Kaupunginvaltuusto 65 16.05.2016 Kaupunginhallitus 197 30.05.2016 Ympäristöjaosto 79 15.09.2016 Valtuutettu Kimmo Hirvenmäen ja 26 muun valtuutetun aloite HINKU (hiilineutraalien kuntien) -verkostoon liittymisestä / Teknisen toimen, Kemin Energia Oy:n ja kaupunginkanslian yhteislausunto ja toimenpide-esitykset aloitteen johdosta 195/11.03.00/2016 Kaupunginvaltuusto 16.05.2016 65 Valtuutettu Kimmo Hirvenmäki esitti seuraavan aloitteen: Aloite HINKU (hiilineutraalien kuntien) -verkostoon liittymisestä HINKU-kuntien tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80%:a vuoteen 2030 mennessä. Tähän päästään hyvällä yhteistyöllä kuntien, sen asukkaiden ja yritysten kesken. HINKU-kunnissa arvostetaan mm. paikallista tuotantoa (esim. aurinkosähköä hyödyntäen), yritetään päästä eroon tuontiöljystä (suosimalla mm. hybridi-, biokaasu- ja etanoliautoja, korvaamalla lämmityksessä fossiilisia polttoaineita puupohjaisilla energialähteillä ja maalämmöllä), parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta, asukkaatkin ovat päästötalkoissa mukana mm. energiailtojen tarjoamia energiatehokkuusoppeja noudattamalla, myös ruoan ilmastovaikutuksia on pienennetty esim. ruokahävikkiä vähentäen ja keittiöiden energiatehokkuutta lisäten. Suomessa on erityisosaamista myös cleantech:n alueella, ja pitkäjänteistä toimintaa voidaan toteuttaa paikallisten yritysten kanssa yhdessä kunnan toimintoja tulevaisuuteen suuntaamalla. Myös Kemiin suunnitteilla olevan biopolttoainetehtaan yritysfilosofia on enemmän kuin linjassa HINKU-ajattelun kanssa. HINKU-kunnat ovat jo vähentäneet päästöjä reilulla viidenneksellä kuudessa vuodessa, 2007-2013. Päästöjen vähentäjien kärjessä komeilee Iin kunta. Siellä energiakulut ovat mm. öljystä maalämpöön ja pelletteihin siirtymällä ym. toimilla vähentyneet niin paljon, että se vastaa jo 0,25 prosenttiyksikön muutosta veroäyrissä. HINKU-kuntia tällä hetkellä: Asikkala, Hanko, Hyvinkää, Ii, Ilomantsi, Inkoo, Joensuu, Kitee, Kuhmoinen, Laitila, Lappeenranta, Lieksa, Liperi, Lohja, Masku, Muhos, Mynämäki, Nurmes, Outokumpu, Padasjoki, Parikkala, Porvoo, Raasepori, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Siuntio, Tohmajärvi, Uusikaupunki ja Valtimo. HINKU:a koordinoi Suomen Ympäristökeskus, jossa kehitetään myös monistamoa HINKU-kunnille hyvien käytäntöjen kopioimiseksi. Tukijoina toimivat
Päätös KV 16.5.2016: Kuntaliitto, Motiva, Tekes, Sitra ja Ympäristöministeriö. Mukana olevista yrityksistä mainittakoon mm. Elintarviketeollisuusliitto, Energiateollisuus, Gasum, Green Energy Finland, Innotek, Kuusakoski, Lassila & Tikanoja, Rakennusteollisuus RT ry., St1 ja Vapo. HINKU-verkostosta lisätietoja http://www.hinku-foorumi.fi./fi-fi., josta voi katsoa esim. videon Hinku neljässä minuutissa. Esitämme Kemin liittymistä HINKU-verkostoon. Aloite lähetettiin kaupunginhallitukselle tarvittavia toimenpiteitä varten. Kaupunginhallitus 30.05.2016 197 Ehdotus KJ Nissinen: Päätös KH 30.5.2016: Kaupunginhallitus päättää lähettää aloitteen tekniselle toimelle, Kemin Energia Oy:lle ja kaupunginkanslialle yhteistä lausuntoa varten. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen. Ympäristöjaosto 15.09.2016 79 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö HINKU-kunnaksi ryhtyminen edellyttää HINKU-kriteerien täyttymistä. Asia on selostettu HINKU-foorumin www-sivuilla (www.hinku-foorumi.fi) seuraavasti (18.08.2016): "HINKU-kriteerit on laatinut Suomen ympäristökeskus (SYKE). HINKU-kriteereillä tarkoitetaan kuntien ilmastonmuutoksen hillintätoimia ja linjauksia, joilla kunta uskottavasti sitoutuu vähentämään oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöjä sekä vaikuttamaan alueensa toimijoihin (asukkaat, yritykset, maa- ja metsätalousyrittäjät sekä vapaa-ajan asukkaat) siten, että alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä tavoitellaan hiilineutraaliutta. HINKU-kriteerit täyttävästä kunnasta saa käyttää nimitystä HINKU-kunta. HINKU-kunnat kuuluvat HINKU-foorumiin ja saavat oikeuden käyttää HINKU-logoa. HINKU-kriteerit on päivitetty huhtikuussa 2014. Tavoitteet: 1) Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
2) Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteensa (vähintään 15 % päästövähennys vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä) ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Prosessit Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan. Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan kahdenväliseen energiatehokkuussopimukseen (KETS) tai Motiva Oy:n hallinnoimaan kuntien energiaohjelmaan (KEO).Kunta nimeää yhteyshenkilön, joka toimii tiedonvälittäjänä kunnan ja SYKEn välillä. Kunta perustaa HINKU-työryhmän, jossa on edustettuna tärkeimmät hallinnonalat. Työryhmä pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Työryhmä voi olla sama kuin esimerkiksi kunnan johtoryhmä tai KETS/KEO-työryhmä. Työryhmä ja yhteyshenkilö vastaavat seuraavista tehtävistä: Kunnalle laaditaan vuosittain suunnitelma päästöjä vähentävistä investoinneista. Investoinnit hyväksytään seuraavan vuoden talousarviossa. Kunnalle laaditaan vuosittain hillintätoimien suunnitelma eli vuosikello, joka osoittaa, millä toimenpiteillä ja investoinneilla kasvihuonekaasupäästöjä pyritään vähentämään koko kunnan alueella. Vuosikello sisältää suunnitellut investoinnit sekä keinoja asukkaiden ja paikallisten yritysten aktivoimiseen. Kunnan alueella toteutuneet merkittävimmät hillintätoimet kootaan vuosittain ja julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä HINKUmappi-verkkopalvelussa. Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset. SYKE voi tarvittaessa täydentää tiedot HINKUmappiin. Kunnan henkilöstölle ja kunnanvaltuustolle tiedotetaan vuosittain hankkeen saavutuksista. Alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille viestitään ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista". ------------------------------------------------------------------------------------------------------- Liitetiedostolla on hinku-foorumin www-sivuilla julkaistu Suomen kartta (18.08.2016), jossa on esitetty ne 33 kunnat jotka ovat liittyneet hinku-verkostoon. Kuvasta selviää, että hinku-verkostoon on liittynyt pääsääntöisesti pieniä kuntia. Ns. suuret ja keskisuuret kaupungit ja kunnat eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole juurikaan mukana hinku-verkostossa. Tähän on syynä todennäköisesti se, että näissä kaupungeissa ja kunnissa hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoden 2007 tasosta 80%:lla vuoteen 2030 mennessä ei ole teknis-taloudellisesti mahdollista. Liitetiedostolla on Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) HINKU-tiimin vetäjän suunnitteluinsinööri Pasi Tainion kasvihuonepäästölaskelma Kemin kaupungille. Sen mukaan toteutunut Kemin hiilidioksidipäästövähennys ajanjaksolla 2007-2013 on Hinku-kuntien joukossa suuri. Muutos kasvihuonekaasupäästöissä
