ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10063

i HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT- KUNTAYHTYMÄ ÄMMÄSSUON JA KULMAKORVEN ALUEEN VESIEN YHTEISTARKKAILU VUONNA 2015 Raportti 25.2.2016 Kirsi Heino Jari Siltanen Sisällysluettelo: 1. 2. JOHDANTO... 1 TOIMINTA ALUEELLA... 1 2.1 TOIMINNOT... 1 2.2 TOIMINTAKUVAUKSET... 3 2.2.1 HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus... 3 2.2.2 Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja suunnitellun Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet... 4 2.2.3 Rudus Oy, Jersanmäen ja Takapellon louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalueet... 4 2.2.4 Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo rakennusjätteen kierrätyslaitos... 4 2.2.5 Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto... 5 3. VOIMASSA OLEVAT TARKKAILUPERUSTEET... 5 3.1 HSY:N ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS... 5 3.2 ESPOON KAUPUNGIN ÄMMÄSSUONTIEN MAANLÄJITYSALUE JA KULMAKORVEN MAANKAATOPAIKKA SEKÄ KALLIOSUON JA SUUNNITELLUN TAKAPELLON YLIJÄÄMÄ-MAIDEN TÄYTTÖALUEET... 6 3.3 RUDUS OY, JERSANMÄEN LOUHINTA-, MURSKAUS- JA MAANLÄJITYSALUE... 7 3.4 KUUSAKOSKI OY, EKOPARK ESPOON RAKENNUSJÄTTEEN KIERRÄTYSLAITOS... 7 3.5 ESPOON KAUPUNGIN ÄMMÄSSUON SIIRTOAJONEUVOVARASTO... 7 4. TARKKAILUALUEEN YLEISKUVAUS... 8 4.1 MAAPERÄOLOSUHTEET... 8 4.2 POHJAVESIOLOSUHTEET... 8 4.2.1 Ämmässuontien maanläjitysalue... 8 4.2.2 HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalue... 9 4.2.3 Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon alue... 9 4.2.4 Hyvinkään Tieluiska Oy:n ja Rudus Asfaltti Oy:n alue... 10 4.2.5 HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalue... 10 4.2.6 Kalliosuon maanläjitysalue... 10 4.2.7 Kulmakorven ja Takapellon alue... 10 4.3 PINTAVESIOLOSUHTEET... 10 4.3.1 Pintavesien kulkeutuminen Ämmässuon alueelta... 10 4.3.2 Pintavesien kulkeutuminen Kulmakorven alueelta... 11 4.4 VALUMAVESIEN JOHTAMINEN... 11 4.4.1 HSY jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueet, kaatopaikan laajennusalue ja hyötykäyttöalue... 11 4.4.2 Maanläjitysalueet... 12 4.4.3 Muut alueet... 12 5. SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2015... 13

6. 6.1 6.2 6.3 6.4 6.5 7. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT... 13 VIEMÄRIIN JOHDETTAVAT VEDET... 14 TÄYTTÖJEN SISÄISET VEDET... 14 PINTAVESIPISTEET... 15 POHJAVESIPISTEET... 15 KAIVOVEDET... 16 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU... 16 7.1 VIEMÄRIIN JOHDETTAVAT VEDET... 16 7.2 TÄYTTÖJEN SISÄISET VEDET... 19 7.3 PINTAVEDET... 21 7.3.1 Nupurinjärveen laskevat... 21 7.3.2 Loojärveen Haapajärvenpuron kautta laskevat... 23 7.3.3 Loojärveen Ämmässuonpuron kautta laskevat... 25 7.3.4 Gumbölenjokeen laskevat... 28 7.3.5 Mankinjoen kautta laskevat... 29 7.4 POHJAVEDET... 31 7.4.1 Ämmässuontien lopetettu maanläjitysalue... 31 7.4.2 Rakennusjätteen käsittelylaitos ja siirtoajoneuvovarasto... 33 7.4.3 HSY:n hyötykäyttö- ja kompostointialueet sekä Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalue... 37 7.4.4 HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen alue... 40 7.4.5 7.5 Kulmakorven toiminnot... 44 TALOUSVESIKAIVOT... 47 8. 9. YHTEENVETO... 48 VIITTEET... 52 ii LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Liite 6. Liite 7. Liite 8. Liite 9. Liite 10. Liite 11. Kartta yhteistarkkailun havaintopisteistä Havaintopisteet ja näytekertojen lukumäärät Analyysimenetelmät ja niiden määritysrajat Viemäriin johdettavien vesien analyysitulokset Täyttöjen sisäisten vesien analyysitulokset Pintavesipisteiden virtaamat Pintavesipisteiden analyysitulokset Pohjavesipisteiden näytteenottotiedot Pohjavesipisteiden pinnankorkeudet Pohjavesipisteiden analyysitulokset Kaivovesien analyysitulokset Copyright Ahma ympäristö Oy Kaupintie 5 00440 HELSINKI p. 040-1333 800

1. JOHDANTO Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesiä on tarkkailtu vuodesta 2003 lähtien yhteistarkkailuna. Yhteistarkkailuohjelma sai lainvoimaisuuden 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä (Dnro 230/1/05). Vuoden 2015 tarkkailu perustuu yhteistarkkailuohjelmaan (Ramboll Finland Oy 2014), jonka työohjelma on päivätty 2.10.2014. Yhteistarkkailuohjelman päivitys on jätetty vireille vuoden 2015 lopulla. Ohjelmassa on huomioitu Uudenmaan ympäristökeskuksen 12.3.2006 antamassaan päätöksessä (Dnro UUS-2006-Y-585 119) esittämät asiat. Tarkkailuvelvollisia Ämmässuon ja Kulmakorven alueella vuonna 2015 olivat Helsingin seudun ympäristöpalvelutkuntayhtymä (HSY), Espoon kaupunki, Rudus Oy ja Kuusakoski Oy. Kuusakoski Oy:n vuokrasopimus alueella päättyi 31.12.2015 ja tarkkailuvelvoitteet siirtyvät vuodesta 2016 alkaen NCC Roads Oy:lle (sopimus toiminnanharjoittajan muutoksesta, 30.10.2015). Tarkkailuohjelman mukaisesti tulokset tulee raportoida neljänä väliraporttina sekä vuosiraporttina. Vuosi 2015 oli normaalitarkkailun vuosi, joten määritykset tehtiin normaalin analyysivalikoiman mukaan. Edellinen laajan tarkkailun vuosi oli vuonna 2014. Tässä vuosiyhteenvedossa tarkastellaan vuoden 2015 aikana otettujen Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuun kuuluvien pisteiden tuloksia. Näytepisteiden sijainti kartalla on esitetty liitteessä 1. 2. 2.1 TOIMINTA ALUEELLA Toiminnot Tämä yhteistarkkailu kattaa seuraavien toimintojen erillistarkkailut (kuva 2-1): Ämmässuon alue: - HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue (jätetäyttöalueet 1-3 ja kompostointialueet) - Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue - Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos - Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto - Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos Kulmakorven alue: - Espoon kaupungin Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueet - Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue - Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Ohjelmassa on lisäksi huomioitu seuraavat toiminnot siltä osin kuin ne ovat olleet tiedossa: - HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalue toimintoineen - HSY:n aluevaraus uusille jätteenkäsittelytoiminnoille Tarkkailualueella on lisäksi muita toimintoja, joille ympäristöviranomaiset eivät ole asettaneet vesistötarkkailuvelvoitteita. Näitä toimintoja ovat motocrossrata (Espoon moottorikerho Oy), kantojen haketus ja mullan valmistus (Hyvinkään Tieluiska Oy), polttonesteiden jakeluasema (Oy Shell Ab) ja betoniasema (Nurmijärven Betoni Oy). Lisäksi alueella on Rudus Oy:n käyttämätön betoniasema ja toimintansa lopettanut Rudus Asfaltti Oy:n kiinteä asfalttiasema. Caiwell Oy:n Kulmakorven kivenmurskaamo on saanut myös toiminnalleen Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan, jossa ei velvoiteta yhteistarkkailuun liittymistä. Näiden toimijoiden mahdollisia vesistövaikutuksia ei yhteistarkkailuohjelmassa ole huomioitu. 1

