suuntaa. Sähkön myyntihintoihin kohdistui sen vuoksi varsin kovaa painetta, jonka seurauksena myyntimarginaali ja kannattavuus heikkenivät. Energiapoliittista keskustelua käytiin lähinnä hiilidioksidittoman tuotannon lisäämisestä, kuten Kioton jälkeiset uudet velvoitteet vaativat. Vuoden 2009 lopulla järjestetyn Kööpenhaminan konferenssin lopputuloksena Eurooppa valitettavasti jatkaa yksin hiilidioksidipäästöjen leikkaamista edelleen 20 prosentilla, ja Suomen osalta uusiutuvien energialähteiden osuutta tulee lisäksi kasvattaa 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2009 sähkönkulutus laski konsernin jakelualueella 1,4 %. Koko maassa sähkönkulutus laski peräti 7 %. Kaukolämmöntoimitukset Pietarsaaren Energialaitokselle kasvoivat 3,4 %. Vuonna 2008 aloitettu prosessihöyryn toimitus Raision rehutehtaalle Ylivieskaan lisäsi prosessihöyryn ja kaukolämmön toimituksia Yli- ja Alavieskan loppuasiakkaille peräti 10,4 % vuonna 2009. Konsernirakenne ja liiketoiminta Katternö-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Katternö Ab, alakonsernit Herrfors ja Perhonjoki sekä osakkuusyhtiö Oy Novasek Ab. Herrfors-konserniin kuuluvat emoyhtiö Oy Herrfors Hallituksen toimintakertomus 2009 (käännös) Ab sekä tytäryhtiöt Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, KAT-Voima Oy ja Katternö Ydinvoima Oy Ab. Perhonjoki-konserniin kuuluvat Oy Perhonjoki Ab, Katternö Kraft Oy Ab ja Pohjanmaan Energiavarat Oy. Konsernin toiminta voidaan jakaa sähkön- ja kaukolämmön tuotantoon, jakeluun ja myyntiin. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja hankinta tapahtuvat pääasiassa Oy Perhonjoki Ab:n kautta. Sillä on omistusosuudet Pohjolan Voima Oy:ssä, EPV Energia Oy:ssä, Oy Alholmens Kraft Ab:ssä, Vieskan Voima Oy:ssä sekä Oy Perhonjoki Ab:n tytäryhtiö Katternö Kraft Oy Ab:n kautta Kanteleen Voima Oy:ssä, joista se hankkii energiaa konsernille ja sen omistajille. Oy Herrfors Ab hoitaa kaukolämmön myynnin ja jakelun. Verkkotoiminta yhtiöitettiin v. 2008, ja sitä hoitaa Herrfors Nät-Verkko Oy Ab. Emoyhtiö Oy Katternö Ab tuottaa tarvittavat palvelut konsernin ja osakkeenomistajien taseen hoitamista ja sähkönhankintaa varten. Tuloskehitys Vuonna 2009 konsernin liikevaihto oli 74,9 milj. euroa (84,9) ja liikevoitto 7,3 milj. euroa (10,5). Liikevaihdon supistuminen ja heikentynyt tulos aiheutuvat lähinnä Oy Herrfors Ab:n muusta sähköliiketoiminnasta, johon sisältyvät sähköntuotanto ja myynti. On myös syytä huomata, että tytäryhtiöt Katternö Ydinvoima, Katternö Kraft ja Perhonjoki toimivat omakustannusperiaatteella eivätkä näin ollen tavoittele voittoa. Emoyhtiön liikevaihto oli 0,4 milj. euroa (0,4). Tytäryhtiö Oy Herrfors Ab:n jakaman osingon ansiosta tilikauden voitto oli 1,0 milj. euroa (0,8). Konsernin oman pääoman tuottoprosentti oli 5,9 % (9,1 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti supistui 6,9 %:iin (10,7 %). Se sisältää myös konsernin leasing-vastuut. Korollinen velka, leasingvastuu mukaan lukien, oli tilikauden lopussa 19,9 milj. euroa (18,4). Yhtiön omavaraisuus, leasingvastuu mukaan lukien, oli 72,0 % (70,0 %). Konsernin liiketoiminnan kassavirta oli v. 2009 yht. 3,6 milj. euroa (13,9). Riskit ja riskienhallinta Kanteleen Voima Oy on konsernille merkittävä osuusvoiman toimittaja. Yhtiö kärsi huomattavaa vahinkoa toimintavuoden aikana, kun se joutui ostamaan markkinoilta omistajilleen korvaavaa, kalliimpaa sähköä voimalan ollessa pysähdyksissä Vapon keskeytettyä turvetoimitukset voimassa olevasta toimitussopimuksesta huolimatta. Yhtiö odottaa nyt välimiesoikeuden päätöstä tästä toimituskeskeytyksestä yhtiölle aiheutuneista ylimääräisistä kustannuksista. Fjellkraftin suuromistaja Nordkraft AS on monimutkaisen fuusiomenetelmän kautta vähentänyt Tunturivoima Oy:n omistuksen alle 10 % ja lunastanut Tunturivoiman osakesalkun. Tunturivoima on valittanut sekä fuusiomenetelmästä että lunastushinnasta. Investoinnit ja sijoitukset Toimintavuoden aikana konserni on investoinut