(yksikkö ktco2e) on kyseisenä ajanjaksona ollut Kemissä -37.2 %, kun hinku-foorumin www-sivujen mukaan hinku-kuntien päästöt ovat laskeneet -21% kyseisellä ajanjaksolla. Täten Kemin kaupunki on jo ylittänyt selvästi edellä mainitun -15% päästövähennnystavoitteen kasvihuonekaasupäästöissä ajanjaksolla 2007-2013. Liitetiedostolla olevasta Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) päästövähennystiekartta-nimisestä EXCEL-pohjaisesta tulosteesta selviää, että kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Kemissä 80% vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä vaatisi seuraavanlaisia päästö- vähennyksiä eri toimialoilta: Asumisen ja maatalouden hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää -87,9%. Palvelutuotannon ja rakentamisen hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää -63,9%. Sähköteollisuuden hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää -74,2%. Kaukolämmön hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää -94.9%. Muiden fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää -75,2%. Tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää -61.25%. Jätehuollon hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää -72.0%. Jotta hiilidioksidipäästöt voisivat vähentyä edellä mainituilla toimialoilla, vaatisi se Suomen Ympäristökeskuksen päästövähennystiekartan mukaan mm. seuraavanlaisia toimenpiteitä (suluissa laskentamallissa esitetty kommentti) - Pientalojen energiatehokkuuden parannus keskimäärin 20%.(Pientalojen keskimääräinen ominaisenergiakulutus vuonna 2030 on 0,16 MWh/m2/a). - Öljylämmitteiset pientalot: Lämmityksen vaihto: pelletti/puu/hake (20%), maalämpö (50%). ilma- ja vesilämpöpumppuja (30%). (Vuoteen 2030 mennessä öljylämmitteiset pientalot ovat harvinaisia) - Sähkölämmitteiset pientalot: Lämmityksen vaihto. pelletti/puu/hake (1.0%), maalämpöpumput (10%), ilmalämpöpumput (30%), ilma- ja vesilämpöpumput (20%). (On epätodennäköistä, että merkittävä osa suorasähkölämmitteisistä pientaloista vaihtaisi lämmitysmuotoa puupohjaiseen lämmitykseen). - Kerros- ja rivitalojen energiatehokkuuden parantaminen (20%): Lisäeristäminen ym. energiankulutusta vähentävät toimenpiteet. - Muut öljylämmitteiset kiinteistöt (rivitalot, kerrostalot, liikehuoneistot, teollisuuskiinteistöt): Lämmityksen vaihto: hake/pelletti. - Muut sähkölämmitteiset kiinteistöt (rivitalot, kerrostalot, liikehuoneistot, teollisuuskiinteistöt): Lämmityksen vaihto: hake/pelletti. - Teollisuuden sähkönkäytön tehostuminen (20%). - Teollisuuden fossiilisten polttoaineiden vähentäminen (40%). - Katuvalojen uusimista (LED). - Valaistuksen tehostuminen LEDin myötä. - Valtakunnallisen sähkön päästökertoimen vähennys. - Aurinkosähkön käyttöönottoa rakennuksissa. - Tuulivoiman käyttöönottoa. - Liikenne: Henkilöautoista biokaasuun, sähköautojen käyttöönottoa, raskaasta liikenteestä biokaasuun, raskaasta liikenteestä sähköön, polttoainetehokkuuden lisäys, keskimääräisten ajosuoritteiden vähentäminen. (Suomi sitoutunut 20%
bio-osuuteen vuoteen 2020 mennessä. Etätyön ajatellaan kasvavan). - Jätesektorin päästövähennys. Liitetiedostolla on Kemin Energia Oy:n ja tilapalvelun lausunnot valtuustoaloitteeseen. Johtopäätös / yhteislausunto (R. Pöykiö, A. Salo-oja, M. Grönvall, J. Vilen): Kemin kaupungin liittyminen hinku-foorumiin ei ole tässä vaiheessa perusteltua koska kaupunki ei teknis-taloudellisten edellytysten puuttuessa voi sitoutua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen 80% vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Edellä mainittu kasvihuonekaasujen päästövähennys (-80%) edellyttäisi radikaaleja toimenpiteitä kaikilla kaupungissa olevilla palvelutuotannon, asumisen, rakentamisen, enegiantuotannon ja liikenteen