Jäsenkirje 1 (6) Arvoisa jäsenyrittäjä Uusi esitys liikennekaaresta on lähdössä eduskuntaan Liikennekaaresta ja sen valmistelusta on kirjoitettu ja puhuttu julkisuudessa koko kesän ja syksyn ajan. Alun perin esitys piti viedä eduskuntaan jo kesäkuussa 2016, mutta suunniteltu aikataulu viivästyi. Nyt asiat ovat etenemässä, sillä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli liikennekaaresta syntyneen kompromissin tiistaina 20.9.2016 hallituskumppaneidensa kanssa. Taksiliiton hallitus, joka koostuu taksiyrittäjistä eri puolilta maata, on kantanut huolta taksialan sääntelyn jatkumisesta ja tehnyt työtä sen eteen. Uusi esitys ei ole sen vuoksi taksialalle riemuvoitto, mutta sen kanssa taksiyrittäjä voi elää. Esitys ei sisällä likikään kaikkia niitä tavoitteita ja toiveita, joita Taksiliitolla oli, mutta alkuperäisestä keväällä lausunnolla olleesta versiosta on kuitenkin päästy varsin myönteisesti eteenpäin ja nimenomaan esittämäämme suuntaan. Taksiliiton kanta liikennekaareen ei ole muuttunut siitä, mitä liiton lausunnossa 23.5.2016 todettiin. Ensisijainen tavoite oli kehittää säänneltyä taksijärjestelmää, joka olisi edelleen taannut kohtuullisen kattavat ja kohtuullisesti hinnoitellut taksipalvelut maamme kaikilla alueilla ja kaikkina vuoden päivinä ympäri vuorokauden. Taksiliiton lausunto ja siihen liittyvä asiantuntijaselvitys löytyvät liiton jäsensivuilta Taksinetistä sekä LVM:n nettisivulta noin 250 lausunnon joukosta. Ministeriön sivuilta löytyy myös 18.4.2016 julkaistu luonnos liikennekaaresta. Liiton lausunnon lähtökohtana oli ymmärrys siitä, että kaikkea esitettyä ei voida yksiselitteisesti vastustaa. Oli siis tarkkaan mietittävä ne kohdat, jotka ovat alalle oleellisen tärkeitä ja erottaa ne asioista, joista voidaan löytää luonnoksen pohjalta toimiva tapa uudistua. Neuvotteluissa liikenne- ja viestintäministerin ja hallituspuolueiden edustajien kanssa tuli varsin nopeasti selväksi, että hallitus haluaa vapauttaa taksialan määräsääntelystä. Vain Perussuomalaiset vastustivat sitä johdonmukaisesti. Siirtyminen markkinaehtoiseen liikenteeseen oli liiton toissijainen vaihtoehto Koska lausuntoa annettaessa keväällä oli tiedossa, että määräsääntelyn säilyttäminen taksialalla tulee olemaan vaikeaa, varauduttiin liiton lausunnossa myös toissijaiseen vaihtoehtoon, siirtymiseen puhtaasti markkinaehtoiseen liikenteeseen. Näin liitolla oli mahdollisuus esittää siihen reunaehtoja ja pyrkiä turvaamaan alan
Jäsenkirje 2 (6) Aktiivisia neuvotteluja läpi kesän toimintamahdollisuudet mahdollisimman hyvin myös markkinaehtoisen mallin toteutuessa. Markkinaehtoinen taksiliikenne lähtee liiton mielestä siitä, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet tulla markkinoille ja toimia siellä riippumatta siitä missä muodossa toimintaa harjoitetaan. Kaikkien tulee täyttää samat ehdot ja edellytykset, jotta he voivat harjoittaa taksiliikennettä tai taksiliikenteen omaista toimintaa Suomessa. Tällaista liikennettä on kaikki henkilöliikenne, jota tarjotaan korvausta vastaan julkisesti ja jota ei hoideta linja-autolla. Taksiliiton näkemyksen mukaan liikennettä harjoittavilta yrittäjiltä on vaadittava liikennelupa ja kuljettajilta ajolupa. Liikenneluvan saadakseen kaikkien on täytettävä minimiehdot (hyvä maine - ei rikostaustaa, taloudelliset edellytykset kunnossa ja oikeustoimikelpoisuus), jotka koskevat niin yrittäjää, yrityksen omistajaa kuin yrityksen johtoa. Myös kuljettajilla tulee markkinaehtoisessa mallissa olla viranomaisen myöntämä ajolupa, jonka saamisen edellytyksinä ovat hyvä maine (ei rikostaustaa ja viranomaisen