yhteensä 12,8 milj. euroa (9,8), joista 4,2 miljoonaa aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen ja 8,6 milj. euroa osakkeisiin ja osuuksiin. Verkkotoiminnan investoinnit olivat 2,2 milj. euroa (2,2), sähkökaupan ja sähköntuotannon investoinnit 1,7 milj.euroa (1,6) ja kaukolämpötoiminnan investoinnit 0,3 milj. euroa (1,3). Sähköntuotannon investoinneista voidaan mainita mm. Pedersören Finnholmin vesivoimalan uudistaminen, joka saatiin valmiiksi toimintavuoden aikana. Toimistotilojen, -kalusteiden ja atk-laitteiden uusimiseen investoitiin 0,7 milj. euroa. Osake- ja osuusinvestoinneista voidaan mainita mm. Oy Perhonjoki Ab:n osakehankinnat Suomen Energiavarat Oy:stä ja EPV Energia Oy:stä ja Ab Kraftline Oy:stä sekä Oy Katternö Kraft Ab:n hankinnat Tunturivoima Oy:stä ja Rajakiiri Oy:stä sekä Oy Katternö Ydinvoima Ab:n hankinnat Voimaosakeyhtiö SF:stä. Toimintavuoden aikana hankittiin myös Anvia Oyj:n ja Pietarsaarenseudun Puhelin Oy:n osakkeita. Osakkeet ja osakepääoma Emoyhtiö Oy Katternö Ab.ssä on 560.000 osaketta. Osakkeiden nimellisarvo on 8,41 euroa/osake. Hallitus ja henkilökunta Varsinaisessa yhtiökokouksessa 13.5.2009 emoyhtiön hallitukseen valittiin seuraavat varsinaiset jäsenet toimintavuodeksi 2009: Peter Boström, puheenjohtaja Alpo Salonen Gösta Willman, varapuh.joht. Sven-Oskar Stenbäck Jouko Kivioja Ole Vikström 24 25

Peter Boström, ordförande Alpo Salonen Gösta Willman, vice ordförande Sven-Oskar Stenbäck Jouko Kivioja Ole Vikström Tuula Loikkanen Alf Stenvik Som styrelsens sekreterare har moderbolagets vd Stefan Storholm fungerat. Bolagen i Katternö koncernen köper samtliga administrativa tjänster av Oy Herrfors Ab. Antalet anställda koncernens bolag vid bokslutstidpunkten framgår av tabellen nedan. Av personalen var tre personer deltidsanställda. 2009 2008 Antalet anställda 31.12. 46 46 I genomsnitt antal anställda 46 51 Totala personalkostnader i koncernen (1 000 euro) 2 811 2 870 (inklusive styrelsearvoden) Revisorer Till ordinarie revisorer för verksamhetsåret 2009 valde bolagsstämman CGR Kjell Berts och CGR Bengt Pettersson. Till revisorsuppleanter valdes revisorsamfundet Ernst & Young Oy. Styrelsens förslag till disposition av vinstmedel Räkenskapsperiodens vinst i moderbolaget är 1.017.338,64 euro. Moderbolagets styrelse föreslår för bolagsstämman Tuula Loikkanen Alf Stenvik Yhtiön toimitusjohtaja Stefan Storholm on toiminut hallituksen sihteerinä. Katternö-konsernin yhtiöt ostavat kaikki hallinnolliset palvelut Oy Herrfors Ab:ltä. Konserniyhtiöiden työntekijöiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä ilmenee alla olevasta taulukosta. Henkilökunnasta kolme työntekijää oli osa-aikaisia. 2009 2008 Työtekijämäärä 31.12. 46 46 Keskimääräinen työtekijämäärä 46 51 Konsernin henkilöstömenot yhteensä (1 000 euro) 2 811 2 870 (sis. hallituksen palkkiot) Tilintarkastajat Toimintavuoden 2009 varsinaisiksi tilintarkastajiksi valittiin yhtiökokouksessa Kjell Berts, KHT ja Bengt Pettersson, KHT. Varatilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy. Hallituksen esitys voittovarojen käytöksi Emoyhtiön tilikauden voitto on 1.017.338,64 euroa. Emoyhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle osingon jakamista 1,80 euroa osakkeelta eli yhteensä 1.008.000 euroa. Loppusumma eli 9.338,64 euroa esitetään siirrettäväksi voittovarojen tilille. att som dividend utbetalas 1,80 euro per aktie eller totalt 1 008 000 euro. Resterande belopp på 9.338,64 euro överförs till vinstmedelskontot. Uppskattning av den kommande utvecklingen Konjunkturkurvorna svänger igen sakta uppåt. Detta torde medföra att industrin åter konsumerar mera energi i takt med ökad produktion. Detta kombinerat med ett dåligt vattenläge i Norden torde medföra att koncernens produktionsandelar kommer till bättre användning under kommande år. Lönsamheten torde därför förbättras om prisutvecklingen på bränslen och koldioxid är någorlunda stabil. Som nämnts är Kanteleen Voima Oy en