OSAYLEISKAAVA- LUONNOKSEN SELOSTUS SALLAN KUNTA. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutos

OSAYLEISKAAVA- LUONNOKSEN SELOSTUS 20.1.2014 SALLAN KUNTA Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutos

2 Yhteystiedot PL 50 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21818 www.poyry.fi Pöyry Finland Oy

1 Esipuhe Rautaruukki Oy löysi Soklin fosforiesiintymän vuonna 1967 ja malmion hyödyntämistä on suunniteltu siitä lähtien. Soklin rautatien linjausvaihtoehtoja tutkittiin ja vertailtiin 1970- ja 1980-luvuilla. Parhaimmaksi vaihtoehdoksi todettiin ratalinjaus Kelloselästä Sokliin. Yleissuunnitelma valmistui vuonna 1987 ja linja merkittiin ja raivattiin maastoon. Nyt kun Yara Suomi Oy suunnittelee Soklin fosforikaivoksen avaamista, on jälleen tarve suunnitella ratayhteyttä Savukosken Soklista Sallan Kelloselkään. Linjaus kulkee Saijan kylän itäpuolella lainvoimaisen, vuonna 2001 Sallan kunnanvaltuuston hyväksymän Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan alueen kautta. Kaavamuutos koskee aluetta, johon rautatie tulee sijoittumaan. Osayleiskaavaa laadittaessa vuonna 2001 ei ratahanke ollut vireillä, eikä ratalinjausta ollut merkitty maakuntakaavaan. Tästä syystä rataa ei myöskään merkitty osayleiskaavaan. Radan linjaus on myöhemmin määritelty likimääräisesti Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavassa, joka on saanut lainvoiman 16.5.2012. Osayleiskaavan muutoksessa osoitetaan Soklin kaivoshankkeen tarvitsema rautatielinjaus ja sen edellyttämät muutokset kaavan sisältöön. Kaavamuutos perustuu laajoihin ja yksityiskohtaisiin selvityksiin, joita on laadittu kaavan laatimisen, maakuntakaavoituksen sekä Soklin ratahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Suunnittelussa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maakuntakaavassa esitetyt seudulliset maankäytön ja verkostojen periaateratkaisut. Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on tehdä mahdolliseksi malminkuljetus rautateitse ottaen mahdollisimman hyvin huomioon alueen luonnon, maiseman ja kulttuuriympäristön arvokkaat ominaispiirteet sekä porotalouden toimintaedellytykset. Radan yleissuunnitelmaa laaditaan samanaikaisesti osayleiskaavan muutostyön kanssa. 20.1.2014 Sallan kunta

Sisältö 1 KAAVAHANKKEEN PERUSTIEDOT... 2 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.2 OSALLISET... 3 1.3 AIKATAULU... 3 1.4 KAIVOS- JA RATAHANKE... 4 1.5 RATASUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 5 2 LÄHTÖTIEDOT... 6 2.1 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE... 6 Maakuntakaavoitus... 6 Saija-Pulkkaviita osayleiskaava... 6 2.2 SELVITYKSET... 8 2.3 NYKYTILAN KUVAUS... 8 Maankäyttö, väestö ja elinkeinot... 8 Liikenneyhteydet ja virkistys... 10 Luonnonympäristö... 11 Maa- ja kallioperä... 13 Pohjavesi... 13 Maisema ja kulttuuriympäristö... 13 3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖVAATIMUKSET... 16 3.1 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET... 16 3.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET... 16 3.3 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 16 4 SUUNNITTELUPROSESSI... 17 4.1 SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 17 5 YLEISKAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT... 18 5.1 TUTKITUT VAIHTOEHDOT... 18 5.2 KAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ... 21 6 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN SUHDE MUUHUN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN... 22 7 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN... 23 8 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 23 8.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN... 23 Sosiaaliset... 23 Melu ja tärinä... 23 Maankäytön ja rakennuspaikkojen muutokset... 24 Porotalous... 26 8.2 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN... 26 8.3 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 27 8.4 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN... 27 8.5 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN... 28 8.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 30 9 YHTEYSTIEDOT... 34 10 LÄHTEET... 2 Liitteet: Kaavaluonnoskartta vaihtoehto A, kaavaluonnoskartta vaihtoehdot B1 ja B2 Kartta: tutkittujen linjausvaihtoehtojen suhde voimassa olevaan osayleiskaavaan Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun 23.10.2013 muistio 1

1 KAAVAHANKKEEN PERUSTIEDOT Yara Suomi Oy suunnittelee fosforimalmikaivoksen avaamista Savukosken Sokliin. Malminkuljetusta varten on suunniteltu ratayhteyttä Savukosken Soklista Sallan Kelloselkään. Linjaus kulkee lainvoimaisen, vuonna 2001 Sallan kunnassa hyväksytyn Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan alueen kautta. Tämä on aiheuttanut kaavan muutostarpeen. 1.1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Saija-Pulkkaviidan osayleiskaava-alue sijaitsee Sallan kunnan keskiosassa. Alue sijaitsee noin 40 km (linnuntietä noin 30 km) Sallan kirkonkylältä pohjoiseen. Savukosken kunnan rajalle on matkaa n. 8 km ja Venäjän rajalle n. 15 km. 2 Kuva 1. Osayleiskaava-alueen sijainti. Pohjakartta Metsähallitus, Kaavamuutos koskee aluetta Saijan kylän itäpuolella, johon rautatie tulee sijoittumaan. Kaavamuutosalueen aluerajaus on pyritty rajaamaan niille alueille joille maankäytöllisiä muutoksia tai rajoituksia voi tulla radasta johtuen. Kaavamuutosalueet sisältävät rataalueen, radan suoja-alueen ja radan lähiympäristön. Radan vaikutusalue on kaavamuutosaluetta laajempi. Kaavamuutosalueen rajaus ja laajuus selkeytyvät suunnittelutyön edetessä. Rajaukseen vaikuttavat radan esitetty linjaus ja sen aiheuttamat maankäytölliset muutokset.

