LOPPURAPORTTI 1.2.2012-30.9.2013 JÄNES - Jätevesineuvontaa Satakunnassa - hanke 1. Taustat ja tavoitteet JÄNES -hanke toteutettiin Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisydistys ry:n yhteishankkeena. Hanketta hallinnoi Pyhäjärvi-instituutti. Hankkeen rahoitus tapahtui Ympäristöministeriön budjetoimalla rahalla, josta Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi 100 000 euron määrärahan hankkeelle. Hankkeen tarkoituksena on aktivoida haja-asutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen kunnostustoimenpiteitä vastaamaan valtioneuvoston vuonna 2011 uudistaman asetuksen (209/2011) vaatimuksia. Tavoitteena on antaa tietoa lainsäädännön vaatimuksista sekä jäteveden käsittelymenetelmistä haja-asutusalueella sijaitseville kiinteistöille. 2. Organisaatio, työntekijät, yhteistyötahot Hanke toteutettiin Pyhäjärvi-instituutin ja Satafood Kehittämisyhdistys ry:n yhteishankkeena. Hankkeessa toimittiin yhteistyössä mm. alueen kuntien, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n, Lounais- Suomen vesiensuojeluyhdistys ry:n sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n kanssa. Jätevesineuvojina toimivat Satafood Kehittämisyhdistys ry:n kehitysasiantuntija Hanna Hällfors (o.s. Kuusela) sekä Pyhäjärvi-instituutin suunnittelijat Henna Ryömä, Ossi Siivonen ja Tero Forsman (opintovapaalla elokuusta 2012). Neuvojat suorittivat SYKE:n järjestämän jätevesineuvojakoulutuksen keväällä 2012. Lisäksi neuvontaa varten käytiin tutustumassa kompostikäymälävaihtoehtoihin sekä harjoiteltiin neuvontaa kolmella kiinteistöllä. Kuntien kanssa kokoonnuttiin keskustelemaan kuntakohtaisista säädöksistä ja tulkintatavoista, jotta neuvonta olisi mahdollisimman tasaista ja vastaisi kuntien käytäntöjä. Hankehallinnoinnin osalta hankkeessa työskentelivät Pyhäjärvi-instituutissa toiminnanjohtaja Teija Kirkkala, vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä, taloussuunnittelija Jaana Luojus, toimistosihteeri Elina Suonpää ja Satafoodissa toimitusjohtaja Jari Lehmusvaara, toimistopäällikkö Päivi Perälä ja toimistosihteeri Emilia Ruokonen. Syyskuun alusta 2013 Hanna Hällforsin tilalla työskenteli kehitysasiantuntija Katja Helenius. JÄNES II -hankkeessa työskennellyt Riikka-Liisa Säikkö hoiti muun muassa Euran torilla pidetyn infopisteen heinäkuussa 2013. Kaikista työtunneista on pidetty kirjaa. Hankepäätöksessä ELY-keskus edellyttää ohjausryhmän perustamista. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa, 4.4., 28.5. ja 9.10. ja vuonna 2013 kaksi kertaa 29.1. ja 13.6. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat:
JÄSENET Yhteisö Minna Nummelin Varsinais-Suomen ELY-keskus Reijo Roininen Harjavallan kaupunki Esa Venho Kokemäen kaupunki Mari Vallimäki Kokemäen kaupunki Matti Forsman kuntaedustaja Huittisten kaupunki Veikko Virta (vuosi 2012) Kiikoisten kunta Kaija Ekonen Kiikoisten kunta Asko Mäkinen (vuosi 2013) Sastamalan kaupunki Tapio Peltoniemi Lavian kunta (Pauli Mikkola (vuosi 2012) Lavian kunta) Jorma Järvensivu (vuosi 2013) Lavian kunta Hanna Hällfors Jari Lehmusvaara, vpj. Henna Ryömä, siht. Teija Kirkkala, pj. Ossi Siivonen Satafood Kehittämisyhdistys ry Satafood Kehittämisyhdistys ry Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärvi-instituutti 3. Hankkeen toiminta 3.1 Yleistä Hanke käynnistyi 13.2.2012. Hankkeen toiminta-alueena on koko Satakunta, mutta kiinteistökohtaiset neuvontakäynnit suunnattiin ensisijaisesti Harjavaltaan, Huittisiin, Kokemäelle, Laviaan ja Kiikoisiin. Kiikoisista tuli vuoden 2013 alussa osa Sastamalaa, mutta neuvontaa jatkettiin kohdealueella alkuperäisen kuntajaon mukaan. Kohdekuntien erityismääräyksistä ja vesihuollon suunnitelmista pidettiin palavereita ympäristö- ja rakennusviranomaisten kanssa hankkeen alussa. Lisäksi kuntien teknisen- tai ympäristöpuolen edustaja oli paikalla järjestetyissä jätevesi-illoissa. Keväällä 2012 hankkeelle haettiin jatkoaikaa ja hanke päättyi 30.9.2013. 3.2 Yleisneuvonta Esitelmiä jätevesijärjestelmistä sekä lainsäädännöstä pidettiin 11 kpl seuraavissa tapahtumissa: 9.5.12 Osuuskuntailta Lavia 5.6.12 Jätevesi-ilta Huittinen 9.6.12 Mökkiläisparlamentti Kokemäki 12.6.12 Jätevesi-ilta Harjavalta 13.6.12 Jätevesi-ilta Kiikoinen 20.7.12 Lavia-päivä Lavia 25.7.12 Jätevesitilaisuus Kokemäki 28.11.12 Jätevesiosuuskuntailta Tuiskula, Köyliö 29.11.12 Jätevesi-ilta Riuttala, Lavia 25.2.13 Jätevesi-ilta Hiirijärvi, Harjavalta