viktig produktionskälla för koncernen. Trots satsningar i biobränsle och egen torvproduktion är bolaget ännu helt beroende av Vapos leveranser av bränsletorv. Bränsletillgången kan vara en riskfaktor också under det kommande året. Finlands åtaganden under Postkyotoperioden kräver stora satsningar i ny koldioxidfri produktion. Investeringstakten måste därför höjas också inom Katternö om vi tillräckligt snabbt skall kunna uppfylla våra löften inom EU. Tulevan kehityksen arviointi Suhdannekäyrät kääntyvät taas hitaasti ylöspäin. Sen ansiosta teollisuuden energiankulutus noussee jälleen tuotannon kasvaessa. Tämä yhdistettynä Pohjoismaiden huonoon vesitilanteeseen nostanee konsernin tuotanto-osuudet parempaan käyttöön tulevina vuosina. Kannattavuuden pitäisi sitä kautta kohentua, mikäli polttoaineiden ja hiilidioksidin hintakehitys pysyy kutakuinkin vakaana. Kuten mainittua, Kanteleen Voima Oy on konsernille tärkeä tuotantolähde. Vaikka biopolttoaineeseen ja omaan turvetuotantoon on panostettu, yhtiö on edelleen täysin riippuvainen Vapon turvetoimituksista. Turpeen saatavuus voi muodostua riskitekijäksi myös tulevana vuonna. Suomen velvoitteet Kioton jälkeisellä kaudella vaativat suuria investointeja uuteen hiilidioksidittomaan tuotantoon. Investointivauhtia on näin ollen nostettava myös Katternössä, jotta voimme riittävän nopeasti täyttää lupauksemme EU:ssa. Jakobstad, den 21.4.2010 Pietarsaaressa, 21.4.2010 Peter Boström Gösta Willman Tuula Loikkanen ordförande vice ordförande puheenjohtaja varapuheenjohtaja Ole Vikström Jouko Kivioja Alpo Salonen Sven-Oskar Stenbäck Alf Stenvik Stefan Storholm verkställande direktör toimitusjohtaja Styrelsemedlemmarna besökte potentiella vindoch kärnkraftorter under hösten 2009. Hallituksien jäsenet vierailivat mahdollisilla tuuli- ja ydinvoimapaikkakunnilla syksyllä 2009. 26 27

Katternökoncernens Katternö-konsernin resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) 1.1 31.12.2009 1.1 31.12.2008 Katternökoncernens Katternö-konsernin balans tase (1 000 EUR) (1 000 EUR) A K T I V A 31.12.2009 31.12.2008 V A S T A A V A Omsättning 74 918 84 946 Liikevaihto BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Tillverkning för eget bruk 476 285 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter 654 1 227 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 58 512 65 602 Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 31 5 Varastojen muutos Köpta tjänster 1 191 2 404 Ulkopuoliset palvelut 59 672 68 001 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 2 304 2 314 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 507 556 Henkilösivukulut 2 812 2 870 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 2 339 2 059 Suunnitelman mukaiset poistot Immateriella tillgångar 1 426 1 013 Aineettomat hyödykkeet Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 3 056 3 056 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner 9 677 9 795 Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier 25 455 22 961 Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar 3 377 3 425 Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. 621 1 511 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 42 186 40 747 Placeringar Sijoitukset Intressebolag 12 761 12 742 Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar 38 935 30 241 Osakkeet ja osuudet 51 696 42 983 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 95 308 84 743 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ Övriga rörelsekostnader 2 953 3 042 Liiketoiminnan muut kulut RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Rörelsevinst 7 320 10 486 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter 207 502 Muut korko- ja rahoitustuotot Räntekostnader och övriga finansiella kostnader 580 818 Korkokulut ja muut rahoituskulut Avkastning intressebolag 181 267 Tuotto intressiyhtiöiltä 554 583 Vinst före extraordinära poster 6 766 9 903 Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 