3 Kuvat 2 ja 3. Osayleiskaava-alueen rajaus (yleiskaavan muutosalue). Vasemmalla A vaihtoehdon mukainen rajaus ja oikella B vaihtoehtojen mukainen rajaus. Mustalla pistekatkoviivalla voimassa olevan osayleiskaavan aluerajaus. 1.2 OSALLISET Osayleiskaavatyössä osallisia ovat alueen maanomistajat, kunnan asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutoksen osalliset on tarkemmin listattu oheisessa taulukossa. Taulukko 1. Osalliset. MAANOMISTAJAT JA ASUKKAAT ETUJÄRJESTÖT JA MUUT TAHOT VIRANOMAISTAHOT Kaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Metsähallitus Tonttien vuokralaiset Saijan jakokunta, Sallan yhteismetsä Vesialueiden omistaja (Saijan osakaskunta) ja käyttäjät Tiekunnat ja Saijan vesiosuuskunta Kaava-alueen elinkeinoharjoittajat Yritykset ja niiden työntekijät Saijan kyläyhdistys ry Lapin luonnonsuojelupiiri, Pro Kutsa ry Koillis-Lapin Sähkö Oy Jätehuoltoyhtiö Lapeco Paliskuntain yhdistys Pohjois-Sallan paliskunta Lapin metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Salla Sallan riistanhoitoyhdistys/pohjois-sallan Erä ry Lapin rakennusperinneyhdistys Muut alueella toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset Sallan kunnan hallintokunnat Lapin ELY-keskus Liikennevirasto Lapin liitto Lapin pelastuslaitos Museovirasto Lapin maakuntamuseo Naapurikunnat Muut viranomaiset harkinnan mukaan 1.3 AIKATAULU Sallan kunnanvaltuusto päätti 13.8.2013 käynnistää Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutostyön. Kaavan vireillletulosta kuulutettiin ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetettiin nähtäville 5.9.2013. Ensimmäinen yleisötilaisuus

pidettiin Saijan kylässä 30.9.2013. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 23.102013. Kaavatyön aikataulutavoitteena on, että osayleiskaavamuutoksen valmisteluvaihe (kaavaluonnosvaihe) on syksy-talvi 2013-2014 ja kaavaehdotus laaditaan keväällä 2014. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaava viimeistellään, jolloin kaavan hyväksymiskäsittely voisi olla elo-syyskuussa 2014. Kaavoituksen etenemisvaiheet ja kaavan alustava tavoiteaikataulu on esitetty oheisessa taulukossa. 4 Taulukko 2. Suunnittelun vaiheet ja alustava aikataulu. SUUNNITTELUVAIHE AIKATAULUARVIO KAAVAPROSESSIN VAIHE ALOITUSVAIHE syyskuu 2013 vireilletulokuulutus, kirje maanomistajille, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville 23.10.2013 aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 30.9.2013 hankkeen esittely kyläläisille VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE syys-joulukuu 2013 talvi/kevät 2013-2014 joulukuu 2013 tammikuu 2014 tammi-helmi 2014 helmi-maalis 2014 maaliskuu 2014 huhtikuu 2014 kaavaluonnoksen laatiminen mahdollinen perusselvitysten täydentäminen kaavatoimikunta käsittelee kaavamuutoksen valmisteluaineiston ja päättävät sen nähtäville asettamisesta kaavavalmisteluaineisto julkisesti nähtävillä poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu yleisötilaisuus lausunnot ja mielipiteet valmisteluaineistosta vastineiden laatiminen kaavan valmisteluaineistosta saatuun palautteeseen kaavaehdotuksen laatiminen kaavatoimikunta ja kunnanhallitus käsittelevät kaavaehdotusaineiston ja päättävät sen nähtäville asettamisesta toukokuu 2014 kaavaehdotusaineisto julkisesti nähtävillä (MRA 19) lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta kesäkuu 2014 kesäkuu 2014 elo-syys 2014 vastineiden laatiminen kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu käsittelyt kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa hyväksyminen 1.4 KAIVOS- JA RATAHANKE Savukosken Sokliin suunnitellaan kaivosta, jonka toiminta käsittäisi fosfaattimalmien ja rautamineraalivarantojen hyödyntämisen Soklin karbonatiittimassiivin alueelta.

Arvioidut 120 milj. tonnin malmivarat riittävät noin 20 vuoden tuotantoon. Tuotannon suunnitellaan alkavan vuonna 2017. Kaivoksen tuotteiden kuljetus edellyttää rautatien rakentamista Soklin rikastamoalueelta Suomen kantaverkkoon Sallan Kelloselkään. 5 Kuva 4. Suunniteltu Sokli-Kelloselkä ratalinjaus. Kartta VR Track Oy, pohjakartta Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Helsinki 2009. 1.5 RATASUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Soklin radasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2009, jossa ratalinjaukseksi tutkittiin neljää vaihtoehtoa. YVA:n vaihtoehto nro 1 valittiin jatkosuunnitteluun parhaana. Vaihtoehdon 1 mukainen linjaus on osoitettu maakuntakaavaan ohjeellisella merkinnällä. Radan yleissuunnittelua tehdään vuorovaikutuksessa osayleiskaavan muutoksen kanssa. Yleissuunnitelmaa laatii VR Track Oy. Samassa yhteydessä laaditaan tarpeen mukaan täydentäviä selvityksiä yleissuunnitelmaa ja osayleiskaavoitusta palvelemaan.

6 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Saijan alueen yleiskaavoitusta ohjaavat osittain Itä-Lapin maakuntakaava (Lapin liitto 2003) ja Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava (Lapin liitto 2009). Vaihemaakuntakaava tuli lainvoimaiseksi 2012. Lapin liitto on käynnistänyt Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan päivityksen vuonna 2013. Vaihemaakuntakaavassa osayleiskaavamuutoksen alueelle on osoitettu Soklin rata ohjeellisella sivuradan merkinnällä (kuva 3). Ratalinjaus on vuonna 2008 käynnistetyn yleissuunnitelman päivityksen ja Soklin rata-yva:n vaihtoehdon 1 mukainen. Itä-Lapin maakuntakaavassa alue on osoitettu merkinnällä M, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Saijan kylä on osoitettu keskuskylän merkinnällä at (439). Alue on maaseudun kehittämisen kohdealuetta, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettua aluetta, matkailun vetovoima-aluetta sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealuetta. Saijan kylän ympäristö suunnittelualueen länsipuolella on osoitettu ma-merkinnällä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kukkuran pohjavesialue suunnittelualueen eteläpuolella on osoitettu tärkeäksi tai vedenhankintaan sopivaksi pohjavesialueeksi. Kuva 5. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä (Lapin liitto 2012). Saija-Pulkkaviita osayleiskaava Saija-Pulkkaviita osayleiskaava on hyväksytty vuonna 2001. Kaavassa on Soklin vaihemaakuntakaavan mukaisen ratalinjauksen kohdalla lähinnä maa- ja

metsätalousalueita, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Linjaus ylittää tai sen välittömään läheisyyteen sijoittuu kaksi olemassa olevaa sekä neljä kaavassa osoitettua uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa merkinnällä RA. Linjaus ylittää kaksi kaavassa osoitettua moottorikelkkareittiä, arvokkaan harjualueen (ge), tärkeän pohjavesialueen (pv) sekä katualueen. Saijan maakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu linjauksen länsipuolelle. Kaavan valmistuessa Saijan maakunnallisesti arvokasta luonnonsuojelulain nojalla perustettua maisema-aluetta, jonka rajaus on laajempi, ei ollut vielä perustettu. 7 Kuva 6. Ote Saija-Pulkkaviita osayleiskaavasta 2001. Kaavamuutosta koskeva alue on yleispiirteisellä tasolla osoitettu kartan päällä (katkoviivoitettu alue). Kuva 7. Maakuntakaavan ratalinjaus likimääräisesti piirrettynä vuoden 2001 osayleiskaavaotteen päälle.