19.4.13 Jätevesi-ilta Lavia Kuva 1: Jätevesi-ilta Tuiskulan Seuratalolla 28.11.2012 Neuvontaa on annettu myös eri tilaisuuksissa ja kauppojen auloissa olleissa neuvontapisteissä sekä puhelimella ja sähköpostilla. Kauppojen auloissa ja tapahtumissa olleet neuvontapisteet järjestettiin seuraavasti: 4.10.12 infopiste Vampula ja Huittinen 5.10.12 infopiste Lavia ja Kiikoinen 5.11.12 infopiste Kokemäki ja Huittinen 8.11.12 infopiste Harjavalta 22.11.12 Jätevesi-ilta Biolan, Eura 10.12.12 Jätevesi-ilta Biolan, Eura 18.4.13 Jätevesi-ilta Biolan, Eura 14.5.13 infopiste Säkylä 16.5.13 infopiste Eura 17.5.13 infopiste Köyliö 15.6.13 Kyläkauppapäivä Köyliö 27.7.13 Euran tori Eura 31.8.13 info ja esitelmä Säkylä 26.9.13 Jätevesi-ilta Biolan, Kokemäki Osallistujia jätevesi-iltoihin ja infopisteille oli seuraavasti: 2012: hankkeen tilaisuudet, 181 henkilöä 2013: hankkeen tilaisuudet, 33 henkilöä Yhteensä: 214 osallistujaa 2012: infopisteet, 226 henkilöä 2013: infopisteet, 174 henkilöä Yhteensä: 400 kontaktia Kuva 2: Jätevesineuvontapiste Huittisten S- marketin eteisessä. Neuvojana Hanna Hällfors.
Puhelimella tulleita yhteydenottoja tuli seuraavasti: 2012: 59 kpl 2013: 35 kpl Yhteensä: 94 kpl Sähköpostilla tulleita yhteydenottoja tuli seuraavasti: 2012: 18 kpl 2013: 17 kpl Yhteensä: 35 kpl Hankkeessa annettiin yleisneuvontaa tai yksilöllistä neuvontaa (ei kiinteistökäyntejä) yhteensä 743 kertaa. 3.3 Kiinteistökohtainen neuvonta Kiinteistökäyntejä tehtiin pääasiassa asiakkaiden tilausten perusteella. Tilauksista suurin osa tehtiin jätevesi-iltojen ja neuvontatapahtumien yhteydessä, mutta myös puhelimella ja sähköpostilla jätevesi-iltojen ja lehdissä olleiden mainosten, tiedotteiden ja lehtijuttujen johdosta. Lisäksi kohdealueen kunnat ovat ohjanneet neuvontakohteita hankkeelle. Neuvontatilanteissa on todettu kiinteistöllä käytössä oleva järjestelmä, esitelty kiinteistölle mahdollisesti sopivat käsittelyjärjestelmät, järjestelmän saneerausprosessin eteneminen sekä annettu tietoja suunnittelijoista ja urakoitsijoista. Satakunnan alueella toimivia suunnittelijoita ja asentajia on kerätty listaksi ja listaa on päivitetty tarpeen mukaan. Alkuperäiset tiedot listaan on kerätty toimijoiden olemassa olevan tiedon sekä kunnilta tehtyjen kyselyiden mukaan. Listaan ovat saaneet liittyä kaikki palveluja tarjoavat yritykset ja listaa jaettaessa on painotettu, ettei se ole kattava eikä ota kantaa palveluja tarjoavien yritysten paremmuuteen, vaan monet urakoitsijat, maanrakennusurakoitsijat, lvi-yritykset jne., jotka eivät löydy listalta, tekevät myös suunnittelua ja asennusta. Lista on ollut kaikkien saatavilla hanketoimijoiden nettisivuilla ja tarkoitettu lähinnä työkaluksi kiinteistöille, kun lähdetään selvittämään toteutuksen hintatasoa ja mahdollisia tekijöitä. Neuvontakohteisiin on jaettu neuvonnan yhteydessä ympäristökeskuksen ja vesiensuojeluyhdistysten yleisesitteitä jätevesien käsittelystä. Omaa materiaalia ei hankkeessa ole tehty. Neuvontakäynnistä kiinteistölle jätettiin liikennevalo -systeemiin perustuva neliportainen arviointi nykyisen järjestelmän tilanteesta, kunnosta ja mahdollisista toimenpiteistä. Hanketta varten kerättiin tietoa kohteesta ja neuvontakäynnin päätelmistä toiseen lomakkeeseen. Kuva 3: Lauttakylä-lehden tekemä juttu kiinteistökohtaiselta käynniltä.