6 766 9 903 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt 1 794 2 732 Tuloverot Minoritetsandel 554 315 Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst 4 418 6 856 Tilikauden voitto Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter 453 425 Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar 23 20 Muu vaihto-omaisuus 476 445 Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Övriga fordringar 0 42 Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar 7 912 7 725 Myyntisaamiset Lånefordringar 326 216 Lainasaamiset Övriga fordringar 2 023 52 Muut saamiset Resultatregleringar 814 729 Siirtosaamiset 11 075 8 721 Kassa och bank 8 200 14 338 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 19 751 23 546 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 115 059 108 289 P A S S I V A 31.12.2009 31.12.2008 V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 4 709 4 709 Osakepääoma Reservfond 2 2 Vararahasto Överkursfond 198 198 Ylikurssirahasto Uppskrivningsfond 4 575 4 575 Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel 45 566 39 717 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 4 418 6 856 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 59 469 56 058 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL 23 332 20 925 VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter 1 943 1 943 Liittymismaksut Latent skatteskuld 3 962 3 451 Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut 15 536 11 392 Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder 1 1 148 Muut velat 21 442 17 934 Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut 584 2 509 Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott 27 203 Saadut ennakot Skulder till leverantörer 7 687 8 062 Ostovelat Skulder till aktionärer 1 147 0 Laina osakkailta Övriga skulder 828 1 149 Muut velat Resultatregleringar 543 1 449 Siirtovelat 10 817 13 373 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 32 259 31 306 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 115 059 108 289 28 29

Katternökoncernens revisionsberättelse Katternö-konsernin tilintarkastuskertomus Herrforskoncernens Herrfors-konsernin resultaträkning tuloslaskelma (1 000 EUR) (1 000 EUR) Till Oy Katternö Ab:s bolagsstämma Vi har granskat Oy Katternö Ab:s bokföring, bokslut, verksamhetsberättelse och förvaltning för räkenskapsperioden 1.1. 31.12.2009. Bokslutet omfattar koncernens samt moderbolagets balansräkning, resultaträkning, finansieringsanalys och noter till bokslutet. Styrelsens och verkställande direktörens ansvar Styrelsen och verkställande direktören ansvarar för upprättandet av bokslutet och verksamhetsberättelsen och för att de ger riktiga och tillräckliga uppgifter i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden och bestämmelser gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Styrelsen svarar för att tillsynen över bokföringen och medelsförvaltningen är ordnad på behörigt sätt och verkställande direktören för att bokföringen är lagenlig och medelsförvaltningen ordnad på ett betryggande sätt. Revisors skyldigheter Revisorn skall utföra revisionen enligt god revisionssed i Finland och utgående från detta ge ett utlåtande om bokslutet, koncernbokslutet och verksamhetsberättelsen. God revisionssed förutsätter att yrkesetiska principer iakttas och att revisionen planeras och utförs så att man uppnår en rimlig säkerhet om att bokslutet och verksamhetsberättelsen inte innehåller väsentliga felaktigheter och att medlemmarna i moderbolagets styrelse och verkställande direktören har handlat i enlighet med aktiebolagslagen. Med revisionsåtgärderna vill man försäkra sig om att de belopp och den övriga information som ingår i bokslutet och verksamhetsberättelsen är riktiga. Valet av åtgärder grundar sig på revisorns omdöme och bedömning av risken för att bokslutet innehåller en väsentlig felaktighet på grund av oegent ligheter eller fel. Vid planeringen av nödvändiga