2.2 SELVITYKSET Soklin rautatien vaihtoehdoista on valmistunut lakisääteinen ympäristövaikutusten arviointiselostus v. 2009 (FCG Planeko Oy). Muita olemassa olevia selvityksiä: Soklin rautatien YVA-menettely; Luontoselvitys. FCG Planeko Oy 2008 Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2006 Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisten vaikutusten arviointi. Pöyry Environment Oy 2010 Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan (2001) yhteydessä laadittuja selvityksiä: Kantatilaselvitys Luontoselvitykset Maisema-analyysi Työryhmän perusselvitykset Kaavamuutostyössä hyödynnetään tehtyjä selvityksiä ja arviointityön tuloksia sekä Soklin rautatien YVA-menettelyn yhteydessä saatua palautetta. Laadittuja selvityksiä täydennetään tarvittaessa osayleiskaavamuutosta varten MRL 39 :n sisältövaatimukset huomioiden. Viranomaisneuvottelun 23.10.2013 jälkeen käydyssä kirjeenvaihdossa viranomaiset ovat todenneet laadittujen luontoselvitysten olevan kaavamuutoksen osalta riittäviä. Radan yleis- tai ratasuunnittelun yhteydessä tullaan näillä näkymin laatimaan seuraavat selvitykset: 2.3 NYKYTILAN KUVAUS Tärinäselvityksen päivitys Melumallinnuksen päivitys Muinaismuistoselvitys Mahdollinen jäätilaselvitys Luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajien, luonnonsuojelulain tarkoittamien erityisesti suojeltavien lajien ja rauhoitettujen lajien inventointi Mahdollinen maa-ainestenoton YVA Selvitys maa-ainesten läjitysalueista ja niistä aiheutuvista vaikutuksista 8 Maankäyttö, väestö ja elinkeinot Kaavamuutos koskee aluetta Saijan kylän itäpuolella. Saijan kylässä on noin 100 ympärivuotista asukasta. Kylän pääelinkeinoja ovat maa-, metsä- ja porotalous.

9 Kuva 8. Yleiskaava-alue (yleiskaavan muutosalue). Punaisella katkoviivalla on osoitettu kaava-alueen rajaus vaihtoehdossa A, sinisellä katkoviivalla on osoitettu kaava-alueen rajaus vaihtoehdoissa B ja mustalla pistekatkoviivalla on osoitettu voimassa olevan kaavan rajaus. Yleiskaavamuutosta koskeva alue on Tenniöjoen varren suo- ja korpivaltaista aluetta. Kaava-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsee yksittäisiä rakennuksia, pohjavesialuetta, peltoa, harjua, venevalkama, teitä ja talvisin moottorikelkkareittejä. Alueen lounaispuolella sijaitsee 7 asuinrakennusta. Joen ylittävä ajoneuvoliikenteen silta sijoittuu noin kilometrin maakuntakaavassa linjatusta ratalinjauksesta länteen. Kuvat 9 ja 10. Kaava-alueella sijaitsee yksi rakennus ja kaava-alueen rajauksen länsipuolella yksi loma-asunto. Kaava-alueilla sijaitsee yksi lomakäyttöön alun perin rakennettu rakennus, joka ei ole käytössä, koska se on kärsinyt toistuvista tulvavahingoista. Kaavamuutosalueen rajauksen läheisyydessä alueen länsipuolella sijaitsee yksi loma-asunto.

Kaavamuutosalueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Alue kuuluu Pohjois-Sallan paliskunnan alueeseen. Soklin radan YVA-selostuksen mukaan Kuolajoen ja Tenniöjoen välisellä alueella laiduntaa noin 500 1 000 poroa talvisin. Näiden porojen tärkeä talvikaivuualue on Saijan kylän eteläpuolella, Sarivaarassa. Saijan kylän itäpuolella sijaitsee myös yksi paliskunnan erotusaita. (FCG Planeko Oy 2009) 10 Kuva 11. Poronhoidon infrastruktuuri ja porojen liikkuminen (Soklin radan YVA-selostus, FCG Planeko Oy 2009). Liikenneyhteydet ja virkistys Moottorikelkkailu-ura Sallan kirkonkylä Kelloselkä Saija kunnanraja sijoittuu suunnittelualueelle. Reitti ei ole ns. virallinen moottorikelkkailureitti. Kuva 12. Moottorikelkkailu-ura. Kartta: Sallan kunta.

Yleiseltä tieltä Harjuojan suun venevalkamalle johtaa metsätie Kolsanharjun eteläpuolella. Molemmin puolin Kolsanharjuaa ja Patokoskenharjua kulkee traktorille ja moottorikelkalle soveltuvia teitä. 11 Kuva 13. Yleiselle venevalkamalle johtava, suunnittelualueella sijaitseva metsätie. Tie toimii talvisin myös moottorikelkkailureittinä. Tenniöjoki on merkitty melontareitti. Alueen asukkaat ja loma-asukkaat harjoittavat kalastusta omaan tarpeeseen. Luonnonympäristö Yleiskaavamuutosta koskeva alue on Tenniöjoen varren suo- ja korpivaltaista aluetta. Kaavamuutosalueen kohdalla voimakasvirtaisen Tenniöjoen jokimaisemaan kuuluvat leveä jokiuoma sekä etelärannan korkea rantatörmä. Etelärannan rantametsät ovat varttunutta kuusta, koivua ja mäntyä. Paikoin katajaa on runsaasti. Alavampi pohjoisranta on nuorta koivu-mäntymetsää. Rantatörmä on ihmisten ja porojen käyttämä kulkureitti. (FCG Planeko Oy 2008) Suunniteltujen ratalinjausten kohdalla Tenniöjoki virtaa suvantona ja on harvoin voimakasvirtainen. Kuva 14. Tenniöjoen maisemakuvaa.

Osayleiskaavan muutosalueelta ei ole maastokäyntien yhteydessä löytynyt huomioitavia kasvilajeja (FCG Planeko Oy 2008). Tenniöjoen sivujoissa on tehty havaintoja jokihelmisimpukasta. Tenniöjoesta on löytynyt kuoritieto, mutta kaavamuutosalue ei kuulu potentiaaliseen esiintymäalueeseen jokiolosuhteidensa takia (Ely-keskus 11/2013). 12 Kuva 15. Soklin rautatie Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen karttaliite (FCG Planeko Oy 2009).