Hankkeen alussa tehtiin muutama kiinteistökäynti useamman neuvojan toimesta, jotta neuvonta olisi alusta lähtien neuvojasta riippumatta tasalaatuista. Jatkossa neuvojat työskentelivät itsenäisesti. Kohdealueen tilanne neuvontaa suunniteltaessa oli seuraava (lähde Varsinais-Suomen ELY-keskus): Kiinteistökäyntejä tehtiin vuoden 2012 aikana seuraavasti: Kiikoinen 10 15 % Huittinen 14 21 % Lavia 14 21 % Kokemäki 21 32 % Harjavalta 1 2 % Eura 2 3 % Noormarkku 1 2 % Pomarkku 2 3 % Säkylä 1 2 % Yht. 66 100% 2012 neuvotuista kiinteistöistä 60 % oli vakituisia asuntoja ja 40 % vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöistä sijaitsi 70 % normaalilla haja-asutusalueella, 25 % ranta-alueella ja 5 % pohjavesialueella. Vuoden 2013 aikana neuvottiin seuraavasti: Kiikoinen 1 1 % Huittinen 1 1 % Lavia 2 2 % Kokemäki 7 7 % Harjavalta 52 55 % Eura 12 13 % Säkylä 2 2 % Köyliö 9 9 % Pomarkku 2 2 % Ulvila 1 1 % Nakkila 2 2 % Siikainen 1 1 % Jämijärvi 1 1 % Karvia 2 2 % Yht. 95 100%
2013 neuvotuista kiinteistöistä 83 % oli vakituisia asuntoja ja 12 % vapaa-ajan asuntoja. Kiinteistöistä sijaitsi 84 % normaalilla haja-asutusalueella, 10 % ranta-alueella ja 6 % pohjavesialueella. Yhteensä hankkeen aikana tehtiin 161 kiinteistökäyntiä, joista 123 kpl eli 76 % oli vakituisia asuntoja ja 24 % vapaa-ajan asuntoja. Selvästi eniten kiinteistökäyntejä tehtiin Harjavallassa. Määrään vaikutti Harjavaltaan tehty nuohous keväällä 2013. Harjavallassa suurin osa kiinteistöitä kuuluu kunnallisen viemäröinnin piiriin, joten kiinteistökäyntejä tilattiin nuohouksen ulkopuolelta vain ainoastaan yksi. Mikäli nuohousta ei lasketa, tehtiin eniten kiinteistökäyntejä Kokemäellä (39 kpl). 2012 neuvottujen kiinteistöjen tilanne. 2013 neuvottujen kiinteistöjen tilanne.