granskningsåtgärder beaktas även den interna kontrollen som inverkar på upprättandet och presentationen av bokslutet. Därutöver bedöms bokslutets och verksamhetsberättelsens allmänna form, principerna för upprättandet av bokslutet samt de uppskattningar som ledningen gjort vid upprättandet av bokslutet. Revisionen ha utförts i enlighet med god revisionssed i Finland. Enligt vår mening har vi utfört tillräckligt med för ändamålet tillämpliga granskningsåtgärder för vårt utlåtande. Utlåtande Enligt vår mening ger bokslutet och verksamhetsberättelsen riktiga och tillräckliga uppgifter om koncernens och moderbolagets ekonomiska ställning samt om resultatet av dess verksamhet i enlighet med i Finland ikraftvarande stadganden och bestämmelser gällande upprättande av bokslut och verksamhetsberättelse. Uppgifterna i verksamhetsberättelsen är förenliga med uppgifterna i bokslutet. Vi förordar fastställande av bokslutet. Styrelsens förslag till behandling av utdelningsbara vinstmedel beaktar stadgandena i aktiebolagslagen. Vi förordar beviljandet av ansvarsfrihet för styrelseledamöterna samt för verkställande direktören för den av oss granskade räkenskapsperioden. Jakobstad 7.5.2010 Oy Katternö Ab:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Oy Katternö Ab:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toiminta kertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilipäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön et ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilipäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme su0rittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto Lausuntnamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräyksen mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojan käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä ille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Pietarsaari 7.5.2010 1.1 31.12.2009 1.1 31.12.2008 Omsättning 74 559 84 704 Liikevaihto Tillverkning för eget bruk 476 285 Valmistus omaan käyttöön Övriga rörelseintäkter 654 1 227 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 58 594 65 668 Ostot tilikauden aikana Förändring av lager 31 5 Varastojen muutos Köpta tjänster 1 191 2 404 Ulkopuoliset palvelut 59 754 68 067 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 2 275 2 285 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 507 555 Henkilösivukulut 2 782 2 840 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 2 324 1 964 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 2 557 2 817 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 7 320 10 528 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter 198 474 Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag 186 288 Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader 581 818 Korkokulut ja muut rahoituskulut 569 632 Vinst före extraordinära poster 6 751 9 896 Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 6 751 9 896 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt 1 794 2 713 Tuloverot Minoritetsandel 554 315 Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst 4 403 6 868 Tilikauden voitto Herrfors och Herrforskoncernens omsättning och resultatutveckling Herrfors ja Herrfors-konsernin liikevaihto ja talouskehitys Ernst & Young Ab CGR-samfund /KHT-yhteisö Bengt Pettersson CGR Kjell Berts CGR 30 31

Herrforskoncernens balans (1 000 EUR) (1 000 EUR) Herrfors-konsernin tase A K T I V A 31.12.2009 31.12.2008 V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar 1 097 436 Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verksningstid 288 533 Muut pitkävaikutteiset menot Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 1 374 1 374 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner 9 677 9 795 Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier 25 451 22 953 Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar 3 377 3 425 Muut aineelliset hyödykkeet Förskottsbetalningar och pågående nyanläggn. 