2 Kuva 2-1. Ämmässuon ja Kulmakorven alueiden toiminnot vuonna 2015. Ämmässuon alue (kuva 2-1) 1. Espoon kaupunki, Ämmässuontien maanläjitysalue 2. Kuusakoski Oy, rakennusjätteen käsittelyalue (Ekopark Espoo) 3. Espoon kaupunki, siirtoajoneuvovarasto 4. Rudus Oy, betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos 5. HSY, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus: a. viherjätteen käsittely b. kompostointilaitokset ja biokaasulaitos (valmistui vuonna 2015) c. biojätteen jälkikypsytysalue d. hyötykäyttöalue e. vanha kaatopaikka, täyttöalueet 1-3 f. laajennusalueen jätteiden käsittelyn kenttäalue g. tuhkan loppusijoitusalue T1 h. kaatopaikka, täyttöalue S1 i. vastaanotto- ja käsittelykenttä Kulmakorven alue 6. Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalue 7. Espoon kaupunki, Kalliosuon maanläjitysalueen jatke 8. Espoon kaupunki, Kulmakorven maanläjitysalue 9. Rudus Oy, Jersanmäen louhinta- murskaus- ja maanläjitysalue 10. Espoon kaupunki ja Rudus Oy, Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue

2.2 Toimintakuvaukset Kunkin tarkkailun piirissä olevan kohteen osalta toimintakuvaus ja toimintamuutokset tarkkailuvuoden aikana on esitetty alla. 2.2.1 HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) noin 200 hehtaarin laajuisen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Sortti-asema jätteen pientuojille. Vuonna 2015 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 345 358 tonnia. Sekajätteen määrä oli 39 564 tonnia, josta loppusijoitettiin 5 % kaatopaikalle. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella sijaitsee vuodesta 2007 lähtien käytössä olevan kaatopaikan lisäksi vanha kaatopaikka (käytössä vuosina 1987 2007), jonne on otettu vastaan ainoastaan maamassoja jätteen loppusijoituksen siirryttyä kaatopaikalle. Toimintavuoden lopussa vanhan kaatopaikan pinta-alasta oli viimeistelty tiiviillä pintarakenteella noin 45 ha eli 85 % kokonaispinta-alasta. HSY aloitti puhtaan louheen vastaanoton 25.9.2015 jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelle. Louhe tuodaan Blominmäen jäteveden puhdistamon työmaalta. Louheesta murskataan kiviainestuotteita. Jätevoimalan kuonia vastaanotettiin 67 722 tonnia, josta käsiteltiin 47 304 tonnia jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen jätteiden käsittelykentällä. Jätevoimalan pohjatuhkaa vastaanotettiin 4 097 tonnia, joka stabiloitiin tuhkalokeroon. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä noin 14 794 tonnia, joista suoraan sellaisenaan hyödynnettiin noin 7 646 tonnia kaatopaikan muotoiluissa ja jätteiden peittämisessä. Käsittelyyn (ennen hyödyntämistä) ohjautui 7 148 tonnia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita ja 2 703 tonnia vaarallisia maita. Puhdistetut maat hyödynnetään kaatopaikkojen muotoilussa ja peittämisessä muiden maamassojen tavoin. Vanhan kaatopaikan itäpuolella sijaitsevat vuosina 1997 ja 2006 rakennetut kompostointilaitokset, 2015 valmistunut biokaasulaitos sekä kompostointi- ja hyötykäyttökentät. Biojätteen käsittelylaitosten nimelliskapasiteetti on 80 000 tonnia vuodessa. Toimintavuonna erilliskerätyn biojätteen määrä oli 48 685 tonnia ollen näin 4 % edellisvuotta vähemmän. Biojätteestä käsiteltiin 98,6 % laitosmaisesti Kompostoimalla sekä mädättämällä jätteenkäsittelykeskuksessa 98 % tai Forssan mädätyslaitoksella 0,5 %. Lisäksi vuonna 2015 käsiteltiin koeluontoisesti 2 077 tonnia jätevesilietettä kompostoimalla. Puutarhajätettä vastaanotettiin 15 056 tonnia, josta 5 580 tonnia kompostoitiin viherjäteaumoissa ja loppu käytettiin tukiaineena biojätteen laitosmaisessa käsittelyssä. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2015 aikana 42 403 asiakasta, joka oli noin 7 % edellisvuotta enemmän. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella syntyneet kuormittuneet vesijakeet johdettiin puhdistettaviksi Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Toimintavuoden jätevesimäärä oli noin 526 859 m 3, joka oli noin 15 % enemmän kuin vuonna 2014. Jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalassa hyödynnettiin kaatopaikoilta kerätty kaasu energiantuotannossa. Lokakuussa 2015 aloitettiin myös biokaasulaitoksen biokaasun hyödyntäminen kaasuvoimalassa. 3

2.2.2 Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja suunnitellun Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet Espoo kaupunkitekniikka-liikelaitos on hoitanut Espoossa ylijäämämassojen vastaanottoa kaupungin maanläjitysalueilla. Toiminnan tarkoituksena on turvata rakentamisen toimintaedellytyksiä tarjoamalla sijoituspaikkoja sellaisille puhtaille maa- ja kiviainesmassoille, joita ei voida muualla käyttää. Läjitysalueet palvelevat sekä yksityistä että kaupungin omaa rakennustuotantoa. Alueet sijaitsevat Kolmperän kaupunginosassa Ämmässuon-Kulmakorven alueella. Vuonna 2015 vastaanotetut maamassat sijoitettiin Kalliosuon pohjoisen laajennusosan sekä Takapellon läjitysalueille. Vuonna 2015 maamassoja otettiin vastaan Kalliosuon jatkeelle yhteensä 34 440 ja Takapellon alueelle 690 470 irtokuutiometriä. Lisäksi vastaanotettiin louhetta Takapeltoon yhteensä 121 420 irtokuutiometriä. Vuonna 2015 vastaanotetuista massoista 86 % tuli yksityisiltä rakentajilta ja 14 % kaupungin omilta työmailta. Yksityisiin massoihin sisältyvät myös kaupungin urakalla teettämien töiden massat. Vuonna 2015 vastaanotetuista massoista savien osuus oli yhteensä 56 %, josta liejusaven osuus oli 9 %. Louheen osuus massoista oli 17 %. Kantavien maa-ainesten kuten moreenin ja pintamaan osuus tuoduista massoista oli 27 %. Naapurikunnista tulevia massoja ei pääsääntöisesti ole otettu vastaan Espoon läjitysalueille. Espoon kaupungilla on kuitenkin vuoden 2008 alusta voimassa oleva sopimus Kirkkonummen sekä maaliskuusta 2014 Kauniaisten kanssa ylijäämämassojen vastaanottamiseksi Espoon maanläjitysalueelle. Kirkkonummelta maamassoja otettiin vastaan yhteensä 45 620 ja Kauniaisista yhteensä 14090 irtokuutiometriä vuoden 2015 aikana. Kulmakorven alueella suoritetaan kantojen varastointia ja murskaamista. Kantokuormia vastaanotettiin 670 kpl Vuonna 2015 teitä suolattiin pölyämisen ehkäisemiseksi 21.4.2015 (4 000 kg), 2.7.2015 (6 000 kg) ja 18.8.2015 (7 000 kg). Suolausta tehtiin siis yhteensä 17 000 kg Takapellon täyttöalueelle. 2.2.3 Rudus Oy, Jersanmäen ja Takapellon louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalueet Kulmakorven alueella toiminut Jersanmäki Oy teki kallion louhintaa ja murskausta Jersanmäen tilalla. Louhinta ja murskaus toiminnot käynnistyivät kesällä 1998. Jersanmäen maanläjitysalue otettiin käyttöön 1.10.2002. Alueelle saa ottaa vastaan puhtaita maa- ja kalliomassoja. Jersanmäki Oy:n omistusvastuu siirtyi syksyllä 2004 Rudus Oy:lle. Alueella toimitaan Espoon kaupungin 5.5.2010 myöntämän maa-ainesten ottoluvan mukaisesti. Ympäristölupa (No YS 1695, Dnro UUS-2009-Y-267-111) kallion louhinnalle ja murskaukselle on saatu 30.12.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselta (nyk. Uudenmaan ELY-keskus). Vaasan hallinto-oikeus on täydentänyt lupapäätöstä 29.3.2012 sekä Etelä Suomen aluehallintovirasto on 16.4.2012 päätöksellään muuttanut lupamääräystä 31. 2.2.4 Kuusakoski Oy, Ekopark Espoo rakennusjätteen kierrätyslaitos Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoo rakennusjätteen kierrätyslaitoksessa vastaanotetaan ja käsitellään mm. purku- ja rakennusjätteitä sekä puu-, pakkaus- ja energiajätteitä. Materiaalin vastaanotto ja esilajittelu tehdään varastokentällä. Kierrätyspuu sekä pakkaus- ja energiajäte murskataan liikutettavilla murskaimilla varastokentällä. Pienet määrät renkaita varastoidaan varastokentällä ja lähetetään prosessoitavaksi muualle. Syntyvät tuotteet, kierrätyspuuhake ja kierrätyspolttoaine, varastoidaan myös kentällä. Vuonna 2015 kierrätyslaitoksen prosessilinjastoa ei käytetty, vaan 4