aloilla. Kemin kaupunki ei voi vaikuttaa siihen miten energiatehokkuus ja kasvihuonekaasujen päästövähennys näillä toimialoilla kehittyy koska ne eivät ole kaupunkikonserniin kuuluvia. Kemin kaupunki voi kuitenkin kaupunkikonsernina vaikuttaa oman toiminnan energiankäyttöön ja tätä kautta vähentää kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Kemin kaupunki liittyi kunta-alan energiatehokkuussopimusjärjestelmään helmikuussa 2008. Kaupunginhallitus hyväksyi allekirjoitettavaksi Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Kemin kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen 27.2.2008 ja sopimus hyväksyttiin Työ- ja Elinkeinoministeriössä 11.3.2008. Energiatehokkuussopimuksen keskeinen tavoite on 9%:n säästö kaupungin omien toimintojen energiankulutuksessa ajanjaksolla 2008-2016. Kemin kaupungin energiatehokkuussopimus on aikavälillä 2008-2016 tuonut energiasäästöjä. Vuonna 2012 kaupungin energiakulutus oli Motivan mukaan 47,7 GWh. Vuonna 2014 energiakulutus oli 39,3 GWh. Vähennystä oli siis -8,4 GWh eli -17,6%. Tämä selittyy mm. leudoilla tavilla mutta myös rakennuskannan pienenemisellä. Oheismateriaalina olevasta Energiakolmio Oy:n raportissa "Toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille 2014-2016" on esitetty kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet energiansäästötavoitteiden saavuttamiseksi. Energiatehokkuussopimus Kemin kaupungin ja TEM:in välillä päättyy vuoden 2016 lopussa. Kuntaliitto ja TEM ovat lähestyneet elokuussa 2016 kuntajohtajia kirjeellä, jossa suositellaan liittymään uuteen energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017-2025. Sopimuksen jatkaminen vuodesta 2017 eteenpäin vaikuttaisi myönteisesti Kemin kaupungin julkisuuskuvaan siten että kaupunki aktiivisesti selvittää ja pyrkii
vähentämään omien toimintojen energiankulutusta ja sitä kautta vähentämään kasvihuonekaasupäästöjen määrää. Kemin Energia Oy on mukana vuosia 2008 2016 koskevassa energiatehokkuussopimuksessa ja yhtiön hallitus on kokouksessaan 28.8.2016 päättänyt, että Kemin Energia-konserni liittyy vuosia 2017-2024 koskevaan Energia-alan energiapalvelujen energiatehokkuussopimukseen. Lisätietoja: Excel-pohjaisesta päästövähennystiekartta-laskentaohjelmasta, joka mahdollistaa erilaisten päästöskenaarioiden laatimisen saa tarvittaessa lisätietoja HINKU-tiimin vetäjältä suunnitteluinsinööri (DI) Pasi Tainiolta, Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, 00251 Helsinki (puh: 029 525 1676, pasi.tainio@ymparisto.fi). Ehdotus YMPPÄ Pöykiö: Ympäristöjaosto esittää yllä olevaa selvitystä sekä teknisen toimen, Kemin Energia Oy:n ja kaupunginkanslian yhteislausunnon kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle vastineena Kimmo Hirvenmäen ja 26 muun valtuutetun aloitteeseen HINKU-verkostoon liittymisestä. Ympäristöjaosto esittää lisäksi kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Kemin kaupungin ja Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) välistä energiatehokkuussopimusta jatketaan vuosille 2017-2025. Päätös YMPJAOSTO 15.09.2016: Ympäristöjaosto päätti esittää yo. selvitystä sekä teknisen toimen, Kemin Energia Oy:n ja kaupunginkanslian yhteislausunnon kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle vastineena Kimmo Hirvenmäen ja 26 muun valtuutetun aloitteeseen HINKU-verkostoon liittymisestä. Ympäristöjaosto päätti lisäksi esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että Kemin kaupungin ja Työ- ja Elinkeinoministeriön (TEM) välistä energiatehokkuussopimusta jatketaan vuosille 2017-2025.