Syke nousee - kulttuuri, Suomen matkailun voimistuva virta? Petra Tarjanne (TEM), Timo Heino (UM), Minna Sirnö (Taiteen edistämiskeskus), Birgitta Palmqvist (Birgitta Palmqvist Productions), Anna Sidorova (Adelfa Agency Oy), Erkki Kauppinen (Laukaan Tupaswilla) Moderaattori: Asta Wallenius
Miten kulttuurimatkailu näkyy toiminnassanne tänään? Virkamiehet (Petra, Minna, Timo) 1. Miten kulttuurimatkailun edistäminen näkyy organisaationne toiminnassa tänään? 2. Millaisia tuloksia olette saaneet aikaan? Yrittäjät (Erkki, Anna, Birgitta) 1. Miten kulttuuriset elementit näkyvät matkailutuotteissanne? 2. Missä näette suurimmat mahdollisuudet kasvuun? 3. Mihin tarvitsette apua ja mitä apua olette käyttäneet?
Ovatko asiakkaiden tarpeet muuttuneet? Mikä kiinnostaa nyt ja tulevaisuudessa?
Modernit humanistit (MEK) www.mek.fi/tutkimukset Halu päästä keskelle itselle erilaista kulttuuri tai luonnonympäristöä, jossa parhaimmillaan toteutuu kolme asiaa: 1.Pääsee konkreettisesti irti omasta arjesta 2.Pääsee aidosti oppimaan/ymmärtämään paikallisten ihmisten kautta jotain uutta vieraasta kulttuurista ja elämäntavasta 3.Saa toiseuden aidon kohtaamisen seurauksena kokea elämyksiä.
www.baconismagic.ca Ayngelina Brogan, Helsinki-Porvoo-Tampere, 12.-20.2.2013 5
www.hecktictravels.com Dalene & Pete Heck, Kuhmo, 12.-16.2.2013 6
www.lilies-diary.com Christine Neder, Helsinki-Sodankylä, 11-16.6.2012 Video: 7
Mikä matkailijoita ja mediaa kiinnostaa? Kysymys Timolle 1. Mikä on kulttuurin rooli Suomen brändityössä tällä hetkellä? 2. Mikä kiinnostaa kulttuurissamme ulkomailla? Onko maakohtaisia eroja mitä media nostaa esille? 3. Mitä kanavia UM hyödyntää kulttuuristen elementtien viestinnässä? Kysymykset Erkille ja Birgitalle 1. Vastaavatko MEKin ja UM:n koosteet kokemuksianne siitä, mikä asiakkaita nyt kiinnostaa? 2. Mitä asiakkaat haluaisivat enemmän/vähemmän? 3. Miten hankitte tietoa kv. asiakkaiden tarpeista?
Näkyykö kulttuuri riittävällä tasolla valtion ja alueiden kv. PR-työssä sekä matkailumarkkinoinnissa? ÄÄNESTYS Oranssi: Kyllä Sininen: Ei
Kulttuurin matkailullisessa tuotteistamisessa on paljon toimijoita. 1. Kuinka päästä alkuun yhteistyössä uusiksi sisällöiksi? 2. Mitä tulee huomioida matkan varrella, jotta yhteistyössä kaikki voittavat? (YLEISÖKYSYMYS PANELISTEILLE: Mitä tulisi tehdä täysin erilailla jotta saadaan erilaisia tuloksia?)
Venäjä. Venäjä. Venäjä. Pietari on turistikohteena paljon kiinnostavampi kuin pukit ja Helsingit muumeineen yhteenlaskettuna.. Ihmiset menevät Suomeen uusien vaikutelmien takia, sukeltaakseen erilaiseen elämään ja tapoihin....ylipäänsä suomalaiset ovat vertaansa vailla olevia mestareita tekemään museoita ja nähtävyyksiä kaikesta mahdollisesta, pitkin matkaa tapaa jatkuvasti nähtävyyksistä kertovia merkkejä (sellainen valkoruskea häkkyrä).