alueella tehtiin ainoastaan esilajittelua ja kierrätyspuun sekä pakkaus- ja energiajätteen murskausta liikuteltavilla murskaimilla. Poikkeuksellisia tilanteita kierrätyslaitoksella tapahtui yksi kappale, kun maaliskuussa urakoitsijan murskain syttyi piha-alueella tuleen. Palo saatiin sammumaan nopeasti, eikä se levinnyt materiaalikasoihin. Kierrätyslaitoksen toiminta Kuusakoski Oy:n nimissä lopetettiin vuoden 2015 lopussa. Toiminnan lopettamiseen liittyviä toimenpiteitä toteutettiin kierrätyslaitoksella seuraavasti: piha tyhjennettiin alueella varastoiduista jätteistä syys- ja joulukuun välisenä aikana alueiden siivousta tehty tehostetusti syyskuusta joulukuuhun hallissa oleva linjasto purettiin viikoilla 40-47 piha-alueen maaperän pilaantuneisuusselvitys tehtiin marraskuun alussa piha-alueen asfaltointeja korjattiin viikoilla 46 47 pihan keräilykaivot sekä hiekan- ja öljynerotuskaivot tyhjennettiin ja pestiin joulukuussa 5 Vuoden 2016 alusta toiminnanharjoittaja muuttuu NCC Roads Oy:ksi. Uusi toiminnanharjoittaja vastaa toiminnan ympäristölupa- ja tarkkailuvelvoitteista toiminnanharjoittajien välisen sopimuksen mukaisesti. 2.2.5 Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto Espoon kaupungin teknisen keskuksen romuajoneuvovarasto sijaitsee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen pohjoispuolella. Romuautojen varastointi on alkanut vuoden 2002 kesällä. Ympäristölupa nro 1583/720/2002 oli voimassa määräaikaisena vuoden 2010 loppuun. Espoon kaupungin tekninen keskus haki marraskuussa 2010 uutta ympäristölupaa siirrettyjen ajoneuvojen nykyiselle varastointitoiminnalle kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Toiminnan jatkamiseksi Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt uuden ympäristöluvan 17.3.2011. Vuonna 2015 varastoalueelle on otettu 496 ajoneuvoa. Niistä 123 on poistunut kun omistaja on hakenut sen pois. Vuoden 2015 aikana varastolta on poistunut 382 ajoneuvoa muulla tavoin kuin omistajan hakemalla. Vuoden 2015 aikana varastosta on poistettu kaikkiaan 505 ajoneuvoa. Vuoden 2015 lopussa varastossa oli 118 ajoneuvoa. Varastossa ainoastaan säilytetään ajoneuvoja. Kaupungin omistukseen tulleet ja hävitettäväksi toimitettavat ajoneuvot noutaa kaupungin kanssa sopimuksen tehnyt toimija. Tasausaltaasta on poistettu roskia jatkuvasti tarpeen mukaan. Perusteellinen altaan puhdistus tehtiin 20.7.2015, jolloin altaasta poistettiin roskat ja liete. Tällöin tehdyssä tarkastuksessa todettiin aistinvaraisesti veden olevan puhdasta tarkastuskaivossa. 3. 3.1 VOIMASSA OLEVAT TARKKAILUPERUSTEET HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 553/26.5.2003, että jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkavesien, kaatopaikan sisäisen veden ja salaojavesien sekä ympäristön pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava 3.4.2003 päivätyn Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti huomioiden Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman päätöksen (8.1.2004) tarkkailuohjelmasta. Ympäristölupa on tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2006 (KHO:2006:9). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

toimintaa koskevan ympäristöluvan 26.5.2003 korvaava ympäristölupa on saatu 14.12.2012. Ympäristöluvasta on valitettu, eikä se ole vielä lainvoimainen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 9.9.2015 antamallaan päätöksellä Nro 209/2015/1 myöntänyt ympäristöluvan, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kallion louhintaa ja kivenmurskausta. Päätöksen mukaan louhinnan ja murskauksen mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen lähiympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueen vuoden 2005 ympäristölupa tuli lainvoimaiseksi 27.12.2007 KHO:n päätöksellä ja lupapäätöksen muutos vuonna 2007 tuli lainvoimaiseksi 28.11.2008 VHO:n päätöksellä. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt ongelmajätteen kaatopaikalle ympäristöluvan No YS 1627/18.12.2009. Päätöksen mukaan toiminnan kaatopaikkavesien sekä alueen pinta- ja pohjavesien laatua on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 8.10.2014 antamallaan päätöksellä nro 192/2014/1 myöntänyt ympäristöluvan, joka koskee biojätteen käsittelyä. Luvasta on valitettu, eikä se ole vielä lainvoimainen. Päätöksen mukaan biojätteen käsittelylaitoksen toiminnoista muodostuvien jätevesien ja hulevesien laatua sekä niiden mahdollisia vaikutuksia jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön pinta- ja pohjavesiin ja talousvesikaivoihin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. 3.2 Espoon kaupungin Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven maankaatopaikka sekä Kalliosuon ja suunnitellun Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueet Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Ämmässuontien läjitysalueen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 476/14.6.2000 ja Kulmakorven läjitysalueen toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 475/14.6.2000, että läjitysalueen vaikutusten tarkkailua alueen pinta- ja pohjavesiin on jatkettava. Pinta- ja pohjavesien tarkkailuohjelmaa määrättiin täydennettäväksi sekä pinta- että pohjavesipisteitä lisäämällä ja analyysivalikoimaa laajentamalla. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Kulmakorven maankaatopaikan toimintaa koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1725/18.12.2002 (Dnro UUS-2002-Y-74-111), että Kulmakorven täyttöalueiden sekä Kulmakorven Kalliosuon ja Takapellon ylijäämämaiden täyttöalueiden vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava osallistumalla Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun. Vaasan hallinto-oikeus teki 22.12.2004 päätöksen No 04/0558/1 ympäristöluvan No YS 1725, 18.12.2002 muuttamisesta. Kulmakorven maankaatopaikkatoimintaa koskeva ympäristölupa (No YS 1725) on voimassa toistaiseksi, mutta lupamääräysten tarkistamista edellytettiin vuoden 2010 loppuun mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi 23.8.2011 päätöksen (ESAVI/748/04.08/2010) Kalliosuon maanläjitysaluetta koskevan ympäristöluvan No YS 1725, 18.12.2002 lupamääräysten tarkistamisesta. Maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun osallistumalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 14.7.2011 päätöksen Nro 53/2011/1, joka koskee Takapellon maankaatopaikan toimintaa. Maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä sekä läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava 6

Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla liittymällä Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuohjelmaan. Esitys Takapellon maankaatopaikan liittämisestä yhteistarkkailuohjelmaan on toimitettu Uudenmaan ELY-keskukseen 31.8.2011. Päätöstä tarkkailusta ei ole vielä annettu. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut 14.9.2012 päätöksen Nro 137/2012/1, joka koskee Kalliosuon maankaatopaikan laajentamista. Kalliosuon maankaatopaikan jatkealueen jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin on tarkkailtava Uudenmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun osallistumalla. Uudenmaan ELY-keskus on hyväksynyt 14.1.2015 Dnro UUDELY/646/07.00/2010 ja UUDELY/214/07.00/2012 Kalliosuon maankaatopaikan laajennusosan maisemointisuunnitelman. 3.3 Rudus Oy, Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Uudenmaan ympäristökeskus on antanut 14.6.2000 ympäristölupapäätöksen No YS 477, jossa on edellytetty alueen pinta- ja pohjavesien tarkkailun jatkamista täydentämällä aikaisempaa tarkkailuohjelmaa havaintopisteitä ja havaintokertoja lisäämällä. Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt Jersanmäen maankaatopaikan lupamääräysten olennaista muutosta koskevassa ympäristölupapäätöksessä No YS 1028/10.9.2003, että maankaatopaikan vaikutuksia on seurattava osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen yhteistarkkailuun. Espoo ja Rudus Oy ovat allekirjoittaneet sopimuksen kiviaineksen hyödyntämisestä ja puhtaiden maiden läjittämisestä 12.6.2008 Takapellon alueelle. Espoon kaupunki ja Rudus Oy ovat 13.6.2011 allekirjoitetulla yhteistoimintasopimuksella edelleen sopineet alueella tapahtuvasta yhteistyöstä. Yhteysviranomainen on antanut YVA- selvityksestä lausunnon toukokuussa 2009, jonka jälkeen on alueelle haettu maa-aineslupaa sekä ympäristölupaa. Espoon kaupunki myönsi maa-ainesluvan 5.5.2010. Ympäristölupa on saatu 30.12.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselta (nyk. Uudenmaan ELY- keskus). Ympäristöluvassa määrättiin täydennyksiä yhteistarkkaluun. Rudus Oy:llä on vireillä aikaisempien lupien yhteydessä esitetyt lupavaiheen 2 maa-aineksen otto- ja ympäristöluvat laajennusalueille. 3.4 Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon rakennusjätteen kierrätyslaitos Uudenmaan ympäristökeskus antoi rakennusjätteen kierrätyslaitokselle 14.8.2009 ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristölupapäätöksen (UUS-2008-Y-534 111) koskien 23.5.2007 annetun ympäristölupapäätöksen (Dnro UUS-2006-Y-315 111) lupamääräystä 27. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöstä on muutettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.2.2010 (Nro 10/0033/1), joka on lainvoimainen. Ympäristölupapäätöksessä on määrätty, että Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon on tarkkailtava toimintansa vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin osallistumalla Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan pisteiden NOK, P2, P8, P12, P17, 207A, 253/07, 254/07, 206A ja 37 osalta. Lupa- ja tarkkailuvelvoitteet on siirretty vuoden 2016 alusta lähtien uudelle toiminnanharjoittajalle (NCC Roads Oy) toiminnanharjoittajien välisellä sopimuksella (30.10.2015). 3.5 Espoon kaupungin Ämmässuon siirtoajoneuvovarasto Espoon ympäristölautakunta on myöntänyt Ämmässuon siirtoajoneuvovaraston toiminnalle määräaikaisen ympäristöluvan (15.5.2002 6 nro 1583/720/2002), joka on päättynyt 31.12.2010. 7

Espoon ympäristölautakunta on 17.3.2011 myöntänyt siirtoajoneuvovarastoalueelle uuden ympäristöluvan (17.3.2011 23 1091/11.01.00/2011). Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on esitettävä viimeistään 1.6.2021. Siirtoajoneuvovarastoalueen vesien tarkkailu on sisällytetty Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Vesitarkkailu on suoritettava hakemuksessa esitetyn ohjelman mukaisesti. 4. 4.1 TARKKAILUALUEEN YLEISKUVAUS Maaperäolosuhteet Ämmässuon alue on valtaosin kallioaluetta. Kalliomäkien välissä on soistuneita laaksopainanteita, joita peittää turvekerros. Irtomaa kallion päällä on ohut ja pääosin heikosti lajittunutta pohjamoreenia, joka on peittynyt laaksokohdissa turvekerroksen alle. Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon, Ämmässuontien maanläjitysalueen, HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalueella sekä Kulmakorven maanläjitysalueen rakentamisen yhteydessä kalliomäkiä on louhittu ja syntynyttä louhetta on käytetty pohjan tasaukseen. Näiden lisäksi kalliolouhintaa on tehty Jersanmäen tilalla. Ekopark Espoon osalta tarkkoja louhinta-aluerajauksia ja -tasoja ei ole tiedossa. 4.2 Pohjavesiolosuhteet Ämmässuon ja Kulmakorven toiminta-alueilla tai niiden vaikutuspiirissä ei ole ympäristöhallinnon määrittelemiä pohjavesialueita. Pintarakenteiden, sadevesiviemäröintien ja heikosti vettä johtavan perusmaan ansiosta alueella muodostuva pohjavesimäärä on vähäinen. Suurin osa sadevedestä poistuu alueelta pintavaluntana. Pohjaveden virtausta tapahtuu lähinnä täyttökerroksissa, pohjamoreenissa sekä kalliohalkeamissa. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on pohjoisesta etelään. Ämmässuon alueen pohjoisosassa pohjavesi on tasossa +64 +66 ja eteläosassa tasossa +42 +49. Espoon kaupungin vanhan maanläjitysalueen ja Ekoparkin sekä Kulmakorven alueen pohjoisosista tapahtuu pohjaveden virtausta myös pohjoissuuntaan. Täyttö- ja moreenikerrosten pohjavesi purkautuu ympäröiville soille ja ojiin. Yksityispiirteisiin pohjaveden virtausreitteihin alueella vaikuttavat myös maanalaiset rakenteet kuten erilaiset johtokaivannot ja eristysrakenteet. Ämmässuontien maanläjitysalueen ja HSY:n täyttöalueiden välille on rakennettu maansisäinen suojapato estämään pohjaveden virtaus HSY:n jätetäyttöalueen alle. Vedet on ohjattu ojituksella ja edelleen putkituksella havaintoputken 30A kohdalta alkavaan Kaakkoiseen avo-ojaan. Kallioleikkauksista, joista merkittävimmät ovat HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen laajennusosan alueella, on nähtävissä, että alueen kallioperässä on halkeamia sen pintaosassa muutaman metrin syvyyteen asti ja syvemmällä kiviaines on ehjää. Näiden kalliohalkeamien (vaakarakoilu) välityksellä tapahtuva pohjaveden virtaus arvioidaan korkeustasojen perusteella päätyvän ympäröivien kalliopainanteiden suoalueille. Merkittävimmät kallioruhjeet Ämmässuon alueella suuntautuvat luoteesta havaintoputken 30A kautta etelään Högbergsbergetille sekä havaintoputken 31 kohdalta lounaaseen havaintoputkelle 42 (VTT, 1986), joka vuonna 2007 korvattiin havaintoputkella 257/07. Lisäksi Bockträsket -järven kohdalla on itä-länsisuuntainen kalliopainanne. Kulmakorven alueelta suuntautuu kallioruhje havaintopisteen KP2A:n kohdalta eteläpuoliselle suoalueelle. 4.2.1 Ämmässuontien maanläjitysalue Ämmässuontien maanläjitysalue on rakennettu Ison Ämmässuon alueelle. Suoalueella turvekerroksen alla on savikerros ja sen alla kallion päällä vaihtelevan paksuinen moreenikerros. Suo sijaitsee vedenjakajalla, josta vesiä ohjautuu sekä pohjoiseen että etelään. Vedenjakajan tarkka 8