Maa- ja kallioperä Linjausmuutosalueella ei ole tehty maaperätutkimuksia. Olemassa olevan tiedon perusteella Tenniöjoen eteläpuolella on hiekka-/soraharjumuodostuma. Pohjamaa ratalinjauksella on pääosin kantavaa moreenia. Ratalinjaus ylittää paikoin soistuneita alueita, jossa turvekerros on todennäköisesti ohut. Radan yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään pohjaolosuhteiden sopivuus radan ja sillan rakentamiseen. 13 Pohjavesi Saijan alueella sijaitsevat lukuisat harjumuodostumat ovat myös pohjaveden muodostumisalueita. Osayleiskaava-alueelle sijoittuva Patokoskenharju kuuluu luokkaan 3 (muu pohjavesialue). Luokan 3 pohjavesialueiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi vaatii lisätutkimuksia vedensaantiedellytysten, veden laadun tai likaantumis- tai muuttumisuhan selvittämiseksi. Kolsanharju Haapasuvanto (Kolsanharju) Patokoskenharju Kuva 16. Pohjavesialueet (SYKE 11/2013, pohjakartta Maanmittauslaitos 2013). Maisema ja kulttuuriympäristö Suomi on jaettu valtakunnallisesti kymmeneen maisemamaakuntaan. Soklin alue kuuluu Peräpohjola-Lapin maisemamaakuntaan ja sen sisällä Itä-Lapin tunturi- ja vaaraseutuun. Seutua luonnehtivat jyrkkäpiirteiset vaara- ja tunturimaat. Maasto on jyrkintä ja vaaraisinta itäosissa, valtakunnan rajan tuntumassa. Länttä kohden muodot loivenevat, vaarat vähenevät ja maa tulee hieman alavammaksi. Samalla myös soiden määrä alkaa lisääntyä. Vaarojen ja tunturien välissä luikertelee jokia ja jyrkät jokilaaksot ja kurut ovat tavallisia. Järviä ei alueella juurikaan ole. Suot ovat yleensä vaarojen ja jokivarsien välisiä verraten pienalaisia aapasuojuotteja. Kasvillisuus on pohjoisboreaalista. Metsät ovat melko karuja ja harvoja, yleensä mäntyvaltaisia.

Laaksoissa ja alavilla mailla on kuusivaltaisiakin metsiä. Ylempänä tuntureilla alkaa olla jo tunturikoivikoita ja lakialueilla puutonta paljakkaa. Asutus on erittäin harvaa. (Ympäristöministeriö 1993 II) Saijan maisemaa hallitsevat kylän läpi virtaavat Tenniö- ja Kuolajoki sekä taustalla kohoavat harju- ja vaaraselänteet. Niiden väliin levittäytyvät luonnoltaan arvokkaat suo- ja jokilaaksot. Maisema-alueen keskeisin osa on edustavaa jälleenrakennuskauden kylämaisemaa. (FCG Planeko OY, 2009) Kaavamuutosalueelle tai sen välittömään läheisyyteen ulottuu Saijan kylän maakunnallisesti merkittävä luonnonsuojelulain nojalla suojeltu maisema-alue. Maisema-alueelle on laadittu Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma (Lapin ympäristökeskus 2006). Suunnitelmassa ei anneta yksityiskohtaisia ohjeita ja määräyksiä, vaan tarkoituksena on korostaa maiseman olennaisia piirteitä ja niiden huomioimista eri toimenpiteitä suunniteltaessa. Soklin kaivosradan maakuntakaavan mukainen rautatielinjaus kulkee noin kilometrin matkan luonnonsuojelulailla perustetun Saijan maisema-alueen reunalla. 14 Kuva 17. Saijan luonnonsuojelulain nojalla suojellun maakunnallisen maisema-alueen rajaus. Punaisella katkoviivalla maakuntakaavan ratalinjaus.

15 Kuvat 18 ja 19. Kaava-alueen maiseman tärkeitä elementtejä ovat jokilaakso ja harjut. Kuva 20. Patokoskenharjun länsipäässä on olemassa oleva maisemavaurio, muutamia vuosia sitten luiskattu maanottopaikka, jossa uusi puusto ei ole vielä alkanut kasvamaan.

Alueella ei sijaitse tunnettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaava-alueelle on tarkoitus laatia muinaismuistoselvitys radan yleissuunnitelman yhteydessä. Kaavamuutosalueen länsipuolella sijaitsevalla Kaunisharjulla on talvisodan aikaisia juoksuhautoja. Pohjois-Suomen metsänhoitosuosituksissa juoksuhautojen ympärille suositellaan jätettäväksi vyöhyke, jolla maanpintaa ei rikota (Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2006). 16 3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA SISÄLTÖVAATIMUKSET 3.1 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa Sokli-Kelloselkä junarata voimassaolevan yleiskaavan alueelle siten, että sen osoittamisesta aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa muulle alueen maankäytölle sekä luonto- ja maisema-arvoille. 3.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä määrätään yleiskaavan sisältövaatimuksista. Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 3.3 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtion ja kuntien viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ja edistää niiden

toteuttamista. Viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 2009. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista osayleiskaavamuutosta koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 17 4 SUUNNITTELUPROSESSI 4.1 SUUNNITTELUN ETENEMINEN JA VUOROVAIKUTUS Seuraavassa kuvassa on esitetty vaikuttamisen kannalta oleelliset vaiheet. Taulukko 3. Kaavavaiheet ja osallistuminen. Osayleiskaavan muutokseen liittyviä mielipiteitä voi esittää milloin tahansa suunnittelun aikana ottamalla yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin. Kuntalaisilla ja muilla asianosaisilla on myös oikeus valittaa osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä.

18 5 YLEISKAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 5.1 TUTKITUT VAIHTOEHDOT Kaavan valmisteluvaiheessa on tarkasteltu radan erilaisia linjausvaihtoehtoja. Alustavassa vertailussa vertailtiin kolmea vaihtoehtoa, joista VE1 oli rata-yva:n VE1, jonka mukaan on maakuntakaavankin ohjeellinen linjaus piirretty. Toinen vaihtoehdoista oli osoitettu kulkemaan harjujen välistä (VE2) ja kolmas oli osoitettu idemmäs leikaten Patokoskenharjun (VE3). Kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestettiin kyläläisille yleisötilaisuus, jossa esiteltiin hanketta ja alustavia radan linjausvaihtoehtoja. Saadun palautteen perusteella kyläläiset kannattivat pääosin esitettyä itäisintä vaihtoehtoa VE3 (kaavaluonnoksen B- vaihtoehdot). Kuva 21. Yleisötilaisuudessa 30.9.2013 esitetyt radan kolme linjausvaihtoehtoa.