Venäläisten kommentteja työpajoja ja valmennusta : www.experiencebusiness.fi/rucola Murmanskilaisten erityistarpeet ja suosituksia: www.experiencebusiness.fi/muru «Ja täällä törmäsimme ensi kertaa mielestäni hyvin oikeanlaiseen juttuun, joka on laajalti levinnyt Suomen museoihin. Ja kaikki päättyy huoneeseen, jossa voi naputella tietokonetta, laittaa päät sopiviin reikiin valokuvattaviksi, kosketella käsin prinsessojen ja kuninkaantytärten mekkoja, ja vielä! ja vielä! Yleensäkin, lapset tulivat linnasta silmät lautasenkokoisina hehkuen kuin halogeenivalot.» Yllättäen tämä oli ipanoiden elämän ensimmäinen museo, josta heidät täytyi «kiskoa», kuljettaa pois kirjaimellisesti kädestä pitäen. Ensinnäkin, itse näytteille asettelu ei noudattele «akateemista» vaan «valistuksellista» tyyliä. Tämä, jos haluatte, ei ole museomonografia, vaan tieteellistä museopoppia. Valitettavasti suureen osaan taloista voi vain kurkistaa (juuri sen köyden" takaa), eikä opaste-tekstiä ole läheskään kaikkialla, ja missä on, parhaassa tapauksessa englanniksi. Jos museon tarkoituksena on tutustuttaa matkailijoita suomalaisten esi-isien elämään, mikä estää kääntämästä jo valmista tekstiä muille kielille? Se, mitä Suomessa on todella paljon, on musiikki kaikissa muodoissaan: konservatoriot, Sibeliuksen patsas, monia rock-baareja, maailmanlaajuisten tähtien säännölliset konsertit ja paikalliset musiikkifestivaalit, katusoittajat, klassinen musiikki linja-autoissa ja yksinkertaisesti kokonainen meri eriasteisesti väritettyä musiikillista estetiikkaa. Liput Hartwall Areenalle maksavat paljon vähemmän kuin meillä. Kaikki nämä aivan mahtavat käsin tehdyt matkamuistot, joita tapaa joka kaupassa Suomessa saavat vain edelleenkin pääni pyörälle. Kaikki on tehty käsin, sielulla ja hyvillä ajatuksilla. Sen tuntee heti...täynnä todellista yksilöllisyyttä ja tekijän inspiraatiota. Jos ei käy venäläisturisteille tarkoitetuissa matkamuistoliikkeissä (ja käynti siellä kannattaa ehkä vain jos haluaa nauraa huonolaatuisille ja oudoille leluille), voi tuoda lumoavia ja fantastisia tavaroita... kansalaisemme tarpeettomasti jättävät huomiotta periferian, vaikka siellä on paljon mielenkiintoisia paikkoja. kaikista hienoimpia ovat pikkukaupungit kuten Loviisa ja Porvoo. Siellä on hiljaista, rauhallista, ja liikuttavan maalaista... ehdottomasti suosittelen käymään kotiseutu-museoissa kaikkialla, missä niitä tapaat meillä sellaisia on säilynyt neuvostoajoilta muutamia harvoja, mutta siellä on :) Kuopiossa esimerkiksi on rekonstruoitu ylipäänsä kokonainen minikaupunki asuntoineen, kauppoineen, apteekkeineen...
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland kaikki nämä aivan mahtavat käsin tehdyt matkamuistot, joita tapaa joka kaupassa Suomessa saavat vain edelleenkin pääni pyörälle. Näky on kuin suoraan valkokankaalta joulusadusta, jossa ympärillä on paljon kaikenlaista mitä herttaisinta, kodikasta, lämmintä, täynnä todellista yksilöllisyyttä ja tekijän inspiraatiota. Mikä ihmeellistä, tämä tuntuu myös tavaroissa, jotka ovat selvästi «teollista» tuotantoa. No tiedättehän sellaiset unohtumattomat lintuhäkin muotoiset kynttilänjalat. Minulla ei ole niitä vieläkään. Tekisi mieli syöksyä suoraan takaisin ostamaan ne.» «siinä kaupunginosassa on paljon epätavallisia putiikkeja joissa myydään design-vaatteita, kalusteita kotiin, musiikkia, kaikenlaisia ihan odottamattomia kauppoja joihin pistäytyä katselemaan, (kukaan ei pure eikä käy päälle), käytetyn tavaran vintage-kauppoja joissa on vaikka mitä erilaista, alkaen harvinaisista musiikki-levyistä ja kodintavaroista päättyen hauskoihin vaatteisiin, kaikenlaisia salonkeja, taidegallerioita ja antikvariaatteja, pari-kolme huvittavaa seksikauppaa, no ja erilaisia designerin sisustamia baareja-kahviloitaravintoloita.. tosin avoterasseille on vielä varmaan hieman aikaista! kirjoita design district helsinki hakukoneeseen, siellä on paljon sivustoja aiheesta, karttoja, varsinkin kun ottaa huomioon että Helsinki on valittu maailman designpääkaupungiksi 2012.. Tosin varoitan heti ettei liikuta Berliinin mitoissa, mutta silti siellä on hauskaa!»