sijainti ei ole selvillä. Ämmässuontien maanläjitysalueen itäosassa olleet kallioharjanteet on louhittu pois tasoon +60-+65 ennen täytön aloittamista. Maanläjitysalueen pohjoisosista pohjavesi virtaa pohjoiseen havaintoputkien P35 ja P33B suuntaan. Alueen luoteisosasta pohjavesi virtaa viereiselle suoalueelle. Suurin osa Ämmässuontien maanläjitysalueen valuma-alueesta muodostuu alueen eteläpuolelle, josta pohjaveden virtausta tapahtuu havaintoputken 201 suuntaan, jossa suotovesiä purkautuu maanläjitysalueen ja HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen väliselle suolle. Pohjaveden virtaus HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen alle on pyritty estämään tien kohdalle rakennetulla edellä esitetyllä maansisäisellä suojapadolla. Suolta pintavedet on ohjattu ojituksella ja edelleen putkituksella havaintoputken 30A kohdalta alkavaan Kaakkoiseen avo-ojaan. 4.2.2 HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalue Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 alueilla turve- ja liejukerrokset on korvattu rakentamisen yhteydessä moreenilla, jonka päälle pohjarakenne on tehty. Pohja on eristetty muovikalvolla ja salaojitettu. Kaatopaikan pohjoispuolelle on rakennettu edellä esitettyyn maansisäiseen suojapatoon liittyvä bentoniittipato estämään Espoon kaupungin maanläjitysalueen suunnasta tulevien vesien pääsy kaatopaikan kalvon alle. Täyttöalueen 3 pohja on pääosin kalliota. Kallio on kaatopaikan perustamisvaiheessa tehtyjen tutkimusten mukaan niin tiivistä, ettei erityisiä pohjantiivistysrakenteita katsottu tarpeellisiksi. Alueen eteläosasta (n. 3-4 ha) on rakentamisen yhteydessä poistettu turvetta, joka on korvattu rakennusmurskeella. Täyttöalueen 3 reuna-alueella on eristekalvo. HSY:n vanhan kaatopaikan jätetäyttöalueen valuma-alue jakautuu kolmeen osaan. Täyttöalueen 3 länsiosasta sekä kaatopaikan laajennusalueelta pohjaveden virtaus suuntautuu lounaaseen. Suurimmasta osasta täyttöalueelta 3 pohjaveden virtaus suuntautuu etelään pohjavesihavaintopistettä 31 kohden. Myös täyttöalueilta 1 ja 2 virtaussuunta on etelään havaintopisteen 31 ja Ämmässuonojan suuntaan. Täyttöalueen II reuna-alueilta voi myös tapahtua vähäisempää suotautumista havaintoputken 30A suuntaan. 4.2.3 Kuusakoski Oy, Ekopark Espoon alue Kuusakoski Oy:n Ekopark Espoon alueella kalliopintoja on tasattu louhinnalla ja kalliomursketta on käytetty alueen pohjarakenteisiin. Kenttäalue on sadevesiviemäröity ja alueen valumaveden kallistukset on ohjattu nykyiseltä materiaalin vastaanotto- ja lajittelualueelta kiinteistön reunoja kohden. Käsittelyalueen eteläpuolelta valumavedet ohjataan palovesialtaaseen. Vähäisempää suotautumista voi kuitenkin tapahtua asfalttialueen ulkopuolelta maaperään ja edelleen pohjaveteen. Suotautumista voi myös tapahtua, jos alueen asfaltti pääsee poikkeustilanteessa vaurioitumaan. Alueelta tapahtuu pohjaveden virtausta materiaalin vastaanotto- ja lajittelualueelta pohjoiseen havaintoputken 207A ja etelään havaintoputken 206A suuntiin. Havaintopisteiden siiviläputket on asennettu kallioon, mutta pohjaveden painetaso on kallion päällä olevassa moreenikerroksessa. Pohjoisessa todennäköinen kulkeutumisreitti on havaintoputkelta 207A edelleen motocrossradan ali sen pohjoispuolella olevaan painanteeseen havaintopisteen 254/07 suuntaan. Toinen mahdollinen virtaussuunta on pohjoiseen motocrossradan länsireunaa kohden. Etelässä pohjaveden virtaus jatkuu havaintoputken 37 suuntaan ja edelleen HSY:n kompostointilaitoksen kautta Kaakkoisen avoojan suuntaan. 9

4.2.4 Hyvinkään Tieluiska Oy:n ja Rudus Asfaltti Oy:n alue Hyvinkään Tieluiska Oy:n kiinteistöltä pohjaveden virtaussuunta on lounaaseen. Rudus Asfaltti Oy:n toiminta-alue sijoittuu vedenjakaja-alueelle, josta pohjavesi virtaa pohjoiseen tai etelään. Rudus Asfaltti Oy:n alueella ei ole ollut toimintaa vuonna 2012. 4.2.5 HSY:n kompostointi- ja hyötykäyttöalue Kompostointi- ja hyötykäyttöalue rakennettiin kallioalueelle, jossa kalliopintoja on tasattu louhimalla noin 20 hehtaarin alueelta ja mursketta on käytetty pohjan rakentamiseen (1-1,5 m). Kallio louhittiin länsi-itäsuunnassa metrin kallistuksella niin, että itäpuoli on tasolla +64 ja länsipuoli tasolla +63. Pohjaveden virtaussuunta alueella on länteen ja lounaaseen jätetäyttöaluetta kohti. Jätetäyttöalueen ja kompostointilaitoksen välissä kulkee pohjoiseteläsuuntainen kallioon louhittu putkikanaali, joka ohjaa virtauksen etelään Kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Kompostointialueen pohjaveden likaantumisen seurauksena alueella on tehty pohjaveden suojapumppausta vuosina 2001-2003 likaantuneen pohjaveden leviämisen estämiseksi. Pumppaus on lopetettu vuoden 2003 lopussa. Pumppauksen pohjavettä alentava vaikutus näkyy vielä vuoden 2003 havainnoissa. 4.2.6 Kalliosuon maanläjitysalue Toimintansa aloittaneelta Kalliosuon läjitysalueelta pohjavedet kulkeutuvat alueen pohjoisosassa aluetta ympäröiville soille ja edelleen etelään. Irtomaakerroksessa kulkeutuvan pohjaveden vedenjakaja kulkee Högsbergsbergin kohdalla, josta vedet kulkeutuvat etelään havaintoputken 44 suuntaan. 4.2.7 Kulmakorven ja Takapellon alue Kulmakorven toiminta-alueen itäosassa kallio on louhittu tasoon +60. Kulmakorven maanläjitysalueelta pohjavesi purkautuu Jersanmäen tilan eteläpuoliselle suoalueelle ja edelleen etelään päin suuntautuvaan kallioruhjeeseen kalliopohjavesipisteen 45 suuntaan. Alueen kalliopohjaveden pinnankorkeudet alueella vaihtelevat tasovälillä +38 +63. Pinnat tulevat laskemaan alueen louhintojen seurauksena. Lopulliset louhintatasot alueella ovat +27 +39. 10 4.3 Pintavesiolosuhteet 4.3.1 Pintavesien kulkeutuminen Ämmässuon alueelta Pääosin pintavedet virtaavat etelään. Valuma-alueen pohjoisreuna kulkee Ämmässuontien maanläjitysalueen keskivaiheilta rakennusjätteen käsittelylaitokselle. Pääpurkusuuntana on Kaakkoinen avo-oja. Lisäksi vesiä purkautuu jossain määrin myös Ämmässuonojaa pitkin. Molemmista ojista vesi virtaa edelleen Ämmässuonpuron kautta Loojärveen. Kaakkoiseen avo-ojaan johdetaan myös valtaosa Ison Ämmässuon valumavesistä sadevesiviemärillä, jonka suu on suon eteläreunassa, ja josta se kulkee hyötykäyttöalueen ja kaatopaikan jätepenkereen välistä hyötykäyttöalueen eteläpuolelle. Sadevesiviemäriin joutuu siten Ämmässuontien maanläjitysalueen valumavesiä ja siihen johdetaan myös vesiä rakennusjätteen käsittelyalueen eteläosasta palovesialtaan kautta ja Ison Ämmässuon ojastoa pitkin. Hyötykäyttökenttien keräysaltaan alapuoliseen kaivoon kerätään salaojavesiä keräysaltaan alapuolelta. Vesien ollessa puhtaita tutkittujen parametrien (sähkönjohtokyky ja ph) osalta ne johdetaan kaivosta Kaakkoiseen avo ojaan. Pohjoisreunalle on louhittu avo-oja, jota pitkin Ämmässuontien maanläjitysalueen pohjoisosan vedet johdetaan pohjoiseen Lännensuonojan ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen ja edelleen