Vertailussa havaittiin, että läntisin, YVA:n mukainen vaihtoehto VE1 ei ole toteuttamiskelpoinen ja kaavaluonnoksena päätettiin esittää itäisempiä linjausvaihtoehtoja. Syitä läntisimmän vaihtoehdon pois jättämiseen ovat mm.: Ratalinjaus halkaisee ja sivuuttaa vierestä olemassa olevia tai voimassa olevassa kaavassa osoitettuja loma-asuntojen rakennuspaikkoja molemmin puolin Tenniöjokea (kartta sivulla 29) Ratalinjaus katkaisee molemmin puolin Kolsanharjua kulkevat moottorikelkkareitit tai metsätiet sekä kulkuyhteyden kylältä venevalkamalle, mikä edellyttäisi reittien uudelleenjärjestelyjä ja/tai tasoristeykset Ratalinjaus halkaisee luonnonsuojelulain mukaisen, maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen noin kilometrin matkalta Ratalinjaus halkaisee tärkeän pohjavesialueen (Haapasuvanto) Ratalinjaus halkaisee arvokkaan harjualueen (alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka voivat vaarantaa harjuluonnon säilymisen) Ratalinjaus tuhoaa osan Kolsanharjulla sijaitsevista talvisodan aikaisista juoksuhaudoista Ratalinjaus sijaitsee lähempänä Saijan kylää kuin muut vaihtoehdot myös maisema- ja meluvaikutukset olisivat suuremmat Valmisteluvaiheessa pidetyn yleisötilaisuuden palautteen perusteella kyläläisten keskuudessa vastustetuin vaihtoehto Yleisötilaisuuden jälkeen on vaihtoehtoja tarkasteltu ratateknisestä, maankäytöllisestä ja maisemallisesta näkökulmasta ja kahden itäisemmän vaihtoehdon linjauksista on tutkittu useampaa linjausvaihtoehtoa joita on vertailtu keskenään. Vertailun jälkeen kaavaluonnoksina esitetään kolme vaihtoehtoa joista vaihtoehto A:n lähtökohtana on ollut alustavien tarkastelujen VE2 ja B-vaihtoehtojen lähtökohtana VE3. 19

20 Kuva 22. Kartassa on esitetty kaavaluonnoksessa ehdotetut radan linjaukset eri värein sekä rata YVA:n vaihtoehdon 1 mukainen linjaus katkoviivalla. Vaihtoehdossa A rata on linjattu ylittämään Tenniöjoen olemassa olevan venevalkaman kohdalta. B-vaihtoehdoissa rata on linjattu idemmäs.

21 5.2 KAAVALUONNOKSEN SISÄLTÖ Kuvat 23 ja 24 Kaavaluonnokset. Vasemmalla vaihtoehtoisen linjauksen VEA mukainen kaavaluonnos ja oikealla vaihtoehtoisten linjausten VEB1 aj VEB2 mukainen kaavaluonnos. Lähes koko kaavamuutosalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kaavamerkintä on MY. MY-alueita koskien on annettu määräyksiä: Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätalouden vuoksi tarpeellisia talousrakennuksia. Metsätaloustoimenpiteitä suunniteltaessa ja tehtäessä alueen ympäristöarvot on otettava huomioon. Tenniöjoki on osoitettu vesialueen merkinnällä W. Venevalkama on osoitettu yleisenä venevalkamana merkinnällä LV. Vaihtoehdossa A venevalkamaa on jouduttu radan vuoksi kaventamaan nykyisestä. Ratalinjaus on kaavaluonnoksessa osoitettu ohjeellisen, vaihtoehtoisen sivuradan merkinnällä. Merkintätapa on ohjeellinen, sillä rakentamisolosuhteilla saattaa olla vaikutusta kaavassa osoitettavan ratalinjausvaihtoehdon tarkempaan sijoitteluun ja ohjeellisesta linjauksesta voidaan parempien rakentamisolosuhteiden vuoksi poiketa. Ratalinjauksen tarkempi sijoittuminen on riippuvainen radan suunnittelussa esiin tulevista seikoista. Luonnosvaiheessa esitetään kolme vaihtoehtoista linjausta, joista ehdotusvaiheeseen on tarkoitus valita yksi. Uusi rata aiheuttaa estevaikutusta niin eläimille (erityisesti porot), kuin ihmisille. Merkintään liittyy määräys: Radan tarkemmassa suunnittelussa on huomioitava sen aiheuttama estevaikutus. Vaihtoehtoon A sisältyy olemassa olevaa yhdystietä merkinnällä yt.

Moottorikelkkailureittiä on vaihtoehdossa A muutettu nykyisestä siten, että se alittaa rautatiesillan venevalkaman kohdalla ja kulkee Tenniöjoen pohjoispuolella radan itäpuolta. B-vaihtoehdoissa reitti säilyy nykyisellään ja radan rakentaminen vaatii tasotai eritasoristeyksen toteuttamista moottorikelkkailureitille. Reitin sijainti on ohjeellinen. Kaavassa on osoitettu Patokoskenharjulla sijaitseva Patokoskenharjun III-luokan pohjavesialue. Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeä. Vaihtoehdossa A on osa-aluemerkinnällä ma-1 osoitettu arvokas maisema-alue. Kyseessä on Saijan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu maakunnallinen maisema-alue, joka on perustettu voimassa olevan kaavan voimaantulon jälkeen. Kaava-alueelle sijoittuva maisema-alueen osa-alue on osa laajempaa kokonaisuutta ja sen virallinen rajaus on esitetty kuvassa 17. Yleiskaavamuutosta koskevat seuraavat yleismääräykset: Rakennukset on rakennustavaltaan, materiaaliltaan ja mittasuhteiltaan sopeutettava luonnon- ja kulttuurimaisemaan. Rakennuspaikan maanpintaa ei saa muuttaa yli 1 m luonnonmukaisesta maanpinnasta. Rakennukset on sijoitettava vähintään 40 m etäisyydelle rantaviivasta. Jätevedet on ennen niiden johtamista ympäristöön puhdistettava siten, että niistä ei aiheudu uhkaa ihmisten terveydelle tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Puhdistettu jätevesi on edelleen johdettava siten, ettei se aiheuta haittaa naapurikiinteistölle eikä pohja- tai pintavesien pilaantumista. Kiinteistökohtaisista puhdistusmenetelmistä soveltuvia ovat asianmukaiset maaperä- ja pienpuhdistamot. Tulvavahingoille alttiiden rakenneosien tulee olla vähintään 178 metriä merenpinnan yläpuolella, mikäli kaavan hyväksymisen jälkeen valmistuvat selvitykset eivät muuta osoita tai mikäli rakennusluvan myöntävä viranomainen ei olosuhteista johtuen vaadi rakennusta sijoitettavaksi korkeammalle. Alueella ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista (mrl 43 mukainen rakentamisrajoitus). 22 6 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN SUHDE MUUHUN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN JA ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN Yleiskaavan muutos edistää maakuntakaavassa määriteltyjen alueidenkäyttöperiaatteiden toteutumista. Tutkitut ratavaihtoehdot ovat maakuntakaavan mukaisia. Yleiskaavan muutos on pääosin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kaavamuutoksen toteutus on osayleiskaavamuutokselle annettujen tavoitteiden mukainen.