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland Suomessa on valtavat mahdollisuudet historialliseen, kulttuuriseen ja luontoon liittyvään matkailuun. Henkilökohtaisesti minussa herättää suurta kiinnostusta luontoturismin kehittyvä tarjonta kalastuksesta talvilajeihin. Suomi on luonnon, hyvän palvelun ja venäläisille turisteille osoitetun vieraanvaraisuuden maa. Älkää odottako mitään kulttuurisia järistyksiä, kuten Keski-Euroopan mailta, niin kuin Ranska tai Italia. Suomen alueella ei ole vanhoja kaupunkeja tai suuria museokeskuksia, tai onhan niitä tietenkin, mutta Mutta ei siis yleisesti mikään Pariisi tai Wien. 1900-luvulle asti Suomi oli osa Ruotsia, ja vasta Venäjän imperiumin alaisuudessa se alkoi kehittyä omaksi valtiokseen. Kaikesta mainitusta voisi päätellä, ettei Suomen pääkaupungissa ole mitään, ja olisi parempi ja yksinkertaisempaa mennä Pietariin ja katsella kaikkea enemmän ja halvemmalla, mutta asia ei ole näin. Helsingissä on mahtava nykytaiteen museo Kiasma, erinomainen Sea Life, jossa voi valtavan akvaarion lasisessa tunnelissa tarkkailla oikeita haita. Ja lisäksi Helsinkiin saapuu huomattavasti useammin maailmankuuluja tähtiä esiintymään ja liput Hartwall Areenalle maksavat paljon vähemmän kuin meillä (noin 90 euroa verrattuna meidän muutamaan sataan euroon). Ja nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, tietenkin Helsingissä, kuten jokaisessa Eurooppalaisessa pääkaupungissa on useita gallerioita, museoita, klubeja ja ravintoloita.
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland Kaikista viehättävimmän ravintolan löysimme vahingossa katedraalin toisesta kerroksesta. Maallinen paikka seurakuntalaisille: juoda kahvia kirkon tiilikaarien alla, syödä piirakoita, jotka kirkon työntekijät ovat valmistaneet, kävellä ja nauttia seinille ripustetusta impressionistisesta näyttelystä ja vain jutustella. En pääse eroon tunteesta, että Helsingiltä puuttuu omat kasvot... Olen ollut täällä kolme kertaa ja tällä kertaa oppaan yrittäessä saada minut kiertoajelulle kaupungille katselemaan nähtävyyksiä jäivät turhiksi ja istuin vain kahvilassa... En todellakaan ole oikeassa, ja olen valmis sen myöntämään. Mutta kerta toisensa jälkeen minulle on näytetty: Temppeliaukio, - Keskustori muistomerkkeineen, - Sibeliuksen patsas, Mannerheimin patsas ja näihin nähtävyyksiin kaupunki matkaoppaiden mukaan loppuu Rakastan museoita, mutta Tekniikan museo (historiallisia ja nykyaikaisia teknisiä saavutuksia) ja automuseo (siellä on autoja 1900-luvun alusta) oli todella vaikuttava! Luulen, että ensimmäisellä kerralla Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kiasma, Merimuseo ja vielä joku muu temaattinen museo ovat teille mieleen. «Jekaterina, kävelkää keskustassa, käykää Katajanokan kaupunginosassa, joka on rakennettu jugend-tyyliin siellä on oikein kaunista (maamerkki Uspenskin katedraali, ja sen takaa kaupunginosan syvyyksiin). Käykää Designmuseossa mielenkiintoista eikä kulunutta
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland «Tutustumme Merikeskus Forum Marinumiin varmaankin Suomen suurimpaan merimuseoon, johon kuuluu kokonainen laivasto erilaisia aluksia veneistä valtavaan purjefregattiin «Suomen Joutseneen» ja tykkivene Karjalaan. Täytyy käydä myös Kylämäki-museossa museokylässä, joka tuo mieleen suomalaisen maatilan 1950-luvulla, missä on arvioista päätellen kaikkea tuon ajan lasten leluista eläviin sikoihin. Sibelius-museossa kannattaa käydä siellä on kuulemma upea kokoelma soittimia kaikilta ajoilta ja kansoilta, ipanat ovat varmaankin mielissään. Kyllä on paljon tehtävää. Löytää pikku raitiovaunu, joka kuulemma seisoo jollain pikkukadulla se on Turun viimeinen raitiovaunu, tämä joukkoliikenteen muoto lopetti toimintansa täällä 1970-luvulla. Ottaa selvää Dostojevskin esi-isien jäänteistä jotka kuulemma lepäävät Tuomiokirkossa. Pistäytyä katsomassa Leninin pienoismuistomerkkiä Turun taidemuseon edessä. Ja mikä tärkeintä päästä saarille. Nimenomaan tästä tuleekin varmaan seuraavan Turun-matkamme päätavoite. Turun kaupunki, kuten kaikki suomalaiset tietävät, sijaitsee Saaristomeren rannalla. Saaristo, joka alkaa käytännöllisesti katsoen kaupungista (joillekin saarille kulkee reittibusseja) saarien määrällä mitattuna toiseksi suurin maailmassa. Niitä on siellä yli 20 000 isoja ja pieniä, asuttuja ja asumattomia, saunoineen ja kallioineen, maatiloineen ja leirintä-alueineen, entisine kuninkaallisine metsästysmaineen ja moderneine veneen näköisine kirkkoineen.»