Dämmanin vesistöön, jota käytetään raakavesilähteenä. Lännensuonojaan tulee myös vesiä polttoaineen jakeluaseman, motocrossradan, asfalttiaseman, rakennusjätteen käsittelyalueen pohjoisreunalta ja mullanvalmistuksen alueilta. Ison Ämmässuon luoteisosassa sijaitsee vedenjakaja, jonka luoteispuolelta vedet virtaavat Kolmperänojan kautta Kolmperänjärveen ja sieltä edelleen Laitamaanpuroon. Kaatopaikan laajennusosan alueelta valumavesi virtaa lounaisen avo-ojan kautta Bockträskin pohjoispuolitse Laitamaan puroon ja edelleen Loojärveen. 4.3.2 Pintavesien kulkeutuminen Kulmakorven alueelta Pintavedet virtaavat pääosin kaakkoon Kulmakorvenpuroa pitkin Gumbölenjokeen ja edelleen Dämmanin vesistöön. Valuma-alueeseen kuuluvat nykyisistä toiminnoista Kulmakorven maanläjitysalue ja Rudus Oy:n Jersanmäen louhinta- sekä läjitysalue. Kulmakorven pohjoisreunalla on vedenjakaja, jonka pohjoispuolelta pieni osa alueen valumavesistä virtaa pohjoiseen Lännensuonojan ja Härklammenojan kautta Nupurinjärveen. Kulmakorven koillispuolella on Kakarlammen rauhoitettu alue, mutta maanläjityksen valumavedet eivät kalliokynnyksen takia pääse rauhoitetulle alueella. 11 4.4 Valumavesien johtaminen 4.4.1 HSY jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueet, kaatopaikan laajennusalue ja hyötykäyttöalue Kaatopaikan täyttöalueiden rakenteet Jätteenkäsittelykeskuksen vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 pohja (pinta-ala n. 20 ha) on eristetty muovikalvolla ja salaojitettu. Pehmeät turve- ja liejukerrokset on korvattu rakentamisen yhteydessä moreenilla, jonka päälle pohjarakenne on tehty. Täyttöalueen pohjan rakennekerrokset on ulotettu reunapenkereille (pato- ja liikennepenkereet) asti. Kaatopaikan pohjoispuolelle on rakennettu vuonna 2000 pato estämään Espoon kaupungin maanläjitysalueen suunnasta tulevien vesien pääsy kaatopaikan kalvon alle. Vuonna 2001 patoa jatkettiin Ämmässuon sisääntulotien länsireunalla toimistorakennuksen sisääntulotien tasolle asti. Täyttöalueen 3 pohja on pääosin kalliota. Kallio on kaatopaikan perustamisvaiheessa tehtyjen tutkimusten mukaan niin tiivistä, ettei erityisiä pohjantiivistysrakenteita katsottu tarpeellisiksi. Alueen eteläosasta, noin 3 4 ha:n alueelta on rakentamisen yhteydessä poistettu turvetta, joka on korvattu rakennusjätteellä. Kantavan rakennusjätekerroksen päälle on tehty louhesalaojat. Täyttöalueella 3 on eristekalvo vain reunaalueilla. Reunapenkereiden muovinen eristyskalvo on ankkuroitu täyttöalueen puolella kallioon. Kaatopaikan laajennusalue Kaatopaikan laajennusalueen likaiset suoto- ja valumavedet ohjataan suotovesien keräilyaltaaseen ja edelleen koko toiminta-alueen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Kaatopaikan laajennusalueen puhtaat valumavedet johdetaan pintavesien tasausaltaisiin, josta vedet ohjataan laajennusalueelta lähtevään ja Bocktärskiin laskevaan avo-ojaan.

Hyötykäyttöalue Kompostointilaitoksessa syntyvä prosessivesi käytetään pääosin hyväksi kompostointitunneleiden kastelussa. Ylijäämävesi ohjataan koko toiminta-alueen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Hyötykäyttö- ja kompostointikenttien kuormitteiset suoto- ja valumavedet sekä kenttien alapuoliset salaojavedet johdetaan keräysaltaan kautta jätteenkäsittelykeskuksen kuormitteisten vesien tasausaltaaseen. Viemäriin johdettavat vedet Suomenojan jätevedenpuhdistamolle ohjataan tarkkailualueen kuormitteiset vedet seuraavasti: - Kuormitteiset vedet, kuten jätepenkereistä tulevat suotovedet, kompostointilaitoksen jätevedet, hyötykäyttö- ja kompostointikentältä valuvat likaantuneet pintavedet sekä alueen teiltä valuvat pintavedet ohjataan tasausaltaaseen, josta ne pumpataan edelleen jätevedenpuhdistamolle. Jätetäyttöpenkereen alla on salaojajärjestelmä, josta vedet ohjataan tasausaltaan kautta puhdistamolle. - Tasausaltaan alapuoliseen kaivoon kerätään salaojavesiä tasausaltaan alapuolelta. Kaivon veden laatua (sähkönjohtokyky ja ph) tarkkaillaan jatkuvatoimisella mittauksella ja jos sähkönjohtokyky nousee, vesi pumpataan tasausaltaaseen. 4.4.2 Maanläjitysalueet Ämmässuontien ja Kulmakorven maanläjitysalueiden pintavalunta ohjataan läjitysalueiden reunoille ja edelleen avo-ojiin. Osa sadannasta imeytyy suotovedeksi täyttöpenkereeseen. Pehmeät läjitysmaat on tuettu louheesta ja kantavista maamassoista rakennetuin tukipenkerein. Ne toimivat myös kuivatusjärjestelmänä, joka johtaa läjitykseen imeytyvän suotoveden hallitusti penkereen reunoilla sijaitseviin purkupaikkoihin estäen samalla veden patoutumisen täyttöön. Läjitettävän maaaineksen mukana tullut vesi purkautuu sekin tukipenkereitä pitkin. Läjitysalueen täyttyessä sen pinta peitetään tiiviillä maa-aineksella ja viimeistellään, jolloin sadannan imeytyminen vähenee ja pääosa sadannasta valuu pintaa pitkin läjitysalueen reunoille ja sieltä edelleen kuivatusojiin. Espoon kaupungin Kalliosuon ja Takapellon maanläjitysalueilla pintavalunta ja suotovesi johdetaan viettona selkeytysaltaaseen salaojina toimivien louhepenkereiden ja avo-ojien avulla. Selkeytysaltaasta vesi johdetaan ylivuodon kautta sorasuodatukseen ja edelleen alueen ulkopuolisiin pintavesiojiin. Ulkopuolisten vesien pääsy uusille täyttöalueille estetään niskaojien avulla. 4.4.3 Muut alueet Rakennusjätteen käsittelylaitoksella eteläosan pintavalunta johdetaan ja pumpataan palovesi- /tasausaltaaseen, josta ne purkautuvat ylivuotona etelään kuivatusojastoa pitkin Ämmässuolle päätyen jätteenkäsittelykeskuksen alittavaan sadevesiviemäriin. Espoon kaupungin siirtoajoneuvovaraston valumavedet johdetaan tasausaltaaseen, josta vesi purkautuu öljynerotukseen kautta laskuojaan ja edelleen kaakkoon Kulmakorven kuivatusojastoon. 12