23 Yleiskaavan sisältövaatimukset on kaavamuutoksen laadinnassa otettu huomioon. 7 OSAYLEISKAAVAMUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN Kaavamuutoksen hyväksyy Sallan kunnanvaltuusto. Radan yleissuunnittelu on käynnissä. Ratalain mukaisesti radan yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa eli kaavan pitää olla voimassa ennen yleissuunnitelman hyväksymistä. Ennen radan toteuttamista laaditaan ratalain vaatima ratasuunnitelma. Rata-alueen lunastus suoritetaan lunastuslain (603/1977) perusteella. Yleiskaavan viranomaisvaikutus kohdistuu myös lunastusmenettelyyn. 8 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutusten arvioinnin tulee sisältyä kaavaprosessiin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Seuraavassa kuvataan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaisesti vaikutukset ottaen huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. 8.1 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN Sosiaaliset Radan suunnittelu voi aiheuttaa asukkaissa ja muissa alueen toimijoissa epävarmuutta maankäytön muutoksiin, maanomistuksiin ja radan aiheuttamiin vaikutuksiin liittyen. Radan läheisyys voi vähentää läheisten lomarakennuspaikkojen houkuttelevuutta ja joen erämaista tuntua. Melu ja tärinä Soklin radan ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä koko Sokli-Kelloselkä ratalinjaus melumallinnettiin. Rata-YVA:n VE1 mukaisen linjauksen melumallinnuksen melukäyrät on esitettynä seuraavassa kuvassa.

24 Kuva 25. Ote Soklin rautatien YVA:n melumallinnuksesta (FCG Planeko Oy 2009). Valtioneuvoston yömelun ohjearvot ovat loma-asuntojen osalta 40 db(a) (vihreä käyrä) ja vakituisen asumisen osalta 45-50 db(a) (keltainen-oranssi käyrä). Kaavassa osoitetut linjausvaihtoehdot sijaitsevat YVA:n vaihtoehtoa kauempana kylästä ja asutuksesta, joten vaikutukset tulevat olemaan melun osalta lievemmät suhteessa olemassa olevaan asutukseen. Viimeistään ratasuunnitelmavaiheessa valitulle linjaukselle tullaan laatimaan melutarkastelu tarkemmalla geometrialla. Tällöin määritellään myös mahdollinen melunsuojaustarve. Radan tärinävaikutuksia arvioidaan radan yleis- ja ratasuunnitteluvaiheissa. Myös radan valmistumisen jälkeen tehdään tärinämittauksia joiden perusteella arvioidaan suojauksen tarpeellisuus. Kaavaluonnoksen vaihtoehdoilla ei arvioida olevan merkittäviä eroja melu- ja tärinävaikutusten osalta. Maankäytön ja rakennuspaikkojen muutokset Radan tulo aiheuttaa rajoituksia maankäytölle. Suurin vaikutus tulee olemaan radan aiheuttama estevaikutus. Rataa koskevassa määräyksessä ohjataan toteuttamaan rata siten, että estevaikutus olisi mahdollisimman vähäinen mm. moottorikelkkareittiä, porojen liikkumista sekä maa- ja metsätalouden harjoittamista ajatellen. Ratalain mukainen radan suoja-alue aiheuttaa maankäytön rajoituksia radan läheisyydessä. Suoja-alue ulottuu enintään 50 metrin etäisyydelle molempiin suuntiin radan keskilinjasta. Ratalain 37 mukaan: Radanpitäjällä on juna- ja

liikenneturvallisuuden sitä vaatiessa oikeus poistaa suoja-alueelta kasvillisuutta tai rajoittaa kasvillisuuden korkeutta. Rakennusta ei saa pitää suoja-alueella. Suojaalueella ei saa muuttaa maanpinnan muotoa eikä tehdä ojitusta siten, että muutos saattaisi vaarantaa rautatien turvallisuuden. Ratalain 46 mukaan: Ratasuunnitelmassa osoitettu rautatiealue, tiealue ja muut radanpitäjän käyttöön osoitetut alueet sekä perustettavat oikeudet otetaan radanpitäjän haltuun ratatoimituksessa pidettävässä haltuunottokatselmuksessa määrättävänä ajankohtana. Vaihtoehdossa A olemassa olevan venevalkaman paikkaa joudutaan rajaamaan. Alustavien suunnitelmien mukaan Tenniöjoen ylittävä silta voidaan kuitenkin rakentaa kapeana rakenteena siten, että venevalkama voi säilyä lähellä siltaa tai osittain sillan alla. 25 Kuvat 26 ja 27. Alustava VE A:n mukainen siltasuunnitelma (VR Track Oy) ja Harjuojan suun yleisen venevalkaman maisemakuvaa. Vuoden 2001 osayleiskaava on laadittu mitoitusperusteisesti siten, että maanomistajille on kiinteistöjen rantaviivan, pinta-alan sekä tiettyjen muiden ominaisuuksien perusteella laskettu kaava-alueelta kertyvä rakennusoikeus. Oikeuksien mitoittamisessa on otettu huomioon jo rakennetut loma- tai asumistarkoitukseen rakennetut rakennukset. Kaava-alueella jo käytetty sekä uusi rakennusoikeus on esitetty kaavakartalla. Osayleiskaavamuutos koskee vain rajattua ratalinjausta ympäröivää aluetta eikä se aiheuta muutoksia voimassa olevassa kaavassa esitettyihin rakennusoikeuksiin. Ratamelun tai muun mahdollisen radan aiheuttaman häiriön vuoksi saattaa kuitenkin olla tarvetta ns. uusien rakennuspaikkojen sijainnin uudelleen harkintaan siinä vaiheessa, kun rakennusluvista päätetään. Kaavamuutosalueeseen sisältyvät vaihtoehdossa A kiinteistöt 90:0, 15:2, 15:23, 10:3, 10:2, 35:5, 102:1, 102:3, 898:1 ja vaihtoehdoissa B kiinteistöt 90:0, 15:2, 29:0, 10:2 ja 35:5, 898:1. Mikäli ratahanke toteutuu, pienenevät rataa lähinnä olevien kiinteistöjen

pinta-alat radan leikatessa niistä osan pois. Menetetyt maa-alueiden korvaukset maksetaan lunastuslain mukaisesti. 26 Porotalous Soklin radan YVA-selostuksen mukaan koko Pohjois-Sallan paliskunnan alueella jäisi junan alle arviolta 90-160 poroa vuodessa. Suunnitellut ratalinjaukset sijoittuisivat poikittain porojen luonnolliselle kulkureitille (kuva 9). Porot välttävät luonnostaan ratoja ja niiden liikkumistottumukset saattavat muuttua radan rakentamisen myötä. Radan estevaikutusta on syytä lieventää erilaisin teknisin ratkaisuin tarkemman ratasuunnittelun yhteydessä. Kaavaluonnosvaiheessa järjestetään poronhoitolain 53 mukainen neuvottelu, jolloin saadaan poroelinkeinon edustajilta näkemyksiä linjausvaihtoehtojen vaikutuksista. 8.2 VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ PINTA- JA POHJAVESIIN Rata-YVA:n mukaan radan vaikutukset kallioperään ovat vähäiset. Yleissuunnittelun yhteydessä selvitetään pohjaolosuhteiden sopivuus radan ja sillan rakentamiseen. Rakentamisolosuhteilla saattaa olla vaikutusta kaavassa osoitettavan ratalinjausvaihtoehdon valintaan ja tarkempaan sijoitteluun. Kuvat 28ja 29. Radan alustavat poikkileikkauskuvat Patokosken harjun kohdalla. Vaihtoehdossa A (ylempi kuva) suurin leikkaus on noin 12 metriä korkea ja vaihtoehdossa B (alempi kuva) noin 22,5 metriä. Harjuleikkauksista poistettavaa maa-ainesta on mahdollisuuksien mukaan tarkoitus käyttää radan perustamisessa. Selvitys maa-ainesten läjitysalueista ja niistä aiheutuvista vaikutuksista laaditaan rautatien suunnittelun yhteydessä.