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland «"Mystinen metsä" on Veijo Rönkösen betoniveistospuisto Parikkalan pitäjässä.tänne pitää mennä kesällä, ja valoisaan vuorokaudenaikaan. Ja vielä mieluummin omalla autolla, ettei vieressä olisi 45 ihmisen joukkoa eikä tarvitsisi odottaa, että kaikki valokuvaavat jokaisen veistoksen. Mutta minä tykkäsin kovasti olla siellä, mielenkiintoinen paikka, epätavallinen.» «Ja vielä tempauduimme sattumalta mukaan Esplanadin alkupäässä olleeseen julkiseen konserttiin. En tiedä kuinka tyypillistä se on. Mutta me pidimme siitä.» Myöhään talvella saavuimme uudelleen katsomaan linnoitusta, toimme ystäviä, mutta meillä ei ollut tuuria. Opastetut kierrokset olivat vain suomeksi, ja kaikille muille ehdotettiin kierroksen aikana luettavaksi englanninkielistä esitettä. Ilman opasta ei saanut mennä minnekään, ja opasta olisi pitänyt odottaa tunti. Niinpä käännyimme ympäri ja lähdimme. «Täällähän jokainen talo on oma museonsa. Kaipaan mielenkiintoisia tarinoita elämästä ja tavoista, mutta sen sijaan saan vain pintapuolisen kierroksen.»
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland Suomalaiset kauniisti sanottuna omituinen ja hieman ihmeellinen kansa. Vaatteista, hauskasta puheesta, jota lupasin kuunnella julkisilla paikoilla ja radiosta, alkaen ja käytöstapoihin ja elämään suhtautumiseen asti. Moskova on hullujen kaupunki. Helsinki taas on unissakävelijöiden kaupunki. Ja minä pidin siitä, ja haluan palata sinne. Haluan nukkua lounaaseen asti, jonka jälkeen kuljeksia käytännössä tyhjässä kaupungissa ja öisin mennä klubeille, joita Helsingissä on suhteellisen suuri määrä. Oi, klubit! Oi, kyllä! Suurimpaan osaan sisäänpääsymaksu on 2-3 eurosta 11-12 euroon. Ilman vaihtoehtoja. Ja sitten on vielä pukeutumiskoodi ja naamakontrolli. (Eikä tarvitse alentua, kuten Moskovassa, kun sinulle näytetään sormella voit mennä!, mutta tiedän paljon tarinoita). Yhdellä mahtavalla klubilla, Tigerissä, meiltä kysyttiin passia. Sisäänpääsy tiukasti vain yli 24-vuotiaille. Mutta porukka siellä on mahtavaa, suomalaiset söpömpiä, musiikki parempaa, sisustus tyylikkäämpi, ja viidennestä kerroksesta panoraamanäkymä öiseen Helsinkiin. Pohjoisiin pääkaupunkeihin verrattuna Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Tallinnaan, Riikaan, Pietariin - Helsinki häviää vahvasti kulttuurisessa mielessä, vaikka elämistä varten se onkin paljon mukavampi ja vaarattomampi kuin Pietari, Tallinna tai Riika.