5. SÄÄOLOSUHTEET VUONNA 2015 Vuodesta 2014 Ämmässuon vesien tarkkailun raportoinnissa on käytetty Ämmässuon sääaseman mittaushavaintoja. Sääasema on HSY:n ylläpitämä. Sääasemalta on lämpötilatietoja käytettävissä vuodesta 2003 alkaen ja sademäärän osalta vuoden 2011 syksystä alkaen. Sademäärän keskiarvon laskennassa on käytetty ennen syksyä 2011 Helsinki-Vantaan ja Nupurin sääasemien tietoja. Vuosi 2015 oli keskimäärin noin yhden asteen verran lämpimämpi ja 17 % sateisempi verrattuna mittausjakson 2003-2015 keskiarvoihin. Vuoden 2015 tammi-maaliskuu oli keskimääräistä lämpimämpi, mutta selkeästi keskimääräistä sateisempi. Huhtikuusta heinäkuuhun lämpötilat olivat hieman alhaisempia ja sademäärät runsaampia vuosien 2003-2015 keskiarvoon verrattuna. Lämpötilat olivat elo-lokakuussa samalla tasolla ja marras-joulukuussa hieman korkeammalla kuin mittausjakson 2003-2015 keskiarvo. Sademäärät olivat elo- ja lokakuussa selkeästi vähäisemmät, mutta syys-, marras- ja joulukuussa lähes samalla tasolla kuin keskimäärin mittausjaksolla 2003-2015. (Kuva 5-1) 13 20 16 12 8 4 0-4 -8 lämpötila ( C) Ämmässuo 2015 2003-2015 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Sadanta (mm) 170 Ämmässuo 2015 2003-2015 150 130 110 90 70 50 30 10-10 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 5-1. Ämmässuon keskimääräiset lämpötilat ja sademäärät vuonna 2015 sekä pitkänajan keskiarvo vuosilta 2003 2015. 6. NÄYTTEENOTTO JA ANALYYSIT Vuosi 2015 oli normaalin tarkkailun vuosi, jolloin kaikki määritykset tehtiin normaalien analyysivalikoimien mukaisesti. Tarkkailu toteutettiin yhteistarkkailuohjelman tarkkailujakson 2013 2016 (päivitetty 2.10.2014) mukaisesti. Tarkkailuvuoden 2015 havaintopisteet ja näytteenottotiheydet on esitetty liitteessä 2. Analyysit tehtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman liitteiden 2 4 mukaisesti. Analyysimenetelmät ja niiden määritysrajat on esitetty liitteessä 3.

6.1 Viemäriin johdettavat vedet Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavia vesiä eli viemäriin johdettavia vesiä tarkkaillaan seitsemältä eri havaintopisteeltä: 14 Tunnus Piste Selite HKS pumppukaivo hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesi TAL2 keräysallas kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet KA I ja KA II kaivot kaatopaikan kalvon alapuolinen vesi TAL3 laajennusalueen kaatopaikan laajennusalueen suoto- ja valumavedet tasausallas TAL1 tasausallas kaikki em. kuormitteiset vedet T1 kaivo tuhkakaatopaikan suoto- ja valumavedet Ohjelman mukaan tasausaltaista TAL1 ja TAL3 näytteet otetaan 6 kertaa vuodessa ja keräysaltaasta TAL2 2 kertaa vuodessa. Muilta viemäriin johdettavilta tarkkailupisteiltä näytteet otetaan 4 kertaa vuodessa. Vaarallisen jätteen kaatopaikan piste T1 edustaa tuhkakaatopaikalla syntyviä likaisia suoto- ja valumavesiä. Vedestä otettiin ensimmäinen näyte maaliskuussa 2014. Koska kaivoon tuli vuonna 2015 vettä vain vähän, otettiin näytteet kaivon pohjalla olevasta vedestä, eikä putken päästä. Viemäriin johdettavien vesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 4 ja vuonna 2015 toteutunut näytteenotto taulukossa 6-1. Taulukko 6-1. Viemäriin johdettavien vesien toteutuneet näytteenottokerrat vuonna 2015. Piste tammi maalis touko syys loka joulu HKS x x x x TAL2 x x KAI ja KAII x x x x TAL3 x x x x x x TAL1 x x x x x x T1 x x x x 6.2 Täyttöjen sisäiset vedet Ämmässuontien maanläjitysalueen sisäistä veden laatua kuvaa pohjaveden havaintopiste P36 ja Kulmakorven maanläjitysalueen sisäisen veden laatua kuvaa piste KP5A/11. Kalliosuon maanläjitysalueen täyttöjen sisäisten vesien vuonna 2013 tuhoutuneiden putkien 52 ja 53 tilalle asennettiin heinäkuussa 2014 uudet putket 52A/14 ja 53A/14. Putki 53A/14 on ollut asennuksesta lähtien jokaisella näytteenottokierroksella kuiva eikä putkesta ole saatu otettua näytteitä. Vuonna 2015 saatiin muista putkista otettua näytteet ohjelman mukaisesti. Täyttöjen sisäisen veden pinnantason kuvaajat on esitetty liitteessä 9 ja analyysitulokset liitteessä 5. Jätetäyttöalueen sisäisen veden pinnankorkeutta ja lämpötilaa tarkkaillaan neljästä täytön läpäisevästä kaasukaivosta (P11, P3, 102 ja E14). Havaintopisteiden sijainnit on esitetty kartassa liitteessä 1.