Koko JÄNES hankkeessa kiinteistökohtaista neuvontaa saaneiden kiinteistöjen tilanne oli seuraava: Neuvonnan onnistumiseksi yhteistyö kuntien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Kunnat toimivat suuressa roolissa hankkeen tiedottamisessa. Lisäksi kunnilta tulevat säädökset ja käytännöt jätevesilainsäädännön valvonnassa ja käsittelymenetelmien valinnassa ovat ensiarvoisen tärkeitä. JÄNES hankkeessa tehty yhteistyö kuntien kanssa oli onnistunutta ja hanke oli kuntiin yhteydessä koko hankkeen ajan. Kiinteistökäynteihin kului aikaa kohteesta riippuen. Keskimäärin aikaa kului noin 45 minuuttia vaihteluvälin ollessa 30 90 minuuttia. Ennen käyntiä kiinteistöistä selvitettiin sijainnin lisäksi mahdollisuus liittyä kunnan viemäriin (kunnalta saatavilla olevien vesihuoltosuunnitelmien ja muiden saatujen tietojen perusteella), pohjavesialuerajat, ranta-alueen erityisvaatimukset sekä muuta kiinteistöä koskevat tiedot. Kiinteistökäynneillä on ehdotettu seuraavanlaisia kunnostustoimenpiteitä ja käsittelymenetelmiä: (Luonnollisesti samaan kohteeseen on saattanut sopia useampi vaihtoehto) Menetelmä Kpl-määrä %-osuus WC:n vaihto kuivakäymäläksi tai kuivakäymälä lisäksi 20 7,0 WC:n uusiminen vähävetiseksi huuhtelukäymäläksi 1 0,3 Saostussäiliöiden kunnostus 7 2,4 Umpisäiliö 51 17,3 Hälyttimen lisääminen 1 0,3 Maapuhdistamo, jonka tyypin suunnittelija valitsee 31 10,5 Imeytyskenttä 6 2,0 Maasuodattamo 90 30,5 Harmaavesisuodatin 34 11,5 Laitepuhdistamo 24 8,1 Yhteisratkaisumahdollisuuden selvittäminen naapureiden kanssa 14 4,8 Kunnan tai osuuskunnan viemäri/osuuskunnan perustaminen 15 5,1 Muu: Vähävetisen saunan purkuputken siirtäminen maastoon 1 0,3
3.4. Tiedotus Kuva 4: Infopisteillä jaettiin hanke-esitteitä ja jätevesistä tehtyä valmista materiaalia. Hankkeesta laadittiin tiedote sekä hanke-esite. Hanke-esitteet ovat nähtävillä toteuttajaorganisaatioiden sekä kohdekuntien internet-sivuilla. Hanke-esitteet sekä tiedotteita julkaistiin alueella ilmestyvissä sanomalehdissä. Lehdistö oli paikalla myös muutamissa jätevesi-illoissa sekä kiinteistökäynneillä. Lisäksi paikallislehdissä julkaistiin aiheeseen liittyvä juttusarja, jonka aiheina olivat: Kompostikäymälä osana jätevesien käsittelyä ja Vähäiset jätevesimäärätkin tulee käsitellä. Hankkeen tilaisuuksista tehtiin lehti-ilmoitukset ja kustannuksia pyrittiin yhdistämään niin, että mahdollisimman monen tilaisuuden ilmoitukset voitiin yhdistää. Lisäksi hankkeesta tehtiin muutama yksittäinen ilmoitus, joissa mainostettiin vain neuvontaa yleisesti. Tiedotus hankkeessa koettiin erittäin tärkeäksi kanavaksi. Aina tiedotteen tai ilmoituksen yhteydessä tuli myös piikki kiinteistökäyntien tilaukseen. Infopisteitä varten hanketta varten teetettiin roll up (kuva 5) kertomaan neuvonnan pääperiaatteista ja lisäämään hankkeen näkyvyyttä.
Kuva 5: Roll up infopisteellä käytössä Kuva 6: Lehtijuttuja hankkeesta Lehtijuttuja hankkeesta tehtiin ainakin 7 kappaletta. Lisäksi ainakin kerran hankkeesta mainittiin lehden nettisivuilla. Tiedotus oli kattavaa koko Satakunnan alueella, eikä hankkeella välttämättä ole tietoa kaikista hankkeesta tiedotteiden perusteella tehdyistä lehtijutuista. 