rekisterit), terveysvaatimukset (II-ryhmän / C-luokan ajokortin vaatimukset) sekä viranomaisen järjestämä perustason koe, jossa arvioidaan osaamista asiakkaiden turvallisuuden sekä oikeuksien näkökulmasta sekä varmistetaan perustason kielitaito. Taksiliiton edustajat ovat neuvotelleet liikennekaaresta ja sen edistämisestä eri osapuolien, lähinnä hallituspuolueiden edustajien, kanssa koko kesän ja alkusyksyn. Neuvottelujen lähtökohtana ovat olleet luonnos liikennekaaresta huhtikuulta ja liiton siitä antama lausunto liitteineen. Alan näkökulmia on tuotu hyvin laajasti esille. Kaikilla neuvotteluosapuolillamme on koko prosessin ajan ollut tiedossa, että liiton ensisijainen kanta oli edelleen säännellyn järjestelmän kehittäminen. Esimerkiksi Lännen Mediassa ministeri Berner toi elokuun lopussa hyvin selkeästi esiin liiton ensisijaisen näkemyksen, kuten myös Kauppalehdessä syyskuun puolivälin paikkeilla. Taksiliiton näkemys sääntelyn eduista niin asiakkaiden kuin yhteiskunnan näkökulmasta on siis varmasti onnistuttu tuomaan päättäjien tietoon. Liikenneministerin ja -ministeriön kanta oli kuitenkin hyvin selkeä, he eivät halua säänneltyä taksijärjestelmää. Tukea ministeri Berner on saanut näkemyksilleen voimakkaasti pääministeri Sipilältä. Myös Kokoomus ja asiasta vastannut ministeri Mykkänen sekä puheenjohtaja Orpo olivat julkisuudessa samoilla linjoilla. Perussuomalaiset ovat sen sijaan vastustaneet voimakkaasti taksialan vapauttamista koko prosessin ajan. He tulivat julkisuuteen heti liikennekaaren luonnoksen esittelyssä ja totesivat, että siltä pohjalta asiaa ei voida edistää. Perussuomalaiset kannattivat nykyjärjestelmän kehittämistä siten, että
Jäsenkirje 3 (6) Neuvottelujen tärkeimmät kysymykset palvelut voidaan turvata koko maan alueella kohtuullisin kustannuksin kaikille kansalaisille. Tilanne ei kuitenkaan tuntunut olevan yksiselitteinen ja helppo millekään hallituspuolueelle. Helsingin Sanomien vaalikoneessa ennen vaaleja nykyisistä kansanedustajista nykyjärjestelmää tuki selkeä enemmistö. Suomalainen demokratia ei kuitenkaan perustu yksittäisten kansanedustajien, vaan puolueiden kantoihin. Näin ollen puolueorganisaatio myös tekee viime kädessä lopulliset päätökset, joihin ei sitten enää edes kansanedustajilla ole käytännössä mitään sanottavaa. Viimeaikoina esittelevällä ministerillä on myös ollut varsin vahva mahdollisuus tuoda omat näkemyksensä esiin ja niiden mukaan hallituksessa on myös pyritty etenemään. Näin ollen liikenneministerin kantaa, jota myös pääministeri tuki, oli vaikeata erityisesti Keskustan piirissä ohittaa, vaikka jopa muilla puolueen ministereillä olisi eriäviä mielipiteitä. Tilanne on sama muiden puolueiden osalta ja kaikilla on tiedossa, että poliittiset päätökset ovat aina tavalla tai toisella kompromisseja. Myös liikennekaareen hallituspuolueet hakivat kompromissia ja Taksiliitto oli omalta osaltaan mukana vaikuttamassa siihen, että kompromissin kanssa suomalainen taksiyrittäjä voi elää ja yrittää. Neuvottelut olivat monelta osin nimenomaan neuvotteluita markkinaehtoisesta vaihtoehdostamme. Mitä me Taksiliitossa tarkoitamme sillä ja miten me näemme asian. Tämä johtui siitä, että useimmat neuvottelijat olivat todenneet liiton edustajille, että määräsääntelystä tullaan ehdottomasti luopumaan. Näin ollen liiton ja alan näkökulmasta puhuttiin markkinaehtoisesta mallista. Jos siis tilaisuuksissa ei keskusteltu määräsääntelystä, oli liitonkin edustajien turha käydä siitä keskustelua. Silloin oli yritettävä vain löytää paras mahdollinen vaihtoehto markkinaehtoisen taksiliikenteen osalta. Neuvottelut ovat siis monelta osin koskeneet liikennekaaren luonnoksen epäkohtien korjaamista siten, että markkinaehtoiselle taksiliikenteelle olisi olemassa tasapuoliset ja oikeudenmukaiset edellytykset. Liikennekaaren luonnoksessa oli viisi erilaista tapaa harjoittaa taksiliikennettä tai taksiliikenteen omaista liikennettä. Vain yksi tapa edellytti taksilupaa, ja vain sitä oli tarkoitus säädellä, ei muita neljää. Liikennekaaren luonnoksesta puuttui myös kuljettajan ajolupa, eikä erityisiä terveysvaatimuksia ollut. Lisäksi kuljettajan rikostaustan osalta oli paljon puutteita, ja osa velvoitteista koski vain taksinkuljettajaa, ei muita neljää muuta liikenteen hoitotapaa. Luonnoksessa annettiin myös mahdollisuus hoitaa taksiliikennettä mistä tahansa EU:n alueelta käsin ja osin EU:n ulkopuolelta.
Jäsenkirje 4 (6) Miksi taksialan ei kannattanut yrittää jäädä liikennekaaren ulkopuolelle? Liikennekaaren ulkopuolelle jääminen ei olisi ollut taksiyrittäjien ja taksialan näkökulmasta eduksi miltään osin, sillä esityksessä on paljon sellaisia tekijöitä, jotka olisivat joka tapauksessa vaikuttaneet taksiliikenteeseen, olemme me siinä mukana tai emme. Jos taksiala olisi jäänyt liikennekaaren ulkopuolelle, olisi ammattimaisuuden, jakamistalouden ja alustatalouden terminologian nimissä taksiliikenteen omaista liikennettä tullut todennäköisesti hoitamaan myös muut kuin vain taksilain piirissä toimivat. Käytännön esimerkkinä on jo nyt täysin laitonta toimintaa harjoittavat tahot, erityisesti pääkaupunkiseudulla, jotka hoitavat puhtaasti ammattimaista liikennettä matkapuhelinsovelluksen välityksellä ilman, että varsinaiseen välitykseen kukaan haluaa puuttua. Poliittiset vaikuttajat ja jopa osa lainoppineista on todennut tilausvälitystoiminnan olevan täysin laillista. Laitonta liikennettä harjoittavat saavat jopa esiintyä television pääkanavilla ja kehua, etteivät ole kiinnostuneita lainsäädännöstä eikä poliisikaan heitä juuri ole hätyytellyt. Jos taksiala olisi jäänyt liikennekaaren ulkopuolelle, niin olisimme oman lainsäädäntömme tuomassa karsinassa vastuine ja velvoitteinemme (määräsääntely, ajo- ja päivystysvelvoite, taksa jne.). Sen jälkeen tästä karsinasta ei pääsisi ulos muille markkinoille, mutta kaikki muut toimijat kuitenkin pääsivät täysin vapaasti meidän karsinaamme ja samanaikaisesti voisivat toimia ilman vastuita ja velvoitteita karsinamme ulkopuolella. Tältä tilanteelta tulee pystyä välttymään viimeiseen asti kaikin käytettävissä olevin keinoin. Perinteisesti maassamme on tuomittu laiton, pimeä liikenne, mutta ei enää, kun sitä hoidetaan digitalisaation nimissä, älypuhelimen avulla ja jakamistalouden termein. Laittomuutta ei yksin poliisin toimin valitettavasti tulla lopettamaan, jos päättäjät ja vaikuttajat eivät tätä toimintaa halua lopettaa. Poliisinkin mielenkiinto vähenee silloin varsin nopeasti, mistä seuraisi toiminnan laajeneminen ja jopa maaseudun peräkamaripoikien pimeä taksiliikenne tulisi kasvamaan ilman huolta veroista ja muista yhteiskunnallisista vastuista. Tätä Taksiliitto ei halua ja teemme kaikkemme, ettei tämän tyylinen yhteiskunta ole meidän tulevaisuutemme toimintaympäristö. Liikennekaaren tiedotustilaisuuden lupaukset viittaavat hyvin voimakkaasti siihen, että myös tämä toiminta tulee edellyttämään lainmukaisuutta jatkossa. Liikennekaari on maamme hallituksen kannalta oleellinen hanke. Jos se tässä muodossa olisi kaatunut, niin se olisi joka tapauksessa ollut edessämme ennen kuin huomaammekaan ja silloin neuvotteluasemamme ja vaikutusmahdollisuutemme olisivat olleet oleellisesti heikommat.
Jäsenkirje 5 (6) Missä olemme nyt? Neuvottelut ja keskustelut ovat johtaneet liikenne- ja viestintäministerin osalta varsin hyvään suuntaan. Liikennekaari on nyt julkaistujen tietojen perusteella menossa alan kannalta luonnosversiosta merkittävästi parempaan suuntaan. Se on melko lähellä esittämäämme markkinaehtoista vaihtoehtoa, jossa nykyisillä taksitoimijoilla on edelleen mahdollisuudet toimia tasavertaisessa ja oikeudenmukaisessa ympäristössä. Taksialan kannalta suurimmista ja merkittävimmistä erimielisyyksistä on päästy melko hyvin eteenpäin. On todettava, että neuvottelujen henki ja halu löytää ratkaisuja on ollut julkisuudessa käytyä kinastelua huomattavasti rakentavampaa kaikkien osapuolien kanssa. Kun määräsääntelystä luovutaan, tulee markkinaehtoisesta mallista taksialan kannalta siedettävä ja kelvollinen kokonaisuus. Markkinaehtoisuudessa on omat etunsa jokaiselle yrittäjälle, joskin se tuo myös monia haasteita niin toimialalle kuin erityisesti taksin käyttäjille, ovatpa käyttäjät sitten yksittäisiä kansalaisia tai yhteiskunnallisia toimijoita. Millainen olisi tämän hetken käsityksen mukaan markkinaehtoinen taksiliikenne? Yksityiskohtia on arvioitava ja täsmennettävä Markkinaehtoisessa taksiliikenteessä kaikilla toimijoilla on tasapuoliset edellytykset ryhtyä yrittäjiksi ja myös samat vastuut ja velvoitteet. Jatkossakin kaikki korvausta vastaan julkisesti tarjottavat kuljetukset ovat lainsäädännön piirissä. Kuntien omat kuljetukset ja konsernien kuljetukset sallitaan edelleen ilman erillistä lupaa, kuten nytkin. Esimerkiksi naapuriapua tai kimppakyytiä tämä ei estä, kuten ei nykyinenkään lainsäädäntö. Nyt esitelty malli edellyttää tiedotustilaisuuden tietojen mukaan jatkossakin kaikilta yrittäjiltä/yrityksiltä viranomaisen myöntämää liikennelupaa ja kuljettajilta ajolupaa. Rikolliset eivät alallamme siis ole jatkossakaan ja taksiliikenne säilyy edelleen ammattina ja ammattimaisena toimintana pääosiltaan. Meillä ei kuitenkaan ole jatkossa enää ajo- ja päivystysvelvoitetta eikä maksimitaksaa. Yksityiskohtien arviointi ja täsmentäminen alkaa välittömästi. Hallituksen esitys kirjoitetaan lopulliseen muotoon aivan lähipäivinä ja Taksiliitto pyrkii vaikuttamaan jo siihen työhön. Sen jälkeen valtioneuvosto hyväksyy esityksen ja lähettää sen eduskuntaan. Eduskuntakäsittelyssä voidaan tarvittaessa vielä päästä vaikuttamaan yksityiskohtiin joiltakin osin, joskaan suuria muutoksia ei siinä vaiheessa enää yleensä ole tapahtunut. Vaikuttamistyö jatkuu siis edelleen, nyt lainsäädäntövaiheessa. Kun laki aikanaan on saatu valmiiksi ja se tulee voimaan suunnitelmien mukaan 1.7.2018, on edelleen tärkeää olla
Jäsenkirje 6 (6) vaikuttamassa toisaalta lain tulkintoihin ja erityisesti lain kehittämistarpeisiin. Tuskin tälläkään kertaa maan hallituksessa ja eduskunnassamme on sellaista viisautta, että lainsäädäntö saadaan kerralla kuntoon. Edelleen otamme siis mielellämme vastaan erilaisia ideoita ja ehdotuksia. Tieto liikennekaaressa Liikennekaaren digitalisaatioon liittyvät muutokset ovat monelta osiltaan tietoon liittyviä vastuita ja velvoitteita. Niiden osalta taksialalla ei ole ollut suuria muutostarpeita. Oleellista on kuitenkin, että erilaiset rajapintavaatimukset sekä niiden avaamiseen muille toimijoille, tulevat olemaan tasapuolisia kaikkia toimijoita kohtaan. Lopuksi todettakoon, että julkisuudessa käyty keskustelu on aina kirjoittajansa näköistä. Toimittajilla on omat ennakkokäsityksensä sekä tietonsa erilaisista taksialaan sekä liikenteeseen ja liikennekaareen liittyvistä asioista, jolloin heidän kirjoituksensa perustuu näihin pohjatietoihin. Toimittajat ovat usein varsin kiireisiä eivätkä ehdi paneutumaan asioihin riittävän laajasti ja syvällisesti, jolloin artikkelitkin ovat sen mukaisia. Taksiliitto ei ole halunnut käydä neuvotteluita tästäkään asiasta julkisuuden kautta vaan suoraan asiaan vaikuttavien tahojen kanssa. Aivan kaikkea ei neuvotteluiden yksityiskohdista voida ajantasaisesti jäsenille informoida, jotta pystymme menestymään tavoitteidemme saavuttamisessa. Liiton osalta linjaukset tehdään liittohallituksessa ja kuten tässäkin todetaan, niin liiton lausunnon mukaisesti on edetty. Toukokuussa jätetyn julkisen lausunnon jälkeen ei lausunnon lukeneille pitäisi olla yllätys, että tässäkin kirjeessä esitettyjen perusteluiden pohjalta voinemme olla kohtuullisen tyytyväisiä ratkaisuun. Kuten tiedotteessammekin totesimme, nyt tehty ratkaisu ei ole kuluttajan ja yhteiskunnan näkökulmasta paras mahdollinen koko maata ajatellen. Suomen Taksiliitto ry Liittohallitus Puheenjohtaja Jari Lemmetyinen, jari.lemmetyinen@taksiliitto.fi, 0400 966 648, II puheenjohtaja Kai Andersson, kai.andersson@taksiliitto.fi, 0400 400 348 ja III puheenjohtaja Markku Ylikulju, markku.ylikulju@pohjanmaantaksi.fi, 0400 925 686 Liittohallituksen jäsenet: Jukka Kuusisto, Helsingin Taksiautoilijat ry, jukka.kuusisto@taksihelsinki.fi, 050 392 2660; Jari Kasakkamäki, Hämeen Taksiyrittäjät ry, jari.kasakkamaki@lahdenaluetaksi, 040 189 4100; Tuomo Heino, Kaakkois-Suomen Taksiyrittäjät ry, tuomo.heino@kymp.net, 0500 759 220; Seppo Tarvainen, Keski-Suomen Taksiyrittäjät ry, seppo.tarvainen@kolumbus.fi, 020 791 9473; Seppo Lehto, Lounais-Suomen Taksiyrittäjät ry, seppo.lehto@taksiliitto.fi, 0500 783 801; Esa Niinivaara, tilausvälitysyhtiöt, esa.niinivaara@vantaantaksi.fi, 0400 421 961; Kari Räihä, STL:n Oulun Lääninyhdistys ry, kari.raiha@oulunaluetaksi.fi, 0400 409 903; Esa Martikkala, Pohjanmaan Taksiyrittäjät ry, esa.martikkala@netikka.fi, 050 555 0214; Otto Hyvärinen, STL:n Itä-Suomen alueyhdistys ry, taksi.otto@gmail.com, 0400 675 765; Jaakko Kuivalainen, STL:n Itä-Suomen alueyhdistys ry, jaakko.kuivalainen@kyyhkynetti.fi, 050 550 8130; Jouko Suomalainen, STL:n Itä-Suomen alueyhdistys ry, jouko.suomalainen@suursaimaa.com, 0400 172 318; Jussi Rahkonen, STL:n Lapin lääninyhdistys ry, jussi.rahkonen@pp.inet.fi, 0400 890 429; Jukka Hirvikallio, Uudenmaan Taksiyrittäjät ry, jukka.hirvikallio@vantaantaksi.fi, 0400 704 631 Toimitusjohtaja Timo Koskinen, Suomen Taksiliitto ry, timo.koskinen@taksiliitto.fi, 020 7756 809