621 1 511 Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 40 499 39 058 Placeringar Sijoitukset Intressebolsag 12 641 12 627 Osakkuusyhtiöt Aktier och andelar 35 182 30 141 Osakkeet ja osuudet 47 822 42 768 BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 89 707 82 794 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Omsättningstillgångar Vaihto-omaisuus Material och förnödenheter 453 425 Aineet ja tarvikkeet Övriga omsättningstillgångar 23 20 Muu vaihto-omaisuus 476 445 Fordringar Saamiset Långfristiga Pitkäaikaiset saamiset Övriga fordringar 0 42 Muut saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar 7 926 7 792 Myyntisaamiset Lånefordringar 326 216 Lainasaamiset Övriga fordringar 2 016 47 Muut saamiset Resultatregleringar 801 601 Siirtosaamiset 11 070 8 656 Kassa och bank 7 434 13 591 Rahat ja pankkisaamiset Perhonjokikoncernens resultaträkning (1 000 EUR) (1 000 EUR) 1.1 31.12.2009 1.1 31.12.2008 Omsättning 59 482 65 635 Liikevaihto Perhonjoki-konsernin tuloslaskelma Övriga rörelseintäkter 627 801 Liiketoiminnan muut tuotot Material och tjänster Materiaalit ja palvelut Inköp under räkenskapsperioden 57 772 64 104 Ostot tilikauden aikana Köpta tjänster 38 41 Ulkopuoliset palvelut 57 810 64 145 Personalkostnader Henkilöstökulut Löner och arvoden 49 42 Palkat ja palkkiot Lönebikostnader 1 2 Henkilösivukulut 50 44 Avskrivningar och nedskrivningar Poistot ja arvonalentumiset Avskrivningar enligt plan 198 198 Suunnitelman mukaiset poistot Övriga rörelsekostnader 676 757 Liiketoiminnan muut kulut Rörelsevinst 1 375 1 291 Liikevoitto Finansiella intäkter och kostnader Rahoitustuotot ja -kulut Övriga ränteintäkter och finansiella intäkter 60 191 Muut korko- ja rahoitustuotot Avkastning från intressebolag 186 246 Tuotto intressiyhtiöiltä Räntekostnader och övriga finansiella kostnader 509 703 Korkokulut ja muut rahoituskulut 635 757 Vinst före extraordinära poster 740 534 Voitto ennen satunnaisia eriä Vinst före bokslutsdispositioner och skatter 740 534 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Inkomstskatt 241 214 Tuloverot Minoritetsandel 13 26 Vähemmistön osuus Räkenskapsperiodens vinst 512 347 Tilikauden voitto RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 18 980 22 734 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 108 687 105 528 P A S S I V A 31.12.2009 31.12.2008 V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 3 784 3 784 Osakepääoma Uppskrivningsfond 5 012 5 012 Arvonkorotusrahasto Reservfond 2 2 Vararahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital 0 0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Ackumulerade vinstmedel 43 592 37 731 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 4 403 6 868 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 56 794 53 398 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL 23 146 20 739 VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Anslutningsavgifter 2 058 2 058 Liittymismaksut Latent skatteskuld 3 962 3 451 Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut 11 936 11 392 Lainat rahoituslaitoksilta Övriga skulder 1 1 148 Muut velat 17 957 18 049 Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut 584 2 509 Lainat rahoituslaitoksilta Erhållna förskott 27 203 Skulder till leverantörer 7 685 8 055 Ostovelat Skulder till aktionärer 1 147 0 Laina osakkailta Övriga skulder 806 1 126 Muut velat Resultatregleringar 540 1 449 Siirtovelat 10 789 13 342 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 28 747 31 392 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 108 687 105 528 32 33