Yhteysviranomaisena toiminut ELY-keskus toteaa rata-yva:sta antamassaan lausunnossa, että ratarakentamisella ei ole nähtävissä olennaista riskiä pohjavesialueille. Rata-YVA:n arvion mukaan vesistön ylityksiin liittyvien rakenteiden vesistövaikutukset rajoittuvat työnaikaiseen paikalliseen vesistön samentumiseen. 27 Kuva 30. Patokoskenharjun länsipäässä on vanha maa-ainesten ottoalue. Vaihtoehto A on suunniteltu kulkevan harjun poikki olemassa olevan maanottoalueen kohdalta. 8.3 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Luonnonympäristön osalta vaikutukset liittyvät lähinnä maa- ja metsätalousalueiden menetyksiin. Ratalinjaus leikkaa vaihtoehdossa A Patokoskenharjun läntisimmän osan. B- vaihtoehdoissa rata leikkaisi vinottain Patokoskenharjua. Kaava-alueelta ei tunneta huomioitavia kasveja tai eläimiä. Radan suunnittelun yhteydessä on tarkoitus laatia luontoinventointi koskien luontodirektiivin liitteiden IV a ja b lajeja, luonnonsuojelulain tarkoittamia erityisesti suojeltavia lajeja ja rauhoitettuja lajeja. Viranomaisneuvottelun 23.10.2013 jälkeen käydyssä kirjeenvaihdossa viranomaiset ovat todenneet laadittujen luontoselvitysten olevan kaavamuutoksen osalta riittäviä. 8.4 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN Radan yleis- ja ratasuunnitelmissa tarkastellaan kokonaisvaltaisesti rakennettavan radan koko linjauksen teiden uudelleenjärjestelyjä ja tasoristeysten paikkoja. Kaavassa ei ole esitetty tarkempia tasoristeysten paikkoja, sillä tiejärjestelyt ratkaistaan yleis- ja ratasuunnittelun yhteydessä vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Radan sijoittumisen johdosta on vaihtoehdossa A osoitettu nykyinen moottorikelkkailureitti kulkemaan uudessa paikassa.

Radalla on arvioitu liikennöivän 2-4 päivittäistä junaparia. Rataa ei ole tarkoitettu henkilöliikenteelle. 28 8.5 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN Alueen maisemakuva muuttuu paikallisesti kun rata rakennetaan luonnonmaisemaan. Junarata näkyy maisemassa pääosin penkereenä ja rakentamattomana, puuttomana vyöhykkeenä. Metsäisillä alueilla kasvillisuus peittää näkymiä ja rata näkyy vain linjauksen kohdalla avoimena ratakäytävänä. Harjun leikkaus tulee näkymään kaukomaisemassa avoimilta alueilta ja se muuttaa harjun profiilia. Silta penkereineen tulee muodostamaan este-elementin joensuuntaisessa maisemassa. Kuva 31. Näkymä harjulta lännestä, Vaihtoehto A. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevan kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014. Kuva 32. Näkymä harjulta lännestä, vaihtoehto B1. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevan kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014.

29 Kuva 33. Yleisnäkymä lännestä, vaihtoehto A. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevaa kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014. Kuva 34. Yleisnäkymä lännestä, vaihtoehto B1. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevan kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014. Kuva 35. Yleisnäkymä kaakosta, vaihtoehto A. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevan kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014. Kuva 36. Yleisnäkymä kaakosta, vaihtoehto B1. Havainnekuvassa ei ole huomioitu olemassa olevan kasvillisuuden korkeutta ja sen näkymiä peittävää vaikutusta. VR Track Oy 2014.

30 Rata YVA:n VE1 B1 Rata-YVA:sta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen on edellyttänyt, että muinaisjäännösten inventointi tehdään ennen rautatien yleissuunnitelman hyväksymistä. Yleissuunnitelmaa laadittaessa on huomioitava mahdolliset kohteet ja rautatien sijoittamismahdollisuudet museoviranomaisen (Museovirasto/Lapin maakuntamuseo) kanssa. Tarvittaessa on saatava Lapin ELY-keskuksen kajoamislupa. Kolsanharjun lisäksi myös Patokosken harjulla sijainnee sodanaikaisia juoksuhautoja. Näiden tarkemmasta sijainnista ei kaavatyön valmisteluvaiheessa ole ollut tietoa. Luonnonsuojelulain nojalla tehty Saijan maisemaaluepäätös ei sisällä määräyksiä, joten niistä ei ole poikkeamistarvetta. YVA:n vaihtoehdon 1 mukainen linjaus kulkee alueen halki noin 900 metrin matkalta ja vaihtoehto VEA noin 450 metrin matkalta. A B2 Kuva 37. Linjausten suhde luonnonsuojelulain nojalla suojeltuun maakunnallisesti arvokkaaseen maisemaalueeseen (vihreä rajaus). YVA:n vaihtoehdon 1 mukainen linjaus (sininen katkoviiva) kulkee alueen halki noin 900 metrin matkalta ja vaihtoehto VEA (punainen viiva) noin 450 metrin matkalta. 8.6 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Oheisessa taulukossa on esitetty kaavaluonnoksessa esitettyjen linjausvaihtoehtojen vaikutusten vertailu. Taulukossa on vertailun helpottamiseksi esitetty kursiivilla myös kaavan valmisteluvaiheessa pois jätetty rata-yva:n VE1 mukainen linjaus.

31 Kuva 38. kaavaluonnoksessa osoitetut vaihtoehtoiset linjaukset voimassa olevan Saija- Pulkkaviita osayleiskaavan kaavakartalla. Rata-YVA:n VE1 mukainen linjaus katkoviivalla.