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland Itse asiassa suurin osa ihmisistä ryntää Helsinkiin, Imatralle ja Lappeenrantaan, jotkut menevät Turkuun, Savonlinnaan ja Mikkeliin, mutta Suomen syvyyksistä et venäläisiä rekisterikilpiä löydä sitten millään. Ja muuten, kansalaisemme tarpeettomasti jättävät huomiotta periferian, koska siellä on paljon mielenkiintoisia paikkoja. Kukapa tietäisi, että esimerkiksi muutaman kymmenen kilometrin päässä Lappeenrannasta on hyvin säilynyt linnoitus, jonka rakentamiseen otti omin käsin osaa kenraali Alekandr Vasilevitch Suvorov? Ei, Lappeenrannan linnoituksen olemassaolosta varmaan on kuultu, mutta nyt puhutaan paikasta nimeltään Luumäki Kulttuurielämää on Helsingissä aina ja se on aina kuumaa. Helsinki Week lehdessä julkaistaan kuukausittainen tapahtumakalenteri. En suosittele sitä laiminlyömään. Siellä on ilmoituksia erilaisista näyttelyistä, markkinoista, oopperaesityksistä ja niin edelleen. Katsokaa osoite, etsikään katu kartalta ja sinne! Uskokaa: avaatte itsellenne paljon mielenkiintoisia juttuja ja näette Helsingin eri kulmasta. «Isä tutki informaatiota Turusta ja huokaili kuten aina, internetissä kaikki kopioivat toisiltaan samat viisi kohtaa. Jos ei olisi Turku Touring sivustoa eikäturussa 13 vuotta asuneen LJ-kaverin cammmin tunnin kestänyttä puhelinluentoa lukisitte tästä seuraavaa toisintoa: «Turku on Suomen vanhin kaupunki ja maan ensimmäinen pääkaupunki».»
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland Eniten Haminassa pidin pyhän Pietarin ja Paavalin ortodoksisesta kirkosta, joka on rakennettu bysanttiseen tyyliin. Sellainen jalon oranssi, ei pramea, ja yleisestikin pidän bysanttisesta tyylistä. Sijaitsee myös Raatihuoneentorilla. Joskus täällä oli luterilainen kirkko. Mutta se paloi ja Nikolai I käski rakentaa tuhkalle temppelin. Arkkitehti taisi olla David Visconti (vuonna 1837). «Jos ei käy venäläisturisteille tarkoitetuissa matkamuistoliikkeissä (ja käynti siellä kannattaa ehkä vain jos haluaa nauraa huonolaatuisille ja oudoille leluille), voi tuoda lumoavia ja fantastisia tavaroita. Design-tuotteita sisustukseen jokaisessa kaupassa Helsingissä. Kaupungin keskustassa on paljon pieniä liikkeitä. Muumikuvioisia liinavaatteita ja pyyhkeitä. Muumibrändi on kaupoissa hyvin edustettuna mukeja, pinssejä, kukkaroita, t-paitoja, leluja. Kaikki on kaunista, laadukasta ja miellyttävää. Puulelut ovat hyviä perinteisiä hirviä, lampaita, jäniksiä. Ihania lapsille ei kemikaaleja, ei maaleja. Tosi paljon käsintehtyä. Niitä pitää ottaa matkamuistomyymälöiden tarjoamien magneettien ja kamalien hirvien sijaan. Kotitonttuja, nahkatähtiä joulukuuseen, olkikäsitöitä, tuohiesineitä, ommeltuja nukkeja, punaisia huopikkaita muutamia mainitakseni. Kaikki on tehty käsin, sielulla ja hyvillä ajatuksilla. Sen tuntee heti.»
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland «Ja kaikista hienoimpia ovat pikkukaupungit kuten Loviisa ja Porvoo, missä kaikki on kävely-etäisyydellä. On kiinnostavaa kävellä ja tutustua paikallisiin ihmisiin. Piipahdat verstaalle ja juttelet puusepän kanssa, esimerkiksi, tai hautausmaalla tapaat paikallisen taiteilijan korjaamassa hautakirjoitusta.» «Museosta muuten tykkäsimme. Ei sinänsä mitään erikoista, mutta ensinnäkin se osoittautui paljon avarammaksi kuin mitä saattoi odottaa pienestä yksikerroksisesta mökistä, jolta se näyttää ulkoapäin. Ja toiseksi Muistatteko edes yhden museon Moskovassa, jossa voi katsella kuinka asui ei Pushkin eikä Gorki vaan tuon ajan tavallinen ihminen? Miltä näytti XIX vuosisadan moskovalainen apteekki? Miltä näytti ruokakauppa 30-luvulla? Missä voi tutustua lyseoon ajalta ennen vallankumousta? Oikein ei missään!»