Perhonjokikoncernens Perhonjoki-konsernin balans tase (1 000 EUR) (1 000 EUR) STYRELSEMEDLEMMARNA /HALLITUKSIEN JÄSENET 2009 A K T I V A 31.12.2009 31.12.2008 V A S T A A V A BESTÅENDE AKTIVA PYSYVÄT VASTAAVAT Immateriella tillgångar 1 1 Aineettomat hyödykkeet Övriga utgifter med lång verksningstid 102 161 Muut pitkävaikutteiset menot 103 162 Materiella tillgångar Aineelliset hyödykkeet Mark- och vattenområden 496 496 Maa- ja vesialueet Byggnader och konstruktioner 4 094 4 128 Rakennukset ja rakennelmat Maskiner och inventarier 951 1 023 Koneet ja kalusto Övriga materiella tillgångar 2 135 2 166 Muut aineelliset hyödykkeet 7 676 7 814 Placeringar Sijoitukset Intressebolsag 12 639 12 626 Osakkuusyhtiöt Övriga aktier och andelar 31 585 27 701 Muut osakkeet ja osuudet 44 225 40 326 Peter Boström Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Katternö Kraft OY Ab Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab ordförande/puheenjohtaja Alpo Salonen Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab styrelsemedlem / Alf Stenvik Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Tuula Loikkanen Oy Katternö Ab Oy Perhonjoki Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja Jan-Erik Frostdahl Oy Herrfors Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja BESTÅENDE AKTIVA TOTALT 52 003 48 303 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ RÖRLIGA AKTIVA VAIHTUVAT VASTAAVAT Fordringar Saamiset Kortfristiga Lyhytaikaiset saamiset Kundfordringar 4 922 3 484 Myyntisaamiset Övriga fordringar 960 37 Muut saamiset Resultatregleringar 42 7 Siirtosaamiset 5 924 3 528 Kassa och bank 1 479 6 215 Rahat ja pankkisaamiset RÖRLIGA AKTIVA TOTALT 7 403 9 743 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 59 407 58 046 Ole Vikström Oy Katternö Ab Katternö Kraft Oy Ab Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab Anne Ekstrand Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Ronny Abbors Oy Perhonjoki Ab Katternö Kraft Oy Ab Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab Jouko Kivioja Oy Katternö Ab Katternö Kraft Oy Ab Gösta Willman Oy Katternö Ab vice ordförande/ varapuheenjohtaja P A S S I V A 31.12.2009 31.12.2008 V A S T A T T A V A A EGET KAPITAL OMA PÄÄOMA Aktiekapital 17 979 17 582 Osakepääoma Överkursfond 10 757 10 757 Ylikurssirahasto Fond för inbetalt fritt eget kapital 5 124 3 469 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Uppskrivningsfond 204 203 Arvonkorotusrahasto Ackumulerade vinstmedel 2 621 2 275 Edellisten tilikausien voitto Räkenskapsperiodens vinst 512 347 Tilikauden voitto EGET KAPITAL TOTALT 37 198 34 633 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ MINORITETSANDEL 3 224 3 065 VÄHEMMISTÖOSUUS FRÄMMANDE KAPITAL VIERAS PÄÄOMA Långfristigt Pitkäaikainen Latent skatteskuld 334 347 Laskennallinen verovelka Skulder till kreditinstitut 8 070 7 397 Lainat rahoituslaitoksilta Skulder till aktionärer 0 1 506 Laina osakkailta 8 404 9 250 Tony Eklund Oy Perhonjoki Ab Katternö Kraft Oy Ab Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab Sven-Oskar Stenbäck Oy Katternö Ab Ingvar Kulla Oy Perhonjoki Ab Katternö Kraft Oy Ab Vilho Moisio Oy Herrfors Ab Göran Backman Oy Herrfors Ab Kortfristigt Lyhytaikainen Skulder till kreditinstitut 455 2 380 Lainat rahoituslaitoksilta Skulder till leverantörer 8 909 7 137 Ostovelat Skulder till aktionärer 1 147 0 Laina osakkailta Övriga skulder 46 1 297 Muut velat Resultatregleringar 25 285 Siirtovelat 10 581 11 099 FRÄMMANDE KAPITAL TOTALT 18 985 20 349 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 59 407 58 046 Roald von Schoultz Katternö Kraft Oy Ab Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab Timo Honkanen Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab Tunturivoima Oy ordförande/ puheenjohtaja Ralf Bertula Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab Herrfors Nät-Verkko Oy Ab verkställande direktör/ toimitusjohtaja Stefan Storholm Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Katternö Kraft Oy Ab Katternö Ydinvoima/ Katternö Kärnkraft Oy Ab Tunturivoima Oy verkställande direktör/ toimitusjohtaja 34

Oy Katternö Ab Oy Herrfors Ab Oy Perhonjoki Ab Katternö Kraft Oy Ab Katternö Kärnkraft Oy Ab Storgatan 8, 68600 Jakobstad / Isokatu 8, 68600 Pietarsaari, telefon/puhelin (06) 781 5300, www.katterno.fi