32 Taulukko 3. Vaihtoehtojen vertailu Rata-YVA:n VE1 mukainen linjaus VEA VEB1 VEB2 Ihmisten elinolot ja ympäristö Lähimpänä kylää. Sijoittuu olemassa olevan lomaasunnon pihapiiriin ja lähelle kahta kaavassa osoitettua lomarakennuspaikkaa. Kylän käytössä oleva venevalkama kaventuu nykyisestä. Melu ja tärinä Sijaitsee lähimpänä kylää ja lomarakennusalueita. Vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa. Vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa. Vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa. Porotalous Asiasta saadaan lisätietoa tammihelmikuussa pidettävän poronhoitolain 53 mukaisessa neuvottelussa. Vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa. Vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa. Vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa. Vaihtoehtojen välillä ei merkittävää eroa. Maa- ja kallioperä sekä pinta- ja pohjavedet Sijoittuu tärkeälle pohjavesialueelle. Pystytään hyödyntämään olemassa oleva maaainestenottoalue. Harjun leikkaus vaihtoehtoa A suurempi. Harjun leikkaus vaihtoehtoa A suurempi. Luonnonympäristö Kolsanharju, jonka poikki ratalinjaus kulkee, on osayleiskaavassa osoitettu merkinnällä arvokas harjualue. Harjun leikkaus vaihtoehtoa A suurempi. Harjun leikkaus vaihtoehtoa A suurempi. Liikenne Ratalinjaus katkaisee molemmin puolin Kolsanharjua kulkevat moottorikelkkareitit /metsätiet sekä kulkuyhteyden yleiselle venevalkamalle, mikä edellyttäisi reittien uudelleenjärjestelyj ä ja/tai B vaihtoehdot tarjoavat vaihtoehtoa A paremmin tilaa korvaavien tiejärjestelyjen rakentamiseen harjun molemmin puolin B vaihtoehdot tarjoavat vaihtoehtoa A paremmin tilaa korvaavien tiejärjestelyjen rakentamiseen harjun molemmin puolin

33 tasoristeykset Moottorikelkkareitti Ratalinjaus ylittää kaksi moottorikelkkareittiä. Ratalinjaus ylittää yhden moottorikelkkareitin. Kelkkareitti on osoitettu kulkemaan sillan alta. Ratalinjaus ylittää yhden moottorikelkkareitin. B vaihtoehdot ovat vaihtoehtoa A helpompia toteuttaa kelkkareitin kannalta: Ratalinjaus ylittää yhden moottorikelkkareitin. B vaihtoehdot ovat vaihtoehtoa A helpompia toteuttaa kelkkareitin kannalta: ratapengertä ei rakenneta reitin suuntaisesti ja risteäminen tapahtuu lähes kohtisuoraan. ratapengertä ei rakenneta reitin suuntaisesti ja risteäminen tapahtuu lähes kohtisuoraan. Linjauksen siltaratkaisu joen jäätilanteen kannalta parempi, virtapilarit kaukana reitistä. Linjauksen siltaratkaisu joen jäätilanteen kannalta parempi, virtapilarit kaukana reitistä. Kulttuuriympäristö Tuhoaisi Kolsanharjun rinteen sodanaikaisia juoksuhautoja. Mahdollisesti tuhoaisi Patokoskenharjun rinteen sodanaikaisia juoksuhautoja. Mahdollisesti tuhoaisi Patokoskenharjun rinteen sodanaikaisia juoksuhautoja. Mahdollisesti tuhoaisi Patokoskenharjun rinteen sodanaikaisia juoksuhautoja. Maisema Harjun leikkaus sijoittuu osayleiskaavassa arvokkaaksi harjualueeksi osoitetulle harjulle. Harjun leikkaus sijoittuu harjun päähän, olemassa olevan maanottoalueen alueelle. Leikkaus on muita vaihtoehtoja matalampi. Harjun leikkaus vaihtoehdoissa B on vaihtoehtoa A syvempi (kuvat 28 ja 29), mutta sen osoittaminen viistosti harjun poikki vähentää leikkauksen näkyvyyttä kaukomaisemassa. Harjun leikkaus vaihtoehdoissa B on vaihtoehtoa A syvempi (kuvat 28 ja 29), mutta sen osoittaminen viistosti harjun poikki vähentää leikkauksen näkyvyyttä kaukomaisemassa. Ratalinjaus kulkee luonnonsuojelulain perusteella suojellun maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen poikki noin kilometrin matkalta. Ratalinjaus kulkee luonnonsuojelulain perusteella suojellun maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen poikki noin 450 metrin matkalta. Linjaus jää maisemaaluerajauksen ulkopuolelle. Linjaus jää maisemaaluerajauksen ulkopuolelle.

34 Radan rakentamisolosuhteet Ei ole tutkittu tarkemmin. Maapenkereen rakentamisessa voidaan hyödyntää soraharjun maanottopaikkaa. Vaihtoehtoa A geometrisesti helpommin toteutettavissa, mutta vaatii huomattavasti suuremmat leikkaukset. Vaihtoehtoa A geometrisesti helpommin toteutettavissa, mutta vaatii huomattavasti suuremmat leikkaukset. B-vaihtoehdoissa mahdollisuus parempaan ratageometriaan kuin vaihtoehdossa A B-vaihtoehdoissa mahdollisuus parempaan ratageometriaan kuin vaihtoehdossa A Sillat Ei ole tutkittu tarkemmin. Sillat ovat lähes identtiset. Rakennettavuudelta an helpomman valitseminen vaatii pohjatutkimuksia. Sillat ovat lähes identtiset. Rakennettavuudelta an helpomman valitseminen vaatii pohjatutkimuksia. Sillat ovat lähes identtiset. Rakennettavuudelta an helpomman valitseminen vaatii pohjatutkimuksia. Välitukien sillan suuntaiset jääkuormat ovat suurempia kuin vaihtoehdossa A. Välituet voidaan myös kääntää virran suuntaisesti. 9 YHTEYSTIEDOT Saija-Pulkkaviita osayleiskaavan muutostyö tapahtuu Sallan kunnan johdolla. Kunnan vastuuhenkilönä on tekninen johtaja Olli Aatsinki. Kaavan laatii konsulttityönä Pöyry Finland Oy, ja kaavoitustyötä ohjaa Sallan kunnan nimetty kaavatoimikunta. Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Sallan kunnanvirastosta tai Pöyry Finland Oy:stä. Sallan kunta Postipolku 3 98900 Salla Olli Aatsinki Tekninen johtaja puh 040 564 2435 olli.aatsinki@salla.fi Pöyry Finland Oy Jaakonkatu 3 (PL50) 01621 Vantaa Pasi Rajala, DI, YSK/156 puh. 010 33 26454 pasi.rajala@poyry.com

2 10 LÄHTEET FCG Planeko Oy 2009, Soklin rautatien ympäristövaikutusten arviointiselostus. FCG Planeko Oy 2008, Soklin rautatien YVA-menettely; Luontoselvitys. Korvuo Jari / Lapin ely-keskus. Sähköpostitiedoksianto 13.11.2013. Lapin liitto 2003. Itä-Lapin maakuntakaava. Lapin liitto 2009. Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaava Lapin ympäristökeskus 2006, Saijan maisema-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Pöyry Environment Oy 2010, Soklin kaivoshankkeen sosioekonomisten vaikutusten arviointi. Sallan kunta 2001. Saija-Pulkkaviita osayleiskaava. Sallan kunta 2013, www.salla.fi, Sallan moottorikelkkareitistö kartta Ympäristöministeriö 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Maisemaaluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992.