Kommentit Rucolaprojektin some-sivuilta www.vk.com/knowfinland www.facebook.com/knowfinland «Sanon heti, että minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa nykytaiteesta, siksi niille heti «yäk» eikä siitä sen enempää, mutta antiikin kanssa on monimutkaisempi juttu. Täytyy sanoa että huolimatta tuttavien itsepintaisista suosituksista emmimme kovasti mennäkö sinne vai eikö mennä. Ei, no itse asiassa yhdistelmä «viisivuotiaat lapset + arkeologinen museo» tuntui meistä liian radikaalilta. Menimme kuitenkin. Ja herran tähden. Yllättäen tämä oli ipanoiden elämän ensimmäinen museo, josta heidät täytyi «kiskoa», kuljettaa pois kirjaimellisesti kädestä pitäen. Ensinnäkin, itse näytteilleasettelu ei noudattele «akateemista» vaan «valistuksellista» tyyliä. Tämä, jos haluatte, ei ole museomonografia, vaan tieteellistä museopoppia. Toiseksi, valistaa he aikovat juuri niitä, joita pitääkin siis lapsia ja nuoria. Ja tämä on myös aivan oikea ratkaisu.» «Zheka, siellä on hiljaista, rauhallista, ja liikuttavan maalaista. Erityisen hellyttäviä ovat pienen pienet kaupungit. Jos menet autolla, niin suosittelen kovasti pistäytymään matkalla Porvoossa. Se on Edelfeltin synnyinkaupunki Suomen Ilja Efimovits Repinin :) Ja ehdottomasti suosittelen käymään kotiseutumuseoissa kaikkialla, missä niitä tapaat meillä sellaisia on säilynyt neuvostoajoilta muutamia harvoja, mutta siellä on :) Kuopiossa esimerkiksi on rekonstruoitu ylipäänsä kokonainen minikaupunki asuntoineen, kauppoineen, apteekkeineen... Mutta se ei ole sinun matkasi varrella. Seuraavalla kerralla siis pääset sinne. Niin, ja itse suomalaiset ovat aika söpöjä. Jopa vihoviimeiset turmalaiset.
LÖYTÖRETKEILIJÄ www.experiencebusiness.fi/rucola Nautiskeleva herätematkailija, joka kerää mielellään pieniä paikallisia herkkuja ja elämyksiä. Kiinnostunut kulttuurista ja tavallisten ihmisten arjesta. Tällä hetkellä tyypillinen vierailu Suomessa voi olla vaikkapa kolmen päivän kiertomatka eri paikkakunnilla Itä-Suomessa. Loman merkitys Liike, vaihtelu, uudet maisemat ja kulttuuri, mahdollisuudet Tavoitteet lomalle Haluaa sulautua osaksi kulttuuria ja/tai luontoa, local flavor Arvostukset Pieni on kaunista Yksinkertainen luksus Kulttuuriset erot Tutkiminen, kätkettyjen juttujen löytäminen Huokeat vaihtoehdot Miten voisin palvella paremmin? Mitä uutta voisin kehittää?
TEEMOJA ASIAKASARVON NOSTAMISEEN www.experiencebusiness.fi/rucola Paikallinen kulttuuri pois piilosta ja ylpeästi esille Kesätapahtumat, urheilutapahtumat, paikallinen kulttuuri Tehdasvierailut, kädentaito, design, perinteet, arkkitehtuuri, museot Tarinat, teemat ja niiden ympärille rakennetut reitit (linnat, kirkot) Yhteinen historia ja venäläiset vaikutteet Suomessa Eksoottinen ja mystinen Suomi, tarut ja legendat Omat muistiinpanot
Venäjä. Venäjä. Venäjä. 1. Onko erityispiirteitä sen suhteen mitä suomalaisessa kulttuurissa kiinnostaa kokea? 2. Minkä tyyppisille tuotteille, tapahtumille tai palveluille on kysyntää? 3. Miten venäläiset lapsiperheet kannattaisi huomioida?
Katse tulevaisuuteen. Vuonna 2020 millainen on Suomen kulttuurimatkailun tila? Missä on tapahtunut suurin muutos?