3.5. Neuvonnan taloudellinen tehokkuus Neuvontakohteita on pyritty keskittämään samalle alueelle ja samalle päivälle aina kun on ollut mahdollista. Kuitenkin, kun kyseessä on ollut pääosin ns. putkimies -mallin neuvonta, jossa neuvontaa on tehty tilattaessa, on neuvonnan keskittäminen ollut hankalampaa kuin jos kyseessä olisi ollut pelkästään nuohooja -mallin neuvontatekniikka. Puhelimitse on pyritty karsimaan neuvottavista kiinteistöistä ne, jotka ovat kantoveden varassa sekä ne, jotka täyttävät ikävapautuksen ehdot. Kuitenkin neuvontaa on annettu näillekin kohteille, mikäli asukas on katsonut neuvonnan tarpeelliseksi ja mikäli kiinteistönomistajan kiinnostus jätevesien käsittelyn tehostamiselle on ollut perusteltua esimerkiksi kiinteistön tulevan käytön muutosten tai suunnitellun myynnin perusteella. Neuvojien yhtäaikaista liikkumista samoilla alueilla on pyritty vähentämään käyttämällä Googlen pilvipalveluun tehtyä neuvontakalenteria, johon neuvojat ovat sovitut käyntinsä merkinneet. Näin tilattavia käyntejä on ohjattu niille neuvojille, jotka liikkuvat kyseisellä alueella ehdotettuna aikana. Taloudellista tehokkuutta on toteutettu myös ilmoittelun keskittämisellä. Ks. kohta 3.4. Jätevesi-illat on järjestetty kuntien kanssa yhteistyössä, jolloin yleisötilaisuuksista ei ole syntynyt tilavuokria tai muita vastaavia kokouskuluja. Ohjausryhmätoiminnassa JÄNES ja JÄNES II -hankkeiden ohjausryhmät yhdistettiin keväällä 2013, jolloin vältettiin päällekkäistä tiedotusta ja kokoontumista kahden hankkeen välillä. 3.6. Arvio neuvonnan onnistumisesta Kiinteistökohtaisen neuvonnan kohteita olisi voinut neuvontajaksolla olla enemmän. Tiedotus on kuitenkin ollut tasaista ja tiedotusvälineet ja kunnat ovat omilla kanavillaan tiedottaneet tilaisuuksista ja neuvontamahdollisuudesta hyvin. Putkimies -mallin neuvontakohteet saadaan kuitenkin vapaaehtoisuuteen ja
tilaukseen perustuvista yhteydenotoista, jolloin määrää on vaikea kasvattaa, jos kiinnostusta neuvontaan ei synny. Yhteydenottoja on ollut odotettua vähemmän ja tästä syystä hanke jatkui vuonna 2013 putkimies - mallin lisäksi nuohooja -mallilla, jossa tietty alue käydään läpi ja neuvonta-ajat on jo etukäteen jaettu alueen kiinteistöille. Neuvonta on ollut onnistunutta ja palaute jätevesi-illoista ja kiinteistökäynneistä on ollut hyvää sekä yhteistyökumppanien, että neuvottavien kiinteistöjen osalta. Palautetta on kerätty lähinnä suullisesti. Hanke on ollut näkyvillä lukuisissa tilaisuuksissa ja infopisteissä. Osallistuminen jätevesi-iltoihin on ollut hyvää. Samoin käydyt keskustelut alueen kiinteistönomistajien kanssa ovat osoittaneet, että tietoa jätevesiuudistuksesta ja käytettävissä olevista vaihtoehdoista on. Neuvontatarve onkin painottunut melko paljon hankaliin maastokohteisiin, olemassa olevien sakokaivojen käyttömahdollisuuksiin jatkossa sekä omien johtopäätösten varmistukseen. Neuvontakäynnin aikana on saattanut käydä ilmi, että jokin järjestelmä on jo tilattu tai esimerkiksi umpisäiliö saattaa jo löytyä pihan perältä asentamattomana, mutta on haluttu varmistus siihen, että järjestelmä on oikein valittu. Kokonaisarvosanana neuvonnalle antaisin kouluarvosanoin 8. Neuvonta on ollut hyvää ja onnistunutta, mutta neuvontakäyntejä olisi voinut olla enemmän. Jatkossa neuvontaa tehdään enemmän painottuen nuohousmenetelmään. Lisäksi tiedotusta tehostetaan vielä enemmän. Neuvontaan heijastuu kuitenkin yleinen asenne koko jätevesiuudistusta kohtaan ja myös neuvonnan osalta jäädään odottelevalle kannalle. 4. Hankkeen talous JÄNES -hankkeen kustannukset vuosilta 2012 ja 2013: 2012 2013 Palkat ja sivukulut Yhteensä 34380,32 43591,71 Satafood 10345,82 8348,5 Pyhäjärvi-instituutti 24034,50 35243,21 Matkakulut Yhteensä 4410,16 3379,95 Satafood 1370,54 1414,69 Pyhäjärvi-instituutti 3039,62 1965,26 Ostopalvelut ja palkkiot Yhteensä 713,27 692,5 Satafood 713,27 692,5 Pyhäjärvi-instituutti Muut kustannukset Yhteensä 5384,50 7478,55 Satafood 699,07 615,6 Pyhäjärvi-instituutti 4685,43 6862,95 Ilmoituskulut 2099,00 2434,51 Kokonaiskustannukset Yhteensä 44888,25 55142,71 100030,96 Satafood 13128,70 11071,29 Pyhäjärvi-instituutti 31759,55 44071,42 Päiväys ja allekirjoitus 28.10.2013 Teija Kirkkala toiminnanjohtaja Pyhäjärvi-instituutti