6.3 Pintavesipisteet Vuonna 2015 pintavesien seurantapisteitä oli tarkkailussa ohjelman mukaan 31 kappaletta. Uutena pisteenä mukaan otettiin piste KMP, joka liittyy Kalliosuon maankaatopaikan laskeutusaltaan tarkkailuun. Piste edustaa Kalliosuon maanläjitysalueen pohjoisen laajennusosan selkeytysaltaan ylivuotoa ja pisteestä seurataan maanläjitysalueen laajennusosasta tulevan valumaveden laatua. Pintavesinäytteet otettiin yhteistarkkailuohjelman mukaisesti pääasiassa neljä kertaa vuodessa. Tarkkailuohjelman mukaan järvistä ja Rudus Oy:n selkeytysaltaasta näytteet on tarkoitus ottaa kaksi kertaa vuodessa ja pisteeltä KKL1 vain kerran vuodessa. Järvistä näytteet otettiin Limnosnoutimella. Kolmperästä näytteet otettiin kahdelta syvyydeltä: pinnasta 1 m syvyydeltä ja 1 m pohjan yläpuolelta. Nupurinjärvestä näyte otettiin pintavedestä 1 m syvyydeltä. Loojärvestä näytteitä ei saatu otettua vuonna 2015. Klorofyllinäytteet otettiin kokoomanäytteenä 0 2 metrin syvyydeltä. Pintavesien virtaamamittaukset tehtiin aina näytteenoton yhteydessä mikäli mahdollista. Virtaamat on esitetty liitteessä 6. Maaliskuussa pisteet K2, P14, KMP sekä RVT olivat jäässä, kuivia tai vettä oli liian vähän, jotta näyte olisi ollut edustava. Maaliskuun näytekerralla ei voitu ottaa järvipisteiltä TL2 ja PKJ1 näytteitä huonojen jäiden takia. Järvipisteiden näytteenotto siirrettiin toukokuun näytekierroksen yhteyteen. Toukokuussa pisteet KKL1, RVT, P14 ja K2 olivat kuivia tai edustavan näytteen ottaminen ei muuten ollut mahdollista. Elokuussa pisteet K1, P1, RVT, K6, P14, K2, K3 olivat kuivia tai muuten näytteen saaminen ei ollut mahdollista. Loojärven pisteeltä TL2 ei voitu hakea näytettä, koska venettä ei ollut saatavilla. Lokakuussa pisteet RVT, P14, K1, K2, K3 ja P1 olivat kuivia tai edustavan näytteen ottaminen ei muuten ollut mahdollista. (Taulukko 6-2). Taulukko 6-2. Vuonna 2015 eri näytteenottokerroilla toteutuneiden ja ohjelmassa olleiden pintavesipisteiden lukumäärät. maalis touko elo loka toteutunut/ohjelmassa 22/28 25/29 21/29 21/27 15 6.4 Pohjavesipisteet Vuonna 2015 pohjaveden seurantapisteitä oli tarkkailussa 41 kappaletta ja pääasiassa näytteenottokertoja on 4 vuodessa. Pisteiltä KP10, 48, 259/07 Hp1001, Hp1002 ja Hp1003 näytteenotto on kerran vuodessa. Pohjavesinäytteet otettiin uppopumpulla pumppaamalla. Näytteenoton yhteydessä mitattiin vedenpinnan taso. Pohjavesipisteiden kenttätiedot on esitetty liitteessä 8. Koska tarkkailualueen maaperä on paikoin ohut ja huonosti vettä johtava, useiden pohjavesiputkien tuotto on huono ja näytteet saattavat jäädä sameiksi. Pohjavesinäytteiden metallimääritykset tehtiin suodatetuista näytteistä tarkkailuohjelman mukaisesti. Taulukossa 6-3 on esitetty vuonna 2015 toteutuneet ja ohjelmassa olleet pohjavesipisteiden lukumäärä. Maalis-, touko- ja lokakuussa pohjavesinäyte saatiin otettua kaikista ohjelman mukaisista pisteistä. Elokuun näytteenottokierroksella pohjavesinäytteet saatiin otettua 34 ohjelman mukaisesta pisteestä. Pohjavesiputkessa 49 oli bentoniittia ja putkesta ei ollut mahdollisuutta saada edustavaa näytettä. Taulukko 6-3. Vuonna 2015 eri näytteenottokerroilla toteutuneiden ja ohjelmassa olleiden pohjavesipisteiden lukumäärät. maalis touko elo loka toteutunut/ohjelmassa 38/38 38/38 34/35 35/35

6.5 Kaivovedet Kaivonäytteet otetaan kerran vuodessa toukokuussa neljästä yksityisestä talousvesikaivosta (PKK9, Ko10, Ko18 ja Ko6) suoraan vesihanasta Kolmperän asuinalueelta. Joulukuussa 2013 näytteenottoohjelmaan lisättiin Mustapurontien ja Forsbackan alueen kaivot (Mu10, Mu23A, Mu23B, Mu25 ja Fo22). Kaikki kaivovesinäytteet vuonna 2015 otettiin ohjelman mukaisesti toukokuussa. Kaivovesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 11. 7. 7.1 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Viemäriin johdettavat vedet Viemäriin eli Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavien vesien analyysitulokset on esitetty liitteessä 4. Viemäriin johdettavien vesien laatua tarkkaillaan seitsemältä havaintopisteeltä: HKS TAL2 keräysallas KA I ja KA II TAL3 TAL1 tasausallas T1 hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesi kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet vanhan kaatopaikan kalvon alapuolinen vesi laajennusalueen tasausallas kaikki edellä mainitut kuormitteiset vedet tuhkakaatopaikalla syntyvät likaiset suoto- ja valumavedet 16 Hyötykäyttöalueen keräysaltaan ympäryssalaojien vesi johdetaan pumppukaivoon (HKS). Vuonna 2015 vedessä oli väriä erityisesti syksyn näytteissä, tällöin myös kokonais- ja ammoniumtyppipitoisuudet, kemiallinen hapenkulutus sekä raudan pitoisuudet olivat alkuvuotta suuremmat. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet kohosivat vuoteen 2014 verrattuna, ollen kuitenkin kaivon keskimääräisten pitoisuuksien vaihteluvälillä. Kiintoainepitoisuus sekä alumiini- ja rautapitoisuudet laskivat pisteellä keskimäärin. Veden hapenkulutusta kuvaavat parametrit olivat koholla, samoin orgaanisen kokonaishiilen määrä ja väriluku. Bakteeripitoisuudet laskivat pisteellä huomattavasti edellisvuodesta. Näytteissä ei todettu elohopeaa, PAH-yhdisteitä, hiilivetyjä, VOCyhdisteitä eikä fenoleja laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Lokakuun näytteessä todettiin pieni pitoisuus (0,03 mg/l) AOX-yhdisteitä. Keräysaltaaseen (TAL2) kootaan kaikki hyötykäyttöalueen kuormitteiset vedet. Vuonna 2015 pisteeltä otettiin näytteet touko- ja lokakuussa. Veden laatu ei kokonaisuutena tarkastellen merkittävästi eronnut aikaisemmista vuosista, lukuun ottamatta korkeampaa värilukua sekä tavanomaista korkeampia typpiyhdisteiden pitoisuuksia. Bakteeripitoisuudet puolestaan laskivat selkeästi. Vedessä todettiin PAH-yhdisteitä, hiilivetyjä, AOX-yhdisteitä sekä fenoleja. VOCyhdisteitä ei havaittu. Vanhan kaatopaikan täyttöalueiden 1 ja 2 muovikalvolla peitetyn pohjan alapuolinen pohjavesi kootaan salaojiin ja johdetaan kaatopaikan eteläpuolelle kaivoon (KAI ja KAII). Molemmilla näytepisteillä veden laatu vaihteli suhteellisen vähän vuoden aikana. Kaivon KAI pitoisuudet olivat pääosin vuoden 2014 tasolla. Raudan pitoisuus nousi vuodesta 2014, mutta oli edelleen kaivon keskimääräistä tasoa alempi. Vesi oli keskimäärin nitraattityppipitoisempaa kuin aiemmin. Kaivossa KAII vedenlaatu parani jonkin verran vuoteen 2014 verrattuna. Vuonna 2015 vesi oli kuitenkin sameampaa ja rautapitoisempaa. Molemmissa kaivoissa havaittiin pieniä pitoisuuksia AOXyhdisteitä, sekä kaivossa KAII PAH-yhdisteitä. Kokonaisuutena tarkastellen kaivojen veden laatu ei merkittävästi poikennut aiemmista